Moi! Oon 13vuotias tyttö. Mun perheessä kaikki on lestadiolaisia. En oo koskaan itse uskonut jumalaan. Oon alkanut nyt jonkin verran meikkamaan (ihan vähän vaan ja semi luonnollisesti) ja äiti on huomannut sen ja on ihan raivoissaan. En viitti ees kävellä rennosti kenenkään sisaruksen ohi koska ne tuijottaa mun naamaa.. Oon aina tiennyt että eroan joskus tästä uskonnosta,ajattelin että joskus 15-16vuotiaana mutta tekis nyt mieli jo kertoo äitille etten usko jumalaan koska en voi edes katsoo siihen päin ilman sen vihaista ilmettä. Mä itte kun mulla on meikkiä tunnen oloni paljon mukavemmaks ja vihdoin oon saanut vähän enemmän olla omaitseni. Tuntuu että oon niinkun joku virhekappale, mun sisarukset on 'täydellisiä' uskovaisia ja sitten mä. Mulla on myös syömishäiriö joten oon aina ollu "vaikeempi" lapsi. Mua inhottaa vaan niin paljon äitin ajattelutapa, sen mielestä vaan ja ainoastaan lestadiolaisuus on oikein ja meikkaus pahaa syntiä. Aargh ei oo olemassa yhtä oikeeta tapaa elää. Tiiän että jos kertoisin etten usko jumalaan se ois tosi kova paikka niille ja erkaantuisin meiän perheestä ja äiti ajattelis että ehkä tää on vaan joku teinin kokeiluvaihe tms.. Voikun saisin olla oma itteni. Oon myös panseksuaali josta en myöskään oo kertonu ja jos sen vielä sanoisin niin mut varmaan heitettäs pihalle. Odotan niin paljon sitä kun meen ysiluokan jälkeen vuodeksi japaniin vaihtoon siellä mulla on aikaa toteuttaa itseäni
Haluaisin erota lestadiolaisuudesta
Anonyymi
0124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.