Luin hammaslääkärin odotushuoneessa vanhaa tekniikan maailmaa, jossa oli vertailu erilaisista kompaktikameroista.
Teknistä taulukkoa lukiessani ihmettelin, että kun erään kameran kennoa kutsuttiin tuuman kennoksi, mutta kennon mitat leveys x korkeus eivät olleet lähellekään tuumaa. Ei edes kennon lävistäjä ole kuin murto-osa tuumasta.
Sama pätee varmaan myös mikro 4/3 kennon mittoihin.
Jos nyt joku joka asian taustat tietää, voisi hieman valottaa ja selittää mihin laskuoppiin tämä nimeäminen / "markkinointi" perustuu?
Taustalla var,aan on joku vanha tapa mitata / mitallistaa joitain elektroniikka komponentteja, mutta mikä?
kennon koko ja niiden kaupalliset nimitykset
Anonyymi
34
284
Vastaukset
- Anonyymi
Jotku lehdet on jo vuosia ilmoittaneet kennojen koot milleinä, esim 24mm x 16mm.
- Anonyymi
Googlella sai aika helposti seuraavaa selville "Digikameroissa kennon koot ilmoitetaan usein vanhoilla televisikameroiden videoputken mitoilla, esimerkiksi 1/1.8". Tämä ei tarkoita, että kennon läpimitta olisi 1 / 1.8 tuumaa = 14 mm, vaan todellisuudessa kenno on n. 9 mm lävistäjältään."
http://digifaq.info/digifaq/3_kennonkoko.html- Anonyymi
Tuossa linkissä todetaan, että pienten kennojen suuri ongelma on kohina, mutta myös optiikan tekemisen vaikeus on otettava huomioon. Mitä pienempi kenno, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on tehdä hyvä objektiivi.
Jos riittää vähän sinne päin laatu, se tehdään nykyään halvalla muovipuristeena. Hiottu linssi on kallis. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa linkissä todetaan, että pienten kennojen suuri ongelma on kohina, mutta myös optiikan tekemisen vaikeus on otettava huomioon. Mitä pienempi kenno, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa on tehdä hyvä objektiivi.
Jos riittää vähän sinne päin laatu, se tehdään nykyään halvalla muovipuristeena. Hiottu linssi on kallis.Optiikan tekemisen vaikeus ei ole pienten kennokokojen ongelma, tietysti kun mennään tosi pieniin. Suuri halkaisijaisen ongelmaksi tulee herkästi linssin oma paino, joka saa sen rikkumaan. Tämän vuoksi laakafilmikameroihin ei saanut valovoimaisia opjektiivejä.
Pienikokoinen linssi on helpompi tehdä tarkasti kuin suurikokoinen. Hinnan määrittää ennemmin valmistus sarjojen suuruus, kuin vaikeus valmistaa.
- Anonyymi
Niin eli onko ne mitat tosiaan tuollaiset:
1” = 13,2 x 8,8 mm
Micro Four Thirds = 17,4 x 13 mm
Mitä fviddua?- Anonyymi
Tämä nyt vaan on tälläinen elämä on juttu. Jos kiinnostaa niin voi ottaa selvää. Jos ei niin jatkaa vain tyytyväisenä elämäänsä eteenpäin.
Anonyymi kirjoitti:
Tämä nyt vaan on tälläinen elämä on juttu. Jos kiinnostaa niin voi ottaa selvää. Jos ei niin jatkaa vain tyytyväisenä elämäänsä eteenpäin.
Nykyisen netin aikana tuo selvittäminen on varsin helppoa, varsinkin jos Lontoon murre on edes auttavasti hallinnassa.
Nuo perustuu vanhoihin TV-kameraputkiin. Karkeasti suuremmilla kuin 1/2 tuumaa tuuman koko on n. 16 mm ja pienemmillä 18 mm. Tuuman kennot ovat n. 15.75 mm. Lisäksi kaikissa kameroissa kennoa ei käytetä kokonaan.
- Anonyymi
Eli kyseessä olikin, kuten arvelinkin jokin "mitallistaminen" johonkin muuhun liki vataavaan teknologiaan, joka valitettavasti on myös suurelle yleisölle ihan yhtä tuntematon, eikä kuvaa oletettua asiaa lainkaan.
Tulee mieleeni vitsi, jolla jollain tasolla on analogia (edes huonon aasin sillan kautta) tähän kennojen mitallistamiseen.
Nainen kysyy discossa yksin pöydässään istuvalta mieheltä: "Tuleeko sulla aika pitkäksi?" Tähän mies vastaa, että "Kyllä aika pitkäksi tulee".
Mahtoivatkohan tuossa vitsissä mies ja nainen tarkoittaa edes läheskään samaa asiaa? Sama tilanne tuntuu olevan noissa kennojenkin kokojen markkinatermien kanssa. :-) Anonyymi kirjoitti:
Eli kyseessä olikin, kuten arvelinkin jokin "mitallistaminen" johonkin muuhun liki vataavaan teknologiaan, joka valitettavasti on myös suurelle yleisölle ihan yhtä tuntematon, eikä kuvaa oletettua asiaa lainkaan.
Tulee mieleeni vitsi, jolla jollain tasolla on analogia (edes huonon aasin sillan kautta) tähän kennojen mitallistamiseen.
Nainen kysyy discossa yksin pöydässään istuvalta mieheltä: "Tuleeko sulla aika pitkäksi?" Tähän mies vastaa, että "Kyllä aika pitkäksi tulee".
Mahtoivatkohan tuossa vitsissä mies ja nainen tarkoittaa edes läheskään samaa asiaa? Sama tilanne tuntuu olevan noissa kennojenkin kokojen markkinatermien kanssa. :-)Televisiossahan oli aikanaan sama asia eli kuvaruutu oli tuuman pari suurempi kuin kuva-ala. Siirrettäessä taulu-TV:ihin siellä kuitenkin siirryttiin todellisiin mittoihin. 32 tuumaisen putki-TV:n kuva oli 76 cm. 32 tuumaiset taulu-TV:n on n. 81 cm. (Minulla on LG:ssä tasan 80 cm, Paketin päällä luki 32" ja sisällä 31.5"). Ilmeisesti TV:issä se näyttö on niin näkyvä, ettei kannata huijata -ainakaan paljoa.
- Anonyymi
Yksittäisen valoa vastaanottavan pikselin koko on pienissä kennoissa paljon pienempi kuin isoissa kennoissa silloin, kun pikseleiden määrä on molemissa kennoissa sama. Muutenkin pienessä kennossa on useimmiten pienemmät pikselit.
Asiaa voi miettiä tällaisen analogian kautta. Pienestä reijästä menee vähemmän valoa läpi kuin isosta reijästä. Pikseli on se joka ottaa vastaan valoinformaation. Vähemmän valoa pikselille tarkoittaa haasteita ja esim. kohinaa. Mitä suurempi pikseli, sitä vähemmän kohinaa. Toisin sanoen jokaiseen isompaan pikseliin mahtuu enemmän valoa. Isompi pikseli käsittelee valon paremmin kuin pieni pikseli.- Anonyymi
Sitten vielä se itse asia. Yleisimmät harrastajakameroiden kennokoot taitavat olla nämä:
- 1” = 13,2 x 8,8 mm
- Micro Four Thirds = 17,4 x 13 mm
- APS-C = noin 23,5 x 15,7 mm
- Kinokoko eli täysi koko (Full-frame) = noin 36 x 24 mm Canonin APS-C on n. 22,3 x 14,9 mm tai 22,5 x 15 mm. Pikkukompakteissa on 1/2.3". joka on 6,2 x 4,6 mm. puhelemissa on yleensä vielä karvan pienempi.
Toinen tapa on ilmaista asia kroppikertoimella:
FF: 1
Nikon APS-C: 1,53
Canon APS-C: 1,6
4/3: 2
1" : 2,75
1/2.33 : 5,6
Jos sitten ajatellee näitä eroina aukoissa, niin APS-C on runsas aukko, 4/3 2 aukkoa, 1" kolme aukkoa ja 1/2.33" 5 aukkoa. noin paljon pitää aukkoa avata ja herkkyyttä laskea, jotta pääsisi samaan tulokseen. (käytännössä tämä ei usein ole mahdollista)
- Anonyymi
Joopajoo, eli ihan puhdas kusetus on kyseessä taas jälleen tässäkin asiassa. Tuuma on 25,4 milliä, ja jos tuuman kennoa mainostettaessa puhutaankin jostain vanhojen TV kameraputkien tuumista, jotka onkin yllättäen melkein puolet pienempiä, niin kyllä se pitäisi sitten jo erikseen mainita.
