Talvisodan alkamisesta tulee 2019 kuluneeksi 80 vuotta ja puolustusliitosta Ruotsin kanssa puhutaan edelleenkin.
Puolustusliitto tai puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on esillä jatkuvasti lehdissä ja TV:ssa. Etenkin 5 vuotta sitten eli 12.3.2014 TV:sta nähtiin ja kuultiin kuinka kansanedustaja Ilkka Kanerva ehdotteli, nähtävästi vieläpä ihan tosissaan, jopa puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Kun moista hanketta kyseenalaistettiin jonkun keskustelijan taholta, niin Kanervan mukaan pitäisi kuulemma olla niin kovat valtiosopimukset ja paperit, että sopimus varmasti pitäisi. Lieneeköhän maailmassa sellaista sopimusta tehtykään paperille, mitä ei olisi joskus jossain rikottu tai sanottu irti viime tipassa. Olkoon esimerkkinä vaikkapa nämä erilaiset hyökkäämättömyyssopimukset.
Eipä tainnut Ilkka muistaa miten aikoinaan kävi... vai onko sitten Ilkan jo aika vuorostaan kumartaa länteenkin päin? Tehtaankadun kävijältähän voi odottaa mitä vaan. Koskahan saadaan uusi TXT-viesti ko. aiheesta tai aiheen vierestä...
Kanervan historiantuntemus ei liene kummoisissa kantimissa kun tuollaisia ehdottelee? Tosin hän taannoin väitti lukeneensa Suomen poliittinen historia -kirjaa niin, että osasi sen liki ulkoa. Aikaisemmin puolustusyhteistyötä suunniteltiin 1920-30 -luvulla liki 20 vuotta ja sitten tuli Talvisota. Keväällä 1940 Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta olikin jo muotoa "Helvetin paskapuhetta"
Talvisodan päätyttyä 74 vuotta sitten, suunniteltiin peräti valtioliittoa Ruotsin kanssa. Onneksi Neuvostoliitto ja Saksa "tavallaan takasivat", että Suomi säilyi itsenäisenä. Nuo maathan estivät moisen valtioliiton, sillä muutenhan Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavoittuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN! Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan. Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.
Aiheesta hieman enemmän täällä:
"Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa on mentävä ”reippaasti eteenpäin”, eikä hän sulje pois valtiosopimusta puolustusliitosta."
http://yle.fi/uutiset/yhteistyolle_kylla_puolustusliitolle_ei_kylla_tai_ehka__suomen_ja_ruotsin_puolustusliitto_jakoi_mielipiteet/7134142
Miten kävikään aikaisemmalle "yhteistyölle" jota suunniteltiin 17 vuotta?
Turtola Martti (väitöskirja) Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.
Millaista apua oikeasti saatiinkaan ja milloin?
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261
Kotimaa 12.3.2014 klo 23:31 | päivitetty 12.3.2014 klo 23:31
Yhteistyölle kyllä, puolustusliitolle ei, kyllä tai ehkä – Suomen ja Ruotsin puolustusliitto jakoi mielipiteet
http://yle.fi/uutiset/yhteistyolle_kylla_puolustusliitolle_ei_kylla_tai_ehka__suomen_ja_ruotsin_puolustusliitto_jakoi_mielipiteet/7134142
Lisää aiheesta
23.03.2014
MPKK:n pääopettaja Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä: Puolustusliittoja on monenlaisia
http://kiwi11.leiki.com/focus/mwidget?lpage&rid=yle.fi/uutiset/7151620&cid=yle.fi/uutiset/7134142&tabindex=0§ion=Uutiset&wname=yleuutiset1
23.03.2014
Yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa
http://kiwi11.leiki.com/focus/mwidget?lpage&rid=yle.fi/uutiset/7151466&cid=yle.fi/uutiset/7134142&tabindex=0§ion=Uutiset&wname=yleuutiset1
- Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa puolustusliiton perustamista Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa molempien maiden armeijat olisivat tarvittaessa toistensa apuna.
Ruotsi ja Suomi ovat parhaillaan syventämässä rauhanajan yhteistyötään. Suunnitteilla on harjoituksia ja koulutusta niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Suomalaiset veisivät yhteistyön vielä merkittävästi pidemmälle, selviää Yle Uutisten teettämästä tutkimuksesta.
Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustusliittoa kannattaa 54 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia suomalaisista. 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Eniten puolustusliittoa kannattavat 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Myös nuoria, alle 25-vuotiaita, ajatus miellyttää.
