Inhottavia ja vastenmielisiä riittejä.

Kloori tappaa uimahalleissa suurimman osan pöpöistä, eikä siellä uimaloissa tarvitse toisten jalkoja alkaa hiplailemaan.

Mitä tarttuviin tauteihin tulee, niin niitä saa ihan pisaratartuntanakin. Jalka-/kynsisieni ei kuitenkaan leviä ihan pisaratartuntana.

Ja kun puhutaan vaikka sitten HIV-tartunnoista, niin siihen tarvitaan sairastavan henkilön verta tai sukupuolista hinkkaamista.

Kyllä on tarttunut kynsisieni aikoinaan äitini jalkojen pesun yhteydessä, valitettavasti.
Jo sen olisi jättänyt hoitamatta, niin se sieni olisi pikkuhiljaa levinnyt koko elimistöön ja silloin siitä on varsin hankala päästä enää eroon. Ei välttämättä enää suun kauttakaan otettava sienilääkekuuri enää auta ja kovettuneeseen kynteen eivät lamisilit ja muut enää tepsi.
Kynsisieni pitää siis hoitaa heti, jos huomaa kynnen reunassa kellastumaa.

Eila 75v.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on tarttunut kynsisieni aikoinaan äitini jalkojen pesun yhteydessä, valitettavasti.
Jo sen olisi jättänyt hoitamatta, niin se sieni olisi pikkuhiljaa levinnyt koko elimistöön ja silloin siitä on varsin hankala päästä enää eroon. Ei välttämättä enää suun kauttakaan otettava sienilääkekuuri enää auta ja kovettuneeseen kynteen eivät lamisilit ja muut enää tepsi.
Kynsisieni pitää siis hoitaa heti, jos huomaa kynnen reunassa kellastumaa.

Eila 75v.

Lue lisää

Maailmassa jo ilman jalkojenpesua, tuonikäiselle on tarttunut vaikka mikä.
Elimistö haurastuu, voi olla, että munuaiset eivät enää niin toimi, ja iho oireilee, kuivaa, tulee ikäänkuin ihottumaa, ja kaikkea, sekä siitä sitten syytetään "jalkojenpesua".

Heitin vain, kun tuo terveydenhuolto, leikkauksineen sai terveyden pois paikoiltaan. Suuren leikkauksen jälkeen hoitovirheestä aukesi sairaalassa haava, sain pöpön ja pöpöstä, että jäin henkiin, niin ne myrkyt veivät munuaiset, lähes siihen kuntoon, että olen dialyysissä.
Ja se aiheutti kokovartalo- ongelmat ihonsuhteen. Voisihan sitä äitini hoidosta syyttää - hänen varpaitaan, jota hoidin, mutta ei se niin mene.
Syy on minussa itsessä, lihassani.
Keskussairaalan munuaislääkäri totesi, että kaikki arvot ovat olleet ihanteellisia, ennen tuota kohtaloksasta leikkausta.
Sen vain olen huomannut, että terveysjärjestelmä ei hoida kokonaisvaltaista ihmistä. Yksi lääkäri ottaa kapean sektorin ja hoitaa sitä, esim. tämä munaislääkäri, alansa huippu. Toinen on ihopuolelta, ja sama keskussairaala paperit nokanedessä ja huippulääkäri, ja hoitaa toisena sairautena, ja tätä ongelmaa leikkausrobleemaa ihossani ei ollut mitään vikaa, joka on nyt jokapaikassa, paitsi näkyvässä julkisivussa, nenän ympärillä. Kolmaslääkäri taas ottaa sen kolmannen tulleen vaivan ja säveltää siitä ja julistaa siitäkin kuolemantuomiota. No, elä siinä sen tiedon varassa, ei paljoa naurattanut.
Mutta, kukaan ei ota kokonaisvaltaista yhteenvetoa ja sano, että tuo on sen ongelman ydin.

Asia ratkaistui tavallaan viime sunnuntainta, kun kuuntelin erään saarnamiehen puhetta, kun mainitsi siirrännäisestä, munuaisestaan.
Tuon kokousken jälkeen menin ja istutin hänet etupenkkiin ja aloin keskustelemaan, kyselemään oireista jne.
Nyt tikkatauluun tuli täysi luku, jokainen tikka osui kymppiin ja kaikki valkeni kerralla.
Ei voi äitin varpaita syyttää, täältä puolen, vaan siitä, että elimistö on pettänyt määrätyltä osin ja SE, juuri SE - vammauttaa, etten ole voinut käydä uimahallissa 10- vuoteen, pitäisi ovella huutaa saastainen, saastainen, henkenikin haisee jo kuselle. jne.
Iho hilseilee, kutiaa, on rikki, olen saastainen, ja ihmiset inhoavat, ruumistani. Mutta, sisälläni on sielu.
On joitakin, jotka puhuvat sieluntasolla, he eivät katso ruumista, savea, maatuvaa, vaan katsovat sieluun ja puhuvat sieluntasolla, sillä, jonka Jumala loi. Hän puhalsi elämänhengen maatuvaan latsarukseen.
Näin minustakin tuli elävä sielu.
Minäkin puhun sielujen kanssa, olkoon hän ylenkatsottu romani, vammainen, lähimmäinen, niin en katso savimajaa - vaan sielua.
Se on lunastettu, sille annetaan Iankaikkinen elämä armosta, mutta tämä saviruumis - se riisutaan. Tässä vain riisumisen kohdassa, voin vaikka laittaa hanskat käteeni, ja pestä jalkasi - ja sanoa, että -minä- olen saastainen, mutta haluan palvella sinua.

Minä näin äitini varpaat, töhnää- melkein kynsiä irti, ja ikää oli.
Mutta, ehkäpä se oli jotain hänessä muuta, sillä nyt hänellä on paremmat kynnet, kuin monella, se oli hoitamisesta kiinni. Tuskin se sientä oli.

Ei Jumala käske jalkojenpesuun jos se ei kiinnosta, on sienipelkoinen.
Antaa Ortodoksien pestä, ja Paavin, hehän juuri luterilaisten pappien kanssa pääsiäisenä pesät, jopa kadunmiesten jalkoja, kun se on raamattuun esimerkiksi pantu. Antaa heitin pestä, eihän sitä tiedä, että jos vaikka joudutkin työn ääreen, nälän takia, pesemään ruumiita.
Ruumiita siksi, että saat jotain leipää pöytääsi.
Maailmankirjat voivat yllättäen kääntyä ympäri ja pääsemme nauttimaan siitä omanmielen helvetistä, eli ruumiinpesusta. Ehkä se tämä yhteiskunta järjestelmä antaa pakko- oikeuden asiaan.
Tätäkin voi miettiä. Se elämän helvetti jollekin, se voi aueta tämän kautta.
Siten varpaanpesu - se opettaa nöyryyttä.
Sitten kun olet vanhainkodissa, ettet taivu mihinkään, niin kiellä siellä nuoria hoitajia pesemästä varpaitasi. Kerro, että et ole itsekään niitä keltään pessyt, niin älkää tekään peskö minun varpaitani - sillä ne ovat saastaiset. Että, niinkuin sinä tahdoit palvella lähimmäistä, niin he osaavat palvella sinua ---tahtosi--- mukaan.
Ja tähän pannaan se amen.

Joillakin on fobioita. Se on siitä kiinni. Eräs uskonveli luterilainen, hänellä on terveydenpuolen alueella suuria pelkotiloja. Jos tietää, että joku yskii jossain, niin ei mene. Soittelee sairaanhoitajille olevista yskistä ja tai muusta, ettei vain jokin pöpö tartu.
Maailman epidemiat on hänelle kauhistuttavia uutisia, mutta ei hoksaa, että täällähän hän joka päivä altistuu yhdelle sun toiselle pöppöselle, kun liikkuu kirpputoreista lähtien ja hypistelee maailman nuttuja.
Siksi määrätyt persoonallisuudet, heitä on olemassa ja he laulavat määrätyissä kuoroissa. Yksi sellainen on kynsisienikuoro- sekä fobia oppera, jossa hengityssuojaimen on suun edessä tuomassa äänenväriin ikäänkuin totuuden viestintää, että he ovat oikeassa ja totuudessa.
Jalkoja ei voi pestä.
Niin, kukaanhan ei heitä pakota pesemään. Mutta se luulotauti, se säestyttää heidän kappaleiden harjotuskuoroa koko heidän elämänsä ajan.
He ovat rakastuneet toimeksiantajansa sovitukseen.
Ei edes Paavin malli, eikä luterilaisen papin esimerkki jalkojenpesuun avaa heidän mieltään, vaikka lehdistökin sitä mainostaa, sekä televisio laulaa - pitkäperjantaina.

Anonyymi kirjoitti:

Joillakin on fobioita. Se on siitä kiinni. Eräs uskonveli luterilainen, hänellä on terveydenpuolen alueella suuria pelkotiloja. Jos tietää, että joku yskii jossain, niin ei mene. Soittelee sairaanhoitajille olevista yskistä ja tai muusta, ettei vain jokin pöpö tartu.
Maailman epidemiat on hänelle kauhistuttavia uutisia, mutta ei hoksaa, että täällähän hän joka päivä altistuu yhdelle sun toiselle pöppöselle, kun liikkuu kirpputoreista lähtien ja hypistelee maailman nuttuja.
Siksi määrätyt persoonallisuudet, heitä on olemassa ja he laulavat määrätyissä kuoroissa. Yksi sellainen on kynsisienikuoro- sekä fobia oppera, jossa hengityssuojaimen on suun edessä tuomassa äänenväriin ikäänkuin totuuden viestintää, että he ovat oikeassa ja totuudessa.
Jalkoja ei voi pestä.
Niin, kukaanhan ei heitä pakota pesemään. Mutta se luulotauti, se säestyttää heidän kappaleiden harjotuskuoroa koko heidän elämänsä ajan.
He ovat rakastuneet toimeksiantajansa sovitukseen.
Ei edes Paavin malli, eikä luterilaisen papin esimerkki jalkojenpesuun avaa heidän mieltään, vaikka lehdistökin sitä mainostaa, sekä televisio laulaa - pitkäperjantaina.

Lue lisää

Uskovaisen yskää pitää tosiaan karttaa viimeiseen asti. Uskovaiset kun ovat erittäin sairasta porukkaa.

Jos sinua käskee joku Jeesus hyppäämään tyhjään kaivoon pää edellä, niin sinä varmaan tekisit niin?