- Anonyymi
Ei ehkä kusetus vaan eräs tapa ilmaista asia. Auton renkaissakaan tuumakoko ei kerro juuri mitään, ainoastaan sisähalkaisijan. Lisäksi on leveys ja profiilisuhde.
Anonyymi kirjoitti:
Ei ehkä kusetus vaan eräs tapa ilmaista asia. Auton renkaissakaan tuumakoko ei kerro juuri mitään, ainoastaan sisähalkaisijan. Lisäksi on leveys ja profiilisuhde.
Fillareissa 27" on isompi kuin 28". 27" on toiselta nimeltään 630 ja 28" 622.
Kyseessä on vakiintunut tapa. Ne, jotka asiasta yleensä ovat kiinnostuneita tietävät asian. Suurelle osalle tällaiset eivät ole kiinnostavia.
- Anonyymi
Minusta kyllä moni digikameran ostaja on kiinnostunut kennon koosta, eikä tosiaankaan tiedä mitään mistään vanhan ajan TV-kameroiden kuvaputkista. Tai no, ehkä se olen vain minä.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Fillareissa 27" on isompi kuin 28". 27" on toiselta nimeltään 630 ja 28" 622.
Ja 29" on vannekooltaan 28"...
Anonyymi kirjoitti:
Minusta kyllä moni digikameran ostaja on kiinnostunut kennon koosta, eikä tosiaankaan tiedä mitään mistään vanhan ajan TV-kameroiden kuvaputkista. Tai no, ehkä se olen vain minä.
Suurin osa ei ole tekniikasta juuri kiinnostunut. Ne, jotka ovat oppivat asian nopeasti, eivätkä ala valittamaan, että on huijattu.
- Anonyymi
Eli kun mainostetaan tuuman kennoa, niin mikä silloin on tuuman mittainen? Jos ja kun se ei ole kenno mitenkään päin mitattuna, niin silloin "tuuman kenno" on kusetusta. Sen sijaan pitää kertoa kennon koko, tai sitten mainita tuuman "juttu xxx", tai "vastaa tuuman jotain xxx vanhoissa tv-kameraputkissa" (ikään kuin ketään kiinnostaisi). Samaan tapaan kuin puhutaan vaikkapa kinovastaavuuksista polttoväleissä.
Tuossa vain on vakiintunut tapa. Kennokoon pokkareissa voi laskea polttoväleistö. Esim. G9 X:ssä polttoväli on 10,2 mm ja vastaavuus 28 mm. Tällöin kennokoon on 43,26 mm x 10,2 / 28 = 15,759 mm.
Kennokoon voi myös arvioida lyhyimmästä polttovälistä. Kertoo sen 1,55:llä tai 1.8:lla:lla niin on aika lähellä. 10,2 x 1,55 =15,8. (1,8 niille, joiden vastaavuus on 24 mm, esim G7 X 8,8 mm x 1,5 =15,84 mm)
Jos kinovastaavuus on 24 mm ja kenno 3:2 on lyhin polttoväli suoraan kennon korkeus.
- Anonyymi
Tuosta "tuuman kennosta" vielä sen verran, että aikoinaan TV-kameroitten kuvaputket olivat lasista puhallettuja tyhjiöputkia, ja tuumainen putki oli ulkohalkaisijaltaan tuuman suuruinen. Kuvannuspään tasainen osa oli siitä vain suunnilleen puolet, eli se kohta johon kuva syntyi. Alan ihmiset kyllä tiesivät minkä kokoinen kuva-alue vekottimessa oli ja osasivat suunnitella, valmistaa ja käyttää oikeanlaisia optiikoita moisen kameran kanssa. Muita ei asia kiinnostanut eikä se heille kuulunut. Onnetonta on, että joku älypää lähti nimeämään pienen digikennon samalla nimikäytännöllä aiheuttaen turhaa sekaannusta ja pahaa mieltä.
- Anonyymi
Sanoisin että melkoisen luovaa markkinointia. Ei taida nykyajan digikameran hankkijalle olla ihan päivänselviä tuollaiset TV-kameroiden kuvaputkien mitat, eikä oikein tunnu että niillä olisi yleensäkään mitään tekemistä noiden "tuuman kennolla" olevien digikameroiden kanssa.
- Anonyymi
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006202240.html
"Samsung on julkistanut älypuhelimien kameroille tarkoitetun 108 megapikselin kennon. Uusi Samsung Isocell Bright HMX on tehty yhteistyönä kiinalaisen kännykkävalmistajan Xiaomin kanssa. Samsungin mukaan kennon resoluutio vastaa huipputason järjestelmäkameraa."
"Kennon koko on 1/1,33 -tuuman kokoinen, joten se ei välttämättä mahdu aivan jokaiseen älypuhelimeen."
Tällainen uutinen löytyi uudesta kamerakennosta kännykkään ja taaskin on kennon koko ilmoitettu "kuvaputkena", eikä SI-järjestelmän perusyksikköjä käyttäen- Anonyymi
Tuosta saikin kauan googletella jotta löytyi järkevät mm-mitat ja oikeasti pystyi vertailemaan. Hullua tuollainen ilmoitus tuumina joka ei edes tarkoita mitään.
No, sain kyllä lopulta selville että 108mpix "hirviökenno" on vain murto-osan edes kompaktijärkkärin kennosta, ei jatkoon.
- Anonyymi
Teknisistä tiedoista voi kokemukseni mukaan katsoa tekniset tiedot, jos kiinnostaa. Se että tietää edes suunnilleen eri kennokoot ja niiden nimitykset sekä liudan muita teknisiä termejä voidaan pitää kuvaajan yleissivistyksenä. Jos ei kiinnosta, niin ok, mutta ei pidä tehdä asiasta ongelmaakaan. Lue se tuuma vaikka "anterona" jos helpottaa. Tekniikka kehittyy ja on luonnollista että jotkin termit tai määritelmät alkavat jossain vaiheessa tuntua vanhanaikaisilta. Ainoa keino olisi uusien keksiminen muutaman vuoden välein mikä tuskin selkeyttäisi yhtään mitään.
Eiköhän suurempi ongelma ole mainosmiesten yleinen myyntijargon. Superlatiiveja löytyy, mutta mitään tolkkua ei saa siitä että mitä joku "uskomaton" ja "ennen näkemätön" ominaisuus oikeasti tarkoittaa. Sama koskee melkein kaikkia totteita. Ennen valmistajien ja myyjien sivut olivat paljon informatiivisempia. Nyt ihan perustietoja voi joutua etsimällä etsiä. Parhaiten tiedot yleensä löytyy käyttöoppaasta jonka usein voi ladata valmistajan sivuilta. - Anonyymi
No elähän häätäele! Vaikka tässä on vähän kauhisteltukin tuota omituiselta tuntuvaa tapaa, niin kyllähän tässä samalla se yleissivistyskin kasvaa, ja hyvä niin.
- Anonyymi
Jotenkin tätä aihetta ja siihen tulleita vastauksia yms tulkiten on loppupäätelmäni seuraava:
Valitettavasti ei kaupallisilla toimijoilla ole tarvetta eikä halua tuottaa vertailukelpoisia tietoja tai arvoja tuotteistaan ja niiden ominaisuuksista. Tämähän johtaisi siihen, ettei jatkossa myyntihemmojen jargonilla ja suhteilla olisi niin paljoa vaikutusta asiakkaan ostopäätökseen. Kääntäen asiakkaan ostopäätös, sen teko ja siihen vaikuttavat seikat, on aivan liian tärkeä ja herkkä prosessi, jotta sen voisi antaa asiakkaan vastuulle tehdä itse, myyntiorganisaatioiden tuottaman oikeellisen tuotetiedon ja -ominaisuksien perusteella.
Valitettavasti tämä ilmiö on universaali kaupan kohteesta, toimialasta riippumaton asia, jolla myyntiorganisaatiot tekevät itsestään tarpeellisia ja perustelevat olemassaolon oikeutustaan.- Anonyymi
Kameroitten testaussivustot tekevät enemmän tai vähemmän tieteellisiä ja luotettavia vertailuja niin kennoista, kameroista kuin optiikoistakin. Tuo tarpeellinen työ on siis ulkoistettu heille. Sen perusteella sitten kaupoille!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kameroitten testaussivustot tekevät enemmän tai vähemmän tieteellisiä ja luotettavia vertailuja niin kennoista, kameroista kuin optiikoistakin. Tuo tarpeellinen työ on siis ulkoistettu heille. Sen perusteella sitten kaupoille!
Olet oikeassa, että noita vertailuja tekeviä tahoja löytyy mailmalta yhtenä kotimaisena tekijänä esim. Tekniikan Maailma lehti ja/tai vastaavat tahot, joilla on ammattitaito, kyky ja välineet tuottaa peruteltua ja analyyttistä informaatiota kuluttajien päätösten tueksi.
itse olen tehnyt yli 20 vuotta teknistä kauppaa teollisuuden kanssa ja olen seurannut niin monen merkin ja toimittajan tapoja toimia, että siitä tuo edellinen synkkä yhteenvetoni.
Ongelmana näen, että on tahoja joiden etujen mukaista on kylvää vakava epäilyn siemen testaustoimintaa tekevien tahojen toimintaa / tuloksia kohtaan samalla hiljaisesti korostaen omaa tuotettaan tai osaamista. Lukemattomat kerrat olenkin kuullut huhuja miten, joku maahantuoja olisi ostanut esim TM:n testin tuloksia jne. Samoin olen usealta taholta kuullut miten esim DXoMarkin tulokset olisivat olleet "perinteisesti" suosiolliset jollekin tietylle valmistajalle. Itse tähän EN usko, enkä edes halua lähteä spekuloimaan koko aiheella, mutta taustalla kohisee ja jonkun etuja tilanne tuntuu ajavan.
Toisaalta olen myös havainnut, että asiakkaalla on melkein jopa "luontainen tarve tulla petetyksi", koska monesti heidän tosiasialliset päätöksenteon vaikuttimet ovat puhtaasti taloudelliset, eikä tuotteen toimivuudella, laadulla tai tuottavuudella ole kaupanteon hetkellä mitään arvoa tai tekemistä. Jälkeen päin kyllä osataan ehkä pikkuisen narista saunan jälkeen....:-(
Oman työni kohdalla olen havainnut tuotteiden toiminnassa yli 100 kertaisia eroja erilaisilla toiminnan mittareilla mitattuja. Erot ovat siis pahimmillaan aivan älyttömät! Usein vaikka halvan olisi saanut ilmaiseksi, niin olisi silti kannattanut kuitenkin ostaa se hyvä (ja kalliimpi). Tämän valokuvausaihepiirin alla tuottavuutta ja takaisinmaksuaikaa taikka edes elinkaaren kustannuksia tai tuottoja voi olla vaikea mitata, laskea tai arvottaa, mutta edustamani teollisen toiminnan kohdalla on onneksi toisin. Valitettavasti tämäkään ei juuri helpota kauppojen tekoa, vaan kaupankäynnin värikäästä historiasta johtuen myyjän / kaupallisen edustajan sanaan ei tunnetusti ole opittu luottamaan, mikä saa asiakkaan varmasti epäröimään ja alttiiksi tunteisin vetoaville argumenteille.
Näissä tilanteissa olenkin todennut parhaaksi olla äärimäisen rehellinen ja asiantunteva, jotta asiakas voisi luottaa ongelmansa minun haltuun ja hoidettavaksi ja nukkua hyvin tämän päätöksen tehtyään.
Mitenkään en usko, etteikö tämä sama psykologia voisi toimia suorassa loppukäyttäjä markkinoinnissa. Siksi ihmettelenkin näitä "miekka ja kivi aikakauden" analogia arvojen käyttöä (lue esim. tuumaset kennokoot), koska asiakas ei niiden taustoja tunne ja tilanne jättää liian paljon kysymyksiä vastaamatta, mikä ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti ostopäätökseen. Vai onko oikeasti niin, ettei keskiverto kuluttajalla ole kykyä tunnistaa laatua esim. digikuvasta?
Kaikesta huolimatta olen usein joutunut toteamaan, että loppujen lopuksi "Totuuden torvi on vain TORVI" ja todellisuudessa yhteistyö ja kaupat hoidetaan lopulta kavereiden kesken.
Kiitokset ja anteeksi, jos ja kun jaksoit näin pitkälle lukea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa, että noita vertailuja tekeviä tahoja löytyy mailmalta yhtenä kotimaisena tekijänä esim. Tekniikan Maailma lehti ja/tai vastaavat tahot, joilla on ammattitaito, kyky ja välineet tuottaa peruteltua ja analyyttistä informaatiota kuluttajien päätösten tueksi.
itse olen tehnyt yli 20 vuotta teknistä kauppaa teollisuuden kanssa ja olen seurannut niin monen merkin ja toimittajan tapoja toimia, että siitä tuo edellinen synkkä yhteenvetoni.