Puolustusliitto saa kannatusta läpi puolueiden. Vain kristillisdemokraattien äänestäjistä yli puolet ajattelee toisin, vasemmistoliitonkin äänestäjistä melkein puolet. Eniten kannatusta puolustusliitto saa vihreiden äänestäjiltä. -
Puolustusliitto tai puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on esillä jatkuvasti lehdissä ja TV:ssa. Etenkin 5 vuotta sitten eli 12.3.2014 TV:sta nähtiin ja kuultiin kuinka kansanedustaja Ilkka Kanerva ehdotteli, nähtävästi vieläpä ihan tosissaan, jopa puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Kun moista hanketta kyseenalaistettiin jonkun keskustelijan taholta, niin Kanervan mukaan pitäisi kuulemma olla niin kovat valtiosopimukset ja paperit, että sopimus varmasti pitäisi. Lieneeköhän maailmassa sellaista sopimusta tehtykään paperille, mitä ei olisi joskus jossain rikottu tai sanottu irti viime tipassa. Olkoon esimerkkinä vaikkapa nämä erilaiset hyökkäämättömyyssopimukset.
Eipä tainnut Ilkka muistaa miten aikoinaan kävi... vai onko sitten Ilkan jo aika vuorostaan kumartaa länteenkin päin? Tehtaankadun kävijältähän voi odottaa mitä vaan. Koskahan saadaan uusi TXT-viesti ko. aiheesta tai aiheen vierestä...
Kanervan historiantuntemus ei liene kummoisissa kantimissa kun tuollaisia ehdottelee? Tosin hän taannoin väitti lukeneensa Suomen poliittinen historia -kirjaa niin, että osasi sen liki ulkoa. Aikaisemmin puolustusyhteistyötä suunniteltiin 1920-30 -luvulla liki 20 vuotta ja sitten tuli Talvisota. Keväällä 1940 Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta olikin jo muotoa "Helvetin paskapuhetta"
Talvisodan päätyttyä 74 vuotta sitten, suunniteltiin peräti valtioliittoa Ruotsin kanssa. Onneksi Neuvostoliitto ja Saksa "tavallaan takasivat", että Suomi säilyi itsenäisenä. Nuo maathan estivät moisen valtioliiton, sillä muutenhan Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavoittuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN! Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan. Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.
Aiheesta hieman enemmän täällä:
"Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa on mentävä ”reippaasti eteenpäin”, eikä hän sulje pois valtiosopimusta puolustusliitosta."
http://yle.fi/uutiset/yhteistyolle_kylla_puolustusliitolle_ei_kylla_tai_ehka__suomen_ja_ruotsin_puolustusliitto_jakoi_mielipiteet/7134142
Miten kävikään aikaisemmalle "yhteistyölle" jota suunniteltiin 17 vuotta?
Turtola Martti (väitöskirja) Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.
Millaista apua oikeasti saatiinkaan ja milloin?
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261
Kotimaa 12.3.2014 klo 23:31 | päivitetty 12.3.2014 klo 23:31
Yhteistyölle kyllä, puolustusliitolle ei, kyllä tai ehkä – Suomen ja Ruotsin puolustusliitto jakoi mielipiteet
http://yle.fi/uutiset/yhteistyolle_kylla_puolustusliitolle_ei_kylla_tai_ehka__suomen_ja_ruotsin_puolustusliitto_jakoi_mielipiteet/7134142
Lisää aiheesta
23.03.2014
MPKK:n pääopettaja Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä: Puolustusliittoja on monenlaisia
http://kiwi11.leiki.com/focus/mwidget?lpage&rid=yle.fi/uutiset/7151620&cid=yle.fi/uutiset/7134142&tabindex=0§ion=Uutiset&wname=yleuutiset1
23.03.2014
Yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa
http://kiwi11.leiki.com/focus/mwidget?lpage&rid=yle.fi/uutiset/7151466&cid=yle.fi/uutiset/7134142&tabindex=0§ion=Uutiset&wname=yleuutiset1
- Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa puolustusliiton perustamista Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa molempien maiden armeijat olisivat tarvittaessa toistensa apuna.
Ruotsi ja Suomi ovat parhaillaan syventämässä rauhanajan yhteistyötään. Suunnitteilla on harjoituksia ja koulutusta niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Suomalaiset veisivät yhteistyön vielä merkittävästi pidemmälle, selviää Yle Uutisten teettämästä tutkimuksesta.
Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustusliittoa kannattaa 54 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia suomalaisista. 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Eniten puolustusliittoa kannattavat 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Myös nuoria, alle 25-vuotiaita, ajatus miellyttää.
Puolustusliitto saa kannatusta läpi puolueiden. Vain kristillisdemokraattien äänestäjistä yli puolet ajattelee toisin, vasemmistoliitonkin äänestäjistä melkein puolet. Eniten kannatusta puolustusliitto saa vihreiden äänestäjiltä. -
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rintamakomentajat Linder ja Hjalmarson ainakin tunnetaan. Linderiä ehkä jopa arvostetaan. Hjalmarsonia pidetään kyvyttömänä kuhnustelijana.
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1647
Svenska brigaden on saanut Ruotsissakin raskasta arvostelua jo v. 1918 alkaen. Ensin se oli poliittista. Varsinkin maan vasemmisto leimasivat heidät "murhaajiksi", "hunneiksi" och "svartbrigadiste
r" (ei "vitbrigadister"). Myös nyky-historioitsijat ovat vähentäneet heidän osuutensa Suomen sodassa. Siihen aikaan vapaaehtiset näkivät itsensä hyvin keskeisessä roolissa ja olivat kilpailemassa suomalaisten jääkärien kanssa "kunniasta". Ingvar Flink on koittanut parentaa heidän asemaansa historiassa koska 1990-luvulla on ilmestynyt niin paljon negativista kirjoitusta.
Hjalmarson on suurinpiirtein samassa arvossa täällä (Ruotsissa). Rainer Andersson meinaa että hän tappoi itsensä 1919 koska oli omakäteisesti ampunut 4 punasta vankia Riuttaskylässä.
Hjalmarson todella ampui neljä ( tai viisi) vankia. Hän kai tempautui mukaan yleiseen surmaamiseen. Ampuminen perustui Venäjän sotalakiin, joka oikeutti kapinalliset "ammuttavaksi paikalla", kuten Mannerheimin käsky kuului.
Sisällissotaa käyvän valtion sanaan ei ole luottamista.
>>Hjalmarson ampui Kurun taistelun jälkeen itse useita vangiksi antautuneita punakaartilaisia, kuten tamperelaisen komppanianpäällikkö Matti Kuljun.
Hjalmarson palasi tammikuussa 1919 Ruotsin armeijaan, jossa hän joutui tyytymään vanhaan everstiluutnantin arvoonsa. Hjalmarsonia syytettiin Suomen sisällissodan jäljiltä sekä kyvyttömyydestä komentajana että sotavankien murhaamisesta Kurussa, joten maineensa puhdistamiseksi hän kirjoitti muistelmakirjan Mina krigsminnen från Finland: ur en svensk-frivilligs dagboksanteckningar från fälttaget 1918, joka julkaistiin Tukholmassa 1919 ja Suomessa seuraavana vuonna nimellä Sotamuistoni Suomesta.<<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_Hjalmarson
<<Hän teki lopulta itsemurhan Uppsalassa joulukuussa 1919.>>
Pienellä maalla on hyvä olla liittolaisia. Suurimmillakin on! Ei Suomi ilman liittolaista tai kansainvälistä yhteistyötä ja tukea pärjää montaa päivää rauhankaan aikana. Ei Ruotsi, Suomi eikä mikään muukaan maa liittolaisuuksia solmi vain auttaakseen toista ja kolmatta osapuolta. Silloin tuetaan ja autetaan, kun sillä mitä puolustetaan tiedetään ja uskotaan olevan itselle hyötyä. Ruotsille on aika monessa kuvitteellisessa kriisiskenaariossa hyötyä siitä, että Suomessa on vakaat olot ja naapurina on maa, jossa valtaväestö uskoo demokratiaan ja oikeusvaltioon. Siksi se on tolkullinen yhteistyökandidaatti.
Jokainen maa ( ainakin sellainen, joka ei kuvittele voittavansa sotaa) toivoo rauhaa ja tahtoo pysyä konfliktien ulkopuolella. Toisessa maailmasodassa Ruotsi täpärästi onnistui siinä , vaikka joutui myöntymään Saksalle paljossa. Saksalle taipumisesta Suomi hyötyi vaikka se varsinaisesti ollut taipumisen syy. Saksan silloinen voima pelotti ja pakotti. Emme saa uusintaa 40-luvusta, mutta ehkä oli Suomellekin
parempi, että Ruotsi onnistui pysymään sodasta ulkona. Sitä sopii miettiä.
