Logistiset syyt, ei vastarinta pääasiassa pysäytti puna-armeijan 7/1944

Anonyymi

Karjalan Kannaksella nopeasti noin 150 kilometriä edennyt puna-armeija, jolla 30 divisioonassa miesvahvuus vastasi vain 15 suomalaisdivisioonaa, kohtasi heinäkuun alussa logistisia ongelmia kun huolto ei luonnollisista syistä kyennyt riittävän nopeasti toimittamaan materiaalia joukoille.

Tässä ne syyt olivat:

1) huoltoketjun piteneminen (suomalaisilla ketju lyheni)

2) voimasuhteet yllättävän tasaiset kun Suomi tyhjensi joukkoja Itä-Karjalasta (ja perääntyi). Taistelujoukkojen voimasuhde enää vain 1:1.3 puna-armeijan eduksi. Stalin ei antanut Govoroville lisää joukkoja.

3) suomalaisten "tiivistynyt puolustustahto" sepitelty tarina. Hyökkääjän liike hidastui luonnollisista syistä. Sotilaiden taistelutahto ei ollut hääppöinen heinä-elokuussakaan koska kaikki tajusivat että sota oli hävitty.

50

75

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Puna-armeija murskasi saksalaiset kesällä 1944 Valko-Venäjällä ja läntisessä Ukrainassa. Saksa joutui perääntymään Baltiassa. Vain kasvaneet huolto-ongelmat pysäyttivät puna-armeijan etenemisen Varsovaan ja Berliiniin. Saksa menetti itärintamalla vuonna 1944 kaikkiaan 2,300,000 sotilasta. Yli puolet kaatuneina ja kadonneina. Selkäsauna oli täydellinen.

      10 miljoonasta sotilaastaan NL käytti Suomea vastaan kesä-heinäkuussa vain 4.5% eli 450,000 sotilasta. Kannaksen 30 divisioonassa (joista 5 oli lähes koko ajan reservissä) oli noin 195,000 sotilasta. Suomalaisissa 10 divisioonassa, 4 prikaatissa sekä 1 saksalaisdivisioonassa 1 prikaatissa oli n. 170,000 sotilasta.

      Miesmäärillä puna-armeijan ylivoima oli siis varsin vähäinen panssareiden käyttöä vaikeutti pirstaleinen maasto. Oliko torjuntavoitto siis suurelta osin jälkeenpäin sepitelty tarina armeijan kolhiutuneen maineen kiillottamiseksi?

      • Anonyymi

        Kerrotaan nyt vielä että v. 1944 Puna-armeijan tappiot olivat vielä suuremmat kuin Saksan.
        Karjalan kannaksella torjuntavoitto ei johtunut logistiikasta. Neukuilla oli käytössään rautatie ja Kannaksen maasto oli hyvä panssarisodalle. Samaan aikaan Valko-venäjällä ryssät eteni paljon pitempiä matkoja ilman 'logistisia ongelmia'.


    • Anonyymi

      Suomen armeija oli hevosvetoinen alkeellinen sotavoima joka soti sotansa ja hävisi sen. Sille saneltiin rauhanehdot ja mikäli Neuvostoliitto olisi halunnut se olisi halutessaan jyrännyt Suomen. Maa pelastui koska oli - niin vähämerkityksellinen.

      • Anonyymi

        "Suomen armeija oli hevosvetoinen alkeellinen sotavoima joka soti sotansa ja hävisi sen. "

        Kuulepas kun ne hevoset suurhyökkäyksen alkaessa olivatkin toukotöihin siirretty.
        Siitä huolimatta, runsaslukuinen venäläislauma ei pystynyt annetuista tehtävistä keskeisintä täyttämään. Eteneminen syvälle Suomeen oli tehtäväksi annettu.
        Sen mahdollistamiseksi, oli Stavka rustannut erinomaisia suunnitelmia mm. Ilma-armeijan yli 900 koneelle. Kaiiki meni persiilleen. Muutaman koneen saivat suomalaiset alas ammuttua mutta siitä huolimatta etenemisestä ei tullut yhtään mitään. Punatauti runteli ja mahat olivat kuralla, ala sitä sitten etennnemään syvälle Suomeen.


    • Anonyymi

      Tykistö ja Krh jauhoivat NL:n valiodivisioonat jauhelihaksi Talissa,Ihantalassa ja Äyräpäässä. Eivätkä ne Ilomantsista pakoon juosseet puna-armeijan joukot mitään voittajia olleet. Loppukesällä -44 Suomen armeija oli vahvempi, kokeneempi ja paremmin varustettu kuin koskaan aikaisemmin. Se oli pysäyttänyt vihollisen ja selustassa oli jopa käyttämätön linnoitusketju. Siksi Suomen johto turvasi tärkeimmän työkalunsa. Eli armeijan. Maailmansota oli edelleen käynnissä ja tilanne oli kaikin puolin epäselvä. Muistettiin, kuinka 1919-22 oli I Ms jäljiltä vallinnut pitkäaikainen sekasorto entisillä sotatoimialueilla. Armeija siis voitiin kotiuttaa eli siirtää reserviin lyömättömänä, aseet varastoitiin ja siirryttiin voitolla olevien Liitoutuneiden puolelle, joiden käyttöön ei tarvinnut luovuttaa kuin yksi ikäluokka. Päätös joka v###tti NL:ää myöhemmin, koska Lapissa ei voinut tuolla määrällä kovin paljoa tehdä.

