- TK- lääkintähenkilöstön ammattitaito, nolla
- työttömyysturvaa varten maksetut maksut, mihin ne katosivat
- julkinen tilapäisapu, ei ole kuulemma perusteita
- pätkätyö, ei sellaisia ole oikeasti, lopetetaan satuilu
- sairasloma, voi saada viikoksi, mutta ei siinä kuntoudu
Edellisiä ei ole
jos on pienipalkkainen, sattuu onnettomuus
TK:ssa ei ole enää mitään, siis mitään
Kun terveys menee, ei saa mistään tukea
Putoaa täysin mustaan aukkoon.
Jos kerron tästä tuttaville, ne pakenee
koska ne tietää, että se mitä kerron on totta
ja ne kaikki pelkää jo Suomessa elämistä.
- työttömyysturvaa varten maksetut maksut, mihin ne katosivat
- julkinen tilapäisapu, ei ole kuulemma perusteita
- pätkätyö, ei sellaisia ole oikeasti, lopetetaan satuilu
- sairasloma, voi saada viikoksi, mutta ei siinä kuntoudu
Edellisiä ei ole
jos on pienipalkkainen, sattuu onnettomuus
TK:ssa ei ole enää mitään, siis mitään
Kun terveys menee, ei saa mistään tukea
Putoaa täysin mustaan aukkoon.
Jos kerron tästä tuttaville, ne pakenee
koska ne tietää, että se mitä kerron on totta
ja ne kaikki pelkää jo Suomessa elämistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmaan kerrot totuuden omasta tilanteestasi. Minulla on melkein päinvastainen, mutta yhtä lailla tahtoni vastainen tilanne. Sairastan kahta syöpää, sairastanut jo yli kymmenen vuotta. Olen noudattanut menetelmää: unohda sairaus ja elä. Nyt tarvitsin lääkäreiden apua yhden elämääni haittaavan oireen hoitoon. Otin siis yhteyttä sairauskeskukseen ja pyysin tuota täsmäapua, eli apuvälineen maksamista. Viivyttelyn jälkeen se maksettiinkin, mutta nyt sairauskeskus ja keskussairaalan erikoislääkärit painostavat ja pelottelevat tutkimuksiin, vaikka varmaan tietävät yhtä hyvin kuin minä, että parantumattomaan syöpääni ei ole parannuskeinoja, ja että uusiutunutta syöpää ei sitäkään osata nykykeinoin parantaa - jos nyt ei Gersonin menetelmillä, mutta siihenhän standardilääkärit eivät usko.
Minusta on turha valittaa, ettei muka ole resursseja hoitaa hoitoa haluavia, jos toisaalta painostetaan 'hoitoihin' ihmisiä, jotka selkeästi tajuavat niiden hyödyttömyyden omassa tilanteessaan. Kyllä ihmisellä on oikeus päättää oman kehonsa kohtalosta.
Tietysti tajuan myös sen, että lääkäreitä motivoi pelko: he luulevat, että jos he eivät listaisi minulle kaikkia mahdollisia vaivoja, joita arvelevat, ja joita itsekin arvelen minun sairastavan, ja tutki ja hutki ja myrkytä ja leikkele ja polta ja pelottele, niin perilliseni haastavat heidät oikeuteen hoitovirheestä. No, minusta ihmisen pelottelu ja sairaudesta jatkuva muistuttelu ovat yrityksiä vahingoittaa sairaan terveyttä. Tiedän, että minulla luultavasti on kasvaimia imusomukkeissa, ehkä munasarjoissa, kohdussa, munuaisissa, maksassa, ja ties missä. Tiedän, että verisyöpääni ei ole standardiparannuskeinoja. Silti he nimittelevät minua 'hoitokielteiseksi', kun kerron haluavani elää loppuelämäni rauhassa. Olen myös kertonut pyytäväni kipulääkkeitä sitten joskus, jos niille tulee tarvis. Saapa nähdä, minkälainen sirkus siitä syntyy. Rankaisevatko viivyttelemällä siinäkin? Pilkallisia sepustuksia kanta piste fi'hin? Soitteluja, kirjeitä, varattuja aikoja, joita en ole pyytänyt, mutta jotka velotetaan minulta, ellen 'peru' niitä?
Olisiko niin, että aloittajaa kohdellaan 'vähäarvoisena' koneiston jäsenenä, joka on nyt päätetty sysätä syrjään rasittamasta sairauskoneistoa olemassaolollaan? Ja minua, edellisen kommentin kirjoittajaa, kohdellaan pelkkänä oireidenkantotelineenä. Molempia kohdellaan virkavaltaisesti, meidän itsemääräämisoikeuttamme kunnioittamatta.
Aloittaja, miten oikein pärjäät?
kiitos kysymästä,
loppu häämöttää
Ei ole mitään enää
Olin koneistossa pelkkä maksumies.
Maksoin koko ikäni kovia veroja,
eikä TKsta saa enää mitään apua...siis mitään.
ja jos joku tekee jotain
ne tuhlaa kaikkien aikaa ja rahaa
sohimalla ohi.
Oikein pelottaa se touhu.
Ihmeellistä tässä on se, että ne määrää neuvottelematta kokeita, joita
ei tarvita ja oireiden syy olisi selvinnyt puhumalla ja kuuntelemalla.
Olisi säästetty aikaa, rahaa ja kipua.
Turhia kivuliaita tutkimuksia, tulos: ei mitään vikaa.
Ei kai, jos vika on ihan muualla = murtuneita luita.
Mut ei halua edes tutkia sitä.
NE ei edes kuuntele.
Sanovat "mene yksityiselle"
Voin sanoa, ettei sielläkään nouse juuri prc penkistä
Otetaanko huutoäänestys mitä tehdään murtuneelle kädelle tai jalalle?
Lääkäri ei tiedä. Oikeasti.
Epäilen jo vahvasti, ettei Suomessa ole edes ihmisiä jotka osaisi oikeasti katsoa röngten kuvia. TK lääkäri ei osaa ja ne myöntää sen.
9/10 stä ei edes tiedä mitä eroa on rtg ja MRI -kuvalla.
TK- lääkäri voi määrätä lähetteen rtg- kuvaan, mutta se ei edes tiedä millä nimikkeellä niitä kutsutaan tai määrätään ja
5/ 10 stä sieltä tulee väärällä kuvalla. RTG hoitajat yrittää tulkita lääkäreiden määräyksiä. Niillä ei ole mitään kuvastoa, koodeja tai mitään millä oikea, tarkoitettu viesti menisi perille lääkäriltä röngteniin.
SIIS RTG- hoitaja tulkitsee ja arpoo.....otetaan... tämä kuva.
Tää ei ole vitsi.
Kun kyselen miksi tällainen kuva, oli ihan turhaa.....väärästä kohdasta.
Vastaus on: "me säästetään säteilymäärässä..."
Tuttavalta revähti nilkka pahasti ja nyt se on kaulaa myöden rikki
kun ongelmat kertyy, eikä mitään korjata.
Työpaikkalääkäri katsoi alaviistoon ja sanoi "vai niin".
Mitä nää säästää tällä puoskaroinnilla?
MIKSI ASIAKASTA EI VOI KUUNNELLA?
Mitä lääkiksessä tehdään?
Lukeeko ne koko ajan lääkelistoja vai
opetteleeko niistä enää kukaan
tunnistamaan edes murtumia tai revähdyksiä?
Onkohan trg- kuvalukukurssi erikseen?
Nykyään radiologi taitaa katsoa ne, eikä peruslääkäri edes
vaivaudu opettelemaan kun
voi keskittyä pillereiden jakeluun.
Liian pitkälle vietyä erikoistumista.
Perinteiset ortopedit taitaa olla keskittyneitä määräämään
potilaita eteenpäin. Joku muu hoitaa. 3 min ja potilas ulos.
Kirjoittaa käynnin, 15min ja seuraava.
Ei nekään osaa katsoa ja tulkita kuvia, kun
radiologi kirjoittaa lausunnon. Se (mahdollisesti taitamaton) onkin ainoa
joka niitä koskaan katsoo. Kaikki muut vaan luottaa
että yksi on nähnyt ja lausunut maisemat riittävän hyvin.
Osaaminen on kadonnut