Ilmastonmuutos

Ilmastossa on välillä enemmän ja vähemmän hiilidioksidia.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastossa on välillä enemmän ja vähemmän hiilidioksidia.

Ja nyt sitä on enemmän, paljon enemmän, kuin 150 vuotta sitten. Suurin syy tähän on, että ihminen on polttanut fossiilisia polttoaineita, johon tämä hiili on ollut varastoituneena.

Hilidioksidin määrä ilmakehässä korreloi täysin ilmaston lämpenemiseen.

Totta kai aina löytyy totuuden kiistäjiä tai niitä, jotka yrittävät selittää mustaa valkoiseksi, mutta fakta on, että ihminen on lisännyt toimillaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja tästä seuraa ns. kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö taas aiheuttaa ilmaston globaalin lämpenemisen.

Globaali lämpeneminen tarkoittaa taas sitä, että lämpeneminen on havaittavissa ympäri maapallon. Täytyy olla kyllä tynnyrissä kasvanut ellei esim. 50 vuotias suomalainen ole elinaikanaan ilmaston lämpenemistä omassa elinpiirissään huomannut.

Anonyymi kirjoitti:

Ja nyt sitä on enemmän, paljon enemmän, kuin 150 vuotta sitten. Suurin syy tähän on, että ihminen on polttanut fossiilisia polttoaineita, johon tämä hiili on ollut varastoituneena.

Hilidioksidin määrä ilmakehässä korreloi täysin ilmaston lämpenemiseen.

Totta kai aina löytyy totuuden kiistäjiä tai niitä, jotka yrittävät selittää mustaa valkoiseksi, mutta fakta on, että ihminen on lisännyt toimillaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja tästä seuraa ns. kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö taas aiheuttaa ilmaston globaalin lämpenemisen.

Globaali lämpeneminen tarkoittaa taas sitä, että lämpeneminen on havaittavissa ympäri maapallon. Täytyy olla kyllä tynnyrissä kasvanut ellei esim. 50 vuotias suomalainen ole elinaikanaan ilmaston lämpenemistä omassa elinpiirissään huomannut.

Lue lisää

Varma todiste siitä, ettei hiilidioksidi ohjaa ilmastoa löytyy ordoviki-siluurikausilta ja jura-liitukausilta, jolloin hiilidioksidipitoisuus oli yli 4000 ppmv (tilavuuden miljoonasosaa) ja noin 2000 ppmv tässä järjestyksessä. Jos IPCC:n teoria on oikea, näillä kausilla olisi pitänyt tapahtua karkaavan kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston lämpeneminen, mutta sen sijasta silloin vallitsikin jäätiköitymisvaihe." (The Lavoisier Group)

ihminen tai teollisuus ei ole voinut olla syynä tuolloin.

Anonyymi kirjoitti:

Varma todiste siitä, ettei hiilidioksidi ohjaa ilmastoa löytyy ordoviki-siluurikausilta ja jura-liitukausilta, jolloin hiilidioksidipitoisuus oli yli 4000 ppmv (tilavuuden miljoonasosaa) ja noin 2000 ppmv tässä järjestyksessä. Jos IPCC:n teoria on oikea, näillä kausilla olisi pitänyt tapahtua karkaavan kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston lämpeneminen, mutta sen sijasta silloin vallitsikin jäätiköitymisvaihe." (The Lavoisier Group)

ihminen tai teollisuus ei ole voinut olla syynä tuolloin.

Lue lisää

Tässä taas mahtava esimerkki ilmaston lämpenemisen epäilijästä. Kun ei muuta keksitä, niin aletaampa keskustella 400-500 miljoonaa vuotta sitten vallinneista geologisista kausista ja todistetaan sillä, ettei se ilmaston lämpeneminen ole ihmisen syytä.

Tuolloin 400-500 miljoonaa vuotta sitten ilmakehässä oli paljon hiilidioksidia, joka aiheutti kasvihuoneilmiön ja ilmaston lämpenemisen. Se taas mahdollisti elämän synnyn. Kasvillisuuden lisääntymisen myötä ilmahehän hiilidioksidipitoisuus väheni ja syntyi jääkausia, jotka puolestaa tuhosi elämää. Tämän aikakauden fossiileita ihminen polttaa mm. kivihiilenä.

400-500 miljoonaa vuotta sitten moni asia oli maapallolla toisin, mutta hiilidioksidi lämmitti ilmakehää tuolloin ja se lämmittää sitä nykyisinkin. Tämä on aivan kiistaton tosiasia.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä taas mahtava esimerkki ilmaston lämpenemisen epäilijästä. Kun ei muuta keksitä, niin aletaampa keskustella 400-500 miljoonaa vuotta sitten vallinneista geologisista kausista ja todistetaan sillä, ettei se ilmaston lämpeneminen ole ihmisen syytä.

