>
> VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ
>
> Venäjän ulkoministeriön nopea reagointi
> presidentti Tarja Halosen erillissota-termiin
> liittyy silminnähden selvästi Venäjän jo
> pitkään jatkuneeseen hankkeeseen häivyttää
> talvisota muistista ja kenties saada se
> kokonaan pois historian lehdiltä.
>
>
> Talvisodan uusi mitätöinti on ollut menossa ainakin jo vuodesta 1995
> lähtien. Neuvostoliitto aikoinaan ehti juuri ennen romahdustaan myöntää,
> että se oli aloittanut talvisodan ja sota oli ollut todellinen sota.
>
> Neuvostoliitosta vapautumisensa jälkeisinä ensimmäisinä vuosina Venäjäkin
> oli sitä mieltä, että talvisota oli todella aloitettu ja taisteltu.
> Presidentti Boris Jeltsin jopa omin sanoin ilmoitti, että se oli ollut
> Stalinin hyökkäyspolitiikkaa, jota uusi Venäjä Jeltsinin hahmossa ei
> hyväksynyt.
>
> Sitten keväällä 1995 Venäjä äkkiä palasi väittämään, ettei talvisotaa
> oltukaan käyty, vaan Neuvostoliiton luoteisrajalla oli ollut 1939-40 vain
> pieni rajaselkkaus.
>
> Kun Suomi ei ole reagoinut Venäjän aloittamaan historian uudelleen
> kirjoittamiseen, näyttää Venäjä nyt jatkavan yksipuolista aggressiotaan ja
> yrittävän leimata Suomen syylliseksi toiseen maailmansotaan Saksan
> keralla. Sehän käy kätevästi, jos talvisota jätetään ottamatta huomioon.
>
> Historian kirjoittaminen uudelleen on Venäjällä selvästi virallinen
> päätös, koska maan ulkoministeriö on antanut asiasta lausunnon. Kyse ei
> ole satunnaisesta harrastelijasta, vaan suuren valtakunnan
> ulkoministeriöstä, joka toteuttaa Venäjän johdon sanelemaa ulkopoliittista
> linjaa.
>
> Nyt Suomen ulkoministeriön on tartuttava lausuntoon ja oikaistava Moskovan
> harhaanjohtavat väitteet. Se on tehtävä kunnolla ja perustellusti, koska
> kyse on vakavasta asiasta, vaikka Venäjän ulkoministeriön lausunto
> vaikuttaakin koomiselta kaikkine merkillisine asiavirheineen.
>
> "Rajaselkkaus"
>
> Termi "rajaselkkaus" putkahti Moskovassa esille uudelleen keväällä 1995,
> jolloin kaupungissa järjestettiin toisen maailmansodan päättymisen
> 50-vuotisjuhla "historian suurimman sotavoiton kunniaksi". Juhlaan
> kutsuttiin sodan osanottajavaltioiden johtajat Bill Clintonista Martti
> Ahtisaareen ja kaikki saapuivat paikalle.
>
> Juhlien valmisteluina Moskovassa avattiin toisen maailmansodan eli
> neuvostoliittolaisittain "suuren isänmaallisen sodan" asiakirjanäyttely.
> Siinä olivat ensi kertaa Moskovassa esillä Stalinin arkistoista löydetyt
> Molotov-Ribbentrop -sopimukset ja niiden lukuisat salaiset
> lisäpöytäkirjat.
>
> Neuvostoliitto oli olemassaolonsa aikana väittänyt puheita
> lisäpöytäkirjoista valheiksi ja yleensä leimasi neuvostovastaiseksi
> jokaisen, joka erehtyi puhumaan edes itse sopimuksesta saati
> lisäpöytäkirjoista, joilla Stalin ja Hitler olivat jakaneet Euroopan
> keskenään ja aloittaneet itsenäisten valtioiden likvidoinnin.
>
> Asiakirjanäyttely sai Moskovassa hyvin suurta ja ansaittua huomiota. Sen
> järjestäminen ja lavea mainostaminen vakuuttivat muuta maailmaa siitä,
> että Venäjä myönsi Stalinin rikokset, jotka tämä teki yhdessä Hitlerin
> kanssa hyvin monia itsenäisiä valtioita ja kansoja vastaan.
> Suomalaisittain katsottuna asiakirjanäyttelyssä oli kuitenkin
> kauneusvirhe, jota muiden maiden edustajat eivät tainneet edes huomata.
>
> Talvisota oli näet ohitettu tuossa virallisessa asiakirjanäyttelyssä,
> vaikka se muuten kattoi koko toisen maailmansodan kauden elokuun 1939
> Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta alkaen. Moskova tunnusti kaikenlaista,
> kuten yli 20 000 puolalaisen upseerin teloitukset Katynissa, mutta
> talvisotaa Moskova ei tunnustanut.
>
> Talvisota ohitettiin vain maininnalla "pienestä rajaselkkauksesta
> luoteisrajalla". Se ei kuulunut varsinaisen sodan yhteyteen.
>
> Suomen paha virhe
>
> Kysyin tuolloin keväällä 1995 Suomen suurlähetystöstä Moskovassa, mitä
> Suomi aikoi tehdä oikaistakseen asiakirjanäyttelyn pahan virheen. Suomen
> suurlähetystöstä vastattiin, ettei Suomi tee yhtään mitään.
>
> Asia saattaa näyttää pieneltä, mutta se esittää kovin suurta ja tärkeää
> osaa Venäjän uudessa ulkopolitiikassa. Mitätöimällä talvisodan Venäjä
> pyrkii osoittamaan, ettei Neuvostoliittoa voi syyttää mistään tavallista
> rajakahakkaa kummemmasta hyökkäyksestä varsinaisesta sodasta
> puhumattakaan.
>
> Venäjä rajaa toisen maailmansodan kauden vuosiin 1941-45, kun taas muut
> sotaan osallistuneet maat laskevat sodan alkaneen Hitlerin ja Stalinin
> kolmantena syyskuuta 1939 aloittamasta Puolan jaosta ja jatkuneen vuoteen
> 1945 Japanin antautumiseen. Venäjä kutsuu vuosien 1941-45 sotaa
> Neuvostoliiton tavoin suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Kaikki vuotta 1941
> edeltänyt katsotaan vain jonkinlaiseksi alkusoitoksi jos sellaiseksikaan.
>
> Kun Venäjä katsoo, ettei talvisotaa käytykään tai jos käytiinkin, ettei
> sitä käyty suuren isänmaallisen sodan aikana, niin johtopäätöksenä Venäjä
> voi rauhallisesti väittää, että jatkosotaa käynyt Suomi oli syyllinen
> toiseen maailmansotaan yhdessä Saksan kanssa. Niin voi väittää, jos
> päätetään ettei talvisotaa ollut.
>
> Suomen kannalta oli paha virhe olla huomauttamatta vuoden 1995 Moskovan
> asiakirjanäyttelyn ratkaisusta ohittaa talvisota. Nyt toisen maailmansodan
> päättymisen 60-vuotispäivä lähestyy ja se merkitsee, että Moskovassa
> suurten juhlallisuuksien täytteeksi kirjoitetaan historiaa taas uudelleen.
>
> Voi arvella, että Moskovassa esitellään puheiden lisäksi myös uusia
> asiakirjoja tai vanhoja uusin selityksin. On hyvin mahdollista, että
> tälläkin kertaa suhde Suomeen yhä kovenee eikä Moskovassa muisteta
> talvisotaa saati sitä, että Stalin pani puna-armeijan hyökkäämään Suomeen
> tarkoituksena valloittaa koko maa. Perustihan Stalin Terijoen hallituksen
> ja asetti sen johtoon Otto Ville Kuusisen "Suomen pääministeriksi".
>
> Niinpä voidaan otaksua, että kun Venäjän ulkoministeriö puuttui
> presidentti Halosen puheeseen erillissodasta, se toteutti pitkän
> tähtäyksen tavoitetta eli uutta Suomen syyllistämistä sotaan, jonka
> varsinaisia alullepanijoita Euroopan jakoineen olivat Stalin ja Hitler.
> Tälle linjalle voidaan odottaa jatkoa ja se saadaan luultavasti
> viimeistään kevään juhlissa Moskovassa.
>
> Suomen pitää vastata
>
> Suomen ulkoministeriön ja presidentinkanslian ei ole syytä vaieta. On ehkä
> vaikeaa kehittää järkeviä vastaväitteitä Moskovan ulkoministeriön
> päättömään lausuntoon, mutta lausunto on annettu ja sitä on syytä pitää
> Venäjän virallisena linjana. Vaikeuksista huolimatta keskustelua täytyy
> jatkaa samoista hankalista aiheista.
>
> Ehkäpä Suomen viranomaisten kannattaisi tehdä Venäjälle ehdotus viime
> sotien taustojen, puhkeamisen ja rauhanneuvottelujen yhteisestä
> tutkimisesta, jotta nykyiset traumaattiset erimielisyydet minimoitaisiin
> ja vältettäisiin turhauttavat väittelyt, jotka ovat usein eräänlaista
> kuurojen vuoropuhelua.
>
> Suomen täytyy huolehtia omista kansallisista eduistaan. Näihin kuuluvat
> hyvät suhteet naapurimaihin siten, että myös historian kulusta voidaan
> olla jokseenkin yhtä mieltä tai ainakin voidaan tunnustaa suunnilleen
> yhteneväiset tosiasiat.
>
> Vuonna 1992 presidentti Jeltsin ehdotti yhteistä historian komissiota
> vieraillessaan Suomessa. Presidentti Mauno Koivisto torjui ehdotuksen
> syistä, joita voi vain arvailla. Asia kannattaisi kuitenkin ottaa esille
> ja rajata tutkimus sotiin, niiden syihin ja tapahtumien kulkuun. Stalinin
> arkistossa on yhä paljon salaisuuksia, joiden julkistaminen olisi hyödyksi
> sekä nykyisyyden että historian kannalta.
>
>
> http://prokarelia.net
> [email protected]
>
>
>
> VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ
>
> Venäjän ulkoministeriön nopea reagointi
> presidentti Tarja Halosen erillissota-termiin
> liittyy silminnähden selvästi Venäjän jo
> pitkään jatkuneeseen hankkeeseen häivyttää
> talvisota muistista ja kenties saada se
> kokonaan pois historian lehdiltä.
>
>
> Talvisodan uusi mitätöinti on ollut menossa ainakin jo vuodesta 1995
> lähtien. Neuvostoliitto aikoinaan ehti juuri ennen romahdustaan myöntää,
> että se oli aloittanut talvisodan ja sota oli ollut todellinen sota.
>
> Neuvostoliitosta vapautumisensa jälkeisinä ensimmäisinä vuosina Venäjäkin
> oli sitä mieltä, että talvisota oli todella aloitettu ja taisteltu.
> Presidentti Boris Jeltsin jopa omin sanoin ilmoitti, että se oli ollut
> Stalinin hyökkäyspolitiikkaa, jota uusi Venäjä Jeltsinin hahmossa ei
> hyväksynyt.
>
> Sitten keväällä 1995 Venäjä äkkiä palasi väittämään, ettei talvisotaa
> oltukaan käyty, vaan Neuvostoliiton luoteisrajalla oli ollut 1939-40 vain
> pieni rajaselkkaus.
>
> Kun Suomi ei ole reagoinut Venäjän aloittamaan historian uudelleen
> kirjoittamiseen, näyttää Venäjä nyt jatkavan yksipuolista aggressiotaan ja
> yrittävän leimata Suomen syylliseksi toiseen maailmansotaan Saksan
> keralla. Sehän käy kätevästi, jos talvisota jätetään ottamatta huomioon.
>
> Historian kirjoittaminen uudelleen on Venäjällä selvästi virallinen
> päätös, koska maan ulkoministeriö on antanut asiasta lausunnon. Kyse ei
> ole satunnaisesta harrastelijasta, vaan suuren valtakunnan
> ulkoministeriöstä, joka toteuttaa Venäjän johdon sanelemaa ulkopoliittista
> linjaa.
>
> Nyt Suomen ulkoministeriön on tartuttava lausuntoon ja oikaistava Moskovan
> harhaanjohtavat väitteet. Se on tehtävä kunnolla ja perustellusti, koska
> kyse on vakavasta asiasta, vaikka Venäjän ulkoministeriön lausunto
> vaikuttaakin koomiselta kaikkine merkillisine asiavirheineen.
>
> "Rajaselkkaus"
>
> Termi "rajaselkkaus" putkahti Moskovassa esille uudelleen keväällä 1995,
> jolloin kaupungissa järjestettiin toisen maailmansodan päättymisen
> 50-vuotisjuhla "historian suurimman sotavoiton kunniaksi". Juhlaan
> kutsuttiin sodan osanottajavaltioiden johtajat Bill Clintonista Martti
> Ahtisaareen ja kaikki saapuivat paikalle.
>
> Juhlien valmisteluina Moskovassa avattiin toisen maailmansodan eli
> neuvostoliittolaisittain "suuren isänmaallisen sodan" asiakirjanäyttely.
> Siinä olivat ensi kertaa Moskovassa esillä Stalinin arkistoista löydetyt
> Molotov-Ribbentrop -sopimukset ja niiden lukuisat salaiset
> lisäpöytäkirjat.
>
> Neuvostoliitto oli olemassaolonsa aikana väittänyt puheita
> lisäpöytäkirjoista valheiksi ja yleensä leimasi neuvostovastaiseksi
> jokaisen, joka erehtyi puhumaan edes itse sopimuksesta saati
> lisäpöytäkirjoista, joilla Stalin ja Hitler olivat jakaneet Euroopan
> keskenään ja aloittaneet itsenäisten valtioiden likvidoinnin.
>
> Asiakirjanäyttely sai Moskovassa hyvin suurta ja ansaittua huomiota. Sen
> järjestäminen ja lavea mainostaminen vakuuttivat muuta maailmaa siitä,
> että Venäjä myönsi Stalinin rikokset, jotka tämä teki yhdessä Hitlerin
> kanssa hyvin monia itsenäisiä valtioita ja kansoja vastaan.
> Suomalaisittain katsottuna asiakirjanäyttelyssä oli kuitenkin
> kauneusvirhe, jota muiden maiden edustajat eivät tainneet edes huomata.
>
> Talvisota oli näet ohitettu tuossa virallisessa asiakirjanäyttelyssä,
> vaikka se muuten kattoi koko toisen maailmansodan kauden elokuun 1939
> Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta alkaen. Moskova tunnusti kaikenlaista,
> kuten yli 20 000 puolalaisen upseerin teloitukset Katynissa, mutta
> talvisotaa Moskova ei tunnustanut.
>
> Talvisota ohitettiin vain maininnalla "pienestä rajaselkkauksesta
> luoteisrajalla". Se ei kuulunut varsinaisen sodan yhteyteen.
>
> Suomen paha virhe
>
> Kysyin tuolloin keväällä 1995 Suomen suurlähetystöstä Moskovassa, mitä
> Suomi aikoi tehdä oikaistakseen asiakirjanäyttelyn pahan virheen. Suomen
> suurlähetystöstä vastattiin, ettei Suomi tee yhtään mitään.
>
> Asia saattaa näyttää pieneltä, mutta se esittää kovin suurta ja tärkeää
> osaa Venäjän uudessa ulkopolitiikassa. Mitätöimällä talvisodan Venäjä
> pyrkii osoittamaan, ettei Neuvostoliittoa voi syyttää mistään tavallista
> rajakahakkaa kummemmasta hyökkäyksestä varsinaisesta sodasta
> puhumattakaan.
>
> Venäjä rajaa toisen maailmansodan kauden vuosiin 1941-45, kun taas muut
> sotaan osallistuneet maat laskevat sodan alkaneen Hitlerin ja Stalinin
> kolmantena syyskuuta 1939 aloittamasta Puolan jaosta ja jatkuneen vuoteen
> 1945 Japanin antautumiseen. Venäjä kutsuu vuosien 1941-45 sotaa
> Neuvostoliiton tavoin suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Kaikki vuotta 1941
> edeltänyt katsotaan vain jonkinlaiseksi alkusoitoksi jos sellaiseksikaan.
>
> Kun Venäjä katsoo, ettei talvisotaa käytykään tai jos käytiinkin, ettei
> sitä käyty suuren isänmaallisen sodan aikana, niin johtopäätöksenä Venäjä
> voi rauhallisesti väittää, että jatkosotaa käynyt Suomi oli syyllinen
> toiseen maailmansotaan yhdessä Saksan kanssa. Niin voi väittää, jos
> päätetään ettei talvisotaa ollut.
>
> Suomen kannalta oli paha virhe olla huomauttamatta vuoden 1995 Moskovan
> asiakirjanäyttelyn ratkaisusta ohittaa talvisota. Nyt toisen maailmansodan
> päättymisen 60-vuotispäivä lähestyy ja se merkitsee, että Moskovassa
> suurten juhlallisuuksien täytteeksi kirjoitetaan historiaa taas uudelleen.
>
> Voi arvella, että Moskovassa esitellään puheiden lisäksi myös uusia
> asiakirjoja tai vanhoja uusin selityksin. On hyvin mahdollista, että
> tälläkin kertaa suhde Suomeen yhä kovenee eikä Moskovassa muisteta
> talvisotaa saati sitä, että Stalin pani puna-armeijan hyökkäämään Suomeen
> tarkoituksena valloittaa koko maa. Perustihan Stalin Terijoen hallituksen
> ja asetti sen johtoon Otto Ville Kuusisen "Suomen pääministeriksi".
>
> Niinpä voidaan otaksua, että kun Venäjän ulkoministeriö puuttui
> presidentti Halosen puheeseen erillissodasta, se toteutti pitkän
> tähtäyksen tavoitetta eli uutta Suomen syyllistämistä sotaan, jonka
> varsinaisia alullepanijoita Euroopan jakoineen olivat Stalin ja Hitler.
> Tälle linjalle voidaan odottaa jatkoa ja se saadaan luultavasti
> viimeistään kevään juhlissa Moskovassa.
>
> Suomen pitää vastata
>
> Suomen ulkoministeriön ja presidentinkanslian ei ole syytä vaieta. On ehkä
> vaikeaa kehittää järkeviä vastaväitteitä Moskovan ulkoministeriön
> päättömään lausuntoon, mutta lausunto on annettu ja sitä on syytä pitää
> Venäjän virallisena linjana. Vaikeuksista huolimatta keskustelua täytyy
> jatkaa samoista hankalista aiheista.
>
> Ehkäpä Suomen viranomaisten kannattaisi tehdä Venäjälle ehdotus viime
> sotien taustojen, puhkeamisen ja rauhanneuvottelujen yhteisestä
> tutkimisesta, jotta nykyiset traumaattiset erimielisyydet minimoitaisiin
> ja vältettäisiin turhauttavat väittelyt, jotka ovat usein eräänlaista
> kuurojen vuoropuhelua.
>
> Suomen täytyy huolehtia omista kansallisista eduistaan. Näihin kuuluvat
> hyvät suhteet naapurimaihin siten, että myös historian kulusta voidaan
> olla jokseenkin yhtä mieltä tai ainakin voidaan tunnustaa suunnilleen
> yhteneväiset tosiasiat.
>
> Vuonna 1992 presidentti Jeltsin ehdotti yhteistä historian komissiota
> vieraillessaan Suomessa. Presidentti Mauno Koivisto torjui ehdotuksen
> syistä, joita voi vain arvailla. Asia kannattaisi kuitenkin ottaa esille
> ja rajata tutkimus sotiin, niiden syihin ja tapahtumien kulkuun. Stalinin
> arkistossa on yhä paljon salaisuuksia, joiden julkistaminen olisi hyödyksi
> sekä nykyisyyden että historian kannalta.
>
>
> http://prokarelia.net
> [email protected]
>
>
>
Vastaukset 8
Vanhimmat
Talvisota olisi ollut vältettävissä, jos venäläisten vaatimattomiin vaatimuksiin olisi suostuttu.
NL:han vaati vain Lipolan-Koiviston-linjan itäpuolisen kannaksen osan ja Petsamon Kalastajasaarennon länsiosan luovuttamista sekä
Hankoniemeä soilastukikohdaksi. Vastineeksi Suomi olisi saanut Repolan ja Porajärven pitäjät.
Lisäksi Suomi olisi luvannut, ettei päästä vieraiden maiden joukkoja maahansa.
Neuvottelutaidottomuuden ja sodan takia suomalaiset menettivät paljon enemmän kuin NL alunperin vaati.
Jos Suomi olisi syksyllä 1939 suostunut taistelutta kaikkiin Stalinin vaatimuksiin ,olisi Suomi myöhemminkin suostunut vastaanpanematta kaikkiin Stalinin vaatimuksiin ja Suomelle olisi käynyt yhtä huonosti kuin Baltian
maille
Suomi olisi miehitetty kesäkuussa 1940 ja liitetty Neuvostoliittoon samoin kuin Baltian maat ja Karjala olisi liitetty Venäjään
Vironkin alueesta liitettiin suuri osa Venäjään vaikka Viro antautui taistelutta
Suomi valitsi taistelun loppuvuonna 1939 ja se pelasti Suomen
Neuvostoliitto ei ehtinyt kesällä 1940 hyökätä uudestaan Suomeen, koska Saksa elokuussa 1940 alkoi myydä Suomelle aseita
NL keskitti saatujen tietojen mukaan joukkoja Suomen rajalle elokuussa 1940, mutta Saksan väliintulo esti hyökkäyksen
iljettävä typerys. Sotket N.liiton ja Venäjän keskenään. Te typerykset opetelkaa edes puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä!!!Vedä nyt handuus, saatanan apina!
Tasan viisi vuotta Molotov-Ribbentropin sopimuksen jälkeen eli elokuun 23.päivänä 1944, muutti Neuvostoliito yksinpuolisesti silloisen Viron hallinnollisen jaon, määräten rajan Viron Neuvostotasavallan ja Venäjän Liittotasavallan välillä. Venäjän Liittotasavaltaan, tarkemmin Pihkovan oblastiin, liitettiin suurin osa Petserimaasta (Petseri maakunnasta). Venäjän Liittotasavaltaan liitettiin myös kolme Narvan takana sijaitsevaa pitäjää, yhteensä 5 % Viron Tasavallan alueesta.
Venäjä ei ole palauttanut noita alueita itsenäiselle Virolle
Eli antautuminen taistelutta NL:lle 1939 ei pelastanut Viroa aluemenetyksiltä myöhemmin
Ja mitähän vaatimuslistallaan mahtaa olla tälläkertaa kun äänenpainot selkiintyvät?
Ja sinäkö riennät jalkasi levittämään tai miehenä ojentamaan rupareikäsi sille vaatimukselle?
Riittääköhän tälläkertaa: pakkovenäjä, Ulkosaaret,lupaus ollaliittymättä ikinä Natoon ja etukäteis ilotyttösopimus?
oikkujansa noudattamaan meidän suomalaisten sen mitä nyt sattuu mieleen aina juolahtelemaan. Näillähän juolahtelee kaikennäköistä mieleen.
Tarkoitatko kunhan Kiasma on ilmaan tupsahtanut jo sinä riennät venäläiselle ojentamaan mitä ikinä haluaa,Vai?
Et ole tästä maasta?
Talvisodassa Neuvostoliitto yritti vallata koko Suomen ja tuoda Kuusisen nukkehallituksen Helsinkiin
Yritys epäonnistui surkeasti ja NL koki noin miljoonan miehen tappiot kaatuneina ja haavoittuneina
Talvisota oli NL:lle valtava arvovaltatappio ja siksi siitä alettiin käyttää vähättelevää "rajakahakka" nimeä
Suurvallalle on mahdotonta myöntää että se epäonnistui miljoonalla miehellä ja suurella kalustolla tehdyssä maanvaltausyrityksessä
Venäjälle on eduksi pyyhkiä talvisota pois muistista ja puhua vain "Suomen syyllisyydestä"
Venäläiset haluaa jatkaa tätä valhetta, joka on heille edullinen!
Kukas nyt myöntäis olleensa luuseri, kun historiaan on jo suuret voitot valehdeltu!
Jos Suomi olisi myöntynyt vaatimuksiin, ei niille olisi loppua tullut!