Alenpana oli vääntöa rengasleveyksistä => josta tämä väite (joka pitää paikkansa)
TYHJÄ oluttölkki putoaa 3m matkan uimahallin hyppytornista yhtä nopeasti kuin TÄYSI oluttölkki=> eli ei eroa putoamistapahtumaan, vaikka massasa on eroa..KUKA väitää toista..
-pete-
TYHJÄ oluttölkki putoaa 3m matkan uimahallin hyppytornista yhtä nopeasti kuin TÄYSI oluttölkki=> eli ei eroa putoamistapahtumaan, vaikka massasa on eroa..KUKA väitää toista..
-pete-
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tarkasti ottaen et sanonut pitääkö ilmanvastus ottaa huomioon. Uimahalleissa kun kokemukseni mukaan ainakin tähän saakka on voinut normaalisti voinut haukkoa ilmaa ainakin veden yläpuolella. Molemmilla tölkeillä on sama ilmanvastus, mutta tyhjällä kevyempi massa.
Vertaa; Putoaako lakuvarjohyppääjä yhtä nopeasti ilman varjoa kuin varjon kanssa?
Käytännössä 3 m matka on niin lyhyt, että on vaikea havainnoida ilman tarkkoja mittauksia putomisnopeuksien eroja.
Mutta jos uimahallissa vallitsisi tyhjiö putoaisi myös höyhen yhtä nopeasti alas kuin täysi oluttölkki.
>sama ilmanvastus, mutta tyhjällä kevyempi massa.
No niinhän se on. Mutta toisaalta: kumpi kiihtyy nopeammin nollasta loppunopeuteen - kevyempi auto vai raskaampi auto?
Massan osuus näissä laskelmissa on vain 1/2 (kaava on kai jotain "puoli äm vee toiseen" jne.).
Lisäksi tuon kappaleen massan voit painovoiman aiheuttamassa kiihtyvyydessä jättää huomioimatta, koska "painovoiman" on joka tapauksessa voitettava massan hitaus. Painovoima joka aiheuttaa kappaleen "putoamisen" on siis tarkalleen riippuvainen kappaleen massasta.
Massan hitaus joka puolestaan vastustaa putoamista on tarkalleen samalla tavalla riippuvainen kappaleen massasta.
Pienillä nopeuksilla ilmanvastus ei ehdi vielä vaikuttaa paljon putoamisnopeuteen, mutta korkeammalta pudotettaessa kyllä. Ilmanvastus kasvaa "potenssissa" nopeuteen nähden.
Raskaan kappaleen "painovoima" on suurempi kuin saman muotoisen ja kokoisen kevyen kappaleen, joten se pystyy voittamaan suuremman ilmanvastuksen. Kappaleet putoavat siis kiihtyvällä nopeudella siihen saakka kunnes "painovoima" on yhtä suuri kuin liikettä vastustava ilmanvastusvoima ja sen jälkeen kappale putoaa tasaisella vauhdilla (ellei ilman tiheyden muutosta vielä erikseen oteta huomioon).
Kolme metriä? Tuolla matkalla kappaleen nopeus ei ehdi vielä kiihtyä kovin suureksi. Eipä juuri putoamisaikojen erokaan?
>>sama ilmanvastus, mutta tyhjällä kevyempi >massa.
>No niinhän se on. Mutta toisaalta: kumpi kiihtyy >nopeammin nollasta loppunopeuteen - kevyempi >auto vai raskaampi auto?
Laitetaan molemmille sama teho/painosuhde niin ollaan samalla viivalla oluttölkkien kanssa - Ilmanvastuksen(ja muiden vastusten) kasvaessa kevyempi jää.
miten voit verrata putoamiskiihtyvyyttä... vakio 9.81 m/s2 johonkin auton kiihtyvyyteen
Enhä se minä ollu kun sitä alunperin vertas, vaan tuo edellinen sälli. Korjasin vaan tilannetta hiukan oikeampaan suuntaan.
Mietipä muuten onko putoamiskiihtyvyys käytännössä vakio..
Pääsi tuo vanha vaiva, lukihäiriö taas yllättämään. Mutta pääasiahan on että tekstini kirjoutusvirheistä huolimatta ymmärretään.
"Lakuvarjo...." ,pitäisköhän olla laskuvarjo. Vaikka ei silleen on varmaankin makeampi kuin tavallinen laskuvarjo.
mutta siitä että et ole inssi. Kukaan oikea inssi ei väittäisi noin ja häviäisi vetoa. Aikaa se on tuhannesosasekuntikin.
Miksi pilasit hyvän keskustelu-/höynäytysaiheen tekemällä moisen paljastuksen.
Nimenomaan Inssi menisi tuommoista tekemään, DI on sitten aivan eri asia!
Ilmanvastuksen ja massan suhde sanoo ihan muuta, ilmanvastus on molemmilla sama mutta täydellä tölkillä alaspäin vetävä voima on suurempi.
Lyödään vaan vetoa, saat itse sanoa summan ja mä kerron tilinumeron minne sen voit siirtää.
kiintyvyyshän on m/s2, kaavassa ei näy massavaikutusta. Molempiin tölkkeihin vaikuttaa sama ilmanvastus, molenpiin tölkkeihin vaikuttaa sama maan vetovoima => massalla ei ole putoamiseen merkitystä.
Kirjoitit juuri kiihtyvyyden kaavan _TYHJIÖSSÄ_. Tölkkiä alaspäin vetävä voima on massa kertaa vetovoima, joka on tölkeille huomattavan erilainen, liikettä vastustava voima eli ilmanvastus taas on molemmille sama ja tyhjälle tölkille massaan suhteutettuna huomattavasti suurempi.
Ergo; voimavektori alaspäin jää pienemmäksi ja sen myötä kiihtyvyyskin.
Maksa, kurja.
Ei tyhminkään insinööri ole niin tyhmä, että tommoisia suustansa (tai näppäimistöltänsä)vakavalla naamalla päästäisi.
Joku keskenkasvuinen vain yrittää mustata insinöörikunnan mainetta. Joihinkin se näyttää menevän täydestä
kiihtyvyys m/s2 ja maan vetovoima 9.81 m/s2, ilmanvastus molemmille tölkeille sama, kuten nuo kiihtyvyys ja maan vetovoima => putoamisessa ei ole massavaikutusta .Jossainhan fysiikan kaavassa pitäisi olla se massa huomioituna..
Kumpi on ensin alhaalla: höyhen vai oluttölkki?
Massahan sen alaspäin suuntautuvan voiman aiheuttaa johon ilmanvastuksen aiheuttama kitka tuo ylöspäin suuntauuvan komponentin.
Kuinka selität vetypallon putoamisen/nousemisen hitauden/nopeuden.
Maan vetovoima ei ole 9,81 m/s^2, vaan se on putoamiskiihtyvyys. Voiman yksikkö on aina Newton, kun kiihtyvyyden yksikkö on m/s^2.
Kappaleeseen vaikuttava painovoima F=mg, jossa m=kappaleenmassa ja g=putoamiskiihtyvyys.
Vapaassa pudotuksessa kappaleeseen vaikuttavia voimia ovat painovoima (mg) ja ilmanvastus (Fi) (sekä tietyissä olosuhteissa noste Fn). Kappale on kiihtyvässä liikkeessä niin kauan, kuin siihen vaikuttavien voimien summa on erisuuri kuin 0. Rajanopeudessa putoavaan kappaleeseen vaikuttavaat voimat voidaan sijoittaa kaavaan mg-Fi-Fn=0
Kappale siis kiihtyy niin kauan, kuin siihen vaikuttava painovoima on suurempi, kuin putoamista vastustavat voimat. Niinpä loppupeleissä tuo täysi tölkki saavuttaa suuremman nopeuden, koska se "voittaa" suuremman ilmanvastuksen suuremman massansa ansiosta.
Eli kyllä Topias (se alkuperäinen) on hyvin pitkälle oikeassa.
Mutta vaikka sillä ei olekaan käytännön merkitystä, niin painovoimahan tulee massojen välisestä vetovoimasta. Miten muuten planeetat pysyisivät radoillaan. Joten suurempaan massaan vaikuttaa suurempi alaspäin vaikuttava voima. En todellakaan väitä että sillä olisi täällä maan kamaralla mitään merkitystä, mutta tulipahan sanotuksi :)
>Kappale siis kiihtyy niin kauan, kuin siihen
>vaikuttava painovoima on suurempi, kuin putoamista
>vastustavat voimat. Niinpä loppupeleissä tuo
>täysi tölkki saavuttaa suuremman nopeuden, koska
>se "voittaa" suuremman ilmanvastuksen suuremman
>massansa ansiosta.
>Eli kyllä Topias (se alkuperäinen) on hyvin pitkälle oikeassa.
Mielenkiintoista.
Topias (se alkuperäinen) ei (tietääkseni, jos joku tai hän itse tietää paremmin, oikaiskoon) ole paljon kouluja käynyt, mutta terve kantasuomalainen talonpoikaisjärkeily näyttää johtavan oikeisiin päätelmiin. :)
näyttää juuttuneen paikkoilleen joten tuupataanpas vähän....
Yksi näyttää olevan päässyt perille, mutta muut vielä vähän hakevat...
Piirtäkääpä paperille se tölkki ja siihen vaikuttavat voimat ja kääntäkää sitten sitä edessänne 90 astetta. Miettikää uudelleen mikä muu vastustaa kiihtyvää liikettä kuin ilmanvastus?
Nyt on siis kyse kiihtyvästä liikkeestä, ei tasaisesta.
Lusikka soppaan sijoittaa sitten sen yhtälöönsä ja kokee ahaa-elämyksen???