Miten varautua nollavikaan

Siinäpä oli oikein älynväläys :D

Taitaa olla niin että jos tuuli kaata puun linjalle, ja aiheutuu nollan katkeaminen, niin sähköyhtiö ei silloin korvaa nollavian aiheuttamia vahinkoja?

Ei taida korvata. Tuossa jutussakin asentajat ensin valehtelivat tapahtuman kulun, mutta kun totuus selvisi, yhtiö maksoi kiltisti kaiken mitä pyydettiin. Kai heille vastuuvakuutus korvasi jotakin.

Käsittääkseni hyväkään maadoitus ei korvaa nollajohtoa. Jos maayhteys riittäisi, eihän nollaa linjoissa tarvitaisi lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni hyväkään maadoitus ei korvaa nollajohtoa. Jos maayhteys riittäisi, eihän nollaa linjoissa tarvitaisi lainkaan.

Kun kaivaa maahan kupariköyttä muuntajalle saakka, että saa kuparin kiinni muuntajan maadoituksiin, eiköhän ala maadoitus riittämään. Ei vaivaa nollaviat enää.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni hyväkään maadoitus ei korvaa nollajohtoa. Jos maayhteys riittäisi, eihän nollaa linjoissa tarvitaisi lainkaan.

Suomen maaperään on hyvin vaikea saada niin hyvää maadoitusta että se vastaisi tuommosta alle ohmin silmukkaimpedanssia, mutta muutamaan ohmiin jo voi päästäkin ja tämä on jo aivan eri kuin joku tyypillinen kolminumeroinenkin arvo.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kaivaa maahan kupariköyttä muuntajalle saakka, että saa kuparin kiinni muuntajan maadoituksiin, eiköhän ala maadoitus riittämään. Ei vaivaa nollaviat enää.

Joo mutta sähkölaitos ei kyllö kytke sitäkupariasi heidänmaadoiyuksiinsa.

Minkähän suuren viisauden tämä googlehörhö on sieltä nyt ammentanut :D

Alkuoerräisellaåe aloittajalle.
Kytket releen vaiheen ja nolasi väliin. Siihen lamp u n t si summerin.
Esim hihreän lamp u n sulkeutiviin kärkin ja ja summerin. Aukeviin körkiin.
Kun vihreä sammuu nollan puuttuessa rele päästää ja summeri soi.

Taitaa googlessakin olla jonkinlainen keskusteluryhmä tai jotain sellaistaa...

Sen verran pitkällä tämä ainakin on jo että mittarit hälyttävät nollavioista ja käyttäri yrittää sitten tavoittaa asiakkaan ja kehottaa avaamaan pääkytkimen ja lähettää korjausporukan paikalle.

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran pitkällä tämä ainakin on jo että mittarit hälyttävät nollavioista ja käyttäri yrittää sitten tavoittaa asiakkaan ja kehottaa avaamaan pääkytkimen ja lähettää korjausporukan paikalle.

Lue lisää

Voisivathan ohjata mittarin kytkimen auki jo itsekin. Mitä siinä enää puhelimella lähteä tavoittelemaan asiakasta.

Anonyymi kirjoitti:

Voisivathan ohjata mittarin kytkimen auki jo itsekin. Mitä siinä enää puhelimella lähteä tavoittelemaan asiakasta.

Ainakaan erään suurimman verkkoyhtiön mittareista suurimmassa osassa ei ole tätä katkaisurelettä, jonkin verran kyllä noihin missä sitä ei alunperin ole on asenneltu jälkikäteen noita releitä asiakkaille joilla ilmennyt maksuvaikeuksia.
En sitten tiedä ohjaisivatko auki jos mahdollista, releellisten mittarien harvinaisuuden takia en ole vielä tälläiseen tapaukseen törmännyt jossa homma olisi ollut mahdollista vaikka kuukaudessa useammalla mittarin ilmoittamalla nollavialla minäkin käyn.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakaan erään suurimman verkkoyhtiön mittareista suurimmassa osassa ei ole tätä katkaisurelettä, jonkin verran kyllä noihin missä sitä ei alunperin ole on asenneltu jälkikäteen noita releitä asiakkaille joilla ilmennyt maksuvaikeuksia.
En sitten tiedä ohjaisivatko auki jos mahdollista, releellisten mittarien harvinaisuuden takia en ole vielä tälläiseen tapaukseen törmännyt jossa homma olisi ollut mahdollista vaikka kuukaudessa useammalla mittarin ilmoittamalla nollavialla minäkin käyn.

Lue lisää

Voi olla sellaisiakin verkkoyhtiöitä jotka ovat jättäneet säästösyistä katkaisureleen pois mittareistaan. Täällä järvi-Suomessa ne ovat kyllä joka mittarissa vakiona.

Anonyymi kirjoitti:

Voisivathan ohjata mittarin kytkimen auki jo itsekin. Mitä siinä enää puhelimella lähteä tavoittelemaan asiakasta.

Sellainenkin näkökulma että se asiakas voi olla jo tärisemässä sähköhellan ja tiskipöydän välissä, niin että välitön toimenpide voi pelastaa hengen.
Nollaviassa voi sähkölaitteiden kuoressa olla vaihtelevasti jännitettä 0 - 400 V, eikä mistään vikavirtakytkimistä ole tähän apua.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla sellaisiakin verkkoyhtiöitä jotka ovat jättäneet säästösyistä katkaisureleen pois mittareistaan. Täällä järvi-Suomessa ne ovat kyllä joka mittarissa vakiona.

Aivan kaikissa nyt verkossa olevissa vai nyt asennettavissa ja ja tietyn aikaa sitten asennetuissa?

Anonyymi kirjoitti:

Aivan kaikissa nyt verkossa olevissa vai nyt asennettavissa ja ja tietyn aikaa sitten asennetuissa?

Lieneekö vielä joitain joille ei ole päästy asentamaan etälukumttaria. Kuitenkin mittarien vaihdot aloitettiin heti kontaktorimittareilla.

Anonyymi kirjoitti:

Lieneekö vielä joitain joille ei ole päästy asentamaan etälukumttaria. Kuitenkin mittarien vaihdot aloitettiin heti kontaktorimittareilla.

Ok, tämä yksi suurimmista verkkoyhtiöistä säästi ja valitsi kontaktorittomat ensalkuun.

Ei ukkossuojat reagoi vielä 400 voltilla.

Kysymys onkin ylijännitesuojauksesta eikä ukkossuojauksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys onkin ylijännitesuojauksesta eikä ukkossuojauksesta.

Keskuksiin laitettavat ylijännitesuojat ovat juuri niitä, eikä ne syty vielä verkkojännitteellä, ja hyvästä syystä...

Olisi aika hassua jos ylijännitesuoja syttyisi verkkojännitteellä. Tosin sitten ei olisi nollaviastakaan haittaa.

Ylijännitesuojat eivät kestä jatkuvaa ylijännitettä, vaan tuhoutuvat.

Kosketusjännitteiden torjumiseen ei tarvita ylijännitesuojaa, riittää että nolla on maadoitettu riittävän tukevasti, että merkittävää jännite-eroa multamaan ja nolla/PE välille ei pääse syntymään. Vaiheiden ja nollan ylijännitteisiin tepsisi joku ylijänniterele joka katkaisee sähkön ylijännitteestä. Noh, kWh-mittarissa sellaiset ovat, kunhan sähköyhtiö ottaisi toiminnon käyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Ylijännitesuojat eivät kestä jatkuvaa ylijännitettä, vaan tuhoutuvat.

Näinhän se ranen kytkennöissä on. Asianmukaisissa kytkennöissä palaa sulake tai laukeaa johdonsuojakatkaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Keskuksiin laitettavat ylijännitesuojat ovat juuri niitä, eikä ne syty vielä verkkojännitteellä, ja hyvästä syystä...

Vaihejännitehän on 230 V /- 10%.

Siis max. 253 V (rms).

Hetkellinen huippu siis max: sqrt(2) * 253 V = 357,8 V.

Teoriassa siis ylijännitesuojaksi voisi valita 360 V mallin. (nuo ylijännitesuojat, ainakin metallioksidivaristorien osalta kyse on hetkellisestä jännitteestä, jolla suoja alkaa johtaa).

Joskus kuulee väitettävän, että vielä 390 V olisi "liian vähän".
Mihin tämä väite perustuu ?

Vai onko noilla MOVeilla turhan suuri toleranssi, esim 10% ?

Jos on, niin se selittäisi asiaa, sillä 10 % toleranssi tarkoittaisi sitä, että se voisi alkaa johtaa jo 351V kohdalla, ja siten johtaa jo alle 253 V AC (rms).

Oikea suojalaite olisi siis sellainen, että max 253 V AC rms pääsee läpi, mutta sitä suuremmat jännitteet laukaisisivat suojalaitteen (ja mahdollisesti polttaisivat sulakkeen).

Esim. ilmakaapelin PEN -johtimen katketessa asiaa saattaa jonkun verran auttaa hyvin tehty talomaadoitus, eli maadoituselektrodi, maassa oleva talokeskuksen PEN -johtimeen yhdistetty kupariköysi tms.

Miksi muuten kupariköysi?
kuparin sähkönjohtavuus on metalleista parhaita, mutta pysyykö se kupari muka maassa puhtaana kuparina ?

Kostea maan esim. hapettaa kuparia.
Olisiko korroosiokestävyys sittenkin tärkeämpää kuin asennushetkellä paras sähkönjohtavuus ?

Noh, PEN eli "nollajohto"viat OVAT vaarallisia, siitä ei kai päästä mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihejännitehän on 230 V /- 10%.

Siis max. 253 V (rms).

Hetkellinen huippu siis max: sqrt(2) * 253 V = 357,8 V.

Teoriassa siis ylijännitesuojaksi voisi valita 360 V mallin. (nuo ylijännitesuojat, ainakin metallioksidivaristorien osalta kyse on hetkellisestä jännitteestä, jolla suoja alkaa johtaa).

Joskus kuulee väitettävän, että vielä 390 V olisi "liian vähän".
Mihin tämä väite perustuu ?

Vai onko noilla MOVeilla turhan suuri toleranssi, esim 10% ?

Jos on, niin se selittäisi asiaa, sillä 10 % toleranssi tarkoittaisi sitä, että se voisi alkaa johtaa jo 351V kohdalla, ja siten johtaa jo alle 253 V AC (rms).

Oikea suojalaite olisi siis sellainen, että max 253 V AC rms pääsee läpi, mutta sitä suuremmat jännitteet laukaisisivat suojalaitteen (ja mahdollisesti polttaisivat sulakkeen).

Esim. ilmakaapelin PEN -johtimen katketessa asiaa saattaa jonkun verran auttaa hyvin tehty talomaadoitus, eli maadoituselektrodi, maassa oleva talokeskuksen PEN -johtimeen yhdistetty kupariköysi tms.

Miksi muuten kupariköysi?
kuparin sähkönjohtavuus on metalleista parhaita, mutta pysyykö se kupari muka maassa puhtaana kuparina ?

Kostea maan esim. hapettaa kuparia.
Olisiko korroosiokestävyys sittenkin tärkeämpää kuin asennushetkellä paras sähkönjohtavuus ?

Noh, PEN eli "nollajohto"viat OVAT vaarallisia, siitä ei kai päästä mihinkään.

Lue lisää

Joo ei ole apuja ylijännitesuojista nollavikaan, ne ovat liian karkeatoimisia. Pitäisi olla jännitevalvontareleet jokaisella vaiheella, jotka ylijännittettä havaittuaan katkaisisivat pääkontaktorilla sähköt.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihejännitehän on 230 V /- 10%.

Siis max. 253 V (rms).

Hetkellinen huippu siis max: sqrt(2) * 253 V = 357,8 V.

Teoriassa siis ylijännitesuojaksi voisi valita 360 V mallin. (nuo ylijännitesuojat, ainakin metallioksidivaristorien osalta kyse on hetkellisestä jännitteestä, jolla suoja alkaa johtaa).

Joskus kuulee väitettävän, että vielä 390 V olisi "liian vähän".
Mihin tämä väite perustuu ?

Vai onko noilla MOVeilla turhan suuri toleranssi, esim 10% ?

Jos on, niin se selittäisi asiaa, sillä 10 % toleranssi tarkoittaisi sitä, että se voisi alkaa johtaa jo 351V kohdalla, ja siten johtaa jo alle 253 V AC (rms).

Oikea suojalaite olisi siis sellainen, että max 253 V AC rms pääsee läpi, mutta sitä suuremmat jännitteet laukaisisivat suojalaitteen (ja mahdollisesti polttaisivat sulakkeen).

Esim. ilmakaapelin PEN -johtimen katketessa asiaa saattaa jonkun verran auttaa hyvin tehty talomaadoitus, eli maadoituselektrodi, maassa oleva talokeskuksen PEN -johtimeen yhdistetty kupariköysi tms.

Miksi muuten kupariköysi?
kuparin sähkönjohtavuus on metalleista parhaita, mutta pysyykö se kupari muka maassa puhtaana kuparina ?

Kostea maan esim. hapettaa kuparia.
Olisiko korroosiokestävyys sittenkin tärkeämpää kuin asennushetkellä paras sähkönjohtavuus ?

Noh, PEN eli "nollajohto"viat OVAT vaarallisia, siitä ei kai päästä mihinkään.

Lue lisää

Ei pysy kupari maassa puhtaana kuparina. Siitä tulee likaista kuparia.