Heikki Ylikangas Tie Tampereelle
Hjalmarsson Kurussa s. 85-87
"Kurun Riuttaskylässä kohdattiin punaisten kymmenmiehisen partion tuliylläkkö. Mitään tappioita ei syntynyt; vain kyytimiehet joutuivat epäjärjestykseen, mikä aina kovin ärsytti pedanttista Hjalmarsonia. Kun sitten viisi partion jäsenistä saatiin vangiksi ja vietiin eversti Hjalmarsonin eteen, tämä veti esiin mauserinsa ja ampui henkilökohtaisesti miehistä neljä - viides, värisevä kyytipoika säästettiin "palvelemaan meitä". Runsasta vuotta myöhemmin Hjalmarson itse päätti päivänsä saman käden ja mahdollisesti saman aseenkin kautta ja kenties vielä kyseiseen tapaukseen liittyvän syynkin - omantunnon syytösten - vuoksi. Muistelmissaan Hjalmarson ei näet mainitse tapauksesta sanaakaan. Sitä vastoin hän kertoo sotilaittensa ampuneen aseettomina tavatut miehet, - "
s. 86 - 87
-
"Olipa kuinka hyvänsä, tuo tapahtuma jäi häntä vaivaamaan vallankin, kun häntä herjattiin murhaajaksi ruotsalaisen vapaaehtoisten voitonparaatin vyöryessä poikki Heinätorin 30.5.1918 Tukholmassa. Harvinaisen epäluotettavien muistelmiensa myöhemmillä sivuilla Hjalmarson nimittäin moneen kertaan todistelee, että vankien kohtalosta päättäminen kuului suomalaisille viranomaisille, ei muille."
-
"Ruotsalaisten osallistuminen kapinallisten teloitusoperaatioihin jäi rasittamaan pahoin kyseisen vapaaehtoisjoukon mainetta. Syy koetettiin kiivaasti vierittää "kyytimiesten ja heidän esimiestensä" tilille. Olihan sietämätöntä hyväksyä tulkintaa, jonka mukaan "Ruotsalainen Prikaati on siis käyttäytynyt kuin nämä suomalaiset barbaarit." Teloituskäskyn antaneiden henkilöllisyys vaadittiin paljastettavaksi. Oletettavasti paine arkebuseerauksiin osallistuneita kohtaan kasvoi melkoiseksi siinä vaiheessa, kun prikaati oli palannut Ruotsiin. Yksikössä taistellut Walter Hülphers luki nimenomaan mielivaltaiset teloitukset piirteeksi, joka osoitti suomalaisten mongolisuuden - mainesana, jonka hän tämän tästä liittää omassa katsannossaan huomattavan tyhmiin ja typeriin suomalaisiin.
"Mutta kaikkein pahinta ovat nämä arkebuseeraukset, nämä massamurhaamiset, jotka leimaavat asianomaiset todellisiksi mongooleiksi, barbaareiksi, hunneiksi ja vastaaviksi."
Teloitukset olivat suuri häpeä kaikkien niiden silmissä, jotka seurasivat Ruotsin lakia ja oikeutta. Hjalmarson puolestaan näyttää seuranneen sanatarkasti ja vangeille vahingoksi päämajan ohjeita päivämäärällä 25.2. [Mannerheimin julistus Ammutaan paikalla käsky. lat juom.] Ne antoivat väljät oikeudet vangiksi antautuneen ampumiseen. Heidät voitiin hyväksyä vangiksi "päällikön harkinnan mukaan" eli heidät oli lupa välittömästi ampua.
Hjalmarsonin menettely Kurun Riutaskylässä sai sitten heti seurauksia, joita saattoi etukäteen odottaakin (ja jotka toistuivat mm. Jämsässä Länkipohjan jälkeen)."
[Länkipohjassa ammuttiin kaikki antautuneet punaiset, noin 100 kaikkiaan ja eräästä tapauksesta on olemassa kuviakin. lat.huom.]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Länkipohjan_taistelu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_Hjalmarson
Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html
Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960.
mitä ihmettelemistä-
elämme vaan keinotodellisuudessa että olisimme itsenäinen kansa-
no ruotsiksi täällä asiat on aina päätetty ja lahdattu ja alistettu kansaa?