Tuolloin 400-500 miljoonaa vuotta sitten ilmakehässä oli paljon hiilidioksidia, joka aiheutti kasvihuoneilmiön ja ilmaston lämpenemisen. Se taas mahdollisti elämän synnyn. Kasvillisuuden lisääntymisen myötä ilmahehän hiilidioksidipitoisuus väheni ja syntyi jääkausia, jotka puolestaa tuhosi elämää. Tämän aikakauden fossiileita ihminen polttaa mm. kivihiilenä.

400-500 miljoonaa vuotta sitten moni asia oli maapallolla toisin, mutta hiilidioksidi lämmitti ilmakehää tuolloin ja se lämmittää sitä nykyisinkin. Tämä on aivan kiistaton tosiasia.

Lue lisää

Eikö ilmastoa pidä tutkia mahdollisimman pitkällä aikavälillä?
Ja ilmaston lämpeneminen ei ole toteutunut kylläkään pitkällä aikavälillä.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ilmastoa pidä tutkia mahdollisimman pitkällä aikavälillä?
Ja ilmaston lämpeneminen ei ole toteutunut kylläkään pitkällä aikavälillä.

Kyllä vain, mutta pitkällä aikavälillä on tapahtunut paljon muitakin muutoksia. 400 miljoonaa vuotta sitten mantereet ja valtameret ovat olleet täysin erilaisia, kuin nykyisin. Samoin ilmakehä, kasvillisuus ja eliöstö.

Jos taas katsotaan lyhyempää aikaväliä, eli esimerkiksi viimeiset 140 vuotta jolloin ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 260ppm --> 400 ppm tasolle.
Tänä aikana maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta

Näin nopeaa muutosta ei ole luontaisesti tapahtunut maapallon historiassa. Maapallon keskilämpötilan on vaihtelu nykyiseen lämpötilaan verrattuna on ollut luokkaa ±6 astetta ja tähän on sisältynyt jääkausia ja todella kuumia jaksoja. Muutokset ovat tapahtuneet miljoonien vuosien aikana. Nopeimmatkin muutokset ovat vaatineet kymminiä tuhansia vuosia.

Ihminen on siis muuttanut toiminnallaan ilmakehää ja ilmastoa ennennäkemättömän nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ja nyt sitä on enemmän, paljon enemmän, kuin 150 vuotta sitten. Suurin syy tähän on, että ihminen on polttanut fossiilisia polttoaineita, johon tämä hiili on ollut varastoituneena.

Hilidioksidin määrä ilmakehässä korreloi täysin ilmaston lämpenemiseen.

Totta kai aina löytyy totuuden kiistäjiä tai niitä, jotka yrittävät selittää mustaa valkoiseksi, mutta fakta on, että ihminen on lisännyt toimillaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja tästä seuraa ns. kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö taas aiheuttaa ilmaston globaalin lämpenemisen.

Globaali lämpeneminen tarkoittaa taas sitä, että lämpeneminen on havaittavissa ympäri maapallon. Täytyy olla kyllä tynnyrissä kasvanut ellei esim. 50 vuotias suomalainen ole elinaikanaan ilmaston lämpenemistä omassa elinpiirissään huomannut.

Lue lisää

56-vuotiaana muistan lapsuuteni lämpimät kesät ja kaipaan niitä tässä koleudessa. Joku vuoden -86 sadekesä oli poikkeus säännöstä; silloin oli vain kaksi sateetonta päivää koko kesänä.

Keisarilla ei ollut uusia vaatteita eikä ilmasto lämpene, valitettavasti. Kaikki kasvaisi paremmin hieman lämpimämmässä. Onneksi tässä säiden normaalissa vaihtelussa on kaikenlaisia ilmoja. Nämä kolean kesän sateet ovat olleet tarpeeseen nekin.

Anonyymi kirjoitti:

56-vuotiaana muistan lapsuuteni lämpimät kesät ja kaipaan niitä tässä koleudessa. Joku vuoden -86 sadekesä oli poikkeus säännöstä; silloin oli vain kaksi sateetonta päivää koko kesänä.

Keisarilla ei ollut uusia vaatteita eikä ilmasto lämpene, valitettavasti. Kaikki kasvaisi paremmin hieman lämpimämmässä. Onneksi tässä säiden normaalissa vaihtelussa on kaikenlaisia ilmoja. Nämä kolean kesän sateet ovat olleet tarpeeseen nekin.

Lue lisää

Niin että ei se ilmasto lämpene, kun ne lapsuuden kesät oli lämpimiä ja nyt ei ole. Jäätelökin maistui paremmalta ja äidin tekemät letut.

Entäs ne lapsuuden talvet? Oli tietenkin pakkasta ja paljon lunta? Talvi alkoi jo marraskuulta ja jouluna oli korkeat lumikinokset? Oli se ihanaa aikaa.

Hyvin on ollut lunta jopa helsingissä, pohjoisesta puhumattakaan. Pakkastakin on riittänyt ihan normilukemien verran.
Montakos kesää ja talvea on kokemusta?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain, mutta pitkällä aikavälillä on tapahtunut paljon muitakin muutoksia. 400 miljoonaa vuotta sitten mantereet ja valtameret ovat olleet täysin erilaisia, kuin nykyisin. Samoin ilmakehä, kasvillisuus ja eliöstö.

