Katsoin muutama tänä aamuna mainoskanavan aamuohjelmaa, jossa puhuttiin, kuin tärkeästäkin aiheesta, voiko häitä järjestää kohtuullisella budjetilla. Mukana oli Takuu-säätiön toiminnanjohtaja, joka kertoi, että usealla ylivelkaantuneella, heiltä apua hakevalla, saattaa olla taustalla häiden järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.
Tuli mieleen, että haloo.
Onko yksityisten ihmisten elämä vanhempien järjestämistä lastenkutuista lähtien silloin tällöin tapahtuvaa bile-elämysjuhlien järjestämistä? Käsittääkseni avioliitossa on kuitenkin kyse oikeudellisesti sitovan ja lailla säädellyn sopimuksen tekemisestä kahden yksilön välillä. Siihen liittyvät juhlat tai bileet ovat pelkkää toisarvoista markkinahumua.
Markkinoiden eri alojen toimijat ovat löytäneet raot ihmisen elinkaaren kaikista vaiheista joihin tarjoavat ostopalveluina erilaisia järjestelyjä ja muuta rekvisiittaa. Prinsessa- ja prinssijuhlia voidaan järjestää aina kastetilaisuudesta lähtien: rippijuhlat, valmistujaisjuhlat, häät. Sen jälkeen alkaa sama omien lasten kohdalla. Lopuksi hautajaiset, joihin saadaan eri osa-alueineen uppoamaan suuret summat rahaa.
Kaikkiin näihin ihmiskaaren vaiheisiin liittyvät viralliset rekisteröintiasiat. Niihin liitetty juhlahumu on toissijaista. Se osa tulee amerikkalaistyylisistä markkinoista, jota on viime vuosikymmeninä juurrutettu yleiseksi käytännöksi. Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että niin täytyy tehdä, koska kaikki muutkin tekevät niin.
Tällaiset tavat ovat muuttuneet globaaleiksi, kaikilla mantereilla tapahtuviksi asioiksi. Joskus näkee näissä tositeevee ohjelmissa uusrikkaiden aivan sairaita hää- ym. seremonioita. Niissä saatetaan ajella pitkiä matkoja, lennellä mannerten väliä ja tilata megatähtiä esiintymään yksityisiin bileisiin.
Kyse on silkasta kuluttamisesta.
Kaikki edellä mainitut asiat voi juhlallisesti ja arvokkaasti hoitaa hälyä järjestämättä. Niin minä tekisin ja olen tehnytkin. Näistä omassa elämässä tapahtuneista tärkeistä tapahtumista ovat sen vuoksi jääneet syvät ja arvokkaat muistot, jotka säilyvät loppuelämän.
Tuli mieleen, että haloo.
Onko yksityisten ihmisten elämä vanhempien järjestämistä lastenkutuista lähtien silloin tällöin tapahtuvaa bile-elämysjuhlien järjestämistä? Käsittääkseni avioliitossa on kuitenkin kyse oikeudellisesti sitovan ja lailla säädellyn sopimuksen tekemisestä kahden yksilön välillä. Siihen liittyvät juhlat tai bileet ovat pelkkää toisarvoista markkinahumua.
Markkinoiden eri alojen toimijat ovat löytäneet raot ihmisen elinkaaren kaikista vaiheista joihin tarjoavat ostopalveluina erilaisia järjestelyjä ja muuta rekvisiittaa. Prinsessa- ja prinssijuhlia voidaan järjestää aina kastetilaisuudesta lähtien: rippijuhlat, valmistujaisjuhlat, häät. Sen jälkeen alkaa sama omien lasten kohdalla. Lopuksi hautajaiset, joihin saadaan eri osa-alueineen uppoamaan suuret summat rahaa.
Kaikkiin näihin ihmiskaaren vaiheisiin liittyvät viralliset rekisteröintiasiat. Niihin liitetty juhlahumu on toissijaista. Se osa tulee amerikkalaistyylisistä markkinoista, jota on viime vuosikymmeninä juurrutettu yleiseksi käytännöksi. Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että niin täytyy tehdä, koska kaikki muutkin tekevät niin.
Tällaiset tavat ovat muuttuneet globaaleiksi, kaikilla mantereilla tapahtuviksi asioiksi. Joskus näkee näissä tositeevee ohjelmissa uusrikkaiden aivan sairaita hää- ym. seremonioita. Niissä saatetaan ajella pitkiä matkoja, lennellä mannerten väliä ja tilata megatähtiä esiintymään yksityisiin bileisiin.
Kyse on silkasta kuluttamisesta.
Kaikki edellä mainitut asiat voi juhlallisesti ja arvokkaasti hoitaa hälyä järjestämättä. Niin minä tekisin ja olen tehnytkin. Näistä omassa elämässä tapahtuneista tärkeistä tapahtumista ovat sen vuoksi jääneet syvät ja arvokkaat muistot, jotka säilyvät loppuelämän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.