      • Anonyymi

        Punataudissa neukku olisi ollut jätkät nujerrettuaan. Iltalehden liitteessä on todiste siitä miten veteraani oli nähnyt puna-armeijan äijän juovan Ilomantsissa suoraan purosta taistelujen lakattua. Eikö niillä ollut niitä vesisäiliö autoja, vai oliko senkin toimittaminen hankalaa niin suurelle joukolle.


    • Anonyymi

      Aloittajan kohta 1) logistiset syyt: sekä NL että sakemannit luottivat joukkojen ottavan osan ruuastaan valloitettavalta alueelta. Mutta kesäkuussa -44 ei Kannaksella ollut mitään syötävää! Peruna ei vielä kasvanut ja karjasta evakuoitiin luultavasti 95%. Kun siviilit siis häipyivät, ei ollut ketä ryöstää. Tämän seurauksena NL joutui sitkostuneen puolustuksen (kyllä siis puolustajat ampuivat Äyräpäässä hiukan takaisinkin vaikka aloittaja kiistää sen) ratkaisemaan, antaako sotilaittensa kuolla nälkään vai vaihtaako sovinnolla osan ammus- ja polttoainekuormista ruokaan. Kannaksen tieverkko ei antanut mahdollisuuksia kaikkeen. Pietarista edestakainen 300 km reissu linjaan ja takaisin vei 3 tonnin kuorma-autolla 10 h ja söi polttoainetta parisataa litraa.

      • Anonyymi

        Vähät ne testä. Teurastivat hevosens ja savat punataudin. Iltalehden ltteesä Ilomantsissa tädennysmihenä vuonna 1926 syntynyt äijä keroo miten olivat nähneet taistelujn lakattua a rauhan alettua venäläisen juovan suoraan purost. Se olisi pojlle ollut melko haastavaa, jos Helsingissä orgioita suunnitellut jouko olisi kaik suoalaisten uoutusasmat murrettuaan ollut punatauin kourissa. Niiden olisi pitänyt jostakin repiä toiset 450 000 miestä Helsinkiä raiskaamaan heidän murretua kaikki puolustusasemat.


      • Anonyymi

        Kannaksen teistä ?-, miks ne oli ehjänä tais rautatietki olla toimintakunnossa ,miten selitettävissä ?


    • Anonyymi

      Kun joillakin tuntuu olevan epäselvyyttää jatkosodan loppuvaiheen tapahtumista, niin niihin saisi selkoa kun lukisi edes muutaman aihetta käsittelevää kirjaa. Myös edes yksi Neuvostoliittolainen t. Venäläinen kirja po. aiheesta saattaisi tuoda lisää tuskaa. Tietenkin tieto voi haitata valheellisen probagandan suoltamista ja aiheuttaa identiteettikriisin.

    • Anonyymi

      Amerikka ja Englanti tekivät kaikkensa Neuvostoliiton logistiikan parantamiseksi. Eniten haittaa tekivät Ford GPA-ajoneuvot. Ford GPA-ajoneuvoista huolimatta neukun huoltoketjut venyivät meidän onneksi liian pitkiksi vaikeakulkuisessa maastossa. Pelkästään tuo Ford GPA-autojen toimittaminen on syy siihen miksi jokaisen suomalaisen pitäisi tukea Kiinaa ja Irania Trumpin Amerikkaa vastaan.

    • Anonyymi

      "Karjalan Kannaksella nopeasti noin 150 kilometriä edennyt puna-armeija, jolla 30 divisioonassa miesvahvuus vastasi vain 15 suomalaisdivisioonaa,"

      Matka Valkeasaaresta Viipuriin on n. 85 km eikä 150 km, taas tässä on melkein puolet liioittelua!
      Suomella oli kaikkiaan 16 divisioonaa ja muutama prikaati eli NL oli tämän mukaan Kannaksella koko Suomen armeijan verran joukkoja.
      Alussa NL oli murskaava ylivoima niin joukkojen kuin kaluston suhteen, taisteluun tuli aina uusi levännyt joukko suomalaisten väsyneiden joukkoja vastaan. Suomella ei ollut antaa kuin tipoittain uusia joukkoja taisteluun, kun niitä saatiin siirrettyä muilta rintamilta.

      18. D sotilaat kertovat kuinka Talissa oli vielä vastassa neukku valiosotilaita, ukot hyppivät syökksyihin ja niitä ammuttiin kuin kuvilta. Miehistä tuntui kuin niitä olisi rajattomasti vaikka hyökkääjiä oli ammuuttu läjäpäihin. Lopulta hyökkäys oli pysähtynyt ja NL tykistö pakotti puolustajat perääntymään kranaattien aiheutettua kivisessä maassa raskaita tappioita mutta neukku oli menettänyt valtavasti parhaita miehiään.

      Miten yhtäkkiä Kannaksen hyvät tiet ja kunnossa olevat rautatiet olivat muuttuneen etenemisen esteeksi.

