Väärä leimaaminen ja metkinnät pois?

Miten potilas voi päättää mikä on väärä tieto, koska hänellä ei ole lääketieteellistä koulutusta edes.
Näiden ennakkoluuloistani ihmisten ei pitäisi koskaan edes mennä lääkäriin, kun näyttää siltä että tekevät omia diagnooseja omasta sairaudestaan .
Joten kunhan pysyvät pois rasittamasta hoitosysteemiä turhilla jutuillaan niin että tavalliset postilaatikon saisivat ajan lääkärille.
Jos muka tietää että lääkäriä paremmin tilanteensa niin hoitelee sen sitten ihan itse.

Mikä niissä merkinnöissä on niin kamalaa että ne on piilotettava , siis merkinnät kertoo sairaudesta , joka on fakta mitä potilas kärsii. Joten en ymmärrä noin vanhan aikaista ajatustapaa. Niin kauan kun psyykkisiin sairausten kanssa lymyillään niin ihmiset tulevat ainoastaan leimaamaan oman itsensä.
Kun on sairas niin on, ei siinä sen kummempia piilottelua tarvita

Kuka välittää oikeastaan millaisia reseptejä sinulle on kirjoitettu, vai onko se jotenkin kunnia kysymys sinulle ettei kukaan saa tietää sairauttasi, sillä sairaus on fakta ja se on hyväksyttävä

Näinhän tomppelit aina tekee, ollaan olevinansa niin tärkeitä ihmisiä kaikenmaailman piilottelun kanssa että lopulta maalaavat itsensä nurkkaan. Ihan kun jotain kiinnostaisi jonkun lääkkeet

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän tomppelit aina tekee, ollaan olevinansa niin tärkeitä ihmisiä kaikenmaailman piilottelun kanssa että lopulta maalaavat itsensä nurkkaan. Ihan kun jotain kiinnostaisi jonkun lääkkeet

Lue lisää

Heheh...
Ainakin yhtä yleislääkäriä kiinnosti kovasti lääkitykseni, kun menin lääkäriin fyysisistä syistä.
Alkoi kysellä " eikö sulla ole mitään psyyken lääkettä käytössä? "
Vastasin ainoastaan, että ei ole.
Jälkeenpäin mietin, että olisi täytynyt kysyä " pitäisikö olla? Miksi sinun mielestä? "

Tällaista tämä on, kun taustatiedoissa näkyy psykiatriset diagnoosit.
Voi mitä kaikkea sitä onkaan saanut kuulla, ja millaista käytöstä nähtyä, ihan lääkäreiden toimesta.
Onneksi osuu harvemmin kohdalle asennevikaisia lääkäreitä. Typerää käytöstä, kun eivät edes tunne potilasta, eivätkä tiedä potilaan jokapäiväisestä elämästä yhtään mitään.

AP. lle: Lääkärin kirjoittamaa epikriisiä ei korjata tai poisteta. Potilaalla on oikeus huomauttaa virheellisestä tiedosta epikriisissään ja siihen on ilmeisesti asianomainen lomake. Korjaus kirjataan potilastietoihin, mutta lääkäri ei ilmeisesti koskaan muuta kirjoittamaansa. - Itselläni on käynyt monta kertaa, että epikriisissäni on esim. sekoitettu oikea ja vesen puoli. On selvä, että seuraava lääkäri ihmettelee, mitä on tapahtunut ja helposti laitetaan potilaan syyksi (tämä vain esimerkkinä).

Kyllä estää apteekkia näkemästä jos on pistänyt kiellon.

Anonyymi kirjoitti:

AP. lle: Lääkärin kirjoittamaa epikriisiä ei korjata tai poisteta. Potilaalla on oikeus huomauttaa virheellisestä tiedosta epikriisissään ja siihen on ilmeisesti asianomainen lomake. Korjaus kirjataan potilastietoihin, mutta lääkäri ei ilmeisesti koskaan muuta kirjoittamaansa. - Itselläni on käynyt monta kertaa, että epikriisissäni on esim. sekoitettu oikea ja vesen puoli. On selvä, että seuraava lääkäri ihmettelee, mitä on tapahtunut ja helposti laitetaan potilaan syyksi (tämä vain esimerkkinä).

Lue lisää

Miksi muuttaisi aitä millaisen diagnoosin potilas on saanut, sillä se on tehty lääketieteellisillä menetelmillä joista potilas usein ei tiedä mitään

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä estää apteekkia näkemästä jos on pistänyt kiellon.

Olis kiva nähdä potilas joka saa vakavan sairaskohtauksen ja on kieltänyt mitä lääkkeitä syö, niin että silloin voi saada väärän avun ja kuolla siihen. Siksihän yhteiskunta on kehittänyt systeemin josta voi tarpeen tullessa nähdä tarvittavat tiedot potilaasta ja että saa oikean avun äkillisessä sairaskohtauksessaan .
Mikä siinä on että jotkut luulee että jollain olisimkiinnostusta hänen tietoihinsa mitenkään, vainoharhaista porukkaa jotka eivät ole pysyneet mukana journaalisyteemin kehityksessä
Kun ollaan muka niin salaisia niin salaisia .
Naurettavaa sinänsä näiden ” tärkeiden ” ihmisten touhut

tämä

No hups, mulle tulee hyttysen pistoista aika pahat allergiset oireet, niin tarkoittaako se että.... mulla olis mielenterveysongelma?
En ole ennen moista kuullutkaan.....

Anonyymi kirjoitti:

No hups, mulle tulee hyttysen pistoista aika pahat allergiset oireet, niin tarkoittaako se että.... mulla olis mielenterveysongelma?
En ole ennen moista kuullutkaan.....

Lue lisää

En minäkään usko että jos olet allerginen...ni et sulla olisi heti mielenterveys ongelmia. Ompa omituista mennä sellaista olettamaan.

Jos sinä itse tiedät paremmin kun lääkäri oman sairautesi niin miksi ykeensä menet lääkäriin .osta apteekista allergia lääkkeitä niin se menee ohitse.
Jos ei verikokeessa löydy allergeeneja niin arvaan mikä silloin on kysymyksessä

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinä itse tiedät paremmin kun lääkäri oman sairautesi niin miksi ykeensä menet lääkäriin .osta apteekista allergia lääkkeitä niin se menee ohitse.
Jos ei verikokeessa löydy allergeeneja niin arvaan mikä silloin on kysymyksessä

Lue lisää

Yleisimmät allergiat selviää ilman lääkäreitäkin, oireet ovat niin selkeät, jos vain on aiheuttaja tiedossa. Esim. siitepölyallergia aiheuttaa nuhaa, silmien kutinaa, tukkoisuutta.
Eläimet suurin piirtein samanlaisia oireita.
Joillekin voi toki tulla voimakkaitakin oireita ihoreaktioita myöten.
Tavallisia allergialääkkeitä saa ilman reseptiä.

Tuntuu tuo stigmatisaatio olevan turhankin yleistä...

Anonyymi kirjoitti:

Tuntuu tuo stigmatisaatio olevan turhankin yleistä...

Erittäinkin. Saattaa jäädä paljon huomaamatta ja hoitamatta. Surullista.

Anonyymi kirjoitti:

Erittäinkin. Saattaa jäädä paljon huomaamatta ja hoitamatta. Surullista.

Vaikka huomattaisiinkin, silti voi jäädä hoitamatta, tai huonolle hoidolle.

Kyse juurikin on leimaamisesta koska näillä asioilla ei ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa.Näissä kirjauksissa on hyvin yksityisiä asioita jotka kaikki pääsevät lukemaan ja monesti kirjauksissa on pahoja virheitä joiden korjaaminen on työn ja tuskan takana.Ei ole harvinaista että psyk. potilaaksi leimattu jää ilman hoitoa koska kaikki laitetaan "nuppi" ongelmien piikkiin.

https://madinfinland.org/mita-ovat-mielen-sairaudet/

On täysin selvää, että jos ihmistä esimerkiksi pahoinpidellään, niin tällainen tapahtuma aiheuttaa ihmiselle pahan mielen. Ja jos mieli järkkyy erityisen pahasti, ihmisestä voi tulla työkyvytön ja hän voi alkaa kokea eriskummallisia kokemuksia. Esimerkin pahoinpidelty ihminen saattaa toisten ihmisten tuen puuttuessa tai vastoinkäymisten kumuloituessa vetäytyä omiin oloihinsa ja kehittää itselleen ”psykoottisen” maailman, jossa hänen on parempi olla.

Onko yllä kuvattu sairasta ja kuuluuko tällainen ”mielen patologia” lääketieteen alaan? Väitän, että ainoa looginen vastaus kumpaankin kysymykseeni on kieltävä. Psykiatriassa on siis kysymys inhimillisten piirteiden patologisoinnista. Yhdenkin psykiatrisen sairauden olemassaolo kertoo inhimillisen kokemuksen määrittelemistä sairaaksi.

Toisinaan kuulee psykiatrien lisäksi myös yhteiskuntatieteilijöiltä ja muilta ihmisten kärsimyksen kanssa tekemisissä olevilta toimijoilta, että psykiatriset sairaudet ovat aivan eri asia kuin normaalit elämän ongelmat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kaikki psykiatrian alaan kuuluvat ”sairaudet” kuuluvat olennaisesti ihmisyyteen. Se että kyse ei ole oikeista sairauksista, ei luonnollisestikaan poista tarvetta auttaa kärsiviä kanssaihmisiä. Siksi on olemassa akuutti tarve kehittää sellaisia palveluita, joissa ymmärretään biologisen psykiatrian ideologisuus ja epätieteellisyys. Lisäksi on olemassa akuutti tarve kehittää uusia käsitteitä, joilla puhua inhimillisistä kokemuksista ilman lääketieteen termejä. Yhteiskuntatieteissä ongelma kiteytyy monesti siihen, että nähdään “mieleltään sairaiden” kokemaa leimautumista ja lähdetään sitten purkamaan tätä vääryyttä “mielisairaita leimaavien diskurssien” vastaisilla kamppailuilla. Miksi ei mieluummin pohdita kuitenkin ennen kynäsotaa, että mistä oikein on kysymys kun puhutaan “mielen sairauksista”? Sairauksia ei voi täysin mielivaltaisesti “konstruoida” vain siksi, että niin katsotaan olevan hyvä.

Yhteenvetona, vastaukseni siihen, mitä ovat ”mielen sairaudet” kuuluu näin: ne ovat tavallisten ihmisten inhimillisiä reaktioita elämään. Ne eivät siis ole sairauksia ollenkaan eivätkä siten todellakaan kiistattomasti lääketieteen alaa. Minusta on itsestään selvää, että kyse ei ole “sairauksista siinä missä muutkin”, joten kaikki todistustaakka asian suhteen on nyt valtavirtanäkemyksen kannattajilla.

Kohdallani omakannassa ei näy allergioita ( testit tehty allergiasairaalassa mm. uv ja nikkeli, lääkeyliherkkyys ym ) ei mm. pysyvää vammautumistani, eikä sydänifarktejani, riskiarvioinnissani ei näy mitään, pitäisikö näkyä ? Ei paljon muutakaan näy siellä joten kait olen terve.

Näin on, itselleni on ihan luonnollinen asia sekin että hammaslääkärikin näkee lääkelistani .
Mutta näiden ennakkoluuloistani ihmisten kuva psyykkisestä sairaudesta on niin väärä kun se voi olla.kun pelkäävät että heitä pidetään ” hulluna” koska itse käyttävät sitä nimitystä jos vaikka joku on masentunut.
Ja kuten sanoit allergiasta niin siinäkin asiassa on monta seikkaa mitä tavikset eivät ymmärrä edes.
Nämä ihmiset ovat aina haittana terveyden hoidolle omilla mielikuvituksellaan kun eivät tiedä lääketieteestä mitään.
Aina ihmetellyt että miksi he yleensä menevät lääkäriin, kun eivät arvosta lääketiedettä oman tietämättömyytensä perusteella.
Kunhan hoitelisivat vaivansa itse, sekin helpottaisi jonotusta terveyskeskuksiin .

Anonyymi kirjoitti:

Kyse juurikin on leimaamisesta koska näillä asioilla ei ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa.Näissä kirjauksissa on hyvin yksityisiä asioita jotka kaikki pääsevät lukemaan ja monesti kirjauksissa on pahoja virheitä joiden korjaaminen on työn ja tuskan takana.Ei ole harvinaista että psyk. potilaaksi leimattu jää ilman hoitoa koska kaikki laitetaan "nuppi" ongelmien piikkiin.

https://madinfinland.org/mita-ovat-mielen-sairaudet/

On täysin selvää, että jos ihmistä esimerkiksi pahoinpidellään, niin tällainen tapahtuma aiheuttaa ihmiselle pahan mielen. Ja jos mieli järkkyy erityisen pahasti, ihmisestä voi tulla työkyvytön ja hän voi alkaa kokea eriskummallisia kokemuksia. Esimerkin pahoinpidelty ihminen saattaa toisten ihmisten tuen puuttuessa tai vastoinkäymisten kumuloituessa vetäytyä omiin oloihinsa ja kehittää itselleen ”psykoottisen” maailman, jossa hänen on parempi olla.

Onko yllä kuvattu sairasta ja kuuluuko tällainen ”mielen patologia” lääketieteen alaan? Väitän, että ainoa looginen vastaus kumpaankin kysymykseeni on kieltävä. Psykiatriassa on siis kysymys inhimillisten piirteiden patologisoinnista. Yhdenkin psykiatrisen sairauden olemassaolo kertoo inhimillisen kokemuksen määrittelemistä sairaaksi.

Toisinaan kuulee psykiatrien lisäksi myös yhteiskuntatieteilijöiltä ja muilta ihmisten kärsimyksen kanssa tekemisissä olevilta toimijoilta, että psykiatriset sairaudet ovat aivan eri asia kuin normaalit elämän ongelmat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kaikki psykiatrian alaan kuuluvat ”sairaudet” kuuluvat olennaisesti ihmisyyteen. Se että kyse ei ole oikeista sairauksista, ei luonnollisestikaan poista tarvetta auttaa kärsiviä kanssaihmisiä. Siksi on olemassa akuutti tarve kehittää sellaisia palveluita, joissa ymmärretään biologisen psykiatrian ideologisuus ja epätieteellisyys. Lisäksi on olemassa akuutti tarve kehittää uusia käsitteitä, joilla puhua inhimillisistä kokemuksista ilman lääketieteen termejä. Yhteiskuntatieteissä ongelma kiteytyy monesti siihen, että nähdään “mieleltään sairaiden” kokemaa leimautumista ja lähdetään sitten purkamaan tätä vääryyttä “mielisairaita leimaavien diskurssien” vastaisilla kamppailuilla. Miksi ei mieluummin pohdita kuitenkin ennen kynäsotaa, että mistä oikein on kysymys kun puhutaan “mielen sairauksista”? Sairauksia ei voi täysin mielivaltaisesti “konstruoida” vain siksi, että niin katsotaan olevan hyvä.

Yhteenvetona, vastaukseni siihen, mitä ovat ”mielen sairaudet” kuuluu näin: ne ovat tavallisten ihmisten inhimillisiä reaktioita elämään. Ne eivät siis ole sairauksia ollenkaan eivätkä siten todellakaan kiistattomasti lääketieteen alaa. Minusta on itsestään selvää, että kyse ei ole “sairauksista siinä missä muutkin”, joten kaikki todistustaakka asian suhteen on nyt valtavirtanäkemyksen kannattajilla.

Lue lisää

Kukin tyylillään.

Minä tein aikoinaan potilasvahinko ilmoituksen itse, hölmö kun olin, päätöksestä ei voinut silloin valittaa kun olin kirjoittanut sen " väärin " , tosin lääkärit nykyaikana voivat sanoa että " päässä " vikaa, no 30v kamppaillut kipujen kanssa ja sama jatkuu, sisulla vain pärjättävä, tosin tuli sydäninfarkti ja todettiin että jo toinen, aikaisempi jäänyt lääkäriltä terv.keskuksessa huomaamatta, kun edellinen oli tarjosivat masennuslääkkeitä, että jaksaisin, olin kuulemma vain masentunut. Taas olisin voinut tehdä valituksen , enpä enää jaksanut, nyt aivoinfarkteja, verisuonen pullistumia aivoissa ( onneksi vain kaksi ), ja olen edelleen työkykyinen 61v niin toi ajoissa puuttuminen ei auta, minussa kun ei kuulemma ole mitään vikaa joka oikeuttaisi edes eläkkeeseen, tosin taas voin valittaa hoitamatta jättämisestä. tosin omakannassa lukee vain työrajotteinen. Aikanaan todettiin uv-allergia, samoin mm. lääke allergioita ja yliherkkyyksiä, noitakaan ei ole kirjattu omakantaan, vaikka olen niistä ilmoitellut.

Suorilla kysymyksillä ?
Kattos kun näille hörhöillä ei voi oikein tehdä suoria kysymyksiä kun saattavat takertua yhteen sanaan kysymyksessä ja sitten rakentavat siitä sanasta ihan oman käsityksensä
Esimerkki jos lääkäri vaikka kysyy että kuinka on tupakoinnin ja alkoholin kanssa.
Niin potilas tulee kotiin ja kertoo että lääkäri LUULEE että juon viinaa, siis näin pienistä asioista rakennetaan iso asia, sen ole nähnyt niin monet kerrat eivät ole kypsiä ymmärtämään koska puhuvat ihan eri pohjalla asioista kun lääkäri

Anonyymi kirjoitti:

Minä tein aikoinaan potilasvahinko ilmoituksen itse, hölmö kun olin, päätöksestä ei voinut silloin valittaa kun olin kirjoittanut sen " väärin " , tosin lääkärit nykyaikana voivat sanoa että " päässä " vikaa, no 30v kamppaillut kipujen kanssa ja sama jatkuu, sisulla vain pärjättävä, tosin tuli sydäninfarkti ja todettiin että jo toinen, aikaisempi jäänyt lääkäriltä terv.keskuksessa huomaamatta, kun edellinen oli tarjosivat masennuslääkkeitä, että jaksaisin, olin kuulemma vain masentunut. Taas olisin voinut tehdä valituksen , enpä enää jaksanut, nyt aivoinfarkteja, verisuonen pullistumia aivoissa ( onneksi vain kaksi ), ja olen edelleen työkykyinen 61v niin toi ajoissa puuttuminen ei auta, minussa kun ei kuulemma ole mitään vikaa joka oikeuttaisi edes eläkkeeseen, tosin taas voin valittaa hoitamatta jättämisestä. tosin omakannassa lukee vain työrajotteinen. Aikanaan todettiin uv-allergia, samoin mm. lääke allergioita ja yliherkkyyksiä, noitakaan ei ole kirjattu omakantaan, vaikka olen niistä ilmoitellut.

Lue lisää

Lääkärit eivät sano että jollain on päässä vikaa sillä heille se on sairaus joka pitää hoitaa
Ei siis mitenkään erikoista

Anonyymi kirjoitti:

Lääkärit eivät sano että jollain on päässä vikaa sillä heille se on sairaus joka pitää hoitaa
Ei siis mitenkään erikoista

Sydänlääkäri sanoi minulle " verenpaine johtuu korvien välistä, kun on tuo mielialasairaus ".
Perään jatkoi selittämistä, miten se mieliala vaikuttaa paineisiin.
Verenpainetta ja sydäntä tutkittiin tuolloin. Taustatiedoissani on merkintä psyykkisestä sairaudesta.
Väitti minun myös nukkuvan levottomasti, mukamas siitä johtuen paineet nousee yöllä.
Eipä hän ollut kertaakaan nähnyt minun nukkuvan, niin ei mitenkään voinut tietää, kuinka rauhallinen, paikallani nukkuja olen.
Tuossa oli jo vähän mukana sitä paljon puhuttua leimaamista, ei sitä kukaan voi kieltää.

Hyvä, infarktin jälkeen tarjosivat masennuslääkkeitä.

Jos maksaa omalla rahalla kaikki lienee mahdollista yksityisellä.Jos kuuluu kirkkoon Suomen kahden virallisen uskonnon papeilla on lakiin kirjattu vaitiolovelvollisuus.Sitten on tietysti kolmas sektori,nettichattejä ja kriisipuhelimia.

https://tukinet.net/

Mitä tarkoittaa kolmas sektori käytännössä, kun keskusteluavusta on kyse? Kiitos vastauksesta!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kolmas sektori käytännössä, kun keskusteluavusta on kyse? Kiitos vastauksesta!

https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/apua-mielenterveyden-ongelmiin/mielenterveyspalvelut/kolmannen-sektorin-auttavat

Kolmannen sektorin auttavat palvelut.

Lukuisat järjestöt tuottavat ns. järjestölähtöisiä auttamispalveluita. Järjestöjen tuottamat palvelut rahoitetaan useimmiten RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUELLA ja ne ovat käyttäjille maksuttomia. Monien järjestöjen toimintaan voi myös itse osallistua esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena tukihenkilönä. Järjestöjen tarjoama apu on esimerkiksi puhelinauttamista, verkkoauttamista, kasvokkaista kriisityötä, vertaistukea tai kuntoutuskursseja.

"Tiedättekö, mistä voisi saada apua traumaperäiseen stressihäiriöön?"

Oletko kokeillut Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjeita?

Noilla ohjeilla jelppasin itseäni, kun kärsin saamani väärän hoidon ja sote-palveluissa kokemieni satuttavien kohtelujen seurauksista, joita oli unettomuus, ahdistus, pelot ja masennus. Omahoidon ohjenuoranani oli että tyydyin pieniin askeliin. Tavoitteena vain että hiljaa hyvä tulee, ja niinhän siinä kävi, että loppu hyvin kaikki hyvin.

Ketjun AP:n varsinaisesta aiheesta ajattelen niin, että oikeat ja asialliset potilas/asiakastiedot ovat merkki siitä, että kirjauksia tehneisiin ammattihenkilöihin voi luottaa. Ja jos merkintöihin tulee kirjattua virheellinen tai turha tieto, niin sen korjaaminen tai poisto omavalvontatoimenpiteenä on taas merkki siitä, että siten toimivan sote-paikan laatuun ja potilas- ja asiakasturvallisuuteen voi luottaa. Siinähän ei ole mitään kummallista, että virheitä sattuu. Mutta siinä on, jos virheisiin ei puututa ja niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Miten potilaat ja asiakkaat voisivat luottaa sellaisen sote-palvelun omavalvontaan, jossa virheet jätetään hoitamatta kuntoon tai valvontaviranomaisen selvittelyvastuulle?!?

Viranomaisen on tiedettävä, mitä asioita lain mukaan asiakas- ja potilastietoihin pitää ja saa kirjata, ja mitä asioita ei saa kirjata. Asiakas- ja potilastietoja koskevat lait ovat selkeitä ja viranomaistoimintaan kuuluu se, että viranomaisen on tunnettava lait. Viranomaisen laintuntemuksen vaatimus tulee perustuslaista. Virkamies ei perustuslain mukaan voi vedota tietämättömyyteensä lainsäädännön sisällöstä.

Eikös tuo mielenterveystalo ole hus:n ylläpitämä. Arvaisin, että siitä jää merkinnät, mitä tulkitaan potilasta tapaamatta "huimalla" tavalla. Miten on? Tietääkö joku?

Anonyymi kirjoitti:

"Tiedättekö, mistä voisi saada apua traumaperäiseen stressihäiriöön?"

Oletko kokeillut Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjeita?

Noilla ohjeilla jelppasin itseäni, kun kärsin saamani väärän hoidon ja sote-palveluissa kokemieni satuttavien kohtelujen seurauksista, joita oli unettomuus, ahdistus, pelot ja masennus. Omahoidon ohjenuoranani oli että tyydyin pieniin askeliin. Tavoitteena vain että hiljaa hyvä tulee, ja niinhän siinä kävi, että loppu hyvin kaikki hyvin.

Ketjun AP:n varsinaisesta aiheesta ajattelen niin, että oikeat ja asialliset potilas/asiakastiedot ovat merkki siitä, että kirjauksia tehneisiin ammattihenkilöihin voi luottaa. Ja jos merkintöihin tulee kirjattua virheellinen tai turha tieto, niin sen korjaaminen tai poisto omavalvontatoimenpiteenä on taas merkki siitä, että siten toimivan sote-paikan laatuun ja potilas- ja asiakasturvallisuuteen voi luottaa. Siinähän ei ole mitään kummallista, että virheitä sattuu. Mutta siinä on, jos virheisiin ei puututa ja niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Miten potilaat ja asiakkaat voisivat luottaa sellaisen sote-palvelun omavalvontaan, jossa virheet jätetään hoitamatta kuntoon tai valvontaviranomaisen selvittelyvastuulle?!?

Viranomaisen on tiedettävä, mitä asioita lain mukaan asiakas- ja potilastietoihin pitää ja saa kirjata, ja mitä asioita ei saa kirjata. Asiakas- ja potilastietoja koskevat lait ovat selkeitä ja viranomaistoimintaan kuuluu se, että viranomaisen on tunnettava lait. Viranomaisen laintuntemuksen vaatimus tulee perustuslaista. Virkamies ei perustuslain mukaan voi vedota tietämättömyyteensä lainsäädännön sisällöstä.

Lue lisää

Mitä teen kun en osaa kuin valehdella ja solvata?
Olen Kollimaattori!

Anonyymi kirjoitti:

Eikös tuo mielenterveystalo ole hus:n ylläpitämä. Arvaisin, että siitä jää merkinnät, mitä tulkitaan potilasta tapaamatta "huimalla" tavalla. Miten on? Tietääkö joku?

En osaa sanoa muuta kuin, että on psykiatrian dogman julkinen "tietopankki". Jos siellä on jotakin rekisteröitymistä tai vastaavaa niin lienee sanomattakin selvää, että järjestelmässä tunnistautumisesta voi olla ikäviä seuraamuksia henkilölle itselleen.

Varoituksena sanoisin yleisesti ja kerraten, että mielenterveystalo edustaa valtion virallista psykiatrista ajattelutapaa ja dogmaa, joten sillä ei ole paljoa tekemistä tieteellisten faktojen ja todellisuuden kanssa. Kannattaa miettiä kahteen kertaan ottaako sivustolla kerrottavaa tosissaan.

Anonyymi kirjoitti:

https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/apua-mielenterveyden-ongelmiin/mielenterveyspalvelut/kolmannen-sektorin-auttavat

Kolmannen sektorin auttavat palvelut.

Lukuisat järjestöt tuottavat ns. järjestölähtöisiä auttamispalveluita. Järjestöjen tuottamat palvelut rahoitetaan useimmiten RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUELLA ja ne ovat käyttäjille maksuttomia. Monien järjestöjen toimintaan voi myös itse osallistua esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena tukihenkilönä. Järjestöjen tarjoama apu on esimerkiksi puhelinauttamista, verkkoauttamista, kasvokkaista kriisityötä, vertaistukea tai kuntoutuskursseja.

Lue lisää

Palvelut voivat auttaa mutta voivat myös haitata vakavasti ihmisen elämäää organisoimalla laajamittaisia mustamaalaamis- ja valheidenlevittelykerhoja, riippuen siitä mikä on yhdistyksen johdon ja työntekijöiden henkinen taso.

Siis ei saisi tulla omakantaan. Silti olet sairas , sekin on jo stressiä sisäänsä että ei saa olla missään ylhäällä mitä sairastat. Kova stressi tekee ihmisen sairaaksi ja siinä ei pitäisi olla mitään hävettävää. Joten heitä tuollaiset ennakkoluulot romukoppaan ja ole se mikä olet sairautesi kanssa.äsiis sairaus ei poistu vaikka se otettaisiin kokonaan pois kaikista papereista .pitää hyväksyä itsensä sellaisena kun on, eikä yrittää muka piiloitella kun siihen ei ole mitään syytä edes .
Tälläiset ihmiset sotkevat hyväisesti hoitosysteemiä, ja erittäin lapsellista kun muka peitellään asioita mikä on fakta

Diagnoosiluetteloiden perusteella tehdään tilastoja paljonko on Suomessa esim. psykoosipotilaita. Minäkin olen noissa tilastoissa edustettuna kahdella psykoosilla vaikka tosiasiassa minulla ei ole ollut ensimmäistäkään. Miksiköhän Suomessa on niin paljon psykooseja verrattuna muihin maihin?

Väärien diagnoosien poistamattomuudella suojellaan sairaalloisesti psykiatreja ja aiheutetaan vahinkoa potilaille.

Suomessa on viidenneksi eniten psykiatreja OECD-maista suhteutettuna väkilukuun. Silti Suomessa on koko ajan huutava pula psykiatreista, mutta ei muista erikoislääkäreistä.

Haloo! Mikä on psykiatrian tila Suomessa? Ei taida olla asiat ihan kohdillaan. Taitaisi olla psykiatrian aika siirtyä tähän päivään potilaiden palvelijaksi ja tarkastella realistisen kriittisesti omaa toimintaa, jotta voisi kehittää sitä oikeaan suuntaan. Rahaa on yhteiskunta kyllä satsannut psykiatriaan (kouluttanut psykiatreja), mutta tuloksia ei vaan ole kuulunut.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on viidenneksi eniten psykiatreja OECD-maista suhteutettuna väkilukuun. Silti Suomessa on koko ajan huutava pula psykiatreista, mutta ei muista erikoislääkäreistä.

Haloo! Mikä on psykiatrian tila Suomessa? Ei taida olla asiat ihan kohdillaan. Taitaisi olla psykiatrian aika siirtyä tähän päivään potilaiden palvelijaksi ja tarkastella realistisen kriittisesti omaa toimintaa, jotta voisi kehittää sitä oikeaan suuntaan. Rahaa on yhteiskunta kyllä satsannut psykiatriaan (kouluttanut psykiatreja), mutta tuloksia ei vaan ole kuulunut.

Lue lisää

Mielenterveyspalvelujen saatavuus on Suomessa neljänneksi parasta 40 maata käsittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa. Suomessa on kyllä jo satsattu mielenterveyspalveluihin ja nyt hallitus aikoo satsata lisää. Onkohan aiheellista? Pitäisiköhän paremminkin kiinnittää huomio kustannus-hyötysuhteeseen ja käyttää varat muualle terveydenhuoltoon, jossa kustannus-hyötysuhde on jo kohdillaan. Taitaa psykiatria sairastaa omaa tautiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenterveyspalvelujen saatavuus on Suomessa neljänneksi parasta 40 maata käsittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa. Suomessa on kyllä jo satsattu mielenterveyspalveluihin ja nyt hallitus aikoo satsata lisää. Onkohan aiheellista? Pitäisiköhän paremminkin kiinnittää huomio kustannus-hyötysuhteeseen ja käyttää varat muualle terveydenhuoltoon, jossa kustannus-hyötysuhde on jo kohdillaan. Taitaa psykiatria sairastaa omaa tautiaan.

Lue lisää

Tarvitaankohan noita rankkoja ja virheellisiä diagnooseja sen takia, että ne tilastoidaan ja niiden perusteella jaetaan määrärahat psykiatrialle. Tämä voisi selittää myös sen, että vääräksi osoittautuneita diagnooseja ei suostuta poistamaan diagnoosiluettelosta. Tuolloinhan olisi kyseessä petos ja vielä pahempaa se kaikki, mitä siitä aiheutuu virheellisin perustein rankoilla diagnooseilla leimatuille ihmisille. Asia olisi selvittämisen arvoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tarvitaankohan noita rankkoja ja virheellisiä diagnooseja sen takia, että ne tilastoidaan ja niiden perusteella jaetaan määrärahat psykiatrialle. Tämä voisi selittää myös sen, että vääräksi osoittautuneita diagnooseja ei suostuta poistamaan diagnoosiluettelosta. Tuolloinhan olisi kyseessä petos ja vielä pahempaa se kaikki, mitä siitä aiheutuu virheellisin perustein rankoilla diagnooseilla leimatuille ihmisille. Asia olisi selvittämisen arvoinen.

Lue lisää

Määrärahat ja henkilöstömitoitus tulee mm. sen mukaan kuinka vaikeahoitoisia potilaita on osastolla. Psykoosipotilaat ovat vaikeahoitoisia ja psykoosipotilaan hoitoisuusluokitus on ymmärrettävästi korkea. Psykiatrinen järjestelmä hyötyy sairaalloisesti siitä, että on mahdollisimman paljon raskaita diagnooseja kuten psykoosi. Tällöin voi vaatia enemmän määrärahoja ja henkilöstöä. Löytyisiköhän tästä selitystä sille, että edes vääräksi todettuja psykoosidiagnooseja ei saa diagnoosiluettelosta pois.

...onkohan vielä niinkin, että pystyvät kikkailemaan diagnoositilastoillaan esittäen parempia psykoosin hoidon tuloksia kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan. Väärän psykoosidiagnoosin saanut ei tietenkään palaa sairaalaan ja se saadaan tilastoissa näyttämään parannetulle potilaalle. Tämä näyttö edellyttää, että alunperinkään väärää diagnoosia ei poisteta.

Sanoisinpahan vaan mielipiteenäni, että psykiatrinen järjestelmä on sairas. Se sairastaa omia tautejaan. Ihmettelen yhteiskunnan toimijoita ja heidän saamattomuuttaan asian korjaamiseksi. Leimaamisella aiheutetaan paljon tuskaa ja kärsimystä ihmisille, jotka eivät pysty itse puolustautumaan ja mitä yhteiskunnan varojen tuhlausta se on.

Joo, mut ei ne lääkärit kuuntele, eivät edes lue vaikka potilas vie erikoilääkärin tekemistä tutkimuksista ja röntgenkuvista paperit nenän eteen, tai tekee listan, tai miten vaan. Lääkäri kun voi olla terveyskeskuksissa " omaa" mieltä ja kumota tutkimukset. Minua on neuvottu käymään terveyskeskuksessa uudelleen ja uudelleen, mutta kun en enää jaksa ja tyhmää kun kuormitan lääkärin aikaa, mutta muuten kuulemma ei apua saa. Itken sitten itsekseni kipujeni kanssa en enää ymmärrä noita lääkäreitä, turhia käyntejä kun pitäisi välttää, mikä on turha käynti ja kuka sen saa aikaan ?Olisiko terveyskeskus lääkäri jolla ei ole aikaa tutustua potilaan ptutkimuksiin jotka jo on tehty ? Mietin joskus mitä terveyden huollossa on tapahtunut ? Onko potilas vain kone jota paikataan ja mihin on kadonnut inhimillisyys, kalliimmaksi kun tulee juoksuttaa potilasta uudelleen ja uudelleen terveysasemalle.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mut ei ne lääkärit kuuntele, eivät edes lue vaikka potilas vie erikoilääkärin tekemistä tutkimuksista ja röntgenkuvista paperit nenän eteen, tai tekee listan, tai miten vaan. Lääkäri kun voi olla terveyskeskuksissa " omaa" mieltä ja kumota tutkimukset. Minua on neuvottu käymään terveyskeskuksessa uudelleen ja uudelleen, mutta kun en enää jaksa ja tyhmää kun kuormitan lääkärin aikaa, mutta muuten kuulemma ei apua saa. Itken sitten itsekseni kipujeni kanssa en enää ymmärrä noita lääkäreitä, turhia käyntejä kun pitäisi välttää, mikä on turha käynti ja kuka sen saa aikaan ?Olisiko terveyskeskus lääkäri jolla ei ole aikaa tutustua potilaan ptutkimuksiin jotka jo on tehty ? Mietin joskus mitä terveyden huollossa on tapahtunut ? Onko potilas vain kone jota paikataan ja mihin on kadonnut inhimillisyys, kalliimmaksi kun tulee juoksuttaa potilasta uudelleen ja uudelleen terveysasemalle.

Lue lisää

Kannattaisiko jättää piirit ja elää elämäänsä?

Anonyymi kirjoitti:

Tarvitaankohan noita rankkoja ja virheellisiä diagnooseja sen takia, että ne tilastoidaan ja niiden perusteella jaetaan määrärahat psykiatrialle. Tämä voisi selittää myös sen, että vääräksi osoittautuneita diagnooseja ei suostuta poistamaan diagnoosiluettelosta. Tuolloinhan olisi kyseessä petos ja vielä pahempaa se kaikki, mitä siitä aiheutuu virheellisin perustein rankoilla diagnooseilla leimatuille ihmisille. Asia olisi selvittämisen arvoinen.

Lue lisää

Aina vaan paranee jutut , sairasta touhua ihmiseltä kun epäillään asioita ja sotketaan siihen raha Se kertoo paljon minkälainesesta ihmisestä on kyse

"En tiedä itkeäkö vai nauraa..."

Sama fiilis tuli mulle tuosta hammaslääkärisi tekemästä vastaanotolla käyntisi merkinnästä. Ilmeisesti hammaslääkärisi päässä ei liiku kuin hammasharja.

Vinkki! Sinulla on oikeus vaatia tietosuoja-asetuksen (2016/679) 16 artiklan nojalla mielestäsi virheellisten tietojen tai käyttötarkoituksen kannalta turhien tietojen poistamista potilasasiakirjoistasi. Virheen oikaisua voit vaatia kolmella eri tavalla:

- tietosuoja-asetuksen (2016/679) 16 artiklan nojalla vaadin seuraavat tiedot poistettavaksi (mainitse virheellinen tieto ja perustelu)

- tietosuoja-asetuksen (2016/679) 16 artiklan nojalla vaadin seuraavat tiedot muutettavaksi (mainitse virheellinen tieto, ehdotettu muutos ja perustelu)

- tietosuoja-asetuksen (2016/679) 16 artiklan nojalla vaadin seuraavat tiedot täydennyksenä liitettäväksi yllä olevaan rekisteriin (perustelut)

Valmiin virheenoikaisulomakkeen tai sisällön vapaamuotoiseen kirjeeseen, jolla vaadit virheen oikaisua, löydät googlaamalla esim. "Virheen oikaisuvaatimus 2018 HUS"

Lopullisen päätöksen tiedon oikaisemisesta tekee tässä kertomassasi tilanteessa hammaslääkärisi. Hänen päätöstään ohjaa EU:n tietosuoja-asetus, joka määrää, että

- Henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä.

- Rekisterinpitäjän on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä.

- Lisäksi asetuksen 16 artiklan mukaisesti rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot.

Kiitos vinkistä!
Jotenkin vaan on usko mennyt siihen, että todistettavasti väärät diagnoosit saisi pois. Kun sairaala ei asiaa korjannut, niin tein tutkintapyynnön eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän vastasi, että ei tutki asiaa, koska se ei ole lainvastainen.

Eli edes todistetusti väärien diagnoosien pito Kanta-arkistossa diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista.
Ihmetteleekö enää kukaan, miksi todistettavasti vääriä tietoja potilasarkistosta ei saa pois.

Toteutuuko Suomessa potilaan-/ihmisoikeudet, kun lakikaan ei velvoita niiden toteuttamista? Onko Suomi oikeusvaltio?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vinkistä!
Jotenkin vaan on usko mennyt siihen, että todistettavasti väärät diagnoosit saisi pois. Kun sairaala ei asiaa korjannut, niin tein tutkintapyynnön eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän vastasi, että ei tutki asiaa, koska se ei ole lainvastainen.

Eli edes todistetusti väärien diagnoosien pito Kanta-arkistossa diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista.
Ihmetteleekö enää kukaan, miksi todistettavasti vääriä tietoja potilasarkistosta ei saa pois.

Toteutuuko Suomessa potilaan-/ihmisoikeudet, kun lakikaan ei velvoita niiden toteuttamista? Onko Suomi oikeusvaltio?

Lue lisää

Se on päivän selvä asia, että virhediagnoosit ahdistavat! Ja vievät luottamuksen terveydenhuoltoon!

Miksiköhän nopeastikin vääräksi havaitun diagoosin oheen ei voi laittaa Kannan diagnoosiluettelossa tietoa, joka ilmaisee, että kyseessä on ollut väärä diagnoosi?

Se tietohan tekisi koko diagnoosiluettelosta luotettavamman. Ja siksi auttaisi kiireen keskellä töitä paiskovia lääkäreitä.

He kun kiireessään voisivat tunnonvaivoja potematta tyytyä pelkkään diagnoosiluetteloon uuden potilaan kohdalla, vaikkakin potilasturvallisuussyistä potilaan tilanteeseen pitäisikin tutustua käyntitietoja lukien.

Oletan siis, että vääriksi havaituista diagnooseista tehdään aina jonkinlainen merkintä nimenomaan käyntitietoihin. Pitäisi ainakin tehdä, oletan.

Jos sinun potilastietojesi käyntitietoihin ei ole kirjoitettu väärästä diagnoosistasi tietoa, niin voit tehdä potilastietoihisi sellaisen oikaisuvaatimuksen, jossa vaadit, että tietojasi täydennetään tiedolla vääräksi osoittautuneesta diagnoosista. Muotoile vaatimukseen lause tai kaksi, joista ilmenee esimerkiksi seuraavat tiedot:

- sinulle on (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) diagnosoinut (päivämäärä) psykoosisairauden (diagnoosikoodi), josta (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) ei kuitenkaan ole (päivämäärä) havainnut merkkejä, mistä puolestaan voi päätellä, että psykoosidiagnoosi on ollut väärä, koska psykoosista ei tutkitun tiedon mukaan parane päivässä

Laitoin tuohon psykoosin, koska muistelen (jos olet sama anonyymi joka on edellä kertonut tapauksestaan), että sinulle oli tehty psykoosidiagnoosi, mutta todettu seuraavana päivänä että se oli väärä, ja olit saanut siitä tiedon mustaa valkoisellakin muistusvastauksessa.

Olen kuullut jossain Ylen radio-ohjelman haastattelussa sanottavan, että lääkärit eivät mielellään kerro potilailleen sitä, että kollega on tehnyt tälle väärän diagnoosin. Joten voi olla niinkin, etteivät he halua suoraan kirjoittaa potilastietoihinkaan, että potilaalle toisen lääkärin tekemä diagnoosi on väärä. Siis nimenomaan vaikka sen heti havaitsisivat, kun psykoosidiagnoosin saanut potilas on sairaalassa.

Terveydenhuollossa toimintamenetelmä, tai ns. maantapa, saattaa olla sellainen, että väärän psykoosidiagnoosin havainto kirjoitetaan vain laittamalla diagnoosiluetteloon uusi diagnoosi. Mikä on ongelmallista, koska pelkästä diagnoosiluettelosta ei selviä totuus siellä olevien diagnoosien elinkaaresta.