Jos taas katsotaan lyhyempää aikaväliä, eli esimerkiksi viimeiset 140 vuotta jolloin ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 260ppm --> 400 ppm tasolle.
Tänä aikana maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta

Näin nopeaa muutosta ei ole luontaisesti tapahtunut maapallon historiassa. Maapallon keskilämpötilan on vaihtelu nykyiseen lämpötilaan verrattuna on ollut luokkaa ±6 astetta ja tähän on sisältynyt jääkausia ja todella kuumia jaksoja. Muutokset ovat tapahtuneet miljoonien vuosien aikana. Nopeimmatkin muutokset ovat vaatineet kymminiä tuhansia vuosia.

Ihminen on siis muuttanut toiminnallaan ilmakehää ja ilmastoa ennennäkemättömän nopeasti.

Lue lisää

Wikipediasta hyvin kopioitu juttu, joka on globaali näkökulma asiaan.
Entäs tieteellinen näkemys?
Paljonko esim. kasvit ja puut tarvitsee hiilidioksidia, että elämä maapallolla olisi ihanteellinen?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain, mutta pitkällä aikavälillä on tapahtunut paljon muitakin muutoksia. 400 miljoonaa vuotta sitten mantereet ja valtameret ovat olleet täysin erilaisia, kuin nykyisin. Samoin ilmakehä, kasvillisuus ja eliöstö.

Jos taas katsotaan lyhyempää aikaväliä, eli esimerkiksi viimeiset 140 vuotta jolloin ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 260ppm --> 400 ppm tasolle.
Tänä aikana maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta

Näin nopeaa muutosta ei ole luontaisesti tapahtunut maapallon historiassa. Maapallon keskilämpötilan on vaihtelu nykyiseen lämpötilaan verrattuna on ollut luokkaa ±6 astetta ja tähän on sisältynyt jääkausia ja todella kuumia jaksoja. Muutokset ovat tapahtuneet miljoonien vuosien aikana. Nopeimmatkin muutokset ovat vaatineet kymminiä tuhansia vuosia.

Ihminen on siis muuttanut toiminnallaan ilmakehää ja ilmastoa ennennäkemättömän nopeasti.

Lue lisää

Lisäksi:
nousu esiteollisesta 1700-luvun arvosta 280 ppm nykytasolle 400 ppm, on nostanut viljakasvien satoisuutta 10-15 %.
Onko hyvä vai huono asia?

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi:
nousu esiteollisesta 1700-luvun arvosta 280 ppm nykytasolle 400 ppm, on nostanut viljakasvien satoisuutta 10-15 %.
Onko hyvä vai huono asia?

Se oikeastaan riippuu miten asiaa katsoo.

Jos viljakasvien kasvu olisikin vain hiilidioksidista kiinni, niin tietenki hiilidioksidimäärän kasvu on hyvä asia. Mutta kun siihen kasvuun vaikuttaa moni muu tekijä, mikä voi viedä tämän hyödyn.

Ilmastonmuutoksen voimistamat kuivuus ja sadekaudet vievät helposti sen pienen hyödyn, mikä hiilidioksidimäärän lisäys antaa.

Puhumattakaan jäätiköiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, mikä peittäisi ison osan viljelymaasta.

Ei johdu välttämättä ihmisten kukutuksesta vaan valtioiden ja ylisuurten budjettien määrästä. Sotilasmenoihin menee eniten maailmassa rahaa ja Suomikin haluaa samaan pelleilyyn mukaan.
Suomessa jaetaan yritystukiin, maatalouteen ja koulutukseen ylisuuria summia..
Jättäkää kansalaiset rauhaan ja heidän pikku lomansa, lihansyöntinsä jne.
Kapina tulee jos vanhat autot kielletään.
Kolmas maailma työntää lapsia ulos liukuhihnalta. Loppu väestöräjähdykselle.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin on ollut lunta jopa helsingissä, pohjoisesta puhumattakaan. Pakkastakin on riittänyt ihan normilukemien verran.
Montakos kesää ja talvea on kokemusta?

Sitten kuitenkin, kun pysytään totuudessa, niin talvet ovat lyhempiä, leudompia, tuulisempia ja sateisempia.

Esim. jäänmurtokausi Perämerellä on lyhentynyt keskimäärin noin kuukauden 30 vuoden aikana.. Suomenlahdella ei jäänmurtajia nykyisin juuri edes tarvita, kuin rannikolla.

Aikaisemmin Pohjanlahti ja Suomenlahti saivat talvisin kiinteän jääpeitteen, joka ylettyi Itämerelle saakka. Nykyisin tämä on enemmän poikkeus, kuin sääntö.

Anonyymi kirjoitti:

Se oikeastaan riippuu miten asiaa katsoo.

Jos viljakasvien kasvu olisikin vain hiilidioksidista kiinni, niin tietenki hiilidioksidimäärän kasvu on hyvä asia. Mutta kun siihen kasvuun vaikuttaa moni muu tekijä, mikä voi viedä tämän hyödyn.

Ilmastonmuutoksen voimistamat kuivuus ja sadekaudet vievät helposti sen pienen hyödyn, mikä hiilidioksidimäärän lisäys antaa.

Puhumattakaan jäätiköiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, mikä peittäisi ison osan viljelymaasta.

Lue lisää

Tarkennatko miten asiaa katsoo?
Vai olisiko kyseessä vain ilmaston vaihtelu?
Paljonko merenpinta on noussut?
Aika riskillä vetää esim. Monaco, jossa kokonainen kaupunginosa rakennetaan meren päälle?
Entä Malediivit? Miks ei ne ole jo meren alla?

Anonyymi kirjoitti:

Sitten kuitenkin, kun pysytään totuudessa, niin talvet ovat lyhempiä, leudompia, tuulisempia ja sateisempia.

Esim. jäänmurtokausi Perämerellä on lyhentynyt keskimäärin noin kuukauden 30 vuoden aikana.. Suomenlahdella ei jäänmurtajia nykyisin juuri edes tarvita, kuin rannikolla.

Aikaisemmin Pohjanlahti ja Suomenlahti saivat talvisin kiinteän jääpeitteen, joka ylettyi Itämerelle saakka. Nykyisin tämä on enemmän poikkeus, kuin sääntö.

Lue lisää

Onko laivaliikenne vilkastunut kuinka paljon?

Anonyymi kirjoitti:

Sitten kuitenkin, kun pysytään totuudessa, niin talvet ovat lyhempiä, leudompia, tuulisempia ja sateisempia.

Esim. jäänmurtokausi Perämerellä on lyhentynyt keskimäärin noin kuukauden 30 vuoden aikana.. Suomenlahdella ei jäänmurtajia nykyisin juuri edes tarvita, kuin rannikolla.

Aikaisemmin Pohjanlahti ja Suomenlahti saivat talvisin kiinteän jääpeitteen, joka ylettyi Itämerelle saakka. Nykyisin tämä on enemmän poikkeus, kuin sääntö.

Lue lisää

Jäänmurtaja kausi on alkanut viimevuosina 2-3 viikkoa myöhemmin, eli ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Se oikeastaan riippuu miten asiaa katsoo.

Jos viljakasvien kasvu olisikin vain hiilidioksidista kiinni, niin tietenki hiilidioksidimäärän kasvu on hyvä asia. Mutta kun siihen kasvuun vaikuttaa moni muu tekijä, mikä voi viedä tämän hyödyn.

Ilmastonmuutoksen voimistamat kuivuus ja sadekaudet vievät helposti sen pienen hyödyn, mikä hiilidioksidimäärän lisäys antaa.

Puhumattakaan jäätiköiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, mikä peittäisi ison osan viljelymaasta.

Lue lisää

Luuleeko kirjoittaja ,että ennen ei ollut kuivuuskausia ja sateita?
Ymmärrätkö , että 2000 vuoden aikana on ollut ainakin 6 eri satoja vuosia kestäneitä lämpökausia?

Maailma on vihertynyt ja sen todistaa NASA n kuvaukset.

Anonyymi kirjoitti:

Wikipediasta hyvin kopioitu juttu, joka on globaali näkökulma asiaan.
Entäs tieteellinen näkemys?
Paljonko esim. kasvit ja puut tarvitsee hiilidioksidia, että elämä maapallolla olisi ihanteellinen?

Lue lisää

No parempi se wikipediakin on, kuin mutu-tieto. Mutta asiaan.

Kasvit tarvitsevat kullekkin lajille sopivat kasvuolosuhteet. Hiilidioksidi on yksi tekijä, mutta se ei suisnkaan ole ainut. Pelkällä hiilidioksidilla mikään kasvi ei kasva. Tarvitaan paljon muutakin.

Kun ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta ja alueiden aavikoitumista, niin siinä ei hiilidioksidi kasveja pelasta. Maapallon ilmasto on ollut suotuisa monipuoliselle lajistolle ja kun sitä nyt ihmisen toimesta muutetaan, niin lajistoa uhkaa supistuminen, joka taas vaikeuttaa ihmisen elämän edellytyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Luuleeko kirjoittaja ,että ennen ei ollut kuivuuskausia ja sateita?
Ymmärrätkö , että 2000 vuoden aikana on ollut ainakin 6 eri satoja vuosia kestäneitä lämpökausia?

Maailma on vihertynyt ja sen todistaa NASA n kuvaukset.

Lue lisää

Miten 2000 vuoteen edes mahtuu 6 satoja vuosia kestäneitä lämpökausia?

Kun puhutaan globaalista ilmaston lämpenemisestä, niin vaikutukset ovat nähtävillä jokapuolella maailmaa.

Kylmiä, kuumia, sateisia ja kuivia kausia on ollut alueellisesti ja niitä tulee olemaan. Mutta kun ne eivät ole globaaleja ilmiöitä vaan alueellisia säätilojen vaihteluja.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa ja se vaikuttaa ilmastoon joka puolella.

Anonyymi kirjoitti:

Jäänmurtaja kausi on alkanut viimevuosina 2-3 viikkoa myöhemmin, eli ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

...ja loppunut 2-3 viikkoa normaalia aikaisemmin.

Mutta eihän se tietenkään todista että ilmasto on lämmennyt. Meri nyt vaan ei jäädy talvella enään niin paljon, kuin ennen. :D

Anonyymi kirjoitti:

Onko laivaliikenne vilkastunut kuinka paljon?

Miten laivaliikenne nyt suoranaisesti vaikuttaa siihe, että meri ei enään jäädy samaan tapaan, kuin ennen.

Toki vaikutusta välillisesti hiilidioksipäästöjen vuoksi, mutta meren jäätymiseen vaikutta ilman lämpötila, ei laivaliikenne.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkennatko miten asiaa katsoo?
Vai olisiko kyseessä vain ilmaston vaihtelu?
Paljonko merenpinta on noussut?
Aika riskillä vetää esim. Monaco, jossa kokonainen kaupunginosa rakennetaan meren päälle?
Entä Malediivit? Miks ei ne ole jo meren alla?

Lue lisää

Merenpinnan noususta löytyy paljon tietoa. 1900-luvun alusta se on noussut 19cm. Nousu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan vaikuta eri tavoin maapallon eri osissa. Suomessa sitä ei juurikaan huomaa, sillä jaakauden jälkeinen maankohoaminen ylittää reilusti merenpinnan nousun.

Malediivit eivät ole merenpinnan alla sikis, koska merenpinta ei ole vielä noussut niin paljon. Merenpinta nousee noin 3 millin vuosivauhdilla, joten siitä voi laskea millon Malediivien korkein kohta, joka on 2,8 metriä merenpinnan yläpuolella peittyy.

Anonyymi kirjoitti:

Miten laivaliikenne nyt suoranaisesti vaikuttaa siihe, että meri ei enään jäädy samaan tapaan, kuin ennen.

Toki vaikutusta välillisesti hiilidioksipäästöjen vuoksi, mutta meren jäätymiseen vaikutta ilman lämpötila, ei laivaliikenne.

Lue lisää

Eikö? Jos laivoja kulkee enemmän niin kyllä se vaikuttaa, vesihän on lämpimämpää kuin jää.

Anonyymi kirjoitti:

Merenpinnan noususta löytyy paljon tietoa. 1900-luvun alusta se on noussut 19cm. Nousu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan vaikuta eri tavoin maapallon eri osissa. Suomessa sitä ei juurikaan huomaa, sillä jaakauden jälkeinen maankohoaminen ylittää reilusti merenpinnan nousun.

Malediivit eivät ole merenpinnan alla sikis, koska merenpinta ei ole vielä noussut niin paljon. Merenpinta nousee noin 3 millin vuosivauhdilla, joten siitä voi laskea millon Malediivien korkein kohta, joka on 2,8 metriä merenpinnan yläpuolella peittyy.

Lue lisää

on kerrottu, että merenpinta nousee ja pian se hukuttaa kaikki kaupunkimme. Kaikki tietävät, että Tyynenmeren saari Tuvalu on uppoamassa. Noin vuonna 1990 selvisi, että paikallinen vuorovesimittari ei ollut samaa mieltä - siinä ei näkynyt todisteita "uppoamisesta". Niinpä Adeleidessa sijaitsevan Flindersin yliopiston tutkijat asensivat uusia, nykyaikaisia vuorovesimittareita 12:lle Tyynenmeren saarelle. Hiljattain koko projekti lakkautettiin, koska yhdelläkään 12:sta saaresta ei näkynyt merkkiäkään merenpinnan noususta viimeisen 16 vuoden aikana." (Vincent Gray).

Anonyymi kirjoitti:

...ja loppunut 2-3 viikkoa normaalia aikaisemmin.

Mutta eihän se tietenkään todista että ilmasto on lämmennyt. Meri nyt vaan ei jäädy talvella enään niin paljon, kuin ennen. :D

Lue lisää

Vuodet eivät ole veljeksiä ja jäätilanne Perämerellä vaihtelee hyvin paljon eri vuosina. Viime talven piti ennusteen mukaan olla melko leuto, mutta siitä tulikin kaikkea muuta: Arctian kaikki kahdeksan jäänmurtajaa olivat helmikuun viimeisenä päivänä merellä avustamassa aluksia. Katsotaan, millainen talvi nyt on edessä”, kommentoi jäänmurtaja Otson päällikkö Seppo Eva aluksen irrottaessa köydet Katajanokan jäänmurtajalaiturista.

Lähtö 25.12.2018 vuonna 2017 ensimmäinen jäänmurtaja lähti Perämerelle 18. joulukuuta, vuonna 2016 joulukuun 8. päivä, ja vuonna 2015 joulukuun 29. päivä.

Tällä kaudella eniten jäänmurtotyötä teki Kontio, joka lähti ensimmäisenä murtajana pohjoiseen joulukuun 18. päivä 2017 ja palasi viimeisenä murtajana Katajanokalle toukokuun 20. päivä 2018. Kontiolle kertyi kaudella yhteensä 153 operointipäivää
Aika tasaista on ollu. Toukokuussa lopettavat.

Vuonna 1987 oli ankara jäätalvi Itämerelle, ankarin mitä tähän mennessä on satelliittikuvin voitu todentaa.
- Silloin melkein koko Itämeri jäätyi lukuun ottamatta pientä aluetta Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren itä-koillispuolella.
Eli aika harvinaista on tuo itämeren jäätyminen.

Anonyymi kirjoitti:

on kerrottu, että merenpinta nousee ja pian se hukuttaa kaikki kaupunkimme. Kaikki tietävät, että Tyynenmeren saari Tuvalu on uppoamassa. Noin vuonna 1990 selvisi, että paikallinen vuorovesimittari ei ollut samaa mieltä - siinä ei näkynyt todisteita "uppoamisesta". Niinpä Adeleidessa sijaitsevan Flindersin yliopiston tutkijat asensivat uusia, nykyaikaisia vuorovesimittareita 12:lle Tyynenmeren saarelle. Hiljattain koko projekti lakkautettiin, koska yhdelläkään 12:sta saaresta ei näkynyt merkkiäkään merenpinnan noususta viimeisen 16 vuoden aikana." (Vincent Gray).

Lue lisää

Tässä tulee taas esiin yksi hyvä esimerkki, jolla globaalia ilmastonmuutosta ja merenpinnan nousua pyritään kieltämään ottamalla esimerkiksi vain yksi saariryhmä.

Tuvalu pinta-ala on kasvunut erinäisistä syistä johtuen, mikä on kompensoinut merenpinnan nousua. Tuvalu on koraaliriutoista ja sedimenteistä muodostunut saariryhmä ja se on jatkuvassa muutoksessa. Osa saarista on kasvanut, osa taas hävinnyt kokonaan.

Mutta ikävän yleinen tapa tämä globaalin ilmiön kieltämisessä huomion kiinnittäminen yhteen asiaan, jossa on taustalla muita muuttujia.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö? Jos laivoja kulkee enemmän niin kyllä se vaikuttaa, vesihän on lämpimämpää kuin jää.

No tuollainen vaikutus on nähtävillä korkeintaan laivaväylillä.

Kuitenkin jään määrä on Suomen merialuilleilla vähentynyt merkittävästi. Se on vähentynyt kaikilla muillakin merialueilla. Syy siihen on ilmaston lämpeneminen.

Laivaliikenne tietysti vaikuttaa tähän, sillä laivaliikenne aiheuttaa merkittävän osa hiilidioksidipäästöistä ja sitä kautta voimistaa ilmaston lämpenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

No tuollainen vaikutus on nähtävillä korkeintaan laivaväylillä.

Kuitenkin jään määrä on Suomen merialuilleilla vähentynyt merkittävästi. Se on vähentynyt kaikilla muillakin merialueilla. Syy siihen on ilmaston lämpeneminen.

Laivaliikenne tietysti vaikuttaa tähän, sillä laivaliikenne aiheuttaa merkittävän osa hiilidioksidipäästöistä ja sitä kautta voimistaa ilmaston lämpenemistä.

Lue lisää

Höpö höpö! Ilmatieteenlaitos raportoinut tavanomaisesta jäätilanteesta useamman vuoden ajan. Tässä viime talven tarina.

Ensi jäätyminen tapahtui Perämerellä ja Merenkurkussa viikosta kahteen keskimääräistä myöhemmin. Selkämerellä ensi jäätyminen puolestaan tapahtui kolmesta neljään viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Suomenlahden keskiosissa ensi jäätyminen tapahtui runsaan kuukauden keskimääräistä myöhemmin ja itäosissa runsaan viikon keskimääräistä myöhemmin.

Lopullinen jään katoaminen tapahtui Perämeren pohjoisosassa puolitoista ja Merenkurkussa joitakin päiviä keskimääräistä myöhemmin. Muualla jään lopullinen katoaminen tapahtui kahdesta viiteen viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden läntisimmässä osassa jäätä ei esiintynyt kuluneena talvena.

Kiintojään suurin paksuus vaihteli Perämerellä välillä 30–75 cm, Selkämerellä 15–45 cm, Saaristomerellä 5–35 cm ja Suomenlahdella 15–50 cm. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30–50 cm, Selkämerellä 10–25 cm ja Suomenlahdella 5–30 cm.

Alusten jäissä kuljettava matka oli 5.3.2018 Pietarista jään reunaan 185 mpk ja Kemistä 323 mpk. Riikasta jään reunaan oli kuljettavaa 118 mpk.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Ilmatieteenlaitos raportoinut tavanomaisesta jäätilanteesta useamman vuoden ajan. Tässä viime talven tarina.

Ensi jäätyminen tapahtui Perämerellä ja Merenkurkussa viikosta kahteen keskimääräistä myöhemmin. Selkämerellä ensi jäätyminen puolestaan tapahtui kolmesta neljään viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Suomenlahden keskiosissa ensi jäätyminen tapahtui runsaan kuukauden keskimääräistä myöhemmin ja itäosissa runsaan viikon keskimääräistä myöhemmin.

Lopullinen jään katoaminen tapahtui Perämeren pohjoisosassa puolitoista ja Merenkurkussa joitakin päiviä keskimääräistä myöhemmin. Muualla jään lopullinen katoaminen tapahtui kahdesta viiteen viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden läntisimmässä osassa jäätä ei esiintynyt kuluneena talvena.

Kiintojään suurin paksuus vaihteli Perämerellä välillä 30–75 cm, Selkämerellä 15–45 cm, Saaristomerellä 5–35 cm ja Suomenlahdella 15–50 cm. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30–50 cm, Selkämerellä 10–25 cm ja Suomenlahdella 5–30 cm.

Alusten jäissä kuljettava matka oli 5.3.2018 Pietarista jään reunaan 185 mpk ja Kemistä 323 mpk. Riikasta jään reunaan oli kuljettavaa 118 mpk.

Lue lisää

Niin "tavanomainen jäätilanne" tarkoittaa nykyhetken normaalia tilannetta.

Mutta sitten kun vertaat viimetalven "tavanomaista jäätilannetta" vaikkapa 30 tai 50 vuotta sitten valliineeseen jäätilanteeseen, niin huomaat muutoksen.

Viimetalvi on vain yksi talvi muiden joukossa. Viimetalvea selkeästi huonompia jäätalvia on tälläkin vuosikymmenellä useita. 2014-2015 Perämeri ei jäänyt kauttaaltaan, mikä oli tiettävästi toinen kerta historiassa.

Muutos on havaittavissa myös sisävesissä, sillä sisävesien jäänvahvuudet jäävät lähes joka vuosi pitkä ajan keskiarvoista.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö! Ilmatieteenlaitos raportoinut tavanomaisesta jäätilanteesta useamman vuoden ajan. Tässä viime talven tarina.

Ensi jäätyminen tapahtui Perämerellä ja Merenkurkussa viikosta kahteen keskimääräistä myöhemmin. Selkämerellä ensi jäätyminen puolestaan tapahtui kolmesta neljään viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Suomenlahden keskiosissa ensi jäätyminen tapahtui runsaan kuukauden keskimääräistä myöhemmin ja itäosissa runsaan viikon keskimääräistä myöhemmin.

Lopullinen jään katoaminen tapahtui Perämeren pohjoisosassa puolitoista ja Merenkurkussa joitakin päiviä keskimääräistä myöhemmin. Muualla jään lopullinen katoaminen tapahtui kahdesta viiteen viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden läntisimmässä osassa jäätä ei esiintynyt kuluneena talvena.

Kiintojään suurin paksuus vaihteli Perämerellä välillä 30–75 cm, Selkämerellä 15–45 cm, Saaristomerellä 5–35 cm ja Suomenlahdella 15–50 cm. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 30–50 cm, Selkämerellä 10–25 cm ja Suomenlahdella 5–30 cm.

Alusten jäissä kuljettava matka oli 5.3.2018 Pietarista jään reunaan 185 mpk ja Kemistä 323 mpk. Riikasta jään reunaan oli kuljettavaa 118 mpk.

Lue lisää

Tähän voisi vielä lisätä, että vaikka jäänmurtokausi on lyhentynyt ja jäätä on vähemmän, niin jääolosuhteet eivät ole juurikaan helpottuneet.

Nykyisin kiintojäätä on vähemmän, mutta vaikeakulkuista ahtojäätä sitäkin enemmän. Tämä taas johtuu leudoista ja tuulisista talvista.

Anonyymi kirjoitti:

Niin "tavanomainen jäätilanne" tarkoittaa nykyhetken normaalia tilannetta.

Mutta sitten kun vertaat viimetalven "tavanomaista jäätilannetta" vaikkapa 30 tai 50 vuotta sitten valliineeseen jäätilanteeseen, niin huomaat muutoksen.

Viimetalvi on vain yksi talvi muiden joukossa. Viimetalvea selkeästi huonompia jäätalvia on tälläkin vuosikymmenellä useita. 2014-2015 Perämeri ei jäänyt kauttaaltaan, mikä oli tiettävästi toinen kerta historiassa.

Muutos on havaittavissa myös sisävesissä, sillä sisävesien jäänvahvuudet jäävät lähes joka vuosi pitkä ajan keskiarvoista.

Lue lisää

Esim. Perämeren jäänmurtokausi on lyhentynyt 40 päivää muutamassa vuosikymmenessä.

https://yle.fi/uutiset/3-10635799

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Perämeren jäänmurtokausi on lyhentynyt 40 päivää muutamassa vuosikymmenessä.

https://yle.fi/uutiset/3-10635799

Lue lisää

Miksi tuossa on vain 2010 luvulle tutkittu? Tytti ei taida olla ihan jää asiantuntija, näyttäis tutkivan ihan muuta.
Alarmi uutisia

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tulee taas esiin yksi hyvä esimerkki, jolla globaalia ilmastonmuutosta ja merenpinnan nousua pyritään kieltämään ottamalla esimerkiksi vain yksi saariryhmä.

