Kuka liittoutuneista tunnustaa Suomen erillissodan?
Taitaa tämä erillissota olla vaan kotikutoista hapatusta. Peittelyä?
Tunnustaako USA, Englanti, Ranska ja varsinkin Norja "Suomen erillissodan".
Taitaa tämä erillissota olla vaan kotikutoista hapatusta. Peittelyä?
Tunnustaako USA, Englanti, Ranska ja varsinkin Norja "Suomen erillissodan".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomessa on jo pitkään ollut tapana viilata pilkkua erinäisten tapahtumien nimistä. Se on turhaa semantiikkaa. Tarpeeksi elegantisti tulkiten Italiakin kävi kai vain "erillissotaa" Saksan rinnalla. Itse asia on kuitenkin päivänselvä. Ei nykyajan USA:kaan erottele terroristeja toisistaan sen perusteella, ketkä ovat "aseveljiä" ja ketkä "liittolaisia".
tossa edellisessä kekustelussa heitin ilmaan semmosen tutkijan kun Michael Burleigh(tai sinne päin). Se on tehny sen nyt jouluks tulleen kirjan Kolmas valtakunta, joka sai brittien arvostetuimman tietokirjapalkinnon. Siinä Burleigh mainitsee jatkosodan Suomen erillissotana. Voihan tietysti olla niin, että se on suomentajan tekele mutta on vain mielenkiintoista, että selitys mitä Suomi on esittänyt viime vuosikymmenet on vihdoin mennyt läpi "liittoutuneille". Ainakin jossain määrin. Samaan aikaan Suomessa selitystä on kumottu tai lievennetty viime vuosien aikana.
Sanotaan näin et Suomi luovi aika taidokkaasti itsensä pois sodasta ilman miehitystä. Taitavasti hoidettu homma.
ja kyllä, taitavan ulkopolitiikan ja tilannetajun yhteissumma oli Suomen irtaantuminen jatkosodasta. Oli todella onni että Stalinilla oli kiire päärintaman suunnalla Berliiniin ennen länsiliittoutuneita ja voimien siirto siihen suuntaan tuli tarpeelliseksi. Samallahan Suomi sai tarvitsemansa "aikalisän" raskaan hyökkäyksen jälkeen neuvotteluille.
Itse uskon, että jos Suomi ei olisi onnistunut irtautumaan sodasta kyseisellä hetkellä niin Stalin heti tilanteen ja voimien salliessa olisi vallannut Suomen välittämättä länsiliittoutuneista vähääkään. Suomen mahdollisuudet kestää ilman Saksan apua olisivat olleet hyvin teoreettiset ja lyhytaikaiset.
Kotikommunistejamme jaksaa
jaksaa
jaksaa
ikuisesti vituttaa.
kun ei meistä tullut
ei meistä tullut
ei tullut osa Neuvosto-Karjalaa.
se kommaria vituttaapi
se kommaria vituttaapi
kun ei pääsyt politrukin virkaan
ja ilmaisille viinaksille.
Se kommaria vituttaapi
se kommaria vituttaapi
kun viinasta täytyy maksaa
tai olla selvin päin.
Vaan antaapa vituttaa
antaa kommaria vituttaa
sillä silloin kun kommaria vituttaa
on suojassa Suomenmaa.
Kotikommunistejamme jaksaa
jaksaa
jaksaa
ikuisesti vituttaa.
kun ei meistä tullut
ei meistä tullut
ei tullut osa Neuvosto-Karjalaa.
se kommaria vituttaapi
se kommaria vituttaapi
kun ei pääsyt politrukin virkaan
ja ilmaisille viinaksille.
Se kommaria vituttaapi
se kommaria vituttaapi
kun viinasta täytyy maksaa
tai olla selvin päin.
Vaan antaapa vituttaa
antaa kommaria vituttaa
sillä silloin kun kommaria vituttaa
on suojassa Suomenmaa.
"Luovimista" ei tapahtunut suomalaisten omasta tahdosta. Kyllä siihen oli pakko.
Siihen pakotti Neukkula, mutta myös länsi-liittoutuneet.
Länsi ja varsinkin Ruotsi kurmuuttivat suomalaisia politikkoja oikeille raiteille.
Kyllä Suomessa olisi sotaa jatkettu vaikka kuinka kauan, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.
Jo kesä 1944 oli pakkosotimista. Ei tarvinnut sotia, mutta pöljyyttä riitti sodan johdossa ja politikoilla.
Suomen onni oli totaalinen häviö sodassa. Rintamalla. Se oli myös rintamilla olleiden sotilaiden onni. Loput selvisivät hengissä.
Sodan johdossa ja valtakunnan politiikassa olivat sotarikollisia ne, jotka halusivat jatka sotaa "henkeen ja vereen" asti. Tietäen tappion, tietäen sen, että puolustettiin vääryyttä Saksan rinnalla, tietäen rintamien miestappiot.
Hyvin olet sisäistänyt polsujen opetukset. Oletko ihan ite neuvostoliittolaisesta kirjasta lukenut vai lukiko sulle joku muu?
Ohessa hyvä kirjoitus asian tiimoilta:
"Venäjän ulkoministeriö tarttui perjantaina (04.03.05) ripeästi presidentti Tarja Halosen Pariisissa torstaina pitämään puheeseen ja vaati historian tosiasioiden täyttä muistamista. Moskova reagoi puheeseen suorastaan epätavallisen nopeasti.
Halonen oli todennut Pariisin ulkopoliittisessa yhdistyksessä pitämässään puheessa, että Suomi oli toisessa maailmansodassa käynyt omaa erillissotaansa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla mutta ei sen liittolaisena.
Ylen radiouutisten mukaan Venäjän ulkoministeriö sanoi lausunnossaan: "Toisessa maailmansodassa Suomi lukeutui Saksan liittolaisiin ja on siksi osaltaan vastuussa sodasta".
Moskovan mukaan historian tosiasioita ei saa ryhtyä muuttelemaan, eikä historiaa saa ryhtyä kirjoittamaan uudelleen siten, että tärkeitä asioita unohdetaan ja jätetään pois kirjoista. Moskova halusi korostaa sitä, että Suomen syyllisyys toisen maailmansodan syttymiseen ja sodan käymiseen täytyy muistaa ja se täytyy pitää esillä.
Aikoihin ei ole saatu lukea yhtä ontuvaa ja huonosti harkittua lausuntoa kuin tämä Venäjän ulkoministeriön vaatimus Suomen väitetyn sotasyyllisyyden ylläpitämisestä. On todella aivan täysin käsittämätöntä se, että Venäjän ulkoministeriö unohti kokonaan ja täydellisesti talvisodan ja sen aikaisen Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan liittolaisuuden.
Venäjän ulkoministeriön diplomaatit voisivat aivan hyvin katsoa oman ministeriönsä arkistosta elokuussa 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen ja sen salaiset lisäpöytäkirjat, joilla Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan keskenään etupiireihin ja antoivat toisilleen luvan ryhtyä valloittamaan välissään olleita itsenäisiä maita.
Hitlerin katsellessa suopeana vieressä Stalin hyökkäsi Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Diktaattorit olivat liittolaisia ja Suomi oli Euroopan jaossa annettu Stalinille.
Tuosta kaikesta on asiapaperit Moskovassa Venäjän ulkoministeriössä. Venäläisten diplomaattien ei pidä ryhtyä kirjoittamaan historiaa uudelleen siten, että he unohtavat kokonaan Stalinin ja Hitlerin liittolaisuuden ja Euroopan jaon ja siitä alkaneen toisen maailmansodan.
Tuolloin Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen Kansainliitto erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään rangaistuksena provosoimattomalle hyökkäykselle. Siitäkin on aivan varmasti asiapapereita Moskovan arkistoissa ellei asiaa ole muistettu kirjoittaa painettuihin venäläisiin historiankirjoihin.
Neuvostoliitto ja Saksa olivat toisen maailmansodan hyökkääjävaltiot Euroopassa. Italia hyökkäsi eteläisessä Euroopassa ja Afrikassa sekä Japani Aasiassa ja Tyynellä merellä sekä sittemmin myös Neuvostoliitto Aasiassa. Moskovan arkistoissa on kaikki paperit tallella noista asioista, kunhan arvoisat diplomaatit vain välittäisivät lukea ne.
Venäjän ulkoministeriön antama oppitunti historiassa avaa toisaalta Suomelle hyvän mahdollisuuden ja tilaisuuden käydä keskustelemaan historian todellisesta kulusta. Jos ryhdytään puhumaan jatkosodasta, niin keskustelu on syytä aloittaa talvisodasta ja siihen johtaneesta kehityksestä.
Se oli alkuvaiheessa kahden diktaattorin, Stalinin ja Hitlerin suurta ja lämmintä liittolaisuutta, joka johti historian verisimpään sotaan. Suomea ei siihen sotaan saa syylliseksi millään tosiasialla, vaan ainoastaan valehtelemalla."
että Pohjois-Suomi oli sotilaallisesti Saksan hallussa. Hyökkäys alkoi Petsamossa jo 22.6., siis ennen kuin Suomi katsoi olevansa sodassa NL:oa vastaan. Seuraavaksi hyökkäämään lähtivät Sallan ja Suomussalmen suuntien saksalais-suomalaiset joukot 1.7.
Seuraavaksi lähti hyökkäämään suomalainen Karjalan Armeija 10.7. apunaan saksalainen 163.Divisioona.
Viimeisimpänä lähtivät hyökkäämään Karjalan kannaksen suunnan joukot 30.7.
Kuten tiedämme suomalaiset etenivät pitkälle vanhan rajan itäpuolelle.
Suomi toimi täysin yhteistyössä saksalaisten kanssa. Em. hyökkäykset ajoitettiin Suomenlahden eteläpuolella etenevien saksalaisjoukkojen etenemisen mukaisesti.
ei voi todellakaan puhua erillissodasta. Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6.12.1941.
koko erillisota-keskustelu. Talvisota oli erillisota, mutta jatkosota ei. Jatkosodassa vuonna 1941 mentiin itään Saksan rinnalla hakemaan talvisodan menetyksiä takaisin korkojen kera.
Vai yllättyivätkö suomalaiset iloisesti, kun saksalaisetkin hyökkäsivät samaan aikaan itään (operaatio Barbarossa)? Olisivatko suomalaiset lähteneet ylipäätään omin päin Neuvostoliiton kimppuun? Halonen ja muut ovat saaneet historian oppinsa ties mistä.....
Erillissodalla ei pyritty kiistämään sitä, että Suomi taisteli yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Pyrkimyksenä oli alusta alkaen alleviivata sitä, että Suomi taisteli vain ja ainoastaan omien päämääriensä puolesta. Erillissota teesin kumoamiseen ei siten riitä se, että Saksan ja Suomen välillä oli sotilaallista yhteistoimintaa.
Sekä USA että Iso-Britannia hyväksyivät aluksi suomalaisten selityksen. Iso-Britannian kohdalla asenne muuttui siinä vaiheessa kun suomalaiset ylittivät vanhan rajan ja kävi selväksi, että saksalaisten tavoitteena oli Murmasnkin rautatie. Neuvostoliiton vaatimuksesta Iso-Britannia julisti Suomelle sodan 6.12.1941 muodollisena syynä se, että se ei ollut saanut suomalaisilta tyydyttävää vastausta noottiinsa.
USA:ssa vastaava kynnys ylittyi vasta keväällä 1944 kun USA:n Suomelle välittämästä rauhantarjouksesta ilmoitettiin Saksaan. USA ei kuitenkaan koskaan vakavasti harkinnut sodan julistamista Suomelle, koska USA:n edustusto täällä oli arvokas tietolähde.
Tosiasiassa sekä Neuvostoliitto, Iso-Britannia että USA hyväksyivät Suomen erillissotateesin sitä kautta, että Suomi oli ainoa Saksan puolella sotineista valtioista jolta liittoutuneet päättivät olla vaatimatta ehdotonta antautumista. Täsät linjasta poikettiin vain 17.6.1944 kun Neuvostoliitto vastauksena Suomen hallituksen tiedusteluun rauhanehdoista vaati ehdotonta antautumista. Kun tämä johti taistelun jatkamiseen ja puna-armeijan hyökköys tyrehtyi, niin palattiin alukuperäiseen suunnitelmaan.
Suomen kohtaloihin vaikutti hyvin voimakkaasti se, että USA:ssa Suomella oli erittäin hyvä maine jota taistelu Saksan rinnalla ei onnistunut tuhoamaan. Tähän oli syynä paitsi talvisota ja velkojen maksu laman aikana myös se, että suomalaiset siirtolaiset olivat aktiivisia äänestäjiä ja että he äänestivät pääsääntöisesti demokraatteja. Roosevelt itse totesi, että suomalaiset siirtolaiset merkitsivät vaaleissa noin 1 miljoonaa ääntä.
Rauhansopimuksen ja välirauhansopimuksen tekstit ovat poliittisia asiakirjoja, joilla voittajat motivoivat oman toimintansa jälkikäteen. Siinä suhteessa niiden painoarvo ei tässä yhteydessä ole kovin suuri.