Suomi kävi jatkosodassa omaa erillissotaansa eikä toteuttanut Saksan sotasuunnitelmaa ja asia pysyi samana koko sodan ajan
Suomi pradoksaalisesti puolusti Leningradia pohjoisesta 1941-1944.Mannerheim kieltäytyi antamasta saksalaisille strategista apua hyökkäämällä kaupunkiin pohjoisesta,mikä olisi voinut luhistaa kapungin puolustuksen kriittisellä hetkellä syksyllä 1941
Kun suomalaiset olivat 1941-1944 hyökkäämättä asemissaan Leningradin pohjoispuolella, ei Saksakaan voinut hyökätä Leningradiin pohjoisesta omilla joukoillaan
Venäjän olisi jo korkea aika myöntää ,että jatkosota oli Stalinin aloittaman talvisodan seurausta ja jatkoa
Stalin jatkoi talvisodan jälkeen Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Suomelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa puolustaa itsenäisyyttään kuin tukeutua Saksaan
Suomi ja Ruotsihan halusivat heti talvisodan jälkeen puolustusliittoa ,mikä olisi loitontanut Suomea Saksasta , mutta Stalin esti sen syntymisen
Huhtikuussa 1941 NL oli valmis hyväksymään Suomen ja Ruotsin puolustusliiton mutta silloin oli jo liian myöhäistä
Suomi pradoksaalisesti puolusti Leningradia pohjoisesta 1941-1944.Mannerheim kieltäytyi antamasta saksalaisille strategista apua hyökkäämällä kaupunkiin pohjoisesta,mikä olisi voinut luhistaa kapungin puolustuksen kriittisellä hetkellä syksyllä 1941
Kun suomalaiset olivat 1941-1944 hyökkäämättä asemissaan Leningradin pohjoispuolella, ei Saksakaan voinut hyökätä Leningradiin pohjoisesta omilla joukoillaan
Venäjän olisi jo korkea aika myöntää ,että jatkosota oli Stalinin aloittaman talvisodan seurausta ja jatkoa
Stalin jatkoi talvisodan jälkeen Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Suomelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa puolustaa itsenäisyyttään kuin tukeutua Saksaan
Suomi ja Ruotsihan halusivat heti talvisodan jälkeen puolustusliittoa ,mikä olisi loitontanut Suomea Saksasta , mutta Stalin esti sen syntymisen
Huhtikuussa 1941 NL oli valmis hyväksymään Suomen ja Ruotsin puolustusliiton mutta silloin oli jo liian myöhäistä
Vastaukset 11
Vanhimmat
jälkiviisautta, joka oli poliittisesti oikea valinta, koska Saksan häviö oli ilmeinen jo vuoden 1942 jälkeen. Hyökkäyssodan alettua hyvien suhteiden ylläpitäminen Englannin ja USA:n kanssa, hyviä rauhanehtoja silmällä pitäen, teki ehkä mahdottomaksi suorittaa loppuun operaatioita, jotka olisivat olleet Saksalle edullisia, kuten Louhen operaatio, Sorokkan valtaus ja Leningradin piiritys.
Bolsevismia lähdettiin tuhoamaan ja tekemään Suur-Suomea, mutta kaikki onnistumisen mahdollisuudet viimeistään karisivat, kun maailmanpoliittinen tilanne muodostui Saksalle epäedulliseksi (Casablancan kokous ja Stalingradin tappio) ja vaikutti myös Suomen tekemiin ratkaisuihin.
Kummallista itsepetosta tämä suomalainen "erillissota" väitös jatkosodan kannalta. Liittoutuneiden kannaltahan Suomi oli Saksan leirissä jatkosodassa vaikka pientä sympatiaa kenties USA:n taholta saatiinkin välitysneuvotteluavun muodossa. Mitä tulee Leningradin piiritykseen niin Mannerheimin oli helppo kieltäytyä "tiivistämästä" piiritystä lopullisesti koska Saksalaiset eivät koskaan saavuttaneet omaa hyökkäystavoitettaan kaupungin piirityksen suhteen lopullisesti.
Syy tähän Saksalaisten epäonnistumiseen pohjautuu paljolti siihen että Hitler muutti painopistettä
kesken Leningradin hyökäyksen ja veti panssaridivisioonansa operaatio "Taifuuniin" Moskovan valtaukseen. Hitler aikoi kukistaa Leningradin "näännyttämällä" hitaasti nälkään koska vuoden ´41 jälkeen hänellä ei enää ollut voimia muuhun.
Jatkosotaa ei voida käsitellä ilman talvisotaa ja sitä aikaisempaa Stalinneuvostoliiton ja Hitlersaksan kumppanuussopimusta etupiirijaosta sekä Keski-Euroopan ja Suomen tulevaisuudesta. Minkä takia Neuvostoliiton piti sopimuksin saada Saksalta vapaat kädet Suomen suhteen!!!
Neovostoliitto ja Saksahan olivat sitoutuneet sopimuksin laaja-alaiseen kumppanuuteen ja osaksi se oli jatkoa jo aikaisemmalle sotilasyhteistyölle, joka salli Saksan mm. kehitellä uudenlaisia sota-aseita I maailmansodan voittajavaltioilta salassa.
Talvisota tuli määrittämään Suomen aseman jatkosodan suhteen. Hitler, Stalin, suomalaiset ja muut sotaa käyvät maat tiesivät talvisodan jälkeen, kenen puolella Suomi tulee olemaan, kun hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa. Hitler oli tuossa vaiheessa tosi taktikko ja Neuvostoliiton johto täyttä ymmärrystä vailla!!!
että tilanteemme oli vittumainen
"Kun suomalaiset olivat 1941-1944 hyökkäämättä asemissaan Leningradin pohjoispuolella, ei Saksakaan voinut hyökätä Leningradiin pohjoisesta omilla joukoillaan"
ja tällä Suomi edesauttoi sitä, että piiritetyssä kaupungissa menehtyi yli 900 000 siviiliä. Mutta hyvä tekohan se vaan oli.
ansiosto luku pysyi noinkin "pienenä". Katsos suomalaiset eivät juurikaan häirinneet ns. elämäntietä "laatokalla", joka piti kaupunkia yleensä hengissä.
Rytin sopimuksella Suomesta tuli vuonna -44 Saksan liittolainen de jure, kun se sitä ennen oli vain de fakto. Eli suomeksi, aluksi vain tosiasiallisesti ja vuonna -44 myös juridisesti, mutta vain hetken. Michael Burleighin kirjassa Kolmas valtakunta, kirjailija puhuu Suomen erillissodasta, mielestäni jännä juttu, ellei sitten suomentajan muutos.
Jatkosotaa voi myös tarkastella karjalaisten evakkojen kannalta. Heidän asuttamisensahan ei ollutmikään helppo juttu. Helpoin tapa oli vallata takaisin menetetyt alueet. Vasta sodan jälkeen asutustoimintaan paneuduttiin kunnolla kun todettiin, ettei Karjalaa voitasi saada enää takaisin (ainakaan lähiaikoina).
Burleigh tarkoitti sitä, että Suomi soti vähän erillään muusta itärintamasta, ei sitä että Suomi ei olisi ollut mukana saaliinjaossa, jos Saksa olisi voittanut.
Aina vain puhutaan, media mukana, Rytin ja Ribbentropin sopimuksesta, joka ei kuitenkaan sanatarkasti pidä paikkaansa. Ryti kirjoitti tietääkseni Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa ilmoitti että, "minun nimittämäni hallitus ei tee erillisrauhaa NL.n kanssa." Tällä hän kiersi sen mahdollisuuden, että jonkun muun nimittämä hallitus voi rauhan tehdä.
Jos tuo kirje on varsinainen sopimus, on silloin erillissotakantakin hyväksyttävä.
Helvetinmoista hölmöyttä oli jatkosotaan joutuminen.
Ihme tallukoita oli valtakunnan johdossa.
Kaikki olivat "äänettömiä" yhtiömiehiä.
Onkohan koskaan ollut niin hölmöä hallitusta tai eduskuntaa Suomen tasavallassa?
lukea edes yhden esimerkin silloisen hallituksen tai eduskunnan päätöksestä, joka oli hölmö?
Maailmanpoliittinen tilanne edellytti usein välittömiä sopimuksia ja toimia Saksan kanssa, jotka vasta myöhemmin vahvistettiin poliitisesti. Tämä ei ollut hölmöyttä, vaan ainoa järkevä tapa toimia ja säilyttää itsenäisyytemme. Jos Saksa oli väärä valinta, niin kenen kanssa sitten olisi liitouduttu? Vai pysytty puolueettomina!? - se vasta hölmöyttä olisikin ollut!
Esimerkiksi saksalaisia aseita ja ampumatarvikkeita alkoi saapua Suomeen kauan ennen (elokuussa) kuin Veltjensin sopimus allekirjoitettiin (lokakuussa). Samoin saksalaiskuljetukset saapuivat Suomen satamiin ennen kuin poliittinen kauttakulusopimus oli tehty (paria viikkoa aiemmin venäläisille oli myönnetty läpikulkusopimus Hankoon ja takaisin).
Saksa oli ainoa turva meille, jotta emme olisi joutuneet puna-armeijan miehittämäksi ja liitetyksi osaksi Neuvostoliiton kunniakkaita perheitä.
Otetaanpa pieni ajatusleikki, jos saksa olisi voittanut WW2:sen niin julistaisimmeko me suomalaiset käyneemme erillissotaa? Taitaisipa olla niin että silloin sanoisimme että olimme saksan läheisin ja paras liittolainen!
Tuo erillissota käsite on muutenkin vaikea, osittain se on totta, Suomi ei ollut sotilasliitossa Saksan kanssa. Mutta Suomi oli erittäin tiiviisti mukana, suomalaisille olisi tullut ongelmia 44 jo ruuan kanssa jos saksasta ei olisi saatu viljaa...