Tuvalu pinta-ala on kasvunut erinäisistä syistä johtuen, mikä on kompensoinut merenpinnan nousua. Tuvalu on koraaliriutoista ja sedimenteistä muodostunut saariryhmä ja se on jatkuvassa muutoksessa. Osa saarista on kasvanut, osa taas hävinnyt kokonaan.

Mutta ikävän yleinen tapa tämä globaalin ilmiön kieltämisessä huomion kiinnittäminen yhteen asiaan, jossa on taustalla muita muuttujia.

Lue lisää

Tässäpä tutkittua tietoa:
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/maa/merista-katoava-vesi-aiheuttaa-selitystarpeen

Jaa-a. Kun pääosa näsitä laitomista olevista on perua ajalta, jolloin Perussuomalaiset olivat hallituspuolue. Meneehän siinä aikaa, kun 30000 tuona aikana maahantullutta kotiutetaan. Perussuomalaisten aiheuttamien vahinkojen korjaukseen menee hallituskausi tai kaksi.

Se oli keskustapuolue, joka KD-sisäministerin avustamana johti maahanmuutto rallia. Pakolaiskriisin alulle panija oli Angela Merkel, joka kutsui miljoona pakolaista Saksaan ja kun eivät kaikki mahtuneet sinne, laittoivat bussit ajamaan Tornioon.

Ulkoministeri Soini (PS) oli toivottamassa pääministeri Sipilän (Kepu pettää aina) kanssa karvakäden Onnelaan. Orpo ja RisikkoI (kansallisesta kykypuolueesta) kuvitteli saavansa halpaa orjatyövoimaa, ei se kovin halvaksi käynyt.

Sää ja ilmasto kannattaa pitää erillään.

Kyllä mainitsemasi "pikamuoti" eli kertakäyttövaatteet ovat suuri ilmaston tuhoaja.
Ei voi kuin ihmetellä vaatekauppojen ja siellä myytävien vaatteiden määrää. Taisi olla myös niin, että iso osa valmistetuista vaatteista ei mene edes käyttöön vaan ne ovat hyllyjen täytettä ja ne lopuksi poltetaan. Järjentötä touhua.

Kunnollisia vaatteita ei tahdo saada mistään, mutta lapsityövoimalla kaukomaissa teetettyä kertakäyttörättiä riittää kauppojen vaatehyllyissä kilometritolkulla.

No löytyipä taas yksi väärinymmärtäjä. Onhan sekin eräänlainen taitolaji.

Sään ja ilmaston erot ja yhteävyydet opetettiin jo peruskoulun ala-asteella. Sitä oppia nyt vaan kertaamaan. Tietoa taatusti löytyy, kun jaksaa nähdä edes vähän vaivaa.

Mutta tietenkin jos se energia menee tahalliseen väärinymmärtämiseen ja itsensä typeräksi tekemiseen, niin sille ei taas voi oikein muuta sanoa, kuin että "otan osaa".

Niin millä aiemmilla kerroilla?

Ihmisen aiheuttmaan ilmastosmuutokseen herättiin vasta 80-luvun puolivälissä. Tosin tutkijat olivat huomanneet muutoksia jo paljon aiemmin.

Tuolloin 80-luvulla ennustettiin, että ilmaston lämpeneminen jatkuu, meren pinta nousee ja erilaiset sääilmiöt voimistuvat. Kaikki nämä ennustukset ovat käyneet toteen.

Suomessa muutokset on jokaisen helppo nähdä. Talvet ovat lyhempiä ja leudompia ja kasvukausi on pidentynyt. Suomessa kasvaa sellaisia kasveja, jotka aiemmin eivät kylmyydestä johtuen ole täällä menestyneet.

Muutos on ollut todella nopeaa viimeisen 30-40 vuoden aikana.

Aijjaa :)

No missä olet viettänyt viimeiset 10 vuotta? Tynnyrissä?

Anonyymi kirjoitti:

Aijjaa :)

No missä olet viettänyt viimeiset 10 vuotta? Tynnyrissä?

Eläny hyvää elämää ja hengittäny raitista ilmaa :)
Nauttinu neljästä vuoden ajasta ilman pelkoa ja ahdistusta :)
Ainoa josta olen maailmasta huolissani, on luonnon roskaaminen ja merien saastuttaminen. Näille asioille me voimme tehdä ihmiskuntana heti ja meillä on kongreettiset työkalutkin valmiina. Mutta ketään ei kiinnosta.
Ehkäpä sillä voisi ilmasto ahdistustakin ihmisiltä saada helpotettua.
Ero on siinä, kun siihen kuluu paljon rahaa. Ja taas ilmastonmuutoksella saadaan rahaa?