Ongelmana näen, että on tahoja joiden etujen mukaista on kylvää vakava epäilyn siemen testaustoimintaa tekevien tahojen toimintaa / tuloksia kohtaan samalla hiljaisesti korostaen omaa tuotettaan tai osaamista. Lukemattomat kerrat olenkin kuullut huhuja miten, joku maahantuoja olisi ostanut esim TM:n testin tuloksia jne. Samoin olen usealta taholta kuullut miten esim DXoMarkin tulokset olisivat olleet "perinteisesti" suosiolliset jollekin tietylle valmistajalle. Itse tähän EN usko, enkä edes halua lähteä spekuloimaan koko aiheella, mutta taustalla kohisee ja jonkun etuja tilanne tuntuu ajavan.
Toisaalta olen myös havainnut, että asiakkaalla on melkein jopa "luontainen tarve tulla petetyksi", koska monesti heidän tosiasialliset päätöksenteon vaikuttimet ovat puhtaasti taloudelliset, eikä tuotteen toimivuudella, laadulla tai tuottavuudella ole kaupanteon hetkellä mitään arvoa tai tekemistä. Jälkeen päin kyllä osataan ehkä pikkuisen narista saunan jälkeen....:-(
Oman työni kohdalla olen havainnut tuotteiden toiminnassa yli 100 kertaisia eroja erilaisilla toiminnan mittareilla mitattuja. Erot ovat siis pahimmillaan aivan älyttömät! Usein vaikka halvan olisi saanut ilmaiseksi, niin olisi silti kannattanut kuitenkin ostaa se hyvä (ja kalliimpi). Tämän valokuvausaihepiirin alla tuottavuutta ja takaisinmaksuaikaa taikka edes elinkaaren kustannuksia tai tuottoja voi olla vaikea mitata, laskea tai arvottaa, mutta edustamani teollisen toiminnan kohdalla on onneksi toisin. Valitettavasti tämäkään ei juuri helpota kauppojen tekoa, vaan kaupankäynnin värikäästä historiasta johtuen myyjän / kaupallisen edustajan sanaan ei tunnetusti ole opittu luottamaan, mikä saa asiakkaan varmasti epäröimään ja alttiiksi tunteisin vetoaville argumenteille.
Näissä tilanteissa olenkin todennut parhaaksi olla äärimäisen rehellinen ja asiantunteva, jotta asiakas voisi luottaa ongelmansa minun haltuun ja hoidettavaksi ja nukkua hyvin tämän päätöksen tehtyään.
Mitenkään en usko, etteikö tämä sama psykologia voisi toimia suorassa loppukäyttäjä markkinoinnissa. Siksi ihmettelenkin näitä "miekka ja kivi aikakauden" analogia arvojen käyttöä (lue esim. tuumaset kennokoot), koska asiakas ei niiden taustoja tunne ja tilanne jättää liian paljon kysymyksiä vastaamatta, mikä ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti ostopäätökseen. Vai onko oikeasti niin, ettei keskiverto kuluttajalla ole kykyä tunnistaa laatua esim. digikuvasta?
Kaikesta huolimatta olen usein joutunut toteamaan, että loppujen lopuksi "Totuuden torvi on vain TORVI" ja todellisuudessa yhteistyö ja kaupat hoidetaan lopulta kavereiden kesken.
Kiitokset ja anteeksi, jos ja kun jaksoit näin pitkälle lukea.Kuluttajat tekevät useimmiten ostopäätöksensä tunteella. Jos katselevat ns. faktoja niin useimiten takerrutaan sitten johonkin kokonaisuuden kannalta epäolennaiseen tai hierotaan jotain desimaaleja. Hyvä myyjä tunnistaa ostajan todelliset tarpeet ja osaa ohjata ostopäätöstä oikeaan suuntaan. Ei ole myyjänkään etu myydä vääriä tuotteita, vaikka usein toision väitetään. Ihminen on aika uskollinen ja palaa jos on ollut tyytyväinen.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4144520
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2462249Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.701660Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1611452Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti2911337Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu671137Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää1371094Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671075Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔621031- 119967