Maaseudulla jossa on käytössä ilmalinjoja nollavika on mahdollinen. Kun iso puu kaatuu sähkölinjalle, yleensä kannatusjohto katkeaa, mutta vaihejohdot eivät, koska niihin tulee löysää muistaa pylväsväleistä. Pahaksi onneksi tämä kannatusjohto on myös nolla eli PEN johto. Ilman nollaa kolmivaihesähkön jännitteet muuttuvat eri vaiheiden kuormitusten mukaan siten että pienimmän kuorman vaiheen jännite nousee ja suurimman kuorman vaiheen jännite laskee. Siispä jos jollain vaiheella on toiminnassa vain pienitehoisia laitteita, kuten valmiustilassa olevaa elektroniikkaa, nämä kärähtävät ensimmäisinä ylijännitteen seurauksena.
Voiko omilla toimillaan mitenkään vaikuttaa ettei vahinkoa tulisi tästä sähköhäiriöstä? Ainoa yleinen neuvo taitaa olla että pääkytkin heti nollille kun huomaa jännitteiden 'elävän'.
Voiko omilla toimillaan mitenkään vaikuttaa ettei vahinkoa tulisi tästä sähköhäiriöstä? Ainoa yleinen neuvo taitaa olla että pääkytkin heti nollille kun huomaa jännitteiden 'elävän'.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kysy paikalliselta sähkönjakeluyhtiöltä ellei ole liian vaikeaa!
Siinäpä oli oikein älynväläys :D
Täällä kaatoivat jakeluyhtiön miehet naapuri koivun tahallaan kaapelin varaan vuosia sitten. Arvelivat kaapelin kestävän, mutta kannatusjohto irtosi pylväästä, ja vaihejohtimien mmj-piuhat tulivat pylväästä alas. Muutama liiketunnistivalo meni, ja muuta pientä. Sähköyhtiö maksoi kaikki.
Taitaa olla niin että jos tuuli kaata puun linjalle, ja aiheutuu nollan katkeaminen, niin sähköyhtiö ei silloin korvaa nollavian aiheuttamia vahinkoja?
Ei taida korvata. Tuossa jutussakin asentajat ensin valehtelivat tapahtuman kulun, mutta kun totuus selvisi, yhtiö maksoi kiltisti kaiken mitä pyydettiin. Kai heille vastuuvakuutus korvasi jotakin.
Maadoituksia parantamallahan voi aika paljon vaikuttaa.
Käsittääkseni hyväkään maadoitus ei korvaa nollajohtoa. Jos maayhteys riittäisi, eihän nollaa linjoissa tarvitaisi lainkaan.
Kun kaivaa maahan kupariköyttä muuntajalle saakka, että saa kuparin kiinni muuntajan maadoituksiin, eiköhän ala maadoitus riittämään. Ei vaivaa nollaviat enää.
Suomen maaperään on hyvin vaikea saada niin hyvää maadoitusta että se vastaisi tuommosta alle ohmin silmukkaimpedanssia, mutta muutamaan ohmiin jo voi päästäkin ja tämä on jo aivan eri kuin joku tyypillinen kolminumeroinenkin arvo.
Joo mutta sähkölaitos ei kyllö kytke sitäkupariasi heidänmaadoiyuksiinsa.
Googlaamalla tämäkin suuri epätietoisuus olisi selvinnyt
Minkähän suuren viisauden tämä googlehörhö on sieltä nyt ammentanut :D
Alkuoerräisellaåe aloittajalle.
Kytket releen vaiheen ja nolasi väliin. Siihen lamp u n t si summerin.
Esim hihreän lamp u n sulkeutiviin kärkin ja ja summerin. Aukeviin körkiin.
Kun vihreä sammuu nollan puuttuessa rele päästää ja summeri soi.
Kannatan googlehörhöttämistä muillekin, sieltä löytyy paljon enemmän asiaa nollaviasta kuin Suomi24:stä
Taitaa googlessakin olla jonkinlainen keskusteluryhmä tai jotain sellaistaa...
Yksittäinen sähkön kuluttaja ei voi ennakkoon tehdä paljoakaan, mutta jakeluyhtiö voisi tehdä paljonkin. Esimerkiksi kaapelin ripustuskiinnike voisi olla sellainen joka murtuu ennen kuin kaapeli katkeaa. Toinen käyttämätön tapa olisi soveltaa nykyisiä etämittareita sähköjen katkaisemiseen nollavian tapahtuessa. Näissä mittareissa on valmiina jännitteiden valvonta hälytyksineen ja kontaktori sähkön katkaisuun. Sopivalla ohjemapäivityksellä mittari katkaisisi virrat ihan välittömästi nollaviassa tietyillä jänniterajoilla.
Sen verran pitkällä tämä ainakin on jo että mittarit hälyttävät nollavioista ja käyttäri yrittää sitten tavoittaa asiakkaan ja kehottaa avaamaan pääkytkimen ja lähettää korjausporukan paikalle.
Voisivathan ohjata mittarin kytkimen auki jo itsekin. Mitä siinä enää puhelimella lähteä tavoittelemaan asiakasta.
Ainakaan erään suurimman verkkoyhtiön mittareista suurimmassa osassa ei ole tätä katkaisurelettä, jonkin verran kyllä noihin missä sitä ei alunperin ole on asenneltu jälkikäteen noita releitä asiakkaille joilla ilmennyt maksuvaikeuksia.
En sitten tiedä ohjaisivatko auki jos mahdollista, releellisten mittarien harvinaisuuden takia en ole vielä tälläiseen tapaukseen törmännyt jossa homma olisi ollut mahdollista vaikka kuukaudessa useammalla mittarin ilmoittamalla nollavialla minäkin käyn.
Voi olla sellaisiakin verkkoyhtiöitä jotka ovat jättäneet säästösyistä katkaisureleen pois mittareistaan. Täällä järvi-Suomessa ne ovat kyllä joka mittarissa vakiona.
Sellainenkin näkökulma että se asiakas voi olla jo tärisemässä sähköhellan ja tiskipöydän välissä, niin että välitön toimenpide voi pelastaa hengen.
Nollaviassa voi sähkölaitteiden kuoressa olla vaihtelevasti jännitettä 0 - 400 V, eikä mistään vikavirtakytkimistä ole tähän apua.
Aivan kaikissa nyt verkossa olevissa vai nyt asennettavissa ja ja tietyn aikaa sitten asennetuissa?
Lieneekö vielä joitain joille ei ole päästy asentamaan etälukumttaria. Kuitenkin mittarien vaihdot aloitettiin heti kontaktorimittareilla.
Ok, tämä yksi suurimmista verkkoyhtiöistä säästi ja valitsi kontaktorittomat ensalkuun.
Samoilla vehkeillä kuin ukkoseenkin eli ylijännitesuojilla.
Kannattaa myös lähimaadoittaa se sähkökeskus.
http://cna.mamk.fi/Public/HHon/Sähköasennukset/T624SA/Sahkoturv_kuvina.pdf
Ei ukkossuojat reagoi vielä 400 voltilla.
Kysymys onkin ylijännitesuojauksesta eikä ukkossuojauksesta.
Keskuksiin laitettavat ylijännitesuojat ovat juuri niitä, eikä ne syty vielä verkkojännitteellä, ja hyvästä syystä...
Olisi aika hassua jos ylijännitesuoja syttyisi verkkojännitteellä. Tosin sitten ei olisi nollaviastakaan haittaa.
Ylijännitesuojat eivät kestä jatkuvaa ylijännitettä, vaan tuhoutuvat.
Kosketusjännitteiden torjumiseen ei tarvita ylijännitesuojaa, riittää että nolla on maadoitettu riittävän tukevasti, että merkittävää jännite-eroa multamaan ja nolla/PE välille ei pääse syntymään. Vaiheiden ja nollan ylijännitteisiin tepsisi joku ylijänniterele joka katkaisee sähkön ylijännitteestä. Noh, kWh-mittarissa sellaiset ovat, kunhan sähköyhtiö ottaisi toiminnon käyttöön.
Näinhän se ranen kytkennöissä on. Asianmukaisissa kytkennöissä palaa sulake tai laukeaa johdonsuojakatkaisin.
Vaihejännitehän+on+230+V++/-+10%.
Siis+max.+253+V+(rms).
Hetkellinen+huippu+siis+max:+sqrt(2)+*+253+V+=+357,8+V.
Teoriassa+siis+ylijännitesuojaksi+voisi+valita+360+V+mallin.+(nuo+ylijännitesuojat,+ainakin+metallioksidivaristorien+osalta+kyse+on+hetkellisestä+jännitteestä,+jolla+suoja+alkaa+johtaa).
Joskus+kuulee+väitettävän,+että+vielä+390+V+olisi+"liian+vähän".
Mihin+tämä+väite+perustuu+?
Vai+onko+noilla+MOVeilla+turhan+suuri+toleranssi,+esim+10%+?
Jos+on,+niin+se+selittäisi+asiaa,+sillä+10+%+toleranssi+tarkoittaisi+sitä,+että+se+voisi+alkaa+johtaa+jo+351V+kohdalla,+ja+siten+johtaa+jo+alle+253+V+AC+(rms).
Oikea+suojalaite+olisi+siis+sellainen,+että+max+253+V+AC+rms+pääsee+läpi,+mutta+sitä+suuremmat+jännitteet+laukaisisivat+suojalaitteen+(ja+mahdollisesti+polttaisivat+sulakkeen).
Esim.+ilmakaapelin+PEN+-johtimen+katketessa+asiaa+saattaa+jonkun+verran+auttaa+hyvin+tehty+talomaadoitus,+eli+maadoituselektrodi,+maassa+oleva+talokeskuksen+PEN+-johtimeen+yhdistetty+kupariköysi+tms.
Miksi+muuten+kupariköysi?
kuparin+sähkönjohtavuus+on+metalleista+parhaita,+mutta+pysyykö+se+kupari+muka+maassa+puhtaana+kuparina+?
Kostea+maan+esim.+hapettaa+kuparia.
Olisiko+korroosiokestävyys+sittenkin+tärkeämpää+kuin+asennushetkellä+paras+sähkönjohtavuus+?
Noh,+PEN+eli+"nollajohto"viat+OVAT+vaarallisia,+siitä+ei+kai+päästä+mihinkään.
Joo ei ole apuja ylijännitesuojista nollavikaan, ne ovat liian karkeatoimisia. Pitäisi olla jännitevalvontareleet jokaisella vaiheella, jotka ylijännittettä havaittuaan katkaisisivat pääkontaktorilla sähköt.
Ei pysy kupari maassa puhtaana kuparina. Siitä tulee likaista kuparia.