Jos oma lapsesi ei täytäkään vaatimuksiasi ja syntyy esim poikkeavana sukupuolimäärittelyittesi suhteen tai ilmoittaa että kuuluu seksuaaliseen vähemmistöön. Miten suhtaudut asiaan? Tai muuten huomaat ettet voi siirtää omia uskomuksiasi toiseen eikä hän käyttäydy kuten haluat. Olis mielenkiintoista kuulla. Mitä jos lapsesi sanoi menevänsä seuroihin mutta menikin pridekulkueeseen.?
Miten suhtaudut omaan lapseesi?
Anonyymi
47<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ei seksuaalisen vähemmistöön synnytä vaan se on identiteetti joka omaksutaan esimerkiksi ympäröivän yhteiskunnan tarjoaman mallin ja esimerkin mukaan.
Ennen 2000-lukua vain noin viisi prosenttia eri-ikäisistä naisista ilmaisi seksuaalista mielenkiintoa muita naisia kohtaan (he olivat kuitenkin voittopuolisesti kiinnostuneet miehistä). Tämä vakiintunut tilanne muuttui merkittävästi nuoremmissa ikäluokissa 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2007 noin 25 prosenttia ja vuonna 2015 noin 35 prosenttia alle 30-vuotiaista naisista raportoi seksuaalisesta kiinnostuksestaan miesten lisäksi myös naisiin. (väestöliitto)
Oletko sinä vihdoin se joka kertoo mitä konkreettista ihmisen tarvitsee tehdä, että saa sinulta kiihkouskovaisen kunnianimen 🤔❓
Ei se vastaa.....
Ei vastaa, ei. Tähän se aina tyssää 😟
Minä en ole moneen vuoteen pyytänyt yhdenkään viestin poistamista, entä sinä?
Ehkä joskus 5 vuotta sitten pyysin yhden pilkkaviestin poistamista , mutta se taisi olla ainoa täällä.
Minkäs minä sille voin, että ylläpito poistaa törkeytesi 😃 opettele korjoittaan sääntöjen mukaan, jookos ❓
....kirjoittaan....
älä yritä selittää sinun ja ylläpidon suhdetta...
Se ei kestä päivänvaloa :D
Älä selitä 😂
Olet siis sitä joukkoa, joka tietää äidin virheellisen kasvatuksen ohjaavan lapsen valitsemaan homouden.
Äitien vastuu on suuri, eikä sitä voi kylliksi korostaa.
Kuinkahan paljon onkaan äitejä, jotka kantavat syyllisyyttä hautaan saakka sen vuoksi, että lapsi ei ole halunnut pysyä siinä sukupuolessa, johon on syntynyt. Lapsuus on hänelle osoittanut, että hän ei sellaisena kelpaa eikä häntä edes vanhemmat arvosta.
Lapsi on valinnut toisin, hän ei halua jatkaa sukua, hän on halunnut paeta pois lapsuutensa ilmapiiristä.
Auttaako seurakunta näitä äitejä eheytymään?
Onko tuo faktaa vain Sinun teoriaasi?
IR
Jos sinun täytyy jotenkin pinnistellä, että et sortuisi homoseksuaalisuuteen, niin olet homo- tai biseksuaali etkä hetero. Meille aidoille heteroille kyse ei ole "identiteetistä" vaan myötäsyntyisestä kiinnostuksesta vastakkaiseen sukupuoleen. En ainakaan minä ole mitenkään valinnut olevani hetero.
Heterous ei ole mikään valinta sillä ihminen on LUOTU heteroksi, yhteyteen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Se on siis myötäsyntyistä ja siitä todistaa koko maailmanhistoria, ihmisen biologia ja fysiikka, lisääntymiskyky, luontainen taipumus jne.
Homoseksuaalisuus sen sijaan EI ole myötäsyntyistä sillä Jumala ei ole luonut yhtäkään ihmistä homoseksuaaliksi. Päinvastoin, Jumalan sana, Raamattu, opettaa hyvin selvästi että homous on synti ja sen valtaan joutuminen on seurausta tuomion alle joutumisesta ja on AINA ihmisen oma valinta! Tästä ei ole mitään poikkeusta joten on turha syytellä homoudesta muita kuin itseään ja omaa syntisyyttään.
Tyypillistä uskovaisen omanapaista ajattelua. Kuvittelet että sinun halusi ovat "myötösyntyisiä", mutta toisenlaiset halut ei. Mistä tiedät? Et mistään. Pelkkää arroganttia besserwisseröintiä.
Miksi vääntelet sanomisiani? En minä niin ole sanonut vaan sanoi: "Jumala on luonut kaikki ihmiset heteroiksi". Yhtäkään ei siis ole luotu homoksi, vaan homous on, kuten Raamattu sanoo: syntihimo, synti , rikos ihmisyyttä vastaan ja Jumalan silmissä kauhistus. Yksi niistä kauhistuksista ja luonnottomuuksista joita synteihinsä paatunut ihminen voi tehdä.
Raamatussa nyt lukee kaikenlaista, eikä se ole mikään argumentti keskustelussa. Ei ole mitään perustelua sille, että homous olisi tietoinen valinta. Yhtä vähän kuin heterolle on tietoinen valinta olla hetero.
Kuten sanoin, Raamatussa sanotaan selvästi että ihmiset on LUOTU heteroiksi, siis mies ja nainen. Sen sijaan homosuhteet Jumalan sana tuomitsee synniksi ja kauhistukseksi. Sitä ei muuta miksikään vaikka epäuskoisten lauma kraakkuisi variksina kuorossa Raamattua vastaan. Teidän puheillanne ei ole tässä asiassa merkitystä.
"Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia." (Room. 1: 26-28)
Maailmassa kirjoja riittää ja niissä on kirjoitettu kaikenlaista. Raamattu on yksi kirja, mutta mitä sitten?
"Kuten sanoin, Raamatussa sanotaan selvästi että ihmiset on LUOTU heteroiksi, siis mies ja nainen. "
1. Moos. 1:27
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1. Moos. 5:2
Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin kun heidät luotiin.
Hänen täytyy asiaa miettiä, eri hätyytetä, saasttaa mennä jokpa kirjastoon ja pidellä noin aluksi niitä kirjoja van käsissään uskaltamatta heti mennä avaamaan, ties mitä sieltä tulee eteen.
Tiedelehteä sensijaan voipi selailla, siinä on niin kiiltävät lehdetkin että tietty kansanosa kiinnostuu jo yksin niistä tieteilemään!
Kyyyllä uskovien lapset on pääsääntöisesti senverran älykköjä ja perusasioista perillä, ettei ne moisiin hullutuksiin lähde mukaan.
Raamattukin kertoo asian sanomalla mm että uskovaista ei vvoi kukaan tutkia, muttä hän itse tutkii kaiken !!
Liibalaaba, mutta silti, Jeesus voi parantaa rehellisen ihmisen homoudesta ja lisäksi Jumalan kirouksesta. Voit ymmärtää oikein.
Kiihkouskovat vievät tietenkin kersansa oitis jollekkin "henkiparantajalle" joka sitten puoskaroi tuon lapsiraukan siihen pisteeseen, että nuori päätyy viiltelemään itseään ja vetämään pään sekaisin haistettavalla kamalla. Jossakin vaiheessa tuo nuorikin lopulta aikuistuu ja herää todellisuuteen ja jättää uskonlahkon. Tuolloin tietenkin perhe hylkää hänet . Traumatisoituneena uskonlahkon puoskaroinnista hän hakeutuu paikalliseen terveyskeskukseen ja alkaa vihdoin saada henkistä apua. Vaikka edessä on vuosien terapiat niin lopulta hänet saadaan eheytettyä ja hän voi jatkaa elämäänsä aivan kuten haluaa.
Uskovat emme käytä henkiparantajia, mutta rukousta käytämme paljon vakaassa uskossa että Jumala kuulee lastensa hädän ja rukoukset. Amen
"henkiparantaja" väärä termi? lipsahti joltain. taisitarkoittaa juuri niitä rukousjonoja tms.
Päättelytaitokin on toisinaan paikallaan, eivät kaikki ole perillä termistöistänne. :)
Siitä nyt kiistellään onko se synnynnäistä. Ympäristölläkin on suuri vaikutus.
Oma lapsi on aina oma lapsi. Vaikka itsellä olisi eri näkemys asioista, tuskin sitä haluaa katkaista välinsä omaan lapseensa olemalla jyrkkä kannanotoissaan. Voihan asioista keskustella, mutta hyväksyy kuitenkin lapsensa sellaisena kuin hän on, tai kenties luulee olevansa. Nykyäänhän ympäristö luo paljon paineita ja houkutuksia siihen suuntaan. Rukoillahan aina voi lapsensa puolesta.
Lisään vielä, ettei sitä vanhempienkaan tarvitse luopua omista käsityksistään. Minä olen aina kehottanut lapsiani ajattelemaan omilla aivoillaan, maailma kun on täynä houkutuksia ja vouhotuksia.
Kaikkeen ei ole pakko mennä mukaan.
Vanhemmathan ei voi lapsiaan työntää oikeaan suuntaan kun tietyn matkan, sitten jokaisen täytyy oppia itse kävelemään ja viimeistään aikuisena jokainen tekee omat päätöksensä itse ja kantaa niistä myös vastuun.
Vanhemmat kammoavat ja hylkäävät lapsensa, koska tietävät, että geenit on heiltä peritty.
Pelko omasta synnillisyydestä vaatii vanhempia hylkäämään epäkelvon lapsensa, sillä e haluavat unohtaa omat syntinsä ja sen totuuden, että synnin seuraukset näkyvät kolmannessa ja neljännessä polvessa.
Lapsi saa vanhemmiltaan geenit ja äidiltään sikiöaikaisen kasvuympäristön ravinteineen ja hormoneineen.
Jossain vaiheessa kasvava nuori huomaa olevansa homo. Niin se oikeassa elämässä menee. Homonuori reagoi seksuaalisiin ärsykkeisiin homon tavoin eikä siinä voi tulla mitään väärinymmärrystä. Ei ole mitään valintaa tai päätöstä.
Ihminen voi toki yrittää tietoisesti peitellä omia ominaisuuksiaan, mutta pitemmän päälle se ei onnistu eikä ole terveellistä.
Suomen luterilainen yhteisö ei pääse tämän asian kanssa järkevästi eteenpäin, mikäli tosiasioita ei tunnusteta. Turha kipuilu ja marginalisoituminen jatkuu.
Homouden normalisoinnilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Siksi pitäisi rehellisesti sanoa, että homot ovat sairaita ja heitä tulee suvaita tietyissä rajoissa.
Ja silloin pitäisi homon vanhempien rehellisesti tunnustaa, että heidän kasvatuksensa on ollut väärin ja vastoin Jumalan tahtoa. Heidän sovittamattomat syntinsä ovat periytyneet tällaisessa raadollisessa muodossa lapseen, joka joutuu kantamaan vanhempiensa synnin taakkaa lopun ikäänsä.
Homouden sairaus ei parane, se pitäisi vanhempien ymmärtää ja uskoa. Heidän tulee tutkistella omaa elämäänsä ja omien vanhempiensa elämää, sillä jostakin nämä epäkelvot asenteet ja taipumukset ovat peräisin.
Nykyisin tämä tosiasia halutaan hylätä ja siirtää syyllisyys lapseen kokonaan. Ei kukaan voi olla viaton tässä asiassa. Vanhempien, eritoten äidin, on myönnettävä epäonnistumisensa.
”Heidän tulee tutkistella omaa elämäänsä ja omien vanhempiensa elämää, sillä jostakin nämä epäkelvot asenteet ja taipumukset ovat peräisin.” ja ”Vanhempien, eritoten äidin, on myönnettävä epäonnistumisensa. ”
Olet siis sisäistänyt noin vahvasti vanhan Freudin teorian? Jonka nykytiede on aikaa sitten heittänyt romukoppaan.
Tuohon+otsikon+kysymykseen+liittyen+niin+ateistisen+tai+liberaalin+elämänkatsomuksen+omaksuneet+epäuskoiset+ainakin+suhtautuvat+omiin+syntymättömiin+lapsiinsa+sillä+tavalla+että+jos+se+sattuu+esim.+olemaan+vammainen+tai+ei+"sovi+kuvioihin"+niin+sen+voi+lopettaa+niinkuin+jonkun+sairaan+lemmikkieläimen.+Mikään+ei+saa+tulla+itsekkään+ihmisen+pohjattoman+nautinnonhalun+tielle.
Vanhemmiksi+kasvaneisiin+lapsiinsa+epäuskoiset+taas+suhtautuvat+sillä+tavalla+että+ei+sen+niin+väliä+jos+rikotaan+lapselta+turvallinen+perhe,+kunhan+saadaan+pikkujouluissa+yms.+tilaisuuksissa+pettää+himosta+omaa+aviopuolisoaan.++Joskus+luin+tilaston+että+yli+50%+epäuskoisetn+avioliitoista+päätyy+eroon.+Sääliksi+käy+niitä+lapsia+jotka+sen+hinnan+noista+viime+kädessä+maksavat.
Parasta on antaa lapselle välittävä ja rakastava koti jossa perusarvot on kohdillaan niin ei tule ainakaan niin paljon noita seksuaalisuuteen ja muuhun sellaiseen liittyviä häiriötiloja.
Aito Avioliitolla muuten oli kerran hyvä ja mieleenpainuva banderolli. Siinä oli teksti, ikäänkuin lapsen sanomana:
"Kahta en vaihda: isä ja äiti!"
Tämähän on niin itsestäänselvää ja ilmeistä että mikä on luonnollista ja tervettä, mutta maailmassamme erilaiset pervot ja ihmisyydelle vieraat ideologiat valtaavat alaa ja kietovat noita tuulten heiluteltavina olevien ihmisparkojen mieliä pauloihinsa taitavasti kudotuilla valheillaan. Todellakin: se mikä on synti ja häpeä, -siitä on tullut heidän "ylpeytensä"...
Ja sitten Aito Avioliittolaiset itse menevät eroamaan tai uusiin naimisiin tai vievät lapsiltaan terveen kasvupohjan elämällä syntisesti ja tuomitsevasti ja häpeämällä omia homolesbolapsiaan... Ja siinä meni sekin banderolli :/
Valitettavasti avioeroja sattuu , toki paljon harvemmin uskovaisillekin, mutta kylmä tosiasia on että uskovaisten keskuudessa eroon päätyvien osuus on on korkeintaan 1/10 siitä mitä epäuskoisten ja niissäkin on useimmiten kyse siitä että toinen tai molemmat ovat luopuneet uskosta, eli ovat tavallaan epäuskoisten avioeroja nekin. Epäuskoisten kesken eroaminen on tapa.
"Epäuskoiset" on nyt sitten sun päässäsi joku kansanryhmä, kuten "kirkko" on sinulle kaikki uskonnot???
;D
TIRSK!
Höpsis, hihut eroaa paljon useammin kuin liberaalit ja maallisesti ajattelevat.
Mulla taas on se mielikuva, että hihut eivät koskaan pääse edes parisuhteisiin saakka. Kun toisesta löytyy kuitenkin jokin asia, joka jos ei ole omissa silmissä väärin, niin Jumala ei kuitenkaan salli sitä.
Sitten hihut kiukuttelevat sen takia, kun kaikki muut löytävät kumppanin.
TIRSK!
Oletko noin eksyksissä asioidesi kanssa että sinun pitää kysyä sitä muilta?
Elämässä on asiat terveitä ja sairaita, oikein ja väärin.
Jos joku on sairas tai tekee väärin, ei se muuta asiaa, että on sairas tai tekee väärin.
Ei siksikään, että olisi oma lapsi. Väärin on väärin.
Ei murhaajaakaan paijata siksi, että olisi oma lapsi tai pedofiliä.
Ihmisen perus edellytys jatkuvuudelle on se, että hän on rehellinen asioissa.
Maailma muuttuu. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten homoutta pidettiin ihan vakavasti väärän kasvatuksen seurauksena.
Syylliseksi havaittiin äiti, jonka väärät asenteet muokkasivat kehitysiässä olevan pojan psyyken.
Miten tämä asenne on voinut näin unohtua, eihän siitä niin pitkä aika ole, ja asia oli silloin ehdottomasti tutkittu ja tiedostettu. Äitien syyllisyys oli todistettu. Kuinka moni nainen menetti mielenrauhansa näiden syytösten edessä?
Ei kai tässä mitään muutosta ole tapahtunut? Pitäähän meidän uskoa, että isien (äitien) synnit kostetaan kolmanteen ja neljänteen polveen.
Eikö se ole kumoamaton tosiasia?
Kukaan ei tunnu ottavan asiaa todesta, mutta löydetään kuitenkin Raamatusta kiellot ja käskyt muodissa oleviin aiheisiin.
Mitään sellaista ei ol eRaamatussa, lue paremmin ja ymmärrä lukemaasi.
On parempi olla asettamatta lapsilleen kummempia vaatimuksia. No jotain käytöstapoja vaadin, mutta niiden opettaminen on omalla vastuullani. Samoin koetan opettaa hieman muiden ihmisten kunnioittamista. Mutta se nyt on selvää että en voi tuosta noin vaan siirtää omia uskomuksiani lapsiini. Aika kauheaa jos he eivät oppisi ajattelemaan itse vaan uskoisivat kaikessa minua, Katsoisin silloin epäonnistuneeni kasvattajana. Varmasti erehdyn monessa asiassa ja on hyvä jos lapseni korjaavat erehdyksiäni.
Minun puolestani menkööt vapaasti pride-marssille. Mutta jos sanoisivat menevänsä seuroihin ja sitten menevätkin pride-marssille, olisin surullinen. Niin olisin myös, jos sanoisivat menevänsä pride-marssille mutta menisivätkin seuroihin. Miksi heidän täytyy valehdella minulle? Eivätkö jostakin syystä usko, että ihan yhtä lailla heitä rakastan, menivät kumpaan tahansa?