Turku tuhoamassa jälleen rakennuskulttuuriaan

Seuraavanako Tuomiokirkko j... kirjoitti:

Turun
puu-
taloista
puhkesi
taistelu

Turku tunnetaan kitkerien

suojelukiistojen kaupunkina.

Nyt pitkä ympäristösota on jälleen kuumentunut, kun kansanliike ja

osa poliitikoista on noussut

puolustamaan vanhoja puutaloja. Ovatko kivierämaan keskelle

jääneet puutalokeitaat

tuomittuja kuolemaan?

Kello neljän ruuhka tukkii Koulukadun ja Eerikinkadun risteyksen. Liikennevaloihin juuttuneet jalankulkijat saavat korviinsa melua ja sieraimiinsa pakokaasua. Miljöö ei mieltä ylennä, vaikka risteysaluetta reunustaa joukko komeita arvotaloja.

Ensimmäiseksi katse osuu vuonna 1916 valmistuneeseen tiilikolossiin, Turun paloasemaan. Siitä Aurajoelle päin maisemaa hallitsevat Wikeström & Krogiuksen tummansinisen puutalon jugend-henkinen julkisivu ja vieressä oleva veikeän näköinen possunpunainen kivivarasto.

Toisella puolella Koulukatua seisoo kaksi ruskeaa puutaloa, joiden ikkunapielet henkivät uusrenessanssia. Vanhempi taloista on Krimin sodan vuodelta 1853 ja nuorempi helmikuun manifestin vuodelta 1899. Uuden talon rakentamisen ja vanhan talon remontin on aikanaan suunnitellut arkkitehtilegenda Frithiof Strandell.

Talojen välissä oleva portti on suljettu lukolla. Viereiseen sähköpylvääseen on teipattu kokouskutsu otsikolla "Haluatko pelastaa Turun puutalot?".

Kysymys on perin ajankohtainen, sillä Strandellin talojen sekä Wikeström & Krogiuksen talon kohtaloa puitiin viime tiistaina rakennusten välittömässä naapurissa, punaruskeassa kivitalossa. Siellä kokoontui Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta.

Lautakunta hyväksyi Sdp:n ja kokoomuksen äänin kaavaluonnoksen, joka sallii Wikeströmin talon purkamisen. Sama enemmistö päätti, että kaupunginhallitukselle esitetään ensisijaisesti Strandellin suunnittelemien talojen purkua ja toissijaisesti niiden säilyttämistä. Talovanhusten suojelemista kannattivat vasemmistoliitto, vihreät, keskusta ja yksi kokoomuslainen.

Lopullinen sana molempiin kiistoihin sanotaan valtuustossa.

Taloyhtiöiden omistamaan Wikeström & Krogiuksen kortteliin on nousemassa kuusi uutta kerrostaloa. Valtion kiinteistöyhtiö Kapiteelin tontille Koulukadun ja Eerikinkadun risteykseen puuhataan kuusikerroksista kivitaloa.
Kiistanaiheita on riittänyt

Koulukadun rakennukset eivät suinkaan ole ainoita puutaloja, joista viime päivinä on riittänyt puhetta. Itäinen Pitkäkatu 64:stä löytyy kolmen talon ryhmä, joka periytyy pääosin 1930-luvulta. Maakuntamuseo ei ole asettunut purkua vastaan, mutta joukko poliitikkoja on.

Uudenpellonkatu 1:ssä Nummenmäellä sijaitsevan asuin- ja talousrakennuksen museoväki säilyttäisi, mutta tilalaitoksen mukaan "on tarpeetonta ja turhauttavaa nostaa riitamenettely seitsemän vuotta tyhjillään olleen, ränsistyneen sekä kosteusvaurioisen pienen mummonmökin takia".

Viruskuja 15:stä Raunistulasta löytyy 1920-luvulla rakennettu talo, joka osuu Turkuun suunnitellun kulttuuripolun varrelle. Sekin on haluttu purkaa.

Kaikki kolme kaupungin omistamaa rakennusta olivat Turun rakennuslautakunnan syynissä tämän viikon torstaina. Itäisen Pitkänkadun talot saivat jatkoaikaa, sillä niiden kohtaloon palataan vasta kaavoituksen yhteydessä. Uudenpellonkadun purkulupa hyväksyttiin äänin 7-6. Viruskujan kiista jäi pöydälle.

Purkukiistat ovat saaneet aktivistit liikkeelle. Manillan taloon kerääntyi puolitoista viikkoa sitten runsaan 50 hengen kansankokous, joka ei sulattanut puutalojen hävittämistä. Uusi kansanliike valitsi kuusihenkisen työryhmän, joka luovutti vetoomuksen Turun päättäjille viime maanantaina valtuustossa.

Kuntalaisaloitteessa moititaan sitä, ettei Turku ole edes yrittänyt hankkia omille purkukohteilleen ostajia. Kaupungille vaaditaan sitovaa rakennussuojelustrategiaa. Uusi Turun kulttuuriperintösäätiö kunnostaisi ja vuokraisi vanhoja arvorakennuksia. Suurempia puutalokohteita myytäisiin peruskorjattavaksi kaupungin omille vuokrataloyhtiöille tai Turun ylioppilaskyläsäätiölle. Pienempiä kaupiteltaisiin yksityisille ostajille.

- Wikeströmin ja Krogiuksen talo on monen mielestä Turun helmi, vaikka se onkin museoväen mukaan sisältä pilattu. Myös Koulukadun ja Eerikinkadun kulmasta saataisiin helmi. Kaikki esillä olevat kohteet olisivat täysin korjauskelpoisia, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, Turun rakennuslautakunnan jäsen Tuula Javanainen (vas).

- Ihmiset ovat huolissaan, ja huoli on ymmärrettävää. Eivät nämä ole helppoja asioita, myöntää enemmistön mukana ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa äänestänyt puheenjohtaja Jorma Hellstén (sd).

- On koettu, että viime vuosien muutos on ollut niin suuri, että nyt halutaan painaa jarrua. Pelätään, että menetetään jotakin tärkeää ja tilalle tulee jotakin huonompaa. Mahdottoman helposti ajatellaan, että uusi on väistämättä huonompaa kuin vanha. Se on kulttuuripääkaupungiksi pyrkivälle kaupungille aika kammottava asia, Turun asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen puntaroi.
Puutalojen luvattu kaupunki

Ei ihme, että Turussa taistellaan puutalojen puolesta. Vanha pääkaupunki voi totta vie ylpeillä ainutlaatuisella perinnöllään.

- Turussa on erittäin paljon puutaloja verrattuna Tampereeseen, Helsinkiin ja jopa Vaasaan, sanoo tuoreen teoksen Kävely puutalojen Turussa kirjoittaja, kulttuurihistorian tutkija Hannu Laaksonen.

Turku oli vuosisatojen ajan puukaupunki, jota punakukko kiusasi aina sukupolven välein. Viimeisen kerran liekit leimahtivat syyskuussa 1827, kun Turkua kohtasi Pohjoismaiden historian rajuin kaupunkipalo. Sen jälkeen Carl Ludvig Engel kaavoitti Turun tavalla, joka esti jättituhon toistumisen.

Kaupungin nykyisestä keskustasta löytyy hämmästyttävän monta paloa ennen rakennettua puutaloa. Joukossa ovat Apteekkimuseon talo eli hovioikeudenasessori Wilhelm Johan Qwenselin kotitalo Aurajoen rannalla, köydenpunoja Erik Ekrothin talo Linnankatu 41:ssä, meritullintarkastaja Johan Segrellin talot Linnankatu 29:ssä, Iso-Puolalan talo Puolalanpuiston länsipäässä ja Käsityöläismuseo, ainutlaatuinen 1700-luvun lopun kaupunginosa Luostarinmäellä. Turun nykyisen alueen vanhin puutalo lienee 1600-luvulla rakennettu Maarian vanha pappila.

1870-luvulta lähtien Turun tehtaisiin tulvi maaseudulta työväkeä, joka rakensi kotinsa kaupungin tulliporttien ulkopuolelle Kaarinaan ja Maariaan nousseisiin esikaupunkeihin. Sittemmin työläisasuntoja nikkaroitiin myös Turun sisälle. Syntyi aina toisen maailmansodan vuosiin asti rakentunut puutalojen vyöhyke, joka edelleen kiertää Turun ydinkeskustaa.

Tämän päivän turkulainen voi aistia 1800-luvun lopun puutaloelämää Kähärissä, Raunistulassa, Piispankadulla, Pyhän Katariinan kirkon kupeessa, Kuuvuorella, Nummenmäellä ja Korppolaismäellä. 1900-luvun alkua pääsee silmäilemään vaikka Pakkarinmäellä, Portsassa, Pohjolassa, Itäharjulla, Mäntymäessä ja Martissa.

- Näin kaupunkimaista puutalokehää ei ole varmaan missään muualla Suomessa, asemakaavapäällikkö Hintsanen korostaa.

- Vaikka aina puhutaan Turun taudista, on Turku yllättävän hyvin säilyttänyt näitä alueita, kehuu tutkija Laaksonen.

Osa historiallisuudesta on toki kadonnut, kun Korppolaismäen mäkituvat ovat saaneet naapureikseen muhkeita omakotitaloja tai Raunistulan pihapuut ovat tehneet tilaa autotalleille.

Julkaistu 6.3.2005 3:01:25

   

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä