Ihmisillä ei ole rahaa” – Neuvostoliiton meininkiä Venäjällä
HEIKKI HAKALA | 14.07.2019 | 08:25- päivitetty 14.07.2019 | 11:09
Kreml kehittelee yhä hintavampia suurhankkeita, mutta kansalaisten ahdinko syvenee.
Venäjällä käydään politiikan tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan kiihkeää keskustelua kotitalouksien velkakuplasta ja sen mahdollisista seurauksista. Vaikka kiperimmistä kysymyksistä ei voida puhua niiden oikeilla nimillä, hän arvioi korkealla tasolla vallitsevien näkemyserojen ilmaisevan vakavaa huolta Venäjän kansantalouden tilasta.
– Ongelma on se, että ihmisillä ei ole rahaa, joten he ottavat velkaa. Siksi voimme fyysisesti aistia rahoitus- ja talousauktoriteettien hermostuneisuuden, Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa johtava Kolesnikov toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Todellinen käytettävissä oleva tulo on hänen mukaansa ollut vuonna 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeen Venäjän talouden keskeinen ilmapuntari.
– Se, mitä nykyisin voidaan hieman liioitellen nimittää talouspolitiikaksi, pelkistyy oikeastaan lisärahan keräämiseen kansalaisilta ja sen käyttämiseen tarkoituksiin, jotka valtio on kansallisten projektien ja sosiaalimaksujen muodossa määritellyt. Nämä tavoitteet haukkaavat jättiläismäisen osan todellisesta käytettävissä olevasta tulosta – kuten neuvostoaikoinakin, hän sanoo.
1990-luvun alussa jotkut Kolesnikovin mukaan kuvittelivat, että valtio tietää markkinoita paremmin, mihin rahaa on järkevintä käyttää. Vaikka ajatus osoittautui epäonnistuneeksi, valtiosta on nyt tullut niin keskeinen talouden toimija, että muita vaihtoehtoja ei enää ole tarjolla.
– Valtiolla ei ole aikomusta luopua talouden tiukasta kontrolloinnista tai vertauskuvallisesti investointi-ilmastoksi kutsumansa ilmiön muotoilusta FSB:n, tutkintakomitean, syyttäjänviraston ja muiden turvallisuusviranomaisten sekaantumisia järjestämällä, Kolesnikov arvioi.
– Mistä kyetään löytämään lisää varoja sosiaalisiin almuihin, kansallisiin projekteihin ja muihin mekanismeihin, joilla kansalaisten lojaliteetti on tarkoitus lunastaa? Mitä muita välineitä valtio voisi käyttää tulojensa kerryttämiseen? Mitä on tehtävissä kuluttajien keskuudessa vallitsevalle hyvin synkälle tunnelmalle ja etenkin käytettävissä oleville tuloille, Kolesnikov kysyy.
Kuin Neuvostoliiton kuolinkamppailu
Vaikka kotitalouksien ahdinko syvenee, Venäjän johto suunnittelee Kolesnikovin mukaan uusia, taloudellisesti kannattamattomia moottoriteitä, valtavaa siltaa Kaukoidän kiistellylle Sahalinin saarelle ja Sergijev Posadin luostarin muuttamista maan ortodoksikirkon keskukseksi Vatikaanin tapaan – ja valtavin kustannuksin.
– Tällaisen hankkeen ilmaantuminen on erittäin huono merkki. Suunnitelmat Siperian jokien virtaussuunnan kääntämisestä, jättimäisten öljy- ja kaasutuotantolaitosten rakentamisesta ja muut ”pragmaattisten taloustieteilijöiden” vaikuttavat fantasiat nousivat teolliselle tasolle juuri silloin, kun Neuvostoliiton budjettialijäämä alkoi kasvaa katastrofaalisessa tahdissa ja komentotalouden malli romahtaa silmiemme edessä, Kolesnikov toteaa.
Hän muistuttaa silloisen Neuvostoliiton toimintatapaa kommentoineiden edesmenneen Venäjän ex-pääministeri Jegor Gaidarin ja taloustieteilijä Viktor Jarošenkon jo vuonna 1988 todenneen, että päätöksiä tehtiin usein ensin ja niiden toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin vasta jälkikäteen.
HEIKKI HAKALA | 14.07.2019 | 08:25- päivitetty 14.07.2019 | 11:09
Kreml kehittelee yhä hintavampia suurhankkeita, mutta kansalaisten ahdinko syvenee.
Venäjällä käydään politiikan tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan kiihkeää keskustelua kotitalouksien velkakuplasta ja sen mahdollisista seurauksista. Vaikka kiperimmistä kysymyksistä ei voida puhua niiden oikeilla nimillä, hän arvioi korkealla tasolla vallitsevien näkemyserojen ilmaisevan vakavaa huolta Venäjän kansantalouden tilasta.
– Ongelma on se, että ihmisillä ei ole rahaa, joten he ottavat velkaa. Siksi voimme fyysisesti aistia rahoitus- ja talousauktoriteettien hermostuneisuuden, Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa johtava Kolesnikov toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Todellinen käytettävissä oleva tulo on hänen mukaansa ollut vuonna 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeen Venäjän talouden keskeinen ilmapuntari.
– Se, mitä nykyisin voidaan hieman liioitellen nimittää talouspolitiikaksi, pelkistyy oikeastaan lisärahan keräämiseen kansalaisilta ja sen käyttämiseen tarkoituksiin, jotka valtio on kansallisten projektien ja sosiaalimaksujen muodossa määritellyt. Nämä tavoitteet haukkaavat jättiläismäisen osan todellisesta käytettävissä olevasta tulosta – kuten neuvostoaikoinakin, hän sanoo.
1990-luvun alussa jotkut Kolesnikovin mukaan kuvittelivat, että valtio tietää markkinoita paremmin, mihin rahaa on järkevintä käyttää. Vaikka ajatus osoittautui epäonnistuneeksi, valtiosta on nyt tullut niin keskeinen talouden toimija, että muita vaihtoehtoja ei enää ole tarjolla.
– Valtiolla ei ole aikomusta luopua talouden tiukasta kontrolloinnista tai vertauskuvallisesti investointi-ilmastoksi kutsumansa ilmiön muotoilusta FSB:n, tutkintakomitean, syyttäjänviraston ja muiden turvallisuusviranomaisten sekaantumisia järjestämällä, Kolesnikov arvioi.
– Mistä kyetään löytämään lisää varoja sosiaalisiin almuihin, kansallisiin projekteihin ja muihin mekanismeihin, joilla kansalaisten lojaliteetti on tarkoitus lunastaa? Mitä muita välineitä valtio voisi käyttää tulojensa kerryttämiseen? Mitä on tehtävissä kuluttajien keskuudessa vallitsevalle hyvin synkälle tunnelmalle ja etenkin käytettävissä oleville tuloille, Kolesnikov kysyy.
Kuin Neuvostoliiton kuolinkamppailu
Vaikka kotitalouksien ahdinko syvenee, Venäjän johto suunnittelee Kolesnikovin mukaan uusia, taloudellisesti kannattamattomia moottoriteitä, valtavaa siltaa Kaukoidän kiistellylle Sahalinin saarelle ja Sergijev Posadin luostarin muuttamista maan ortodoksikirkon keskukseksi Vatikaanin tapaan – ja valtavin kustannuksin.
– Tällaisen hankkeen ilmaantuminen on erittäin huono merkki. Suunnitelmat Siperian jokien virtaussuunnan kääntämisestä, jättimäisten öljy- ja kaasutuotantolaitosten rakentamisesta ja muut ”pragmaattisten taloustieteilijöiden” vaikuttavat fantasiat nousivat teolliselle tasolle juuri silloin, kun Neuvostoliiton budjettialijäämä alkoi kasvaa katastrofaalisessa tahdissa ja komentotalouden malli romahtaa silmiemme edessä, Kolesnikov toteaa.
Hän muistuttaa silloisen Neuvostoliiton toimintatapaa kommentoineiden edesmenneen Venäjän ex-pääministeri Jegor Gaidarin ja taloustieteilijä Viktor Jarošenkon jo vuonna 1988 todenneen, että päätöksiä tehtiin usein ensin ja niiden toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin vasta jälkikäteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Atomisota luo paljon uusia työpaikkoja. USA on mm. pannut taloutensa kuntoon sotimalla. 3. maailmansota "puhdistaisi" ilmaa.
Näin käy kun samat rikkaat yksilöt ovat vuosikymmeniä vallassa. He erkaantuvat kultaisessa kuplassaan todellisuudesta lopullisesti.
Venäjän talousahdinko ennustaa Venäjän hyökkäystä johonkin naapurimaahansa. Todennäköisin uhri on Georgia.
Uusi+silkkitie:+Venäjälle+rakennetaan+2+000+km+”Meridian+moottoritie”+Euroopasta+Kiinaan.
Suomen vihreet ja vassarit torjuu tämänkin hankkeen jos ei muu auta niin Marin alkaa marisemaan että pitäs olla sitten niitä sähkö tai kaasu autoja joilla liikutaan tällä motarilla
MV-lehden silkkitie. Sama kärrypolku kuin nykyisin.
Anna+mun+kaikki+kestää+on+keksitty,+että+velanotto+on+köyhyyden+merkki.+Mitähän+se+sitten+kertoo+läntisestä+maailmasta.+Natonasse+voisi+olla+ihan+huolissaan+koko+läntisestä+maailmasta,+joka+on+korviaan+myöten+veloissa+ja+ihan+Suomessakin+on+jo+ylitetty+EU:n+vakaus.ja+kasvusopimuksen+mukainen+60%+osuus+BKT:sta.
Et kai nyt ihan itse usko sentään tuohon tarinaan?
"Venäjä joutunut kehittämään sanktioiden vuoksi tuotteita joita ei edes neuvostoliiton aikoina siellä valmistettu, kuten meridieselmoottoreita."
-Tuosta olen hiukan eri mieltä kanssasi, kyllä Neuvostoliitto meridieseleitä valmisti, mutta ne olivat kuin keskiaikaisia muinaisjäänteitä vaikka MTU-dieseleihin verrattuna.
Oikeastaan mielenkiintoisempi kysymys on se, että miten ydinasevalta ja monessa sotatekniikkaan liittyvässä asiassa hyvinkin edistyksellinen Venäjä voi olla täydellinen takapajula, mitä tulee tavanomaiseen laivanrakennustekniikkaan?
Sanotaan että Venäjällä kyllä osataan valmistaa vaikka laivan varustelussa tarvittavia komponentteja, mutta ne ovat:
-kalliimpia kuin läntiset
-huonompilaatuisia kuin läntiset
-huollettavuutta ei ole otettu huomioon kuten läntisissä tuotteissa
-niiden elinkaari on lyhempi kuin läntisissä
-niiden elinkaari on huonommin ennustettavissa kuin läntisisä...
Artikkeli jota en nyt viitsi kaivaa esiin, väitti vakavasti, että Venäläinen telakkateollisuus ei vielä tänä päivänäkään osaisi käyttää 3D-mallinnusta. Se on kuitenkin ollut läntinen standardi 80-luvulta alkaen...
Näiltä osin on perusteltua väittää, että Venäjä on savijaloilla seisova jättiläinen.
Sorry tiltut
Putinin vastaiset mielenosoitukset ovat lisääntyneet venäjällä.
Venäjän opposition piirissä osa uskoo jo siihen, että nykyisen valtaeliitin lopun ajat ovat alkaneet.
– Systeemi horjuu. Vallanpitäjät ovat menettäneet kansan valtaosan suosion, olemme nähneet sen kiertäessämme ihmisten luona ovelta ovelle, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoukkoihin kuuluva juristi Ljubov Sobol sanoi Radio Svobodalle.
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006175538.html
http://shipbuilding.ru/eng/articles/diesel_industry/
Nyt Venäjällä on 10 yritystä, jotka tekevät laivojen dieselmoottoreita, ja useita kymmeniä yrityksiä on erikoistunut lisävarusteiden valmistukseen. Oikeudellisen aseman kannalta käytännöllisesti katsoen kaikki dieselöljyntuotantolaitokset muutettiin avoimiksi JSC: eiksi, jotka ovat olleet monien vuosien ajan erillään toisistaan ja yrittäneet selviytyä alan yleisen pysähtymisen olosuhteissa. Jotkut heistä eivät selviytyneet tilausten menetyksestä ja lopettivat olemassaolonsa:
Entinen Nobel-tehdas «Venäjän dieseli» (pääsuuntaiset keskisuuret RPM-moottorit omalla suunnittelullaan 3440, 4700 ja 6305 kWt, joissa n = 640-900 RPM, moottorit alle MAN: n käyttöoikeus 450–1800 kWt: n moottorille, jossa n = 900-1000 RPM ja moottorit Semt-Pielstikin lisenssillä 2868, 3330 kWt ja n = 520, 550 kierros / min); sekä rakennettu 80-90-luvulla UAB «Leningradin dieseliyhtiö» (keskisuuret RPM-moottorit Wärtsilän lisenssillä, jonka teho on 580-7380 kWt ja n = 720-1000 kierrosta / min).
Myös Pervomaiskdiesel (Ukraina), joka soveltui keskisuurten RPM-moottoreiden valmistukseen, katosi myös
Tästä syystä Venäjällä ilman edellä mainittuja yrityksiä on muodostunut vapaa markkinapaikka tehokkaiden keskisuurten RPM-dieselmoottoreiden markkinoilla. Täällä UAB "RUMO" ja AS «Kolomna Plant» vauhdittivat toimintaansa, mutta jälkimmäinen pyrkii erikoistumaan D49-tyyppisiin vetureiden dieselmoottoreihin. Samanlainen tilanne on markkinoilla alhaisen tehon (alle 100 kWt) suurten RPM-alusten moottoreissa. Ilman "Yuzhdieselmash" -liikettä, joka on jätetty ulkomaille (Ukrainassa) ja JSC «Riga Diesels» (joka lakkasi tekemään dieselmoottoreita lainkaan), nyt Venäjällä on vain JSC Dagdiesel, joka tekee moottoreista alle 44 kWt.
Hyvin hitaasti JSC Barnaultransmash on tulossa tähän markkinasektoriin sen autoilun dieselmoottorin VAZ-3415 perusteella, jonka teho on 34 kWt. Siksi monet venäläiset yritykset, jotka yrittävät täyttää vapaan markkinarako, luovat aluksen päivityksiä niiden auto- ja traktoreiden dieselmoottoreiden perusteella, jotka tarjoavat näitä moottoreita epätavallisille kuluttajille.