Halla vie viljan ja perunat itä ja keskisuomessa!

Sanansaattajat ovat parhaillaan matkalla pääministerin luokse.

Tieto hallan aiheuttamista tuhoista saapunee marraskuussa valtiovarainministeriöön.

Se on sitä digiaikaa. ?

Britania syyllinen nälkävuosien kuolemiin,pommitti viljavarastoja ja lisäsi näin nälkäkuolemia Oolannin sodan aikana n1860 luvulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet

Suurten nälkävuosien juuret ulottuvat 1850-luvulle saakka, Krimin sotaan. Tuolloin Yhdistynyt kuningaskunta pommitti Oolannin sodassa (1854–1856) Suomen länsirannikkoa ja tuhosi viljavarastoja. Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli tuolloin. Toipuminen tuhoista oli erityisen vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja sodasta alkaen, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Myöhemmin britit kuitenkin potivat Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa, ja he avustivat suomalaisia. Myös Pohjoismaat ja Venäjän keskiluokka ja aristokraatit tukivat Suomea. Lisäksi unkarilaiset tukivat suomalaisia heimoaatteen hengessä.[5]

kissamies57 kirjoitti:

Suurten nälkävuosien juuret ulottuvat 1850-luvulle saakka, Krimin sotaan. Tuolloin Yhdistynyt kuningaskunta pommitti Oolannin sodassa (1854–1856) Suomen länsirannikkoa ja tuhosi viljavarastoja. Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli tuolloin. Toipuminen tuhoista oli erityisen vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja sodasta alkaen, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Myöhemmin britit kuitenkin potivat Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa, ja he avustivat suomalaisia. Myös Pohjoismaat ja Venäjän keskiluokka ja aristokraatit tukivat Suomea. Lisäksi unkarilaiset tukivat suomalaisia heimoaatteen hengessä.[5]

Lue lisää

Vuosi 1866

Pettuleipää syötiin yleisesti Suomessa 1860-luvun nälkävuosina, mutta se ei ollut vierasta muulloinkaan. Kartta pettuleivän kulutuksesta tavallisina vuosina 1830-luvulla. Alueet, joilla osa asukkaista söi pettuleipää myös tavallisina vuosina, on merkitty lilalla. Viininpunainen merkitsee alueita, joilla asukkaiden enemmistö söi tavallisinakin vuosina pettuleipää.
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Sadon kypsyminen ennen syyskylmiä ei ollut varmaa, ja huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Johan Vilhelm Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Kansalle jaettiin myös tietoa sienten käytöstä ruokana, hätä­leivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.

Elokuussa oli ensimmäinen halla, joka ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan etenkin maan pohjoisosissa. Tämän jälkeen tuli vielä useita muita hallaöitä, ja loputkin sadosta tuhoutui.[13] Perunasato turmeltui runsaiden syyssateiden vuoksi.[14]

Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.[15] Kun ruokavarastot loppuivat, suurten väkijoukkojen oli lähdettävä Pohjois- ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä.[16][14]

kissamies57 kirjoitti:

Vuosi 1866

Pettuleipää syötiin yleisesti Suomessa 1860-luvun nälkävuosina, mutta se ei ollut vierasta muulloinkaan. Kartta pettuleivän kulutuksesta tavallisina vuosina 1830-luvulla. Alueet, joilla osa asukkaista söi pettuleipää myös tavallisina vuosina, on merkitty lilalla. Viininpunainen merkitsee alueita, joilla asukkaiden enemmistö söi tavallisinakin vuosina pettuleipää.
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Sadon kypsyminen ennen syyskylmiä ei ollut varmaa, ja huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Johan Vilhelm Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Kansalle jaettiin myös tietoa sienten käytöstä ruokana, hätä­leivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.

Elokuussa oli ensimmäinen halla, joka ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan etenkin maan pohjoisosissa. Tämän jälkeen tuli vielä useita muita hallaöitä, ja loputkin sadosta tuhoutui.[13] Perunasato turmeltui runsaiden syyssateiden vuoksi.[14]

Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.[15] Kun ruokavarastot loppuivat, suurten väkijoukkojen oli lähdettävä Pohjois- ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä.[16][14]

Lue lisää

Unhoon on jäänyt syy, mistä säähäiriö aiheutui. Se kyllä tiedetään

kissamies57 kirjoitti:

Vuosi 1866

Pettuleipää syötiin yleisesti Suomessa 1860-luvun nälkävuosina, mutta se ei ollut vierasta muulloinkaan. Kartta pettuleivän kulutuksesta tavallisina vuosina 1830-luvulla. Alueet, joilla osa asukkaista söi pettuleipää myös tavallisina vuosina, on merkitty lilalla. Viininpunainen merkitsee alueita, joilla asukkaiden enemmistö söi tavallisinakin vuosina pettuleipää.
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Sadon kypsyminen ennen syyskylmiä ei ollut varmaa, ja huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Johan Vilhelm Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Kansalle jaettiin myös tietoa sienten käytöstä ruokana, hätä­leivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.

Elokuussa oli ensimmäinen halla, joka ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan etenkin maan pohjoisosissa. Tämän jälkeen tuli vielä useita muita hallaöitä, ja loputkin sadosta tuhoutui.[13] Perunasato turmeltui runsaiden syyssateiden vuoksi.[14]

Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan.[15] Kun ruokavarastot loppuivat, suurten väkijoukkojen oli lähdettävä Pohjois- ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä.[16][14]

Lue lisää

Ja valtionhoitaja Snellman tumpuloi viljan oston ulkoa syksyllä. Pitkitti viljan ostamista ja satamat jäätyivät, eikä viljaa saatu kuljetettua.
Väestöä kuoli nälkään ja puutossairauksiin.

Talvella 1696–1697 Suomea koetteli hirvittävä nälänhätä. Vauraimmissakaan taloissa ei ollut viljaa, ja karja oli syöty jo ajat sitten. Ihmiset lähtivät kerjuulle, mutta usein turhaan, sillä kato oli koetellut koko maata. Kerjäläislaumojen mukana kulkivat myös erilaiset taudit, joista varsinkin lavantauti tappoi suuria väkimääriä. Joukkohaudoista ja nälkään sekä tauteihin kuolleiden ruumiista teidenvarsilla tuli suomalaisten arkipäivää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet