Yhä enemmän veneilijöitä lähtee vesille täysin nollasta - taidot ja maalaisjärki hukassa, arvioi asiantuntija
Eilen klo 17:38
Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan mielestä kaikki merellä liikkujat eivät --
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/037867b0-3dad-4bbc-8ea0-3e045d95d33f
Yhä enemmän veneilijöitä lähtee vesille täysin nollasta - taidot ja maalaisjärki hukassa, arvioi asiantuntija
Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan mielestä kaikki merellä liikkujat eivät enää osaa hyviä merimiestapoja. Samaan aikaan liikennöitävien veneiden koko ja vauhti kasvaa.
Jori Nordström kuvailee lauantaina Airistolla sattunutta, kahden veneilijän hengen vienyttä onnettomuutta traagiseksi. Onnettomuudessa moottorivene ja purjevene törmäsivät toisiinsa.
Turma ei ikävä kyllä ole ainut laatuaan, vaan huviveneilijöiden välisiä törmäyksiä tapahtuu Nordströmin mukaan säännöllisin väliajoin.
– Jokainen niistä on turha. Ei tällaisia turmia tarvita yhtään.
Nordström on Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja. Seura on ympäri Suomea toimivien meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön.
Meripelastusseuran yksikkö osallistui myös Airiston turman pelastustöihin.
Nordström ei kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäiseen turmaan, jonka tutkinta on viranomaisilla vasta alussa. Sen sijaan hän puhuu veneilystä ja vesillä liikkuvien käyttäytymisestä yleisellä tasolla.
Volyymi kasvanut
Nordström kertoo, että veneilyssä on tapahtunut vuosikymmenten aikana muutoksia. Eräänlaisena muutosten alullepanijana voidaan pitää veneilyn volyymin muuttumista.
– Kun itse aloitin veneilyn lapsena 70-luvulla, ei huviveneitä ollut liikenteessä yhtä paljon kuin nykyään. Veneilyvauhti oli myös hitaampaa.
Hän kertoo, että veneilijät olivat aiemmin ehkä kaikin puolin kokeneempia vesillä liikkujia, mutta haluaa kuitenkin korostaa, ettei nykyveneilijöidenkään tietotaito ole yleisessä kuvassa huonolla tasolla.
– Se on fakta, että veneiden vauhti ja koko on kasvanut verrattuna aiempaan.
Nordströmin mukaan juuri veneiden vauhdin ja koon kasvaessa hyvien merimiestaitojen ja kanssaveneilijöiden huomioon ottamisen rooli korostuu aiempaan verrattuna.
Iltalehti haastatteli myös kokenutta, Turun saariston vesialueet tuntevaa veneilijää. Hän tunsi toisen Airiston onnettomuudessa menehtyneistä miehistä ja on seurannut vuosien saatossa tapahtuneita onnettomuuksia.
– Erityisesti nopeat alukset ovat osaamattomissa käsissä todella vaarallisia, veneilijä kommentoi.
Veneilytaito perintönä
Sekä kokenut veneilijä että Nordström kertovat, että vielä pari vuosikymmentä sitten vesillä liikkuneista suurin osa oli oppinut veneilytaidot vanhemmiltaan, ja viettänyt aikaa veneessä lapsesta asti.
– Nykyään on yhä enemmän uusia veneilijöitä, jotka aloittavat kokonaan nollasta, kommentoi veneilijä.
Nordströmin mukaan hyvät merimiestavat ovat pääosin maalaisjärjellä ymmärrettäviä asioita, jotka liittyvät vesillä liikkuvien huomioimiseen.
– Asianmukainen tähystys ja olosuhteisiin sopiva nopeus ovat tärkeitä. Muut pitää ottaa huomioon, ja väistää riittävän kaukaa, hän mainitsee muutaman.
Nykyaikaisista veneistä löytyvät sähköiset välineet ovat Nordströmin mukaan hyviä apuvälineitä, mutta eivät korvaa hyvää navigointia eivätkä ympäristön havainnointia tähystäen.
Uusi vesiliikennelaki korostaa Nordströmin mukaan aluksen päällikön vastuuta kaikesta vesillä tapahtuvasta. Se ei kuitenkaan hänen mielestään riitä, vaan jokaisen veneessä olijan täytyy tuntea vastuuta ympäristön tarkkailusta.
– Kun veneilimme Saaristomerellä ollessani pieni, jokaisella veneessä olijalla oli oma tehtävä. Kaikki myös osallistuivat näkö- ja kuulotähystykseen ja tunsivat hyvät merimiestavat.
Sääntelyä vai ei?
Nordström on sitä mieltä, että esimerkiksi virallinen veneajokortti ei välttämättä ole oikea ratkaisu tilanteeseen. Hän haluaa korostaa terveen maalaisjärjen käyttöä. Merillä maalaisjärkeä kutsutaan hyviksi merimiestaidoksi.
– Pitää osata lukea karttaa, tuntea merimerkit, huomioida muut liikennöijät ja olosuhteet sekä pysyä pois isompien laivojen tieltä. Vesillä ei saa olla kiire minnekään.
Jos omassa lähipiirissä ei ole veneilytaustaa, on hyvät veneilytavat Nordströmin mukaan mahdollisuus oppia esimerkiksi erilaisilla järjestettävillä kursseilla tai venekerhoon liityttyään kokeneemmilta veneilijöiltä.
Turman toisen uhrin tuntenut kokenut veneilijä puolestaan toivoo, että veneilystä tehdään lakimuutoksella luvanvaraista toimintaa – ainakin suuritehoisten ja nopeiden veneiden kuljettajille.
– Nykyisin tarjolla olevilla kursseilla ei harjoitella paljoakaan käytännön taitoja. Ne keskittyvät enemmän lakitietoon ja navigointiin.
Pienestä kiinni
Läheltä piti -tilanteita tulee Nordströmin mukaan vesillä joka kesä paljon. Merellä fiksusti liikkuminen voi olla kiinni pienistä asioista. Tärkeää on havainnoida ympäristöä jatkuvasti ja pyrkiä reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Eilen klo 17:38
Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan mielestä kaikki merellä liikkujat eivät --
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/037867b0-3dad-4bbc-8ea0-3e045d95d33f
Yhä enemmän veneilijöitä lähtee vesille täysin nollasta - taidot ja maalaisjärki hukassa, arvioi asiantuntija
Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan mielestä kaikki merellä liikkujat eivät enää osaa hyviä merimiestapoja. Samaan aikaan liikennöitävien veneiden koko ja vauhti kasvaa.
Jori Nordström kuvailee lauantaina Airistolla sattunutta, kahden veneilijän hengen vienyttä onnettomuutta traagiseksi. Onnettomuudessa moottorivene ja purjevene törmäsivät toisiinsa.
Turma ei ikävä kyllä ole ainut laatuaan, vaan huviveneilijöiden välisiä törmäyksiä tapahtuu Nordströmin mukaan säännöllisin väliajoin.
– Jokainen niistä on turha. Ei tällaisia turmia tarvita yhtään.
Nordström on Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja. Seura on ympäri Suomea toimivien meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön.
Meripelastusseuran yksikkö osallistui myös Airiston turman pelastustöihin.
Nordström ei kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäiseen turmaan, jonka tutkinta on viranomaisilla vasta alussa. Sen sijaan hän puhuu veneilystä ja vesillä liikkuvien käyttäytymisestä yleisellä tasolla.
Volyymi kasvanut
Nordström kertoo, että veneilyssä on tapahtunut vuosikymmenten aikana muutoksia. Eräänlaisena muutosten alullepanijana voidaan pitää veneilyn volyymin muuttumista.
– Kun itse aloitin veneilyn lapsena 70-luvulla, ei huviveneitä ollut liikenteessä yhtä paljon kuin nykyään. Veneilyvauhti oli myös hitaampaa.
Hän kertoo, että veneilijät olivat aiemmin ehkä kaikin puolin kokeneempia vesillä liikkujia, mutta haluaa kuitenkin korostaa, ettei nykyveneilijöidenkään tietotaito ole yleisessä kuvassa huonolla tasolla.
– Se on fakta, että veneiden vauhti ja koko on kasvanut verrattuna aiempaan.
Nordströmin mukaan juuri veneiden vauhdin ja koon kasvaessa hyvien merimiestaitojen ja kanssaveneilijöiden huomioon ottamisen rooli korostuu aiempaan verrattuna.
Iltalehti haastatteli myös kokenutta, Turun saariston vesialueet tuntevaa veneilijää. Hän tunsi toisen Airiston onnettomuudessa menehtyneistä miehistä ja on seurannut vuosien saatossa tapahtuneita onnettomuuksia.
– Erityisesti nopeat alukset ovat osaamattomissa käsissä todella vaarallisia, veneilijä kommentoi.
Veneilytaito perintönä
Sekä kokenut veneilijä että Nordström kertovat, että vielä pari vuosikymmentä sitten vesillä liikkuneista suurin osa oli oppinut veneilytaidot vanhemmiltaan, ja viettänyt aikaa veneessä lapsesta asti.
– Nykyään on yhä enemmän uusia veneilijöitä, jotka aloittavat kokonaan nollasta, kommentoi veneilijä.
Nordströmin mukaan hyvät merimiestavat ovat pääosin maalaisjärjellä ymmärrettäviä asioita, jotka liittyvät vesillä liikkuvien huomioimiseen.
– Asianmukainen tähystys ja olosuhteisiin sopiva nopeus ovat tärkeitä. Muut pitää ottaa huomioon, ja väistää riittävän kaukaa, hän mainitsee muutaman.
Nykyaikaisista veneistä löytyvät sähköiset välineet ovat Nordströmin mukaan hyviä apuvälineitä, mutta eivät korvaa hyvää navigointia eivätkä ympäristön havainnointia tähystäen.
Uusi vesiliikennelaki korostaa Nordströmin mukaan aluksen päällikön vastuuta kaikesta vesillä tapahtuvasta. Se ei kuitenkaan hänen mielestään riitä, vaan jokaisen veneessä olijan täytyy tuntea vastuuta ympäristön tarkkailusta.
– Kun veneilimme Saaristomerellä ollessani pieni, jokaisella veneessä olijalla oli oma tehtävä. Kaikki myös osallistuivat näkö- ja kuulotähystykseen ja tunsivat hyvät merimiestavat.
Sääntelyä vai ei?
Nordström on sitä mieltä, että esimerkiksi virallinen veneajokortti ei välttämättä ole oikea ratkaisu tilanteeseen. Hän haluaa korostaa terveen maalaisjärjen käyttöä. Merillä maalaisjärkeä kutsutaan hyviksi merimiestaidoksi.
– Pitää osata lukea karttaa, tuntea merimerkit, huomioida muut liikennöijät ja olosuhteet sekä pysyä pois isompien laivojen tieltä. Vesillä ei saa olla kiire minnekään.
Jos omassa lähipiirissä ei ole veneilytaustaa, on hyvät veneilytavat Nordströmin mukaan mahdollisuus oppia esimerkiksi erilaisilla järjestettävillä kursseilla tai venekerhoon liityttyään kokeneemmilta veneilijöiltä.
Turman toisen uhrin tuntenut kokenut veneilijä puolestaan toivoo, että veneilystä tehdään lakimuutoksella luvanvaraista toimintaa – ainakin suuritehoisten ja nopeiden veneiden kuljettajille.
– Nykyisin tarjolla olevilla kursseilla ei harjoitella paljoakaan käytännön taitoja. Ne keskittyvät enemmän lakitietoon ja navigointiin.
Pienestä kiinni
Läheltä piti -tilanteita tulee Nordströmin mukaan vesillä joka kesä paljon. Merellä fiksusti liikkuminen voi olla kiinni pienistä asioista. Tärkeää on havainnoida ympäristöä jatkuvasti ja pyrkiä reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.