Minusta on hyvä, että olet tehnyt asiastasi kantelun oikeusasiamiehelle. vaikkei sitä ole voitu ottaakaan käsittelyyn. Se on kuitenkin tärkeää tietoa oikeusaisasiamiehen aineistoihin, että tämän kaltaista ongelmaa ilmenee psykiatrisissa diagnooseissa. Olisikin kiinnostavaa saada tutkimustietoa siitä, miten herkästi suomalaisessa terveydenhuollossa lätkitään potilaisiin psykoosidiagnooseja, jotka osoittautuvat vääriksi. Ja tutkimustietoa, miten terveydenhuollossa on toimittu potilaiden kanssa, joille on diagnosoitu psykoosisairautta, jota ei sitten olekaan. No, sinä ainakin tiedät, mikä on toimintapa.

Onko se suomalaisen terveydenhuollon mielestä reilu ja oikea menetelmä, että potilaat jätetään elämään väärän psykoosidiagnoosin varjoon, selvittelemään väärän diagnoosin seurauksia yksin?

Kiitos kommenteistasi. Jo sekin auttaa, että joku ymmärtää asian ja sen mielettömyyden.

Todellakin diagnoosiluettelossa näkyy vääriksi osoittautuneet diagnoosit määrittämättömästä psykoosista ja depressiivisestä psykoosista. Niiden perään on lätkäisty oikea diagnoosi traumaperäinen stressihäiriö. Minulla on ainoastaan jälkimmäinen diagnoosi, mutta diagnoosilistan mukaan kaikki kolme dg:a. Sen mukaisesti minua kohdellaan aina ollessani tekemisissä soten työntekijöiden kanssa. Ei auta minun kieltää vääriä dg:ja, koska se kuitataan sillä, että psykoosipotilailla ei ole sairaudentuntoa. Tämä ahdistaa pahasti enkä mitään voi.

Tällainen epäoikeudenmukaisuus ja vääryys sattuu syvälle. Minun mielestä väärät dg:t pitäisi voida poistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on päivän selvä asia, että virhediagnoosit ahdistavat! Ja vievät luottamuksen terveydenhuoltoon!

Miksiköhän nopeastikin vääräksi havaitun diagoosin oheen ei voi laittaa Kannan diagnoosiluettelossa tietoa, joka ilmaisee, että kyseessä on ollut väärä diagnoosi?

Se tietohan tekisi koko diagnoosiluettelosta luotettavamman. Ja siksi auttaisi kiireen keskellä töitä paiskovia lääkäreitä.

He kun kiireessään voisivat tunnonvaivoja potematta tyytyä pelkkään diagnoosiluetteloon uuden potilaan kohdalla, vaikkakin potilasturvallisuussyistä potilaan tilanteeseen pitäisikin tutustua käyntitietoja lukien.

Oletan siis, että vääriksi havaituista diagnooseista tehdään aina jonkinlainen merkintä nimenomaan käyntitietoihin. Pitäisi ainakin tehdä, oletan.

Jos sinun potilastietojesi käyntitietoihin ei ole kirjoitettu väärästä diagnoosistasi tietoa, niin voit tehdä potilastietoihisi sellaisen oikaisuvaatimuksen, jossa vaadit, että tietojasi täydennetään tiedolla vääräksi osoittautuneesta diagnoosista. Muotoile vaatimukseen lause tai kaksi, joista ilmenee esimerkiksi seuraavat tiedot:

- sinulle on (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) diagnosoinut (päivämäärä) psykoosisairauden (diagnoosikoodi), josta (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) ei kuitenkaan ole (päivämäärä) havainnut merkkejä, mistä puolestaan voi päätellä, että psykoosidiagnoosi on ollut väärä, koska psykoosista ei tutkitun tiedon mukaan parane päivässä

Laitoin tuohon psykoosin, koska muistelen (jos olet sama anonyymi joka on edellä kertonut tapauksestaan), että sinulle oli tehty psykoosidiagnoosi, mutta todettu seuraavana päivänä että se oli väärä, ja olit saanut siitä tiedon mustaa valkoisellakin muistusvastauksessa.

Olen kuullut jossain Ylen radio-ohjelman haastattelussa sanottavan, että lääkärit eivät mielellään kerro potilailleen sitä, että kollega on tehnyt tälle väärän diagnoosin. Joten voi olla niinkin, etteivät he halua suoraan kirjoittaa potilastietoihinkaan, että potilaalle toisen lääkärin tekemä diagnoosi on väärä. Siis nimenomaan vaikka sen heti havaitsisivat, kun psykoosidiagnoosin saanut potilas on sairaalassa.

Terveydenhuollossa toimintamenetelmä, tai ns. maantapa, saattaa olla sellainen, että väärän psykoosidiagnoosin havainto kirjoitetaan vain laittamalla diagnoosiluetteloon uusi diagnoosi. Mikä on ongelmallista, koska pelkästä diagnoosiluettelosta ei selviä totuus siellä olevien diagnoosien elinkaaresta.

Minusta on hyvä, että olet tehnyt asiastasi kantelun oikeusasiamiehelle. vaikkei sitä ole voitu ottaakaan käsittelyyn. Se on kuitenkin tärkeää tietoa oikeusaisasiamiehen aineistoihin, että tämän kaltaista ongelmaa ilmenee psykiatrisissa diagnooseissa. Olisikin kiinnostavaa saada tutkimustietoa siitä, miten herkästi suomalaisessa terveydenhuollossa lätkitään potilaisiin psykoosidiagnooseja, jotka osoittautuvat vääriksi. Ja tutkimustietoa, miten terveydenhuollossa on toimittu potilaiden kanssa, joille on diagnosoitu psykoosisairautta, jota ei sitten olekaan. No, sinä ainakin tiedät, mikä on toimintapa.

Onko se suomalaisen terveydenhuollon mielestä reilu ja oikea menetelmä, että potilaat jätetään elämään väärän psykoosidiagnoosin varjoon, selvittelemään väärän diagnoosin seurauksia yksin?

Lue lisää

Onneksi Omakanta on käytössä vain Suomessa. Ei tarvitse kuin vaihtaa maata, niin on jo aivan eri järjestelmät käytössä. Maailma on avara. Kannattaa kansainvälistyä ja kartuttaa kielitaitoa.

Eri Anonyymi

Anonyymi kirjoitti:

Se on päivän selvä asia, että virhediagnoosit ahdistavat! Ja vievät luottamuksen terveydenhuoltoon!

Miksiköhän nopeastikin vääräksi havaitun diagoosin oheen ei voi laittaa Kannan diagnoosiluettelossa tietoa, joka ilmaisee, että kyseessä on ollut väärä diagnoosi?

Se tietohan tekisi koko diagnoosiluettelosta luotettavamman. Ja siksi auttaisi kiireen keskellä töitä paiskovia lääkäreitä.

He kun kiireessään voisivat tunnonvaivoja potematta tyytyä pelkkään diagnoosiluetteloon uuden potilaan kohdalla, vaikkakin potilasturvallisuussyistä potilaan tilanteeseen pitäisikin tutustua käyntitietoja lukien.

Oletan siis, että vääriksi havaituista diagnooseista tehdään aina jonkinlainen merkintä nimenomaan käyntitietoihin. Pitäisi ainakin tehdä, oletan.

Jos sinun potilastietojesi käyntitietoihin ei ole kirjoitettu väärästä diagnoosistasi tietoa, niin voit tehdä potilastietoihisi sellaisen oikaisuvaatimuksen, jossa vaadit, että tietojasi täydennetään tiedolla vääräksi osoittautuneesta diagnoosista. Muotoile vaatimukseen lause tai kaksi, joista ilmenee esimerkiksi seuraavat tiedot:

- sinulle on (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) diagnosoinut (päivämäärä) psykoosisairauden (diagnoosikoodi), josta (terveydenhoitopaikan tieto) lääkäri (nimitiedot) ei kuitenkaan ole (päivämäärä) havainnut merkkejä, mistä puolestaan voi päätellä, että psykoosidiagnoosi on ollut väärä, koska psykoosista ei tutkitun tiedon mukaan parane päivässä

Laitoin tuohon psykoosin, koska muistelen (jos olet sama anonyymi joka on edellä kertonut tapauksestaan), että sinulle oli tehty psykoosidiagnoosi, mutta todettu seuraavana päivänä että se oli väärä, ja olit saanut siitä tiedon mustaa valkoisellakin muistusvastauksessa.

Olen kuullut jossain Ylen radio-ohjelman haastattelussa sanottavan, että lääkärit eivät mielellään kerro potilailleen sitä, että kollega on tehnyt tälle väärän diagnoosin. Joten voi olla niinkin, etteivät he halua suoraan kirjoittaa potilastietoihinkaan, että potilaalle toisen lääkärin tekemä diagnoosi on väärä. Siis nimenomaan vaikka sen heti havaitsisivat, kun psykoosidiagnoosin saanut potilas on sairaalassa.

Terveydenhuollossa toimintamenetelmä, tai ns. maantapa, saattaa olla sellainen, että väärän psykoosidiagnoosin havainto kirjoitetaan vain laittamalla diagnoosiluetteloon uusi diagnoosi. Mikä on ongelmallista, koska pelkästä diagnoosiluettelosta ei selviä totuus siellä olevien diagnoosien elinkaaresta.

Minusta on hyvä, että olet tehnyt asiastasi kantelun oikeusasiamiehelle. vaikkei sitä ole voitu ottaakaan käsittelyyn. Se on kuitenkin tärkeää tietoa oikeusaisasiamiehen aineistoihin, että tämän kaltaista ongelmaa ilmenee psykiatrisissa diagnooseissa. Olisikin kiinnostavaa saada tutkimustietoa siitä, miten herkästi suomalaisessa terveydenhuollossa lätkitään potilaisiin psykoosidiagnooseja, jotka osoittautuvat vääriksi. Ja tutkimustietoa, miten terveydenhuollossa on toimittu potilaiden kanssa, joille on diagnosoitu psykoosisairautta, jota ei sitten olekaan. No, sinä ainakin tiedät, mikä on toimintapa.

Onko se suomalaisen terveydenhuollon mielestä reilu ja oikea menetelmä, että potilaat jätetään elämään väärän psykoosidiagnoosin varjoon, selvittelemään väärän diagnoosin seurauksia yksin?

Lue lisää

Ei ole teknisesti mahdollista korjata Kantaan merkittyjä vääriä diagnooseja, koska elämme vasta vuotta 2020. Täytyy vielä jonkin aikaa odottaa, että tiede kehittyy.

Ilmeisesti et ymmärrä nykyaikaista hoitosysteemiä joissa kaikki hoitopisteet ovat mukana ja se on hyvä systeemi sinänsä, mutta teikäläinen elää sitä aikaa kun hoitoaysteemi oli toinen.
Hammaslääkärin on hyvä tietää sairautesi siksi että jos vaikka menettäisi tajuntasi siellä niin saisit oikean avin.
Näyttää siltä ettei monikaan tiedä miten hoito systeemi toimii nykyisin .

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vinkistä!
Jotenkin vaan on usko mennyt siihen, että todistettavasti väärät diagnoosit saisi pois. Kun sairaala ei asiaa korjannut, niin tein tutkintapyynnön eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän vastasi, että ei tutki asiaa, koska se ei ole lainvastainen.

Eli edes todistetusti väärien diagnoosien pito Kanta-arkistossa diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista.
Ihmetteleekö enää kukaan, miksi todistettavasti vääriä tietoja potilasarkistosta ei saa pois.

Toteutuuko Suomessa potilaan-/ihmisoikeudet, kun lakikaan ei velvoita niiden toteuttamista? Onko Suomi oikeusvaltio?

Lue lisää

Milloin potilas on kelvollinen ilman koulutusta arvioimaan että on muka väärä diagnoosi .
Diagnoosin tekee lääkärit ja jos niitä ei olla otettu pois niin silloin on hyväksytty diagnoosi oikeana . Sillä diagnoosi tehdään lääketieteellisillä kriteereillä , josta sinulla ei ole tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole teknisesti mahdollista korjata Kantaan merkittyjä vääriä diagnooseja, koska elämme vasta vuotta 2020. Täytyy vielä jonkin aikaa odottaa, että tiede kehittyy.

Mikähän se väärä diagnoosi sitten on kun niin moni siitä kirjoittaa sen haluaisin tietää.

En luottaisi kannan kieltoihin.Mikäli käy terapeutilla kannattaa ehdottomasti etsiä sellainen joka on valmis sopimaan potilaan kanssa siitä mitä kirjataan.Kaikkia psykiatreja kannattaa ehdottomasti välttää.

Missä mahtaa olla psyykkisesti sairastuneiden lääkäreiden oma sairaala? Arvelen, että ei missään. Ovat riepoteltavana samoin kuin muutkin psyykkisesti sairastuneet ja heidät epäinhimillistetään alemmiksi, huonommiksi olioiksi. Siksi hekään eivät voi vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen.

Tuo on niin totta. Olen itse ollut suljetuilla osastoilla, joissa sattui olemaan sairastunut lääkäri ( 2 eri kertaa, 2 eri lekuria ). Heitä kohdeltiin ihan tavattoman epäasiallisesti. Minä tosissaan ihmettelin että miksi hoitohenkilökunta käyttäytyi niin törkeästi. Ihan kuin olisivat kiusanneet ja ilkeilleet huvikseen. Teki pahaa nähdä vierestä. Sairastuminen ei ikinä katso ammattia tai mitään muutakaan.

Wau! Hienoja sopimuksia olet tehnyt :) Ihan vaan yleisellä tasolla alkoi kiinnostaa, että minkälainen käyntien hinnoittelu on tällä psykoterapeutillasi, joka ei pidä mitään ajantasaista potilasasiakirjaa käynneistäsi, ja psykiatrilla joka lupasi silputa potilasasiakirjasi eläkkeelle jäätyään? Ovatko kalliita? Ottavatko ylimääräistä hintaa näistä erikoissopimuksista? Joudutko maksamaan itse kaiken, vai saatko osan Kelan kuntoutuksesta tai sairaudenhoitokorvauksista, tai sairausvakuutuksesta, ja jos saat, niin menevätkö ne osuudet suoraan psykoterapeutillesi ja psykiatrillesi? Nimetkin olisi kiva tietää, niin voisi kysyä heiltä aikoja...

Älä vastaa noihin uteluihin!

Anonyymi kirjoitti:

Wau! Hienoja sopimuksia olet tehnyt :) Ihan vaan yleisellä tasolla alkoi kiinnostaa, että minkälainen käyntien hinnoittelu on tällä psykoterapeutillasi, joka ei pidä mitään ajantasaista potilasasiakirjaa käynneistäsi, ja psykiatrilla joka lupasi silputa potilasasiakirjasi eläkkeelle jäätyään? Ovatko kalliita? Ottavatko ylimääräistä hintaa näistä erikoissopimuksista? Joudutko maksamaan itse kaiken, vai saatko osan Kelan kuntoutuksesta tai sairaudenhoitokorvauksista, tai sairausvakuutuksesta, ja jos saat, niin menevätkö ne osuudet suoraan psykoterapeutillesi ja psykiatrillesi? Nimetkin olisi kiva tietää, niin voisi kysyä heiltä aikoja...

Lue lisää

Sinä voisit kysyä aikoja vaikkapa Milla Magialta.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä voisit kysyä aikoja vaikkapa Milla Magialta.

Hehheh, Milla Magiasta ainakin tietää etukäteen että asioita ei sääntöjen mukaan tehdä ja siksi valvontaviranomainen ei hyväksy toimintaa.

Yksi vaihtoehto on käyttää internetin yli ulkomaista terapeuttia, jota koskevat oman vastaanottonsa sijaintimaan kirjaamisvelvoitteet. Joissakin maissa voi olla Suomeen verrattuna hyvinkin edulliset psykologin, psykiatrin tai pk. sairaanhoitajan palvelut, psykoterapia tms. Yhteyttä voi pitää esim. Skypen avulla. Kannattaa tutkia tuollaisiakin mahdollisuuksia.

Ihan mielenkiintoisia näkemyksiä esität. Mutta! Miten ja mistä asiakirjoista varmistetaan annetun hoidon laatu ja turvallisuus, jos potilaan psykoterapeutti ja psykiatri eivät tee ajantasaisia ja tarpeellisia potilastietomerkintöjä? Minua potilaana tämä kysymys mietityttäisi, jos tietäisin, että psykoterapeutti ja psykiatri tai kuka tahansa muu lääkäri eivät noudata lakia potilasasiakirjojen suhteen.

En omaa lääketieteellistä koulutusta enkä sellaista tietomäärää, että olisin kyvykäs arvioimaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta hoidosta, että se on kohdallani vaikuttavaa ja turvallista hoitoa. Siksi minun on vaan luotettava terveydenhuoltojärjestelmäämme.

Potilaana olen ottanut hoitoja vastaan turvallisin mielin, koska olen luottanut terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja hoitopaikkojen omavalvontaan, kuin myös siihen, että terveydenhuollon valvontaviranomaisten toiminta on luotettavaa ja laadukasta.

Ennen kuin suostuu siihen, että psykoterapeutti / lääkäri ei asianmukaisia ja ajantasaisia potilastietomerkintöjä, niin minun mielestä potilaan kannattaa miettiä tätä:

Jos jälkeenpäin ilmenee, että potilaan saamaa hoitoa on aiheellista selvittää, jos epäillään, että potilaan saama psykoterapia- ja lääkityshoito on ollut haitallista, niin miten valvontaviranomaiset sitä selvittävät, jos ei ole asianmukaisesti laadittuja potilasasiakirjoja, joista ilmenee, miten potilaan hoito toteutettiin eri vaiheissa, ketkä siihen osallistuivat ja miten potilaan lakisääteiset oikeudet otettiin huomioon hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa!!

Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat liian usein huolimattomia laatiessaan potilasasiakirjoja, mutta se ei ole syy miksi pitäisi jättää potilasasiakirjat laatimatta.

Tämä on tärkeää asiaa:

- Asianmukaisesti laaditut potilasasiakirjat ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä vastaavasti henkilökunnan oikeusturvan toteuttamisessa.

- Niiden tietoja käytetään esimerkiksi potilaan muistutuksia, kanteluja ja vakuutus- yms. etuuksia koskevissa asioissa.

- Mikäli riittäviä ja oikeaan aikaan laadittuja potilasasiakirjamerkintöjä ei ole, hoidon asianmukaisuutta on mahdotonta arvioida luotettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan mielenkiintoisia näkemyksiä esität. Mutta! Miten ja mistä asiakirjoista varmistetaan annetun hoidon laatu ja turvallisuus, jos potilaan psykoterapeutti ja psykiatri eivät tee ajantasaisia ja tarpeellisia potilastietomerkintöjä? Minua potilaana tämä kysymys mietityttäisi, jos tietäisin, että psykoterapeutti ja psykiatri tai kuka tahansa muu lääkäri eivät noudata lakia potilasasiakirjojen suhteen.

En omaa lääketieteellistä koulutusta enkä sellaista tietomäärää, että olisin kyvykäs arvioimaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta hoidosta, että se on kohdallani vaikuttavaa ja turvallista hoitoa. Siksi minun on vaan luotettava terveydenhuoltojärjestelmäämme.

Potilaana olen ottanut hoitoja vastaan turvallisin mielin, koska olen luottanut terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja hoitopaikkojen omavalvontaan, kuin myös siihen, että terveydenhuollon valvontaviranomaisten toiminta on luotettavaa ja laadukasta.

Ennen kuin suostuu siihen, että psykoterapeutti / lääkäri ei asianmukaisia ja ajantasaisia potilastietomerkintöjä, niin minun mielestä potilaan kannattaa miettiä tätä:

Jos jälkeenpäin ilmenee, että potilaan saamaa hoitoa on aiheellista selvittää, jos epäillään, että potilaan saama psykoterapia- ja lääkityshoito on ollut haitallista, niin miten valvontaviranomaiset sitä selvittävät, jos ei ole asianmukaisesti laadittuja potilasasiakirjoja, joista ilmenee, miten potilaan hoito toteutettiin eri vaiheissa, ketkä siihen osallistuivat ja miten potilaan lakisääteiset oikeudet otettiin huomioon hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa!!

Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat liian usein huolimattomia laatiessaan potilasasiakirjoja, mutta se ei ole syy miksi pitäisi jättää potilasasiakirjat laatimatta.

Tämä on tärkeää asiaa:

- Asianmukaisesti laaditut potilasasiakirjat ovat tärkeitä potilaan tiedonsaantioikeuden ja oikeusturvan kannalta sekä vastaavasti henkilökunnan oikeusturvan toteuttamisessa.

- Niiden tietoja käytetään esimerkiksi potilaan muistutuksia, kanteluja ja vakuutus- yms. etuuksia koskevissa asioissa.

- Mikäli riittäviä ja oikeaan aikaan laadittuja potilasasiakirjamerkintöjä ei ole, hoidon asianmukaisuutta on mahdotonta arvioida luotettavasti.

Lue lisää

Ongelma onkin siinä, että potilasasiakirjamerkinnät ovat yksipuolisesti kirjattuja ja ne kirjataan ensisijaisesti siten, että oma ja samalla esimiesten selusta varmistetaan. Potilaan kertoma ei ole tarkalleen ottaen se mitä kirjataan. Virheellisiä merkintöjä ei suostuta korjaamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että potilas kirjataan liioitellun sairaaksi, jolloin hänellä ei ole uskottavuutta, jos jotain asiaa selvitetään myöhemmin. On naiivia, että potilasasiakirjoja pidetään juridisina dokumentteina. Näin "aina oikeassa oleva" psykiatrinen kulissi on pidetty pystyssä. Vastuuseen ei ole voinut joutua koskaan.

Omavalvontaan uskominen on naiivia.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma onkin siinä, että potilasasiakirjamerkinnät ovat yksipuolisesti kirjattuja ja ne kirjataan ensisijaisesti siten, että oma ja samalla esimiesten selusta varmistetaan. Potilaan kertoma ei ole tarkalleen ottaen se mitä kirjataan. Virheellisiä merkintöjä ei suostuta korjaamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että potilas kirjataan liioitellun sairaaksi, jolloin hänellä ei ole uskottavuutta, jos jotain asiaa selvitetään myöhemmin. On naiivia, että potilasasiakirjoja pidetään juridisina dokumentteina. Näin "aina oikeassa oleva" psykiatrinen kulissi on pidetty pystyssä. Vastuuseen ei ole voinut joutua koskaan.

Omavalvontaan uskominen on naiivia.

Lue lisää

Asia on niin, että psykoterapautilla on laissa määritelty tietojenantovelvollisuus, joten hänen noudatettava sitä, vaikka se johtaisi häneen kohdistuvaan valvonnalliseen seuraamukseen.

Tämä! "Hyvään hallintoon kuuluvana oikeussuojatakeena voidaan kuitenkin pitää oikeutta olla todistamatta itseään vastaan. Tämän vuoksi asianosaisella ei ole yleistä velvollisuutta esittää hallinnollisen valvonnan yhteydessä selvitystä, joka voi toimia perusteena häntä koskevan rikossyytteen nostamiseen (inkriminaatiokielto). On kuitenkin huomattava, että varsinaisen rikosprosessin ulkopuolella inkriminaatiokiellolla on suppeampi merkitys kuin rikosprosessissa. Inkriminaatiokiellosta ei tämän vuoksi seuraa oikeutta olla täyttämättä lakiin perustuvaa velvoitetta antaa viranomaiselle tietoja taikka alistua lakisääteisiin tarkastuksiin tai valvontatoimiin. Inkriminaatiokiellolla ja siihen perustuvalla
vaitiolo-oikeudella ei siten välttämättä ole olennaista merkitystä hallinnollisessa valvonnassa, jonka seurauksena voidaan päättää ainoastaan hallinnollisista seuraamuksista. Tämä inkriminaatiokiellon rajoitus on perusteltu myös siltä kannalta, että hallinnollisen valvonnan kohteena oleva voisi muuten kieltäytyä noudattamasta lakiin perustuvaa tietojenantovelvollisuuttaan, jonka tarkoituksena on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen."

- Ei niillä ole ehdotonta todistusvoimaa. Jos psykiatrin laatimissa potilasasiakirjoissa on totuudenvastaista tietoa, ne eivät ole luotettavia asiakirjoja, eikä niillä silloin ole minkäänlaista todistusvoimaa. Ja jos niitä ei ole laadittu asianmukaisesti ajallaan, ei niillä ole silloinkaan todistusvoimaa, koska ne ovat jälkeenpäin kirjoitettuna epäluotettavia.

- Jos psykiatri väittää valvontaviranomaisille antamissaan selvityksissä tekemänsä potilasasiakirjatiedot oikeiksi, ja sitten selvittelyprosessin aikana ilmenee muiden juridisten asiakirjojen ja muiden todistusaineistojen perusteella, että psykiatrin tekemät potilasasiakirjamerkinnät ja antama selvitys ovat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia, joutuu psykiatri rikosoikeudelliseen prosessiin, jossa asiaa käsitellään.

- Suuri epäkohta on se, että potilaat eivät saa ilmaista juridista apua psykiatriseen diagnoosiin ja hoitoon liittyvien kantelujen ja potilasvahinkoilmoitusten tekemiseen. Ammattitaitoinen potilasasiamies ei riitä, koska hän ei saa auttaa kantelun ja potilasvahinkoilmoituksen kirjoittamisessa ja esimerkiksi valtakirjalla tarpeellisten asiakirjaliitteiden hankkimisessa.

" Jos psykiatrin laatimissa potilasasiakirjoissa on totuudenvastaista tietoa, ne eivät ole luotettavia asiakirjoja, eikä niillä silloin ole minkäänlaista todistusvoimaa. "

Suuri osa siitä mitä potilaspapereissa lukee on asioita, jotka eivät ole objektiivisesti tarkistettavissa. Jotain selkeitä asiavirheitä voi saada korjattua, mutta psykiatriset merkinnät ovat pääkohdiltaan, ja jopa, voisi sanoa, hoidon kannalta olennaisimmalta sisällöltään kirjoittajan subjektiivisia havaintoja, päätelmiä ja tulkintoja. Niitä ei siis ole kenenkään mahdollista osoittaa oikeiksi tai vääriksi.

Myös siitä havaintoaineistosta, mihin psykiatrin päätelmät perustuvat, on vaikea saada potilasasiakirjojen perusteella objektiivista tietoa. Päätelmäthän perustuvat lähinnä vuorovaikutuksessa saataviin tietoihin. Silloin kun potilaskertomuksessa referoidaan potilaan sanomaa asiaa, se ei yleensä tule sanatarkasti, koska se on muistinvaraista. Kukaan ei voi todistaa, mitä potilashuoneessa on puhuttu.

Potilalla on lain mukaan oikeus nauhoittaa keskustelunsa, vaikka salaa. Harva tätä vielä tekee, mutta ei olisi huono idea. Sitten olisi ainakin todiste jonka perusteella voi vaatia korjaamaan virheelliset sitaatit. MUTTA: riskeeraat joutua diagnosoiduksi (paranoia, narsismi, psykoosi. Ties mitä.)

Eräs ystäväni otti tavakseen pitää nauhuria kassissaan lääkärien vastaanotoilla. Hänellä oli terveysongelma, joka myöhemmin paljastui neurologiseksi sairaudeksi, ja sen lisäksi hänellä oli masennusta elämäntilanteensa vuoksi. Kävi siksi monilla eri alojen lääkäreillä. Kokemukset ettei tullut kuulluksi, tai tuli väärinymmärretyksi, ja väärin diagnosoiduksi olivat niin monet ja raskaat, että hän turvautui lopulta nauhuriin. Hän teki sen oman mielenterveytensä vuoksi, jotta voisi paremmin ymmärtää mitä vastaanotolla tapahtui ja mitä diagnooseja hänestä tehtiin. Valittamista sen perusteella hän ei edes harkinnut, koska pelkäsi, että sitten häntä vasta hulluna pidettäisiin! Ja se on minunkin mielestäni aivan aiheellinen huoli.

"Suuri epäkohta on se, että potilaat eivät saa ilmaista juridista apua psykiatriseen diagnoosiin ja hoitoon liittyvien kantelujen ja potilasvahinkoilmoitusten tekemiseen. "
Olen samaa mieltä. Asiaan pitäisi panostaa valtiovallan taholta, palkata asioita tuntevia kunnon juristeja. Potilasjärjestöistä ei näytä olevan paljon mihinkään. Kyselin kerran MTKL:n neuvontapuhelimesta yhden tahdonvastaisessa hoidossa olevan ystäväni puolesta lääkityksestä ym., ja lopputulos oli laiha: häntä vaan lähinnä kehotettiin luottamaan lääkäreihin ja ottamaan rauhallisesti, ja myös, olemaan lukematta keskustelupalstoja...;) - Se ei tosin ollut järjestön varsinainen juristi vaan "kokemusasiantuntija", en tiedä olisiko juristilta saanut parempaa apua ja olisiko hänellä ollut aikaa paneutua.

" Ammattitaitoinen potilasasiamies ei riitä, koska hän ei saa auttaa kantelun ja potilasvahinkoilmoituksen kirjoittamisessa "
Kokemukseni mukaan kyllä saa jossain määrin. Ainakin voi lukea ja kommentoida potilaan kirjoittamaa luonnosta, selventää termejä ja kertoa lainsäädännöstä, johon kantelutekstissä voi vedota. Riippuu varmasti paljon potilasasiamiehestä, miten hän tulkitsee valtuuksiaan. Potilas tekee valituksen omissa nimissään.
Anonyymi
12.8.2019 11

Näköjään mielisairaat eivät myönnä olevansa sairaita, vaikka lääkäri on sen oikein todennut ja kirjannut epikriisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään mielisairaat eivät myönnä olevansa sairaita, vaikka lääkäri on sen oikein todennut ja kirjannut epikriisiin.

Juu niitä näyttää riittävän tällä palstalla. Eivät itse ymmärrä olevansa sairaita päästään.

Anonyymi kirjoitti:

Juu niitä näyttää riittävän tällä palstalla. Eivät itse ymmärrä olevansa sairaita päästään.

Samaa mieltä. Aikanaan moni ei myöskään ymmärtänyt olevansa noita vaikka pappi oli niin todennut.

17.8 pitkät tekstit ovat hyviä. Kerron sen verran että minulle kävi loppujen lopuksi hyvin koska hallinto-oikeus pyysi minulta vastinetta, eli sain tilaisuuden kertoa oman näkemykseni. Silloin kerroin heille että lääkäreiden tekstit eivät olleet ihan todellisia joissain kohdissa. Ihmettelin kyllä pitkään sitä miksi sain sieltä hallinto-oikeudesta tuon mahdollisuuden. Hyvin kävi siinä mielessä että kun olin vastineeni toimittanut niin seuraavan kerran kun tuli puolivuotistarkastus ja lausuntojen aika hoidon jatkumisesta niin minun pakkohoito loppui siihen. Siitä olen ollut ja tulen olemaan ikuisesti kiitollinen hallnto-oikeudelle että sain tilaisuuden kertoa oman kantani.

Juttu on jo useamman vuoden vanha, mutta kirjoitan tähän kuitenkin lisänä tuohon hallinto-oikeuden asiaan.
Kun lääkäreiden lausunnot olivat menneet hallinto-oikeuteen, sain sieltä kirjeen, jossa oli liitteenä lääkärinlausunnot, ja minulle annettiin mahdollisuus antaa vastine asiaan.
Oli tarkkaan merkattu päivämäärä ja kellon aika, mihin mennessä vastine tuli palauttaa.
Tietenkin tein sen vastineen, kirjoitin mitä mieltä itse olin lääkäreiden lausunnoista, ja että niissä oli myös väärää tietoa, sanomaani väärin päin käännettyä tietoa, sekä myös maininta asiasta, jota minulta ei edes oltu kysytty ( olin siihen muka vastannut ).
Mieltä lämmittävä asia oli se, että hallinto-oikeus uskoi minua.
Psykiatrian puolella on aika usein suoraan sanottuna pelko persiissä, uskotaanko potilasta, kun on heikommassa asemassa jo valmiiksi.

Kiltti mies on kiltti mies

Toi juttu ei voi olla totta, että puolisosta kirjoitettaisiin miehen epikriisiin luonteen arvosteluja.

Anonyymi kirjoitti:

Toi juttu ei voi olla totta, että puolisosta kirjoitettaisiin miehen epikriisiin luonteen arvosteluja.

No kuule kyllä se on!
Tarvitaan vain idiootti psykologi ja asiakas joka on ammatillinen manipuloija.

Anonyymi kirjoitti:

Toi juttu ei voi olla totta, että puolisosta kirjoitettaisiin miehen epikriisiin luonteen arvosteluja.

Paitsi luonnekuvaus siellä oli diagnoosi vakava masennus.
Oikea ois ollu vakava vi*utus.

Anonyymi kirjoitti:

No kuule kyllä se on!
Tarvitaan vain idiootti psykologi ja asiakas joka on ammatillinen manipuloija.

Puhut valetta. Epikriisiin kirjataan "potilaan" asiat, ei hänen kumppaninsa.

Anonyymi kirjoitti:

Puhut valetta. Epikriisiin kirjataan "potilaan" asiat, ei hänen kumppaninsa.

Uskotko myös enkeleihin, yksisarvisiin ja tonttuihin? Kyllä sinne oli laveasti kirjattu kaikki mitä ukko oli jorissut. Merkintöjä oli myös aikuisista lapsista.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotko myös enkeleihin, yksisarvisiin ja tonttuihin? Kyllä sinne oli laveasti kirjattu kaikki mitä ukko oli jorissut. Merkintöjä oli myös aikuisista lapsista.

Sinähän niihin enkeleihin ja yksisarvisiin näyt uskovan, kun tuollaisia valeita tänne kirjoittelet.

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän niihin enkeleihin ja yksisarvisiin näyt uskovan, kun tuollaisia valeita tänne kirjoittelet.

Toi on näköjään se kaheli, joka siitä rummutuksesta ja noista seksijutuistakin tänne hörisee jatkuvasti.

" että on juonut pisin vuotta. "

Myös tämä on rumasti sanottu. Yliolkaista ja halventavaa. Voisi korvata sen asiallisella maininnalla vuoden kuluessa ilmenneestä alkoholiongelmasta tms.

Anonyymi
12.8.2019 11

Täällä nämä mielenterveysongelmaiset ja pakkohoidetut nyt valittelevat, kun heistä on lääkäri kirjoittanut epikriiseihin todenperäiset asiat heidän ongelmistaan ja sairaudestaan. Järkyttyneenä ovat lukeneet niistä, kun nyt nämä tiedot ovat koko sairaanhoitopiirin tiedossa.

No onneksi mua ei järkytä mitä oon lukenut ja missä mun tiedot on. Toivottavasti se ei nyt ihan kamalasti sinuakaan järkytä kun oot niin huolissasi meistä valittelijoista.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä nämä mielenterveysongelmaiset ja pakkohoidetut nyt valittelevat, kun heistä on lääkäri kirjoittanut epikriiseihin todenperäiset asiat heidän ongelmistaan ja sairaudestaan. Järkyttyneenä ovat lukeneet niistä, kun nyt nämä tiedot ovat koko sairaanhoitopiirin tiedossa.

Lue lisää

"...kun nyt nämä tiedot ovat koko sairaanhoitopiirin tiedossa"

Perustele tuo väitteesi, että potilastiedot ovat koko sairaanhoitopiirin tiedossa. Nimittäin kyllähän sen tietää joka puljun erkkikin, että potilasasiakirjat ovat salassapidettäviä ja niiden käsittelystä säädetään laissa. On siis tyhmää sumuttaa ja väärin pelotella potilaita väittämällä, että [potilas]tiedot ovat koko sairaanhoitopiirin tiedossa. Potilasasiakirjoja ei saa koko sairaanhoitopiiri lueskella, vaan lääkäreillä ja hoitajilla pitää aina olla lain mukainen potilaan hoitoon liittyvä syy potilastietojen läpikäymiseen.

***
Oma kokemukseni oikaisuvaatimusten tekemisestä terveydenhuoltoon on hyvä. Minulla on terveydenhuollossa joitain tietoja poistettu, koska ne ovat olleet epätarkkoja ja siksi antaneet virheellisen tilannekuvan. Ja jotain tietoa on lisätty, koska selvennys on katsottu tarpeelliseksi. On tapahtunut myös niin, että kieliongelmien seurauksena uusi/sijainen tk-lääkäri on diagnosoinut minulle psykoosin, mutta se on jo päivystyksessä tarkennettu ahdistus- ja masennustilaksi (syynä kärsimystä aiheuttanut elämäntilanne), ja terveyskeskuksen omalääkärini on kirjannut psykoosidiagnoosista myöhemmin vielä erikseen potilastietoihini tarkentavaa asiaa, jottei esim. sijainen tai toinen hoitopaikka jäisi pelkän diagnoosiluettelossa olevan tiedon varaan eli lankeaisi luulemaan siellä näkyvää väärää diagnoosia oikeaksi.

***
Täällä on annettu väärää tietoa, kun on väitetty, että on potilaille hyvä asia, jos psykoterapeutti ei tee ajantasaisia ja asiallisia potilastietokirjauksia. Terapiahoidon vaikuttavuuden havaitseminen ja selvittäminen kuitenkin vaatii, että terapeutti tekee ymmärrettäviä ja luotettavia merkintöjä antamansa hoidon seurauksista ja huomioi kirjauksissa myös potilaan toiminnassa ja voinnissa lääkitystenkin vaikutuksia. Pysyykö terapeutti kartalla antamansa hoidon vaikuttavuuden suhteen, jos hän ei kirjaa potilasasiakirjoihin järjestelmällisesti hoidon seurantatietoja?

Äskettäin Duodecim-lehdessä on ilmestynyt artikkeli, jossa nostetaan tikun nokkaan psykoterapian hyödyt ja haitat, ja erityisesti haitat. Kannattaa lukea artikkeli ja miettiä, mistäköhän syystä esim. yksityissektorilla vastaanottava psykoterapeutti / psykiatri ei tee asiallisia potilastietomerkintöjä, eikä halua kuulua Kanta-palveluun. Miksi kukaan eettisesti oikein toimiva psykoterapeutti / psykiatri olisi valmis riskeeraamaan potilaansa potilasturvallisuutta ja oikeusturvaa, joita asianmukaiset potilasasiakirjat edesauttavat?

Artikkelin tiedot: Psykoterapian haitat - ei vain ruusutarhaa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2019;135(15):1377-84. E. Sailas, M. Heimola ja J. Stenberg. En laita linkkiä, koska se löytyy nopeasti googlaamallakin 'Psykoterapian haitat - ei vain ruusutarhaa'.

Siinä se pointti on. Kun ei ole lainvastaista niin ei voi lain mukaan puuttua asiaan.

Kerrotko vielä miten erotetaan onko jollain tämä psykoosi vai ei. Miten tiedetään kuka on mielisairas ja kuka ei. Kiitos.

Psykiatrithan niitä diagnooseja tekee. Pitäisi kysyä heiltä suoraan. Tuskin he tällä palstalla rupeavat luennoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrithan niitä diagnooseja tekee. Pitäisi kysyä heiltä suoraan. Tuskin he tällä palstalla rupeavat luennoimaan.

Mitä, jos kerron sinulle, että psykiatritkaan eivät tiedä. Keneltä voidaan seuraavaksi kysyä?

En ole paneutunut tuohon asiaan, kun en ole psykoosia kokenut. En myöskään tiedä oletko oikeassa siinä, että psykiatrit eivät tiedä.

Vakuuttunut olen siitä, että väärät diagnoosit diagnoosiluettelossa vahingoittavat ihmistä, kun niitä ei saa sieltä pyynnöstäkään pois ja mielestäni on alhaista, jos eduskunnan oikeusasiamies vastaa, että väärien diagnoosien pitäminen diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista eikä tee asialle mitään. Kuka sitten tekee?

Anonyymi kirjoitti:

En ole paneutunut tuohon asiaan, kun en ole psykoosia kokenut. En myöskään tiedä oletko oikeassa siinä, että psykiatrit eivät tiedä.

Vakuuttunut olen siitä, että väärät diagnoosit diagnoosiluettelossa vahingoittavat ihmistä, kun niitä ei saa sieltä pyynnöstäkään pois ja mielestäni on alhaista, jos eduskunnan oikeusasiamies vastaa, että väärien diagnoosien pitäminen diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista eikä tee asialle mitään. Kuka sitten tekee?

Lue lisää

Koska kukaan ei osaa sanoa mikä on oikea diagnoosi ja mikä väärä diagnoosi, on absurdia keskustella tai väitellä siitä onko jokin diagnoosi oikea vai väärä kenenkin kohdalla. Psykiatriassa diagnoosikin on kielikuva. Diagnoosi viittaa lääketieteeseen, josta psykiatriassa ei ole kysymys.

Olen eri mieltä.
Psykiatri on kirjoittanut M-lausuntoon, että henkilö ei ole mielisairas. (Psykoosi luetaan psykiatriassa mielisairaudeksi.) Tällöin diagnoosiluetteloon jätetty psykoosidiagnoosi on väärä. Pyydän olemaan tarkkaavaisempi ja olemaan sotkematta asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko vielä miten erotetaan onko jollain tämä psykoosi vai ei. Miten tiedetään kuka on mielisairas ja kuka ei. Kiitos.

Asia on kysyttävä potilaalta. Hänellä on varma tieto.

Anonyymi kirjoitti:

Asia on kysyttävä potilaalta. Hänellä on varma tieto.

Aivan. :) Tämä oli paras vastaus tähän mennessä. Enkä odottakaa parempia. Eräs entinen lääketeollisuuden sanoi Ouija-laudan kelpaavan myös. Se on ehkä toiseksi paras tapa, tai parempikin?

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. :) Tämä oli paras vastaus tähän mennessä. Enkä odottakaa parempia. Eräs entinen lääketeollisuuden sanoi Ouija-laudan kelpaavan myös. Se on ehkä toiseksi paras tapa, tai parempikin?

Lue lisää

Lääketeollisuuden edustaja*

Olen miettinyt samaa asiaa viitaten edellisen kirjoituksen vastatoimiasiaan. Tiedän että psykiatrian puolella liittyy pelkoa potilaissa että ei uskalleta valittaa. Ainakin itse olen ollut jälkeenpäin hiljaa epäkohdista joita koin omalla kohdallani ja näin muiden kohdalla pakkohoidossa. Osastolla oli huonoa kohtelua henkilökunnalla potilaita kohtaan. Oli uhkailua, kiristystä, valehtelua, pakkotoimia. Kerran yhteen paikkaan jotain tiedoksiantoa tein niin kirjoitin silloin että pari kertaa osastolle jouduttua vietiin ensimmäiseksi ihmisarvo pois. Paljon on ollut julkisuudessa uutisia vanhusten hoidon epäkohdista mutta kovin on yleistä myös huono toiminta psykiatrian puolella. Monia vuosia asioita seuranneena olen myös huomannut