      Tässä taas yritetään saada Suomen saavuttama torjuntavoitto näyttämään liioittelulta. Asialla on tietämätön teinipoika, stallari tai tai Pietarin runk kari.

    • Anonyymi

      "Karjalan Kannaksella nopeasti noin 150 kilometriä edennyt puna-armeija, jolla 30 divisioonassa miesvahvuus vastasi vain 15 suomalaisdivisioonaa,"

      Matka Valkeasaaresta Viipuriin on n. 85 km eikä 150 km, taas tässä on melkein puolet liioittelua!
      Suomella oli kaikkiaan 16 divisioonaa ja muutama prikaati eli NL oli tämän mukaan Kannaksella koko Suomen armeijan verran joukkoja.
      Alussa NL oli murskaava ylivoima niin joukkojen kuin kaluston suhteen, taisteluun tuli aina uusi levännyt joukko suomalaisten väsyneiden joukkoja vastaan. Suomella ei ollut antaa kuin tipoittain uusia joukkoja taisteluun, kun niitä saatiin siirrettyä muilta rintamilta.

      18. D sotilaat kertovat kuinka Talissa oli vielä vastassa neukku valiosotilaita, ukot hyppivät syöksyihin ja niitä ammuttiin kuin kuvilta. Miehistä tuntui kuin niitä olisi rajattomasti vaikka hyökkääjiä oli ammuttu läjäpäihin. Lopulta hyökkäys oli pysähtynyt ja NL tykistö pakotti puolustajat perääntymään kranaattien aiheutettua kivisessä maassa raskaita tappioita mutta neukku oli menettänyt valtavasti parhaita miehiään.

      Miten yhtäkkiä Kannaksen hyvät tiet ja kunnossa olevat rautatiet olivat muuttuneen etenemisen esteeksi.

      Tässä taas yritetään saada Suomen saavuttama torjuntavoitto näyttämään liioittelulta. Asialla on tietämätön teinipoika, stallari tai Pietarin runk kari.

    • Anonyymi

      Onpa todella nero aloitus!!!!
      Suomalaisten puolustustahto ja Stalinin kovakiire Berliiniin pysäyttivät hyökkäyksen.
      En jaksa kirjoittaa faktoista, lue esim. IL:n uusin lisäliite. Ja lukekaa muutkin tuttua oli tieto, mutta materiaalit olivat hyvin koottu.
      On hyvä ymmärtää, miten onnekkaita olemme ja mitä esi-isämme ovat ovat tehneet ja mitä se on maksanut.

    • Anonyymi

      Kannaksella Puna-armeijan kokonaistappiot olivat heidän omien tilastojen mukaan noin 60 % eli 113 000. Kaatuneita oli 23 000 eli 12 %. Koko vahvuus oli
      aluksi 188 000. Täydennystä tuli koko ajan.

    • Anonyymi

      Ehkä aloittaja ei ymmärrä , että suuret mies- ja kalustotappiot aiheuttavat ylimääräistä liikennettä teille ja rautateille, kun uusia miehiä ja kalustoa pitää siirtää rintamalle entisten tilalle. Varsinki suuri määrä haavoittuneita sotilaita aiheuttaa paljon liikennettä vastavirtaan rintamilta poispäin.

      Kannas oli hyvien teiden ja suuren kangasmaaston takia edullista panssareille Viiporin tasolle, josta maasto muuttu niille epäedulliseksi.

    • Anonyymi

      Pyöräkangasta voidaan pitää itsenäisyyden kannalta ratkaisevana taistelunamme, siellä venäläiset yksinkertaisesti luulivat, että Suomen maavoimat on jo lyöty.

      Koska heidän parhaat taistelijansa olivat menehtyneet, tapahtui sama, mikä Tolvajärven taistelussa 1939, heidän panssarinsa eivät uskaltaneet edetä, vaan parveilivat suomalaisten etulinjan edessä, koska tiesivät, että suomalaisten tykistöllä olevan isot suojaetäisyydet. Sama toistui Vuosalmella, hyökkäykset eivät enää lähteneet liikkeelle.

      • Anonyymi

        Punataudin lamautamia e oli. 235 000 neukua oli veriripulissa elokuussa 1944. Taisteluun kykenevät suomalaiset löivät veriripulin esioireista kärsivät neukut. Venäläinen ilmeisesti vieläkin juo suoraan purosta, jos tulee jano.


    • Anonyymi

      ”Logistiset syyt, ei vastarinta pääasiassa pysäytti puna-armeijan 7/1944”

      Voihan niitä suuria tappioita ja kielto täydennyksistä olla jollekin ’logistinen syy”:-D

    • Anonyymi

      Miten, kun suomalaiset jättivät kannaksen miinoittamatta ja ehjän rautatien Terijoelta Viipuriin ja Taliin, sekä sieltä Valkjärven kautta Äyräpään harjulle.

    • Anonyymi

      》》Suomella oli kaikkiaan 16 divisioonaa ja muutama prikaati《《

      Suomella oli 1944 kesällä kaikkiaan 15 divisioonaa ja 6 prikaatia eli 21 itsenäiseen taisteluun pystyvää joukko-osastoa.

    • Anonyymi

      》》Suomella oli kaikkiaan 16 divisioonaa ja muutama prikaati《《

      Suomella oli 1944 kesällä kaikkiaan 15 divisioonaa ja 6 prikaatia eli 21 itsenäiseen taisteluun pystyvää joukko-osastoa.

    • Anonyymi

      Valkeasaaresta Ihantalaan on linnutietä 75 km. Aleella on junarata ja hyvät tiet. Mitään "logistista" ongelmaa Neuvostoliiton joukoilla ei ollut.


      "Suomella oli 1944 kesällä kaikkiaan 15 divisioonaa ja 6 prikaatia eli 21 "

      Muutettuna vuoden 1941 divisiooniksi nuo vastasivat 18 divisioonaa. Luonnollisesti kaikki nuo osastot eivät olleet Karjalan kannaksella kesällä 1944.

    • Anonyymi

      Miksei teitä tuhottu perässä ? - sitä olen ihmetellyt jo 75 vuotta -poltettiinhan omat talotki ennen talvisotaa !

      • Anonyymi

        ”Miksei teitä tuhottu perässä ? - sitä olen ihmetellyt jo 75 vuotta -poltettiinhan omat talotki ennen talvisotaa !”

        Teitä toki miinoitettiin, mutta vetäytyminen oli niin nopeaa, ettei suurempia tuhoja tullut!

        Talvisodassa Kannaksella sodittiin pitempään ja -40:n asteen pakkasessa rakennusten tuhoaminen haittasi suuresti puna-armeijaa!

        Sen sijaan kesällä 1944 ei takennuksilla ollut suurta merkitystä!


    • Anonyymi

      Stallari taas syönyt kärpässieni iltapalaksi kun tuollaista suoltaa. Noinko koville se edelleen ITSENÄINEN SUOMI ottaa.

    • Anonyymi

      Keskisarjan kirja Raaka tie Raatteeseen ja huollon ongelmat neukuilla:

      Keskisarjalla on tuo armeijan huoltopuoli kovin keskeinen teema Suomussalmen taisteluita kuvatessaan, mutta hän ei näytä perehtyneen siihen asiaan ainakaan liian perusteellisesti.

      Esiin suorastaan hyppäsi aivan käsittämätön väite ja siis virhe NL:n käyttämästä dieselmoottorisesta kuorma-autokalustosta (ja varmaankin myös panssarikalustosta) Suomussalmella! Ja toki varmaan muillakin Talvisodan rintamilla. Olisi ihan oikeasti mielenkiintoista tietää, oliko NL:n joukoilla käytössään Suomussalmella ainoataakaan dieselmoottorikäyttöistä ajoneuvoa Talvisodan aikana. Tai oliko NL:n kuorma-autoista muutenkaan yhtää mallia dieselmoottorisia muillakaan Suomen vastaisilla rintamilla tuohon aikaan.

      https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4683&start=60

      • Anonyymi

        Eipä ne pärjänneet sen paremmin kesällä 1944 etelämpänä. Ei niillä huolto ollut länkkäreiden tasoa, vaikka kuinka yrittivät. Se on tietysti sanottava anglo-saksien eduksi, että länsirintamalla riitti taloja, naisia ja ruokaa. Suomalaiset olivat varmaan tarkkaan osanneet laskea Viipurissa vähäiset muonansa ja tuhota loput muonat joita ei voinut evakuoida yhdessä muun mahdollisesti puna-armeijan huoltoon käytettyjen asioiden kanssa.


    • Anonyymi

      Venäläislähteen mukaan, kesäkuun 20. päivänä aloitetussa hyökkäyksessä Ilma-armeija suoritti 950 lentoa ja laivaston koneet tekivät 600 lentoa kohteinaan Viipuri Simola sekä Hiitolan ja Elisenvaaran asemille, sekä Viipurinlahden saarille. Logistiset seikat joutuvat uuden arvioinnin kohteeksi. Lentovoimilla roudattiin pommilasteja mielin määrin ilman ongelmia. Logistiikka pelasi pommeja satoi taivaalta kiitettävästi. Govorov ylennettiin marsalkaksi Viipurin valtaamisesta, vaikka keskeisin tavoite Kannaksen suomalaisten tuhoaminen jäi Stavkalta haaveeksi.

      • Anonyymi

        Ja silti suomalaiset junat puskivat esteettömästi Kannakselle. Pudottivat pomminsa Elisenvaaraa lukuunottamatta metsiköihin. Koltshakin armeijan entinen upseeri Govorov ylennettiin Valkeasaaren ja Viipurin valtaamisen takia, koska tuon jälkeen kaikki meni päin peetä. Suomi pakotettiin pois sodasta, vaikka vastustajan hyökkäysarmeijasta iso osa oli kuollut ja loput punataudissa.


    • Anonyymi

      Talin-Ihantalan seuduilla oli erittäin vaikeat maastot panssareille. Kallioinen ja peitteinen maasto suosi puolustajaa. Lisänä oli saksalainen divisioona Viipurin lahdella. Jos sitä ei olisi ollut olisivat nekin joukot olleet pois Ihantalasta ja neukku päässyt läpi. Kyllä saksalaisella Stuka-osastollakin oli merkitystä, paljonkin.

      • Anonyymi

        ” Talin-Ihantalan seuduilla oli erittäin vaikeat maastot panssareille. ”

        Keskeisellä alueella oli hyvä maantie Talista Samaan kanavalle ja sillä kovat taistelut käytiin! Kyllä siinä oli hyvä etenemistie, jos vain neukusta olisi ollut menijäksi! Suomalaispanssarit tuhosivat neukkuvaunuja kiitettävästi samalla kun suomalainen jv oppi vihdoin hallitsemaan saksalaistan ps-kauhujen ja -nyrkkien käytön. Niillä tuhottiin kymmeniä vaunuja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Talin-Ihantalan seuduilla oli erittäin vaikeat maastot panssareille. ”

        Keskeisellä alueella oli hyvä maantie Talista Samaan kanavalle ja sillä kovat taistelut käytiin! Kyllä siinä oli hyvä etenemistie, jos vain neukusta olisi ollut menijäksi! Suomalaispanssarit tuhosivat neukkuvaunuja kiitettävästi samalla kun suomalainen jv oppi vihdoin hallitsemaan saksalaistan ps-kauhujen ja -nyrkkien käytön. Niillä tuhottiin kymmeniä vaunuja!

        Paraatimarssi Etelä-Suomen asutuskeskuksiin ei olisi ollut varma edes Tienhaaran ja Tali-Ihantalan jälkeen niillä joukoilla. Joukkojen huolto ei toiminut. Elossa suomalaisista selvinneet olivat elokuussa 1944 punataudissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paraatimarssi Etelä-Suomen asutuskeskuksiin ei olisi ollut varma edes Tienhaaran ja Tali-Ihantalan jälkeen niillä joukoilla. Joukkojen huolto ei toiminut. Elossa suomalaisista selvinneet olivat elokuussa 1944 punataudissa.

        Siis heti Pyöräkankaan jälkeen alkoi peltomaisema, mitä pitkin panssarit olisivat edennneet helposti. Pyöräkankaalle asti oli kivikkoa ja kallioita sekä soita jorpakkoineen.

        VKT-asemaan veli ei suhtautunut vakavasti, koska vahvempi VT-asema oli murtunut helposti.

        Suomalaisten ps-div. oli taisteluiissa vain pari vrk, koska vastassa oli 6 kpl panssariprikaateja ja 7 kpl rynnäkkötykkirykmenttejä ja 2 tykistödivisioonaa, sekä 21A läpimurtojoukot kärjessä.

        Vasta Vihman 6. Divisioonan saapuminen Ihantalaan sai tilanteen haltuun.

        Puna-armeija todellakin luuli, että suomalaisten viimeinenkin rykmentti Pyöräkankaalla oli lyöty. Sen ympäri oli saatu vahva tykistösulku, 2.7.1944 aamulla tuli tämä kuuluisa hyökkäys, tosin se tyrehdytettiin saksalaisten lentopommituksilla, ei tykkitulella, koska tykistö oli jo poissa pelistä tulenjohdon tuhouduttua.

        Vihma valtasi Pyöräkankaan takaisin kuitenkin 3.7. ja tanssit oli ohi.

        Ai, kuinka herkullista olisi kirjoittaa paskakommentteja noiden ylläolevien kappaleiden väliin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis heti Pyöräkankaan jälkeen alkoi peltomaisema, mitä pitkin panssarit olisivat edennneet helposti. Pyöräkankaalle asti oli kivikkoa ja kallioita sekä soita jorpakkoineen.

        VKT-asemaan veli ei suhtautunut vakavasti, koska vahvempi VT-asema oli murtunut helposti.

        Suomalaisten ps-div. oli taisteluiissa vain pari vrk, koska vastassa oli 6 kpl panssariprikaateja ja 7 kpl rynnäkkötykkirykmenttejä ja 2 tykistödivisioonaa, sekä 21A läpimurtojoukot kärjessä.

        Vasta Vihman 6. Divisioonan saapuminen Ihantalaan sai tilanteen haltuun.

        Puna-armeija todellakin luuli, että suomalaisten viimeinenkin rykmentti Pyöräkankaalla oli lyöty. Sen ympäri oli saatu vahva tykistösulku, 2.7.1944 aamulla tuli tämä kuuluisa hyökkäys, tosin se tyrehdytettiin saksalaisten lentopommituksilla, ei tykkitulella, koska tykistö oli jo poissa pelistä tulenjohdon tuhouduttua.

        Vihma valtasi Pyöräkankaan takaisin kuitenkin 3.7. ja tanssit oli ohi.

        Ai, kuinka herkullista olisi kirjoittaa paskakommentteja noiden ylläolevien kappaleiden väliin.

        ” Siis heti Pyöräkankaan jälkeen alkoi peltomaisema, mitä pitkin panssarit olisivat edennneet helposti. Pyöräkankaalle asti oli kivikkoa ja kallioita sekä soita jorpakkoineen.”

