Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.”
Tälle antaa vahvaa tukea perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet; päätöksen mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Työpaikoillakaan suomalaiseen kulttuuriin eivät kuulu aamuhartaudet ja jumalanpalvelukset, puhumattakaan lounaalla pomon johtamista ruokarukoiluttamisista. Koulu on elämää eikä kirkkoa varten.
Puolueiden osalta ops:n sitouttamattomuus-ohje tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko monin paikoin saa tehdä.
Asiaan liittyy yksityisyyden suojan näkökohtia, koska uskonto tai uskonnottomuus katsotaan yksityisasiaksi, arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koulun ei pidä pakottaa tuomaan julki.
Tälle antaa vahvaa tukea perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet; päätöksen mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Työpaikoillakaan suomalaiseen kulttuuriin eivät kuulu aamuhartaudet ja jumalanpalvelukset, puhumattakaan lounaalla pomon johtamista ruokarukoiluttamisista. Koulu on elämää eikä kirkkoa varten.
Puolueiden osalta ops:n sitouttamattomuus-ohje tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko monin paikoin saa tehdä.
Asiaan liittyy yksityisyyden suojan näkökohtia, koska uskonto tai uskonnottomuus katsotaan yksityisasiaksi, arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koulun ei pidä pakottaa tuomaan julki.
Vastaukset 130
Vanhimmat
Jos uskonnollisia tilaisuuksia koulun työsuunnitelmassa kuitenkin on, samaan aikaan pitää olla tarjolla vastaavaa ei-uskonnollista ohjelmaa. Tämä on kai selvä, mutta se, miten asiasta tiedotetaan ja kysytään huoltajilta, ei ole ollut selvä. Siitä on tehty jopa kymmeniä kanteluita viime vuosina.
Koulun pitää kertoa, millaista ei-uskonnollista ohjelmaa on, ja tehdä selväksi, että myös uskonnonopetuksessa olevat voivat osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan, koska uskonnolliset tilaisuudet eivät ole pakollista opetusta.
Kysymyksen pitää olla muodoltaan neutraali: kumpaan ohjelmaan oppilas osallistuu?
Oppilaanhan pitää OSALLISTUA johonkin ohjelmaan. Kysymyksen ei siten pidä enää olla usein käytetty virheellistä muotoa, ”osallistuu” tai ”ei osallistu” uskonnollisiin tilaisuuksiin. Sitouttamattomaan, ei-uskonnolliseen ohjelmaan osallistuvat eivät ole mitään ”ei-osallistujia”.
Syrjintä stop!
Yhden oikeudesta harjoittaa uskontoa ei voi johtaa toiselle velvollisuutta tuhlata sama aika osallistumalla korvaavaan ohjelmaan. Perustuslain kaikille takaama uskonnonvapaus toteutuu aidosti vain jos vaihtoehtona on kummankin ohjelman skippaus ja oikeus lähteä kotiin omiin askareihin.
Lukiossa tuo voi toteutuakin. Ja armeijan iltahartaudet rinnastetaan harrastustoimintaan.
Muutoin, peruskoulussa koko hässäkän lopettaminen
Uskonnolllisista tilaisuuksista koulupäivän aikana pitäisi luopua. Kirkko voisi silti tarjota tilaisuuksiaan koulupäivän jälkeen. "Vaihtoehtona" olisi tällöin kotiin tai harrastuksiin tai kavereille lähtö.
Otikko voisi olla positiivisesti ilmaistuna jotenkin näin: Koulupäivät uskonnollisesti sitouttamattomiksi
Koulujen toiminta ei aina ole edes rehtorien uskonnolllisuudesta tai ei-uskonnollisuudestakaan kiinni. Jälkimmäisetkään eivät nimittäin valitettavasti useinkaan uskalla pistää "perinnettä" poikki, kun seurakunnassa jälleen kysytääm että kai edelleen parit kolmet koululaisjumalanpalvelukset taas sovitaan lukuvuoden ohjelmaan sekä seurakunnan päiväänavausvuro (=aamuhartaus) parin viikon välein.
Kouluja siis painostetaan ja on niiin vaikea sanoa ei.
Paikoin on myös niin, että seurakunta on onnistunut tekemään sopimuksen kunnan koulutoimen kautta, ja silloin rehtorin on vielä vaikeampaa toimia itsenäisesti - vaikka opetussuuunnitelman perusteet sitouttamattomuudesa antaisivat siihen vahvan, hyvän perusteen.
Aivan, tuollainen "perinteen" poikki viheltäminen ilmeisesti vaatii uskallusta. Ettei joudu paikkaunnan kirkollis-konservatiivisten piirien hampaisiin?
Asiaan vaikuttaa paljon myös perheiden valinnat. Siinä vaiheessa kun enemmistö
valitsee vain sitouttamatonta toimintaa koilupäiviin, siihen siirrytään kokonaan.
Ensi viikolla koteihin tulee jo lomake, jossa asiaa kysytään. Rohkaisua.
NYT vaikuttamisen aika. Tukea perheille sekulaatin valinnan puolesta.
Onhan sekulaari valinta tietenkin lapsen etu. Kodin katsomusperinteen kunnioittaminen kuuluu koulun velvollisuuksiin.
Koulut alkavat siis tämän viikon torstaina. Jotkut koulut vasta ensi viikolla maanantaina. Se kyselylomke joko tulee postissa tai on netissä (wilma) tai oppilas tuo sen.
Nyt valinta sitouttamattomaan, ops:n mukaiseen vaihtoehtoon.
Tästä on hyvä kirjoitus myös vaparien nettisivuilla. Etusivulla. Rexeille kexiä.
Taas tätä joutavaa vinkumista.
Keskittäkää huomionne enemmän siihen, että kasvatatte lapsenne asiallisesti ja tuette heidän koulunkäyntiään. Siinä olisi tekemistä riittämiin.
Jos ylimääräistä energiaa kuitenkin on, käyttäkää se vaikkapa siihen, että lobbaatte poliittisiin päättäjiin päin koulun puolesta. Vastustakaa vaikkapa typeriä opetussuunnitelmauudistuksia ja koulutusta koskevia leikkauksia. Noista toimista olisi hyötyä.
Tervetuloa palstalle taas; mukava saada järjellisempää kritiikkiä välillä.
Tärkeysargumentista kirjoitinkin eri ketjussa. Jos asia ei ole tärkeä, eikö sitten yhtä hyvin voi luopua koululaisjumalanpalveluksista yms?
Kuules Jori.
Minusta tärkeää olisi keskittyä aina olennaisiin asioihin. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että minun on vaikeaa nähdä alati vähenevä yhteistyö koulujen ja seurakuntien välillä sellaisena asiana, jonka vuoksi oikeasti kannattaa loputtomasti melskata. Minun nähdäkseni koulussa näkyvä kristinusko vain ei ole tärkeyslistalla lähellekään kärkeä, kun ongelmia pitäisi ratkomaan lähteä. On tästä ennenkin Sinun kanssasi puhuttu, vai mitä?
Minusta on lähinnä koomista, että jopa jotkut kouluhallinnon korkeat virkamiehetkin lähtevät ihan valtakunnan tasolta asti kommentoimaan aihetta saati puuttumaan siihen. Minä olen äärimmäisen nihkeästi uskontoon suhtautuva, täysin maallistunut ihminen. Keskustelen täällä uskonnoista hyvin kriittisesti. Minusta vain tilanne on se, että siitä huolimatta maamme uskonnollisuuden ongelmat liittyvät ihan muihin asioihin. Joutavalla lillukanvarsiin puuttumisellanne te näytätte minun silmissäni yhtä ongelmaisilta kuin uskonnolliset fundamentalistit! Olen minä tämänkin aiemminkin todennut.
Vapaa-ajattelijoina tekin voisitte miettiä ihan todellisia uskonnon ongelmia. Ne liityvät kyllä ihan johonkin muuhun kuin kirkkoon tämän päivän Suomessa. Voisitte miettiä vaikkapa sitä, mitä kaikkea uskontojen nimissä saa yhä edelleenkin Suomessa tehdä. Kun isot ongelmat on ratkotu, SITTEN ehkä voi olla aika pohtia näitä pienempiä asioita.
Juu, olemme keskustelleet ennenkin juuri tästä.
En oikein pidä "tärkeämpiäkin asioita on" -argumentista. Se on liian yleispätevä: Mitä sitä Suomen köyhistä huolehtimaan kun jossain kuollaan nälkään; eläinoikeuksia muka, kun ei kaikilla ihmisilläkään ole asiat kunnossa; jne jne.
Viittaatko todellisilla ongelmilla "perinteisiin" lahkoihin eli esim. Jehovan todistajista lähtemisen vaikeuteen, islamin ns. "kunniakäsityksiin" ja siitä johtuvaan varsinkin tyttöjen oikeuksien rajoittamiseen vai mihin?
Vapaa-ajattelijat ja muut uskonnottomat kasvattavat lapsiaan ja tukevat heidän koulunkäyntiään. Yksi osa sitä on katsomusvapaus. Jos koulu kysyy uskonnnollisista tilaisuuksista, vastauksessa voi - samalla kun ruksaa neuraalin, sitouttamattoman vaihtoehdon - ilmaista toiveen siitä, että koulu alkaisi keskittyä vain ops:n mukaiseen tooimintaan,
Jos koko koulu ei tee oikeaa liikettä, perheet voivat oppilas kerrallaan tehdä oikean liikkeen maallistumisen suuntaan.
Samalal kun ilmoittaa oppilaan osallistuvan vain uskonnollisesti sitouttamattomaan ohjelmaan, voi ilmaista kannan siitä, että koulun pitäisi alkaa keskittyä vain kaikille yhteiseen toimintaan.
Kyllä, noin ehkää vuoden päästä niistä on sitten jo luovuttu. Vanhempainillassa myös esille. Viekööt vanhemmat lapsensa kirkkojumlaanpalveluksiin itse.
Aikoinaan Idolsista tunnetuksi tullut nuori nainen lopetti 'maallisen musiikin' laulamisen ja siirtyi Herran ylistys -lauluihin. Nyt hän opiskelee luokanopettajaksi.
Kun häneltä kysyttiin jatkaako hän edelleen esiintymistä laulajana opettajaksi valmistuttuaankin, niin hän vastasi, että teki hän kumpaa tahansa niin hän on aina Herralla töissä.
Voi pieniä koululaisparkoja. (Tuputusta tiedossa?)
Aika merkittävä lausahdus. Varsinkin kun opetussuunnitelman perusteissa on "sitouttamattomuuden" vaatimus. Pitäisikö kirkon alkaa suunnitella homman hoitamista koulupäivien ulkopuolla? Ns. "lusikka kauniiseen käteen". Ja uskovaisten ym. riippuvaisten rehtorien myös ottaa uutta asentoa..
Epäselvyyksien vuoksi sanottakoon, että ei-uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumisen voi ilmoittaa myös kesken lukukauden. Siis riippumatta siitä, mitä elokuussa tuli ruksattua.
Vajareilla ei mene kovin hyvin, kun joutuvat nostamaan aloituksia nimittelemällä ihmisiä. Erittäin keinotekoista, mutta ehkä vajarit eivät kykene muuhun, mikä toisaalta on selvää kun ajatellaan jatkuvasti putoavia jäsenlukuja.
Iltatilaisuudessa olisi hyötynsä pakkopullaan verrattuna: lasten lisäksi huoltajiaan mukana, ja opettajien ei tarvitsisi olla valvojan roolissa. Kaikki saisivat tilaisuudesa irti paremmin mitä siitä voi saada.
Uskonnolliset+ilaisuudet+eivät+välttämättä+ole+se,+mitä+oppilaat+ja+opiskelijat+tahtovat.+Kirkon+tutkimuskeskus+kysyi+vuoden+2019+rippikoululaisten+kantoja,+yli+12+000+vastasi:
Nostetraan myös keskustelua kirkon asemasta, kun kirkon jäsenmäärä on putoamassa pian alle 2/3 ja suuri(n) osa jäsenistä ei usko Jumalaan niin kuin kirkko opettaa eikä Jeesuksen ylösnousemukseen. Kirkon julkisoikeudellinen erityisasema on epäreilu, koska se nostaa "jalustalle" joidenkin uskomukset ja syrjien asettaa toisen luokan kansalaisiksi muut.
Koulujen "pakkouskonto" ja ET-kielto rikkoo sekä lapsen oikeuksia että yhdenvertaisuutta uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Koulujen uskonnollinen kasvihuoneilmiö kaipaa tuuletusta; ovet ja ikkunat muuallekin kuin kirkonmäelle päin.
Paras ratkaisu on, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luovutaan kokonaan uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten liittämisestä päiväkotien ja koulujen toimintaan. Ne eivät kuulu laissa mainittuihin tehtäviin eivätkä ole varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden sitouttamattomuusvaatimusta noudattavaa toimintaa. Huoltajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet halutessaan viedä lapsensa uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Tätä näkemystä perustelevat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset, joita eduskunnan apulaisoikeusasiamies kuvaa päätöksessään näin:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v. Kreikka, 31.10.2019, kohta 89). EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa (Grzelak v. Puola -tuomio 15.6.2010, kohta 87).
Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 2/2014 vp) pitänyt tärkeänä, että koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa otetaan huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.”
Hyvä että Vapaa-ajattelijat ovat pitänet tätä tavoitetta esillä, kun Kantelupukki on keskittynyt rinnakisen, eui-uskonnollisen ohjelman järjestämisen laaaajaaann ongelmakenttään.
Kyllä, olennainen asia. Vapaa-ajattelijain vastusajat voisivat ottaa kantaa tähänkin asiaa. Miten suhtaudut? Puolessta vai vasaan? Jos teitä on moneksi.
Antivapari on osoittautunut suureksi joulukirkkojen ystäväksi - ja saman tien haluaa koulun joulujuhlatkin kirkkoon. Ihanaa.
Tätä ylös. PItää vaan jaksaa jurnuttaa! Sanoi BZ.
Kaksoistrategia! Yhtäältä parannetaan kahdden rinnakkaisen tilaisuuden mallin yhdenvertaisuutta, toisaalta edistetään toiminnan sotouttamattomuuden voittoa koko toiminnassa.
Tietenkin jokainen koulu, jossa vaihtoehtoinen, rinnakkainen uskonnolinenohjelma on vihdoin hyvin järjestetty ja tiedotettu ja joka vetovoimaisesti saa osalllistumaan myös kirkkoon kuuluvia ja uskonnonopetuksessa olevia, on sinänsää suuri askel eteenpäin.
Olisi iso asia jos Helsingin kaupunki tekeeísi samanlaisen suosituksen kuin Reykjavikin kaupuanki on tehnyt.
Opetushalllitus uusii ohjeitaan lähiaikoina. Uskaltaako ottaa askelia eteenpäin?
Rehtorin ei pidä organsioida ulkopuolisten pappien johtamia rukoilutilaisuuksia koulupäivään eikä komentaa opettajia "valvomaan" niitä.
Kirkonvastaista kiihkoilua! Kirkon pitää päästä lasten tykö rukoiluttamaan!
Täällä vielä ET-opetuksesta settii: http://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2019/11/va-2019-3.pdf
Tyhjänpäiväistä jorinaa ja nostelua!
On niitten vaihtoehtoisten tilaisuuksien kanssa semmoinen tahiminen, että ei mitään määrää..
Laukaalla kirkkotilaisuus järjestetään yksityisin voimin koulupäivä'n ulkopuolelle. Samaa muuallaekin. Ei kuulu koulupäivään.
Tässä keino helpottaa myös päiväkodin työtaakkaa
Päiväkodin johtajat ja työntekijät samoin kuin perheet voisivat paremmin, jos päiväkodin toiminnasta jätetään uskonnolliset tilaisuudet ja retket perheille. Pois jäävät tällöin myös niille rinnakkaiset ei-uskonnolliset tilaisuudet tai retket!
Eikä kahdesta hyvin valmistellusta vaihtoehdosta tarvitse tiedottaa ajoissa, hyvin ja syrjimättömällä tavalla niin, että huoltajat voivat tehdä aidon valinnan ei-uskonnollisen ja uskonnollisen ohjelman välillä!
Tätä tukee se, että varhaiskasvatuksen perusteiden mukaan toiminnan tulee olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta". Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä ei mainita varhaiskasvatuslaissa kuten ei perusopetuslaissakaan.
Opetushallituksen ohjeissa mainitaan, että päiväkoti voi päätyä siihen, että toimikauden suunnitelmaan ja päiväohjelmiin ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia.
Tämä istuu myös arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan vahvistamiseen niin, että vanhempien tarvitse vasten tahtoaan julkisesti tehdä valintaa uskonnollisen/ei-uskonnollisen ohjelman välillä.
Luulisi tämän kelpaavan! Kuitenkin uskonnollisia tilaisuuksia käytännössä yhä pidetään useimmissa päiväkodeissa, kun niin on ennenkin tehty. Puolueiden osalta sen sijaan edes kylän suurimmalla puolueella ei ole etuoikeutta pitää tilaisuuksiaan pikkulapsille.
Tässä ei pitäisi odottaa, että ev.-lut kirkon jäsenosuus laskee alle 50 prosentin, vaikka se Helsingissä tapahtuukin jo tämän vuoden aikana.
Uskonnollisia tilaisuuksia tarjolla niitä haluaville perheille iltaisin ja viikonloppuisin, joten evl kirkon jäsenten uskonnonvapaus ei vaarannu.
Olen n'hnyt tästä myös koulujen rehtoreille suunnatun version. Hyvä hyvä.
Se myös helpottaisi rehtorien työtaakkaa. Kun noin neljäsosa rehtoreista on valittanut kyselytutkimuksessa uupumusta, ei täällä sitä ongelmatiikkaa tietenkään yksin hoideta, mutta "rikka rokassa" eli yksikin asia voi jo helpottaa kuormaa - samoin kuin yksikin lisämurhe voi "katkaista kamelin selän".
Optimiratkaisua pitää markkinoida enemmän kahden rinnakkaisen tilaisuuden mallin sijaan.
Nyt loppuu koulun rajojen yli pendelöinti kirkon kaa. Pitäisi aika selvästi sanottu tuo viranomaisohje sitouttamattomuudesta. Se on velvoittava ohje eikä mikään suositus.
On hyvin valitettavaa, että Helsingin yliopiston julkaisemassa oppaassa unohdetaan tämä mitä merkittävin "itsestäänselvyys": Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.”
Opetushallituksen ohjeissa uskonnollisista tilaisuusksista todetaan jo nyt koulutuksen järjestäjän voivan päätyä siihen, että lukuvuoden ohjelmaan ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tämä mahdollisuuden toteaminen pitää tässä korona-tilanteessa nostaa vähintäänkin suositukseksi koskemaan lukuvuotta 2020-2021.
Ohjeita on tolllut arkoitus kehittää, mutta jo vuodenvaihteeseen liitetty uudistus on viivästynyt. Em. mahdollisuuden toteaminen pitäisi saada nostettua suositukseksi tai mieluiten sitovaksi ohjeeksi.
Asia on muutenkin perusteltu ja ajankohtainen, sillä opetussuunnitelman perusteissa ja varhaiskasvatuksen perusteissa linjataan velvoittavasti, että opetuksen/toiminnan pitää olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta". Uskonnonharjoitus (kuten jumalanpalvelus kirkossa tai seurakunnan aamuhartaus) on selvästi sitouttavaa toimintaa, jollaisten tulee olla koulu- ja tarhapäivän ulkopuolella.
Opetusta on myös luokkaoppituntien ulkopuolinen koulun toiminta. Koko koulun toiminta on periaatteessa opetusta. Koulupäivän ja opettajien aikaa ei pidä käyttää uskonnonharjoitukseen. Voimavarat tulee keskittää yhteiseen toimintaan niin että oppilaita ei enää jaeta uskonnonharjoitustilaisuuksiin suhtautumisen perusteella.
Opetushalllituksen ohjeissa todetaan päiväkodeille, peruskouluille ja lukiolle alla seuraavaan tapaan. Tässä lukioiden versio:
"Koulutuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei lukion työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia."
Koulutuksen järjestäjä on joko kunta tai yksityiskoulun ylläpitäjä.
Tämä todellinen sitouttamattomuus olisi hyvä saada linjaukseksi kuntien uusissa lukioiden opetussuunnitelmissa, jotka tulevat voimaan elokuussa 2021. Siis vasta runsaan vuoden päästä! Niitä siis vielä, nyt tehdään kunnissa ja yksityiskouluissa.
Miten kotikuntanne käsittelee lukioiden opetussuunnitelmia? Ne ovat siis nyt tai pian työn alla. Siitä kannattaa ottaa selvää ja tuoda esiin mahdollisuutena tämä perusteltu edistysaskel.
Toki myös perusiopetuksen opetussuunniteömia olisi kunnissa syytä tarkistaa sitouttamattomuuden pohjalta.
Tälle täydet pisteet. Hyvän yleisen asian edistämiseen pitää tietysti käyttää ilmentynyt erityisperustetta.
Kahden rinnakkaisen tilaisuuden mallilla ei päästä koskaan yhdenvertaiseen ja uskonnonvapautta ja perheiden yksityisyyttä kunnioittavaan ratkaisuun. Uskonnonharjoitus pois koulupäivistä.
Yksinkertaisin ratkaisu on usein paras. Niin tässäkin. Korona soikoon, nyt rohkeutta, rehtorit.
Jumalanpalvelukset eivät kuulu työpäivään - ei lastenkaan.
Vapaa-ajattelijat on kiitettävästi pitänyt sillä tätä ideaa, joka siis astuu askeleen eteenpäin kahden rinnakkaisen tilaisuuden mallista.
Samat sanat on myös varhaiskasvatuksen järjestäjille. Paras ratkaisu, jos ei hirveästi ylimääräistä henkilöresurssia kahta rinnakkaista ohjelmaa hoitamaan.
Helsingin päiväkodeista ja kouluilta ei ole nyt kuulunut eikä näkynyt "saako osallistua -kyselyitä. Ei ainakaan kaikista.
Paljon menetetään kun jätetään kristinusko pois. Lapsuuden joulujuhlat ja koulun aamunavaukset olivat vaikuttavia ja toivoa sekä ajatuksia herättäviä. Joulujuhlissa oli ihana elämän valon sana ja tunnelma. Rippileirillä jokainen ateria siunattiin, mikä oli myös hyvä tapa. Siunattua ruokaa tuskin ylensyö vaan pitää Jumalan mielessä. Raamatun opetusten hylkääminen tuottaa vain yhteiskunnan haaksirikon.
Stressiä vähentävä ratkaisu kaikille ospuoliile. Paitsi kirkolle.
Rehtoreillle vapauttavan tiedon kertominen paikallaan. Ehkä kaikki eivät kiireisinä kuulleet, että niinkin voi tehdä.
Eihän aikuistenkaan työpaikoilla ole hartaustilaisuuksia ja kirkkojumalanpalveluksia työaikaan ympättynä.
Koronaohjeiden vallitessa pitää samalla nostaa esiin, että ilman kirkossa istumista koulua voidaan pitää hyvin.
Tämä olisi ratkaisu Töölön yhteiskoulun keinotekoiseen pulmaan:
Töölön yhteiskoulun ohjelmaan on liitetty joulukirkoksi kutsuttu koululaisjumalanpalvelus. Nyt koulu painostaa oppilaita ja opiskelijoita osallistumaan siihen ja luopumaan samanaikaiseen uskonnottomaan tilaisuuteen osallistumisesta. ”Toivommekin, että kaikki oppilaat, joilla ei ole vakaumuksellista estettä, osallistuvat joulukirkkoon uskonnottoman tilaisuuden sijaan.”
”Uskonnottoman tilaisuuden tilakysymysten ratkaisemiseksi tarvitsemme mahdollisimman pian sitovan tiedon siitä, kuinka moni osallistuu vakaumuksellisista syistä uskonnottomaan tilaisuuteen.”
Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, eikä siihen tarvitse ilmaista mitään katsomustaan koskevia perusteluja. Töölön yhteiskoulu rikkoo uskonnon ja omantunnon vapautta sekä siihen liittyvää arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Usko nottomat tilaisuudet ovat koulussa niin suosittuja, että eivät meinaa mahtua juhlasaliin eikä liikuntasaliin. Mutta voivathan he pitää ulkona.
Missä koulussa kylän suurin puolue saa huseerata?
Niin, eipä taida oikeastaan olla tiedossa yhtään? Vai onko? Eri asia mitä jotkut opettajat puhuvat tai antavat ymmärtää?
Avaajalle kiitos. Samalla täytyy todeta, etä nyt voi hellätä kravattia pari viikkoa tämän asian kanssa. Vai miten voisi antaa rehtorille inspiraation ensi vuoteen? ainakin ensi lukuvuoteen.
Tästä voisi kysyä kuntavaalitenteissä. sopiiko näin.
Saako uskonnollista tilaisuutta kouluajan ulkopuolella mainostaa koulussa?
Miksi media ei tee tästä juttua? Pimitystäkö?
Tästä tietoa tuleville kuntapäättäjille. Vaalinoneella perusinfoa.
Kiitos toiminnasta tämän puolesta. Tsemppiä.
Tähän ehdotetaan nyt tiukennuksia OPHn uusien ohjeiden luonnoksessa.
Vapaa-ajattelijain liiton lausunto OPH:lle 21.4.2021 on tosiaan tuolla kannalla. Se on ollut liiton linjana jo pidempään. https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/04/21/vapaa-ajattelijat-opetushallitukselle-aika-luopua-koulu-ja-tarhapaivien-jumalanpalveluksista/
OPH
Lle voi laittA viestä ja lausuntoa.
Nyt voivat muutkin kuin va laittaa kannanottoa. Aika on.
Mitä mieltä Sinä olet? Minusta sitouttamattomuus riittää.
Voihan OPHlleclähwttää postia muutkin kuin järjestöt.
Tätä esitetään tehostettavan uusissa OPHn ohjeluiden luonnoksessa. Vapareilla esityksenä selvä ohje ta ainakin vahva suositus.
Tämä viesti pitää kohdistaa kuntavaaliehfokkaille. Kuntaxpäätyää tsiy ksityizkoulu.
Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä päiväkodeissa, peruskouluissa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa luovutaan kokonaan. Kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli ei perustu lakiin eikä varhaiskasvatuksen ja opetussuunnitelmien perusteisiin, on syrjivä ja rikkoo arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa.
Jos uskonnollisia tilaisuuksia kuitenkin järjestetään, ensisijaisena vaihtoehtona tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamaton vaihtoehto eikä jumalanpalvelus tai muu uskonnollisesti tunnustuksellinen vaihtoehto.
Peruskouluasetuksen mukaisten lyhyiden päivänavausten/aamunavausten ulkopuolisten pitäjien hankkimisessa ja valinnassa tulee noudattaa tasapuolisuutta ja monipuolisuutta.
Kuntavaaliehdokkaita voi haastatella tämän perusteella. Selvitä.
Kuntavaaliehfokkaat kunnon tenttiin. Kanta.
Ohje on kuitenkin sisäisesti ristiriitainen. Selkeytystä nyt ja sassiin!
Uudet ohjeet selkeämmäksi, ja sassiin!
Niinpä, turha tehdä monimutkaisia ja työläisiä järjestelyjä, kun voi pitäytyä sitouttamattomuudessa.
Tästä tukea: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8860
Rohkeutta selvälinjaizuuteen.
Imperiumin vastaisku näytösoikeudenkäynnollä?
Tämän myyminen kuntien koulutoimelle ei ole onnistunut. Jos ja kun ohjeet paranevat, uusi yritys paremmalla menestyksellä.
Uudet lautakunnat, paneutumaan asiaan!
Sitouttamattomuus kunniaan. Ei se sen kummallisempaa ole.
Oletko keskustellut kuntasi koululautakunnan - tai vastaavan niminen - jäsenten ja puolueiden edustajien kanssa?
Luonnollinen, yhdenvertaisesti ratkaisu.
Ota yhteyttä kotikuntasi koulutoimeen ja -lautakunnan jäseniin. Sekä rehtoreihinkin voi ottaa ja kysellä.
Perus koulussa pitäs olla aamuhartaus, kaken hyv vievän pieniltä koululaisilta.
Oletko itse käynyt perus koulun?
Perus koulussa oli aavu vartio siihen aikaan kun olin koulupenkillä istuin.
Vartioit vartija sitä?
Ei olut maaseutu koulussa vartioita siihen aikaan.
Kunta voi päättää, että keskitytään kaikille sopivaan ohjelmaan. Ei oo vaikeeta.
Sitouttamattomuus on laajempi käsite kuin tunnustuksettomuus.
Totta kai! Neutraliteettiperiaate kunniaan.
UUsia, parempia ohjeita odotellessa voi soveltaa vapaasti avauksessa mainittua kohtaan. Rohkeutta rehtorit! Kirkko painostaa, mutta koulu voi päättää itsenäisesti.
Kesätauolla katse ensi lukuvuoteen.
Nokka kohti elokuuta js uutta lukuvuotta.
Voisiko se olla mahdollista. Että ei jumalanpalvelusta kouluaikana!
Huoltajat, ystävät ja kylänmiehet. Ääni.
Vapaa-ajattelijana ajattelin luopua koulusta kokonaan.
Mitä Sinä voit tehdä kotikunnassasi??
Joku ei selvästi tykkää, että tämä mahdollisuus on esillä.
Linkissä Esa Ylikosken kirjoitus Helsingin Sanomissa. Keskustelussa lisää:
Evl tehdasasetukset pois koulusta! Jos luetaan tarkkaan perusopetuslaki, asetus ja opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet, minkään uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien organisointi ei kuulu koulun (eikä päiväkotien) tehtäviin. Ops linjaa "uskonnollisen, katsomuksellisen ja puoluepoliittisen sitouttamattomuuden".
Tältä perustalta ev.-lut. kirkolle ei pitäisi antaa ohituskaistaa eikä myöntää vip-korttia kouluihin ja päiväkoteihin. Eihän kylän suurimmalle puolueellekaan sellaista myönnetä. Niinpä evl jumalanpalvelukset saisivat jäädä pois koulun tehdasasetuksista. Samoin päiväkotien tehdasasetuksista..
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009103020.html
Onko monilla ajatus, että kirkollinen vaihtoehto olisi miltei velvollisuus.
Antivapari taistelee urhoollisesti tätä vastaan.
Ja mikäli kahta rinnakkaista tilaisuutta ei pystytä järjestämään ohjeiden mukaisesti, uskonnollista tilaisuutta ei pidä järjestää.
Näin määrätään 2022 päivitetyissä koulujen ohjeessa.
Jospa katsoo tueksi opetussuunnitelmaa.
Kevätjuhla riittää. Mitään "kevätkirkkoa" ei pidä koulupäivään liittää. Vanhemmat voivat mennä lastensa kanssa kaikkina vuodenaikoina.
Ja tiukemmat 2022.
Niin, ei oo järkeä tehdä kaikkea mitä ei ole erityisesti kielletty.
Kiellon puuttuminen ei ole syy järjestää.
Vanha. Yhä pätevä.
Lupa toimia.
Luovuus. Luovu. Luo uus.
Ei ole mikään velvollisuus osallistua kirkollisiin tilaisuuksiin.
NnnnTämä kohta yhä uusissakin ohjeissa. Lisäksi sanotaan, että jos ei voi järjestää kahta ohjelmaa ohjeiden mukaan, ditte uskonnollista ei pidä olla.
Ensi vuonna armo uus. Kirkonmenot vapaa-aikaan.
Kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli ei ole ok, oppilaiden jakaminen kahtia kirkon pillin mukaan ei ole ok, ja kaiken huipuksi käytännön toteutukset ovat yleensä olleet kaikkea muuta kuin ok.
Siittä vaan luopumaan. TJ töttöröö.
Melko yksinkertainen muutos. Nerokas.