Evlut kirkko saa vuosittain 114 miljoonaa euroa valtionrahoitusta. Se on suunnattu kolmeen tehtävään, joista selvästi pienin on "eräät väestökirjanpidon tehtävät".
Tulisiko tämän vastapainona esimerkiksi vanhojen kirkonkirjojen julkisuudesta voida päättää maistraatin eikä kirkkoherranviraston? Asiastahan ovat valittaneet sukututkijat.
Tulisiko tämän vastapainona esimerkiksi vanhojen kirkonkirjojen julkisuudesta voida päättää maistraatin eikä kirkkoherranviraston? Asiastahan ovat valittaneet sukututkijat.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kirkko hyötyy tuosta tehtävästä, koska siihen liitetään lasten kastamista ja avioliittoon vihkimistä. _Toistaiseksi maistaatti lähettää vauvan nimenantolomakkeen evl kirkkoon kuuluvan äidin seurakuntaan, joka laittaa lomakkeen omien ukaasiensa kanssa perheelle.
Totta, mutta tämä on käsittääkseni eri asia. Tietääkseni korvauksen tarkoitus on vastata niistä kuluista, joita tulee vanhojen kirkonkirjojen säilyttämisestä. Perinnönjaossahan voidaan joutua kaivamaan hyvinkin vanhoja sukuselvityksiä, eikä väestötietojärjestelmä liene täydellinen kuin ehkä 1980-luvulla(?) kuolleiden osalta ja siitä eteenpäin.
Kirkolla on outo tapa mitata aikaa ja yksityisyyttä.
Muille, eli valtiolle riittää 100 vuotta yksityisyyden suojan murenemiselle.
Mutta kirkko vaatii 125 vuotta.
Ulkoistamalla valtio ulkoistaa päätösvallan. Veripalvelusta vastaa SPR, joten SPR voi päättää kelpaako homojen veri. Hautaustoimesta vastaa kirkko, joten kirkko voi päättää minkämallinen hautakivi hyväksytään. Jne jne.
Siihen ei sinänsä liene yksikäsitteistä vastausta mikä suoja-ajan pitäisi olla.
Tarkoitin vanhoja kirkon kirjoja, joita esim sukututkijat tarvitsevat.
Yhteiskunta ,kelpuuttaa 100 vuotta , että kirjat voi antaa.
Kirkko taas on jostain saanut päähänsä, että sille ei riitä 100 vuotta vaan 125 on jollain tavalla parempi aika.
Ihme kepulointia.
Sitten ihmetellään, miksi kukaan ei jaksa kirkon joutavanpäiväisiä sääntöjä muutenkaan.
Tuossa taitaa olla fyysinen ongelma: Jos kirkonkirjan lehdellä on Mäntysalon tiedot, siinä on myös Männistön ja Mäntysaaren.
Mutta tärkeämpi kysymys: Jos valtion on tarkoitus rahoittaa tuo kokonaan, pitäisikö sillä olla myös määräysvalta tällaiseen yksityiskohtaan?
Se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat ei kai toteudu joka paikassa.
Kyllä jokku hiivatin sukututkijat on pistettävä erikseen MAKSAMAAN jos ne tietoja kirkolta tarvii? 10 min 10 000 vois olla kohtuu maksu?
Valtiohan maksaa vain tiedon säilömisestä? ei tiedon luovuttamisesta joka huomattavasti kalliimpaa.
Siis? Kyllähän tuo sukututkimus minun ymmärtääkseni maksaakin, jos ei nyt viime vuosina ole muutosta tullut.
Toki maksu on sama, kuului kirkkoon tai ei.
Oman kokemukseni mukaan se maksaa, jos pyytää kirkon henkilöstlö tekemään selvityksen. Jos taas menee itse selaamaan kirjoja henkilöstön avustuksella, se ei maksa mitään. Ei ainakaan minulle maksanut. Tosin tietosuojasääntöjen muututtua ovat nihkeitä antamaan ulkopuolisten tutkailla niitä kirjoja. Pitäisi olla joku pumaska, josta selviää, että on tosiaan sukututkija, mutta mitään sellaisen myöntävää virallista tahoa ei ole määritelty.
Tämä nyt ei ollut kannanotto varsinaiseen keskusteluun, itselleni on aivan sama, mikä taho kirkonkirjoja säilöö, kunhan nyt edes joku sen tekee.
Seurakuntien västörekisteitoiminnassa on tietysti erityisosaamista vanhoihin kirkonkirjoihin liittyen. Kun seurakuntien toiminta yhdistetään väestörekisterikeskuksiin, tarvittaneen jonkinlainen siirtymäaika tai erityisjärjestely niiltä osin kuin tietoja ei ole digitoitu.
Sen sijaan uusien vauvojen nimitietojen sekää kirkollisten vihkimisten merkinnän hoito voidaan välittömästi siirtää väetöreksiterikeskuksiin.
Tuo aikuttaa hienosäädöltä, joka pitää tietysti muutoksessa hoitaa. Vanhojen asiakirjojen digitointia tiettävästi jatketaan pikku hiljaa, joten yhä harvemmin pitää kaivautua "kellarissa olevien" vanhojen henkikirjojen ääreen. Perukirjoitusten sukuselvitysten joustva saanti on tietenkin täkreää turhien viivytysten välttämiseksi.
Tästä olisi hyvä saada valmistumisarvio. Tukea pitää pudottaa kun tuo osa tulee hoidetuksi.
Ensi vuodelle budjettiehdotuksessa rahoitusta esitetään nostettavan 116 miljoonaan euroon. Nousu on lähinnä indeksikorotusta useamman vuoden osalta.
?? Eikö tuo reilut prosentti ole yhden vuoden indeksikorotus, ei kolmen?
Vuosi-inflaatio taitaa olla 1 prosentin luokkaa. Eli onko tuo 116 hieman alle 114 miljoonan aloitusvuoden raaliarvon tason?
Sivun https://www.stat.fi/til/khi/2018/12/khi_2018_12_2019-01-14_tie_001_fi.html mukaan "Vuoden 2018 keskimääräinen inflaatio oli 1,1 prosenttia."
Nousu 115,596 miljoonaan euroon 114,000 miljoonasta on 1,4 prosentin nousu. Erotuksen syytä en tiedä. Se kuitenkaan ei voi olla useamman vuoden yhteinen inflaatio, silloin summa olisi suurempi.
(Tästä voisi oikeastaan avata oman ketjun.)