        Lähellä oli myös se kuulu maantie, joka vei kanavan suluille ja jossa tapahtui melkoinen määrä ps-vaunujen tuhoamisia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Siis heti Pyöräkankaan jälkeen alkoi peltomaisema, mitä pitkin panssarit olisivat edennneet helposti. Pyöräkankaalle asti oli kivikkoa ja kallioita sekä soita jorpakkoineen.”

        Lähellä oli myös se kuulu maantie, joka vei kanavan suluille ja jossa tapahtui melkoinen määrä ps-vaunujen tuhoamisia!

        Tarkoitat sitä Juustilaan kanavaan pudonnutta sotkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitat sitä Juustilaan kanavaan pudonnutta sotkaa.

        "Tarkoitat sitä Juustilaan kanavaan pudonnutta sotkaa."

        En varsinaisesti vaan sanamuoto oli huono!

        Pitää toki paikkansa, että yksi meikäläinen sotka putosi kanavaan ja nostettiin sittemmin ylös ja saatiin toimintakuntoon. Tarkoitin kyllä tietä, joka lähtee Talista ja päättyy Juustilan sululle ja sen tien varrelle jäi huima määrä romuina ps-vaunuja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis heti Pyöräkankaan jälkeen alkoi peltomaisema, mitä pitkin panssarit olisivat edennneet helposti. Pyöräkankaalle asti oli kivikkoa ja kallioita sekä soita jorpakkoineen.

        VKT-asemaan veli ei suhtautunut vakavasti, koska vahvempi VT-asema oli murtunut helposti.

        Suomalaisten ps-div. oli taisteluiissa vain pari vrk, koska vastassa oli 6 kpl panssariprikaateja ja 7 kpl rynnäkkötykkirykmenttejä ja 2 tykistödivisioonaa, sekä 21A läpimurtojoukot kärjessä.

        Vasta Vihman 6. Divisioonan saapuminen Ihantalaan sai tilanteen haltuun.

        Puna-armeija todellakin luuli, että suomalaisten viimeinenkin rykmentti Pyöräkankaalla oli lyöty. Sen ympäri oli saatu vahva tykistösulku, 2.7.1944 aamulla tuli tämä kuuluisa hyökkäys, tosin se tyrehdytettiin saksalaisten lentopommituksilla, ei tykkitulella, koska tykistö oli jo poissa pelistä tulenjohdon tuhouduttua.

        Vihma valtasi Pyöräkankaan takaisin kuitenkin 3.7. ja tanssit oli ohi.

        Ai, kuinka herkullista olisi kirjoittaa paskakommentteja noiden ylläolevien kappaleiden väliin.

        Miten ne olisi joukkonsa huoltaneet. Aatu lähti Virosta vasta syyskuussa 1944. Miten ne olisi Helsingin alueelta siirtäneet joukkojaan Baltian maihin murtamaan virolaisten erittäin kovan vastarinnan. Jooseppi kuvitteli suuruudenhulluudessaan liikuttelevansa sellaisia ihmismassoja ilman Itämeren laivastoa ja Viron hallintaa. Virolaisten harmiksi elokuussa 1944 alkoivat punataudista toipuvien puna-armeijan sotilaiden siirrot Baltian maihin. Joosepin piti valita Suomen ja Berliiniin vievän tien väliltä, molempia hän ei voinut saada aiheuttamatta suuria ongelmia armeijalleen Baltian maissa ja Valko-Venäjällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarkoitat sitä Juustilaan kanavaan pudonnutta sotkaa."

        En varsinaisesti vaan sanamuoto oli huono!

        Pitää toki paikkansa, että yksi meikäläinen sotka putosi kanavaan ja nostettiin sittemmin ylös ja saatiin toimintakuntoon. Tarkoitin kyllä tietä, joka lähtee Talista ja päättyy Juustilan sululle ja sen tien varrelle jäi huima määrä romuina ps-vaunuja!

        Ne tarvitsi tankkeja Baltian maissa. Tajusivat itsekin miten järjetöntä jossakin hevonkuusessa oli pataraudalla rämpiä. Kyllä Varsova on Berliiniä lähempänä kuin Helsinki. Ne raiskarit jotka olisivat Helsinkiin asti selvinneet olisivat olleet muualta pois. Se oli siinä ja siinä saiko lähes loppuukulutettu Puna-Armeija jalansijaa Balkanilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne tarvitsi tankkeja Baltian maissa. Tajusivat itsekin miten järjetöntä jossakin hevonkuusessa oli pataraudalla rämpiä. Kyllä Varsova on Berliiniä lähempänä kuin Helsinki. Ne raiskarit jotka olisivat Helsinkiin asti selvinneet olisivat olleet muualta pois. Se oli siinä ja siinä saiko lähes loppuukulutettu Puna-Armeija jalansijaa Balkanilla.

        Lehväslaiho on kirjoittanut tarkkaan, mitä tällä koivukujalla Juustilasta Portinhoikkaan tapahtui, kun venäläiset eivät syöttäneet enää 25.6. lisäjoukkoja, kaikki panssarit olisi voinut vaikka vallata.

        Kannaksella oli erittäin hyvät rautatieyhteydet ehjinä jätetty, että sotakorvausten alentamiselle oli perusteita, sotavangit puhuivat Govorovin pyrkivän Helsinkiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehväslaiho on kirjoittanut tarkkaan, mitä tällä koivukujalla Juustilasta Portinhoikkaan tapahtui, kun venäläiset eivät syöttäneet enää 25.6. lisäjoukkoja, kaikki panssarit olisi voinut vaikka vallata.

        Kannaksella oli erittäin hyvät rautatieyhteydet ehjinä jätetty, että sotakorvausten alentamiselle oli perusteita, sotavangit puhuivat Govorovin pyrkivän Helsinkiin.

        ” Kannaksella oli erittäin hyvät rautatieyhteydet ehjinä jätetty, että sotakorvausten alentamiselle oli perusteita, sotavangit puhuivat Govorovin pyrkivän Helsinkiin.”

        Minimitavoite oli Kymijoella ja sinne neukku ei päässyt. Jos rintama olisi pettänyt niin Stalin olisi hyvinkin voinut ohjata sopivankokoisen joukon viimeistelemään homma ja miehitys. Länsi olisi silloin ollut ’tapahtuneen tosiasian edessä’.

        Ei sotakorvauksissa ollut kyse logiikasta. Kun oli tiedossa, että luku 600 oli liikaa niin tarjottiin lukua 300.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Kannaksella oli erittäin hyvät rautatieyhteydet ehjinä jätetty, että sotakorvausten alentamiselle oli perusteita, sotavangit puhuivat Govorovin pyrkivän Helsinkiin.”

        Minimitavoite oli Kymijoella ja sinne neukku ei päässyt. Jos rintama olisi pettänyt niin Stalin olisi hyvinkin voinut ohjata sopivankokoisen joukon viimeistelemään homma ja miehitys. Länsi olisi silloin ollut ’tapahtuneen tosiasian edessä’.

        Ei sotakorvauksissa ollut kyse logiikasta. Kun oli tiedossa, että luku 600 oli liikaa niin tarjottiin lukua 300.

        Tarjottiin siis samaa summaa kuin Romanialle ja Unkarille, koska aiemmin tarjottu luku oli liikaa!? Logiikkasi ontuu tarkkis ja pahasti. Mistä se olisi joukkoja Suomeen irroittanut? Virossahan tarvittiin kaikki mahdolliset joukot siinä missä Valko-Venäjälläkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehväslaiho on kirjoittanut tarkkaan, mitä tällä koivukujalla Juustilasta Portinhoikkaan tapahtui, kun venäläiset eivät syöttäneet enää 25.6. lisäjoukkoja, kaikki panssarit olisi voinut vaikka vallata.

        Kannaksella oli erittäin hyvät rautatieyhteydet ehjinä jätetty, että sotakorvausten alentamiselle oli perusteita, sotavangit puhuivat Govorovin pyrkivän Helsinkiin.

        Sotakorvaukset olivat yhtä suuret kuin Romanialla ja Unkarilla. Niitä pienennettiin, koska tarjottu summa oli vielä selvempi yritys kaataa Suomi taloudellisesti. Molotovin selityksiä Suomelle määrätystä summasta ei usko kukaan. Molotov myönsi toisaalta summan olleen mitä oli Suomen miehittämättömyyden taika.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sotakorvaukset olivat yhtä suuret kuin Romanialla ja Unkarilla. Niitä pienennettiin, koska tarjottu summa oli vielä selvempi yritys kaataa Suomi taloudellisesti. Molotovin selityksiä Suomelle määrätystä summasta ei usko kukaan. Molotov myönsi toisaalta summan olleen mitä oli Suomen miehittämättömyyden taika.

        Sotakorvaukset puolitettiin kaksi kertaa.
        Rauhansopimuksessa Suomen kanssa korvausten määrä pudotettiin 600 miljoonasta 300 miljoonaan vuoden 1938 dollaria, koska Suomi oli lopettanut vihollisuudet Kansainyhteisöä vastaan, ja osallistunut sotaan saksaa vastaan.

        Vuonna 1948 Neuvostoliitto ilmoitti jäljellä olevan sotakorvaussumman pienentämisestä puoleen ja myöhästyssakoista luopumisesta.
        Todellinen korvaussumma pieneni noin neljänneksellä.
        Joten mitään yritystä kaataa Suomi taloudellisesti, ainakaan enää vuonna 1948 ei ollut.


    • Anonyymi

      Kannaksella ei käytetty NKVD:n miinanpolkijoita, kuten saksalaisia vastaan oli tapana, läpimurtojoukot tapatettiin Ihantalan tykkitulessa ja panssarit tuhottiin Talista johtavilla teillä nyrkeillä. Vuosalmella musikat eivät lähteneet, kun ei ollut sinilakkeja perässä, eikä tykkituli tehonnut omiin suojaisessa jorpakkomaastossa.

    • Anonyymi

      Aloituksen väite on yhtä mieletön kuin Teemu Keskisarjan Raaka tie Raatteeseen -kirjassa esitetty väite NL:n hyökkäyksen pysähtymisen syistä.
      Kesällä 1944 rautatieyhteydet oli toimivat ja tiestökin jäi aika ehjänä suomalaisten perääntyessä. Mottipartiot raportoi Suomeen kuinka panssareita vedettiin pois rintamilta jo heinäkuun puolivälissä, eli hetimiten sen jälkeen kun neukuille pantiin stoppi.
      Jos rautatieyhteydet toimi 1944 Kannaksella, niin logistiikkakin toimi.

      Sitäpaitsi Lend-Lease - Studebakerit (n. 400km tankillisella) ja GMC:t oli toimintamatkaltaan n. 500 km yhdellä tankillisella.


      Studebaker US6 2½-ton 6x6 truck

      https://en.m.wikipedia.org/wiki/Studebaker_US6_2½-ton_6x6_truck



      GMC CCKW 2½-ton 6x6 truck

      https://en.m.wikipedia.org/wiki/GMC_CCKW_2½-ton_6x6_truck

      • Anonyymi

        Myönnät siis jenkin auttaneen Jooseppia suomalaisten lahtaamisessa. Huolto ei toiminut, jos 200 000 ukkoa paskoo veristä sontaa punataudissa.


    • Anonyymi

      Tiltulle on ”logistinen syy” se, että hyökkäykseen annetut Stalinin iskudivisioonat ja ps-osastot kärsivät matkalla niin pahoja tappioita, että Tali-Ihantalassa oli enää rippeet jäljellä!

    • Anonyymi

      Missä viipyy Tiltun vastaukset logistiikkasyihin?

    • Anonyymi

      Logistiikka toimi ja rautieliikenne sujui vilkkaasti...

      Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä -kirja kertoo näin:

      Sivulla 81-82 kerrotaan partion vaiheista Perkjärven radan varrella ja tarkka päivämäärä kuinka 14.7. kaikki muuttui. Sinä päivänä laskettiin lähes 400 vauunua täysin kuormattuna ja useita kymmeniä miehistönkuljetusvaunuja matkalla Leningradiin. Sama jatkui seuraavina päivinäkin jopa 200 vaunun tavaravaunumäärillä ja kymmenillä miehistönkuljetusvaunuilla. 

      Kyse on samasta partiosta, josta Esa Anttalan Päämajan kaukopartio -kirjakin kertoo. Samoin se kuinka 2 miehinen partio toi heille kävellen läpi linjojen lisää paristoja. Tuokin mainitaan molemmissa kirjoissa. 

      Sivulla 252 kerrotaan edelleenkin kuinka 14.7.1944 Perkjärven radan kautta alettiin kuljettaa kalustoa Leningradiin päin. 

      Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä - Tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta, WSOY, 1964, 270 s. 

      Kannaksen partiot sähkötti että kalustoa täynnä olevia junia virtaa taaksepäin. Juhannuksena suunta oli Viipuriin! 

      Esa Anttalan Päämajan kaukopartio, (1961 5. painos) -kirjassa on ehkä paras kuvaus tuosta partioreissusta: 

      Suurhyökkäyksen pyörteissä ahtaalla Kannaksella, sivut 137-205 

      s. 151 alkaa kerronta junista. 

      -Juhannuspäivän jälkeen oltiin uudessa paikassa ja seuraavana päivänä junat oli täynnä tavaraa kohti Viipuria... 

      s. 153-154 "Liikenne oli tavattoman vilkasta ja junia kulki jatkuvasti Viipurin suuntaan. - Saimme laskea rauhassa panssarivaunujen lukumäärän, tykit ja jopa tykkien kalipeerinkin. Mutta tämä vain avovaunuista. Onneksi niissä kuljetettiin raskaita aseita. 

      (Luultavasti?) jo seuraavana päivänä sitten olikin jo näin: 

      s.155 Sinä yönä alkoi kulkea myös pitkiä sairasjunia Leningradiin - täynnä haavoittuneita. 

      Sitten ollaankin jo heinäkuun puolivälissä: 

      s. 169 Veturi tuli näkyviin ja ensimäiset vaunut samoin: avovaunuja. Kaikki vaunut olivat avovaunuja. Mitä kummaa? Kaikki vaunut on lastattu täyteen tykkejä - panssarivaunuja - autoja - ilmatorjuntatykkejä ka -konekiväärejä. Joku on tullut hulluksi.Viipuriinhan niitä piti viedä! ... Ja tuskin oli tämän junan ääni lakannut kuulumasta, kun kaukana kohahteli taas höyryveturin puuskutus ylämäessä. Raskas oli tämäkin juna, niinpä sitä veti kaksi veturia, samaa lastia... Leningradiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      66
      2228
    2. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      38
      1843
    3. Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...

      Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.
      Maailman menoa
      171
      1460
    4. Viulu vaiennut

      Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣
      Suomussalmi
      21
      1434
    5. Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.

      Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      75
      1117
    6. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      177
      1114
    7. Kyllä tekee kipeää

      Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬
      Ikävä
      21
      1074
    8. Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.

      Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä
      Maailman menoa
      103
      1046
    9. En mä tiedä mitä tapahtuu

      siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.
      Ikävä
      9
      912
    10. Luotatko kaivattuusi?

      Jos et, mistä kiikastaa?
      Ikävä
      75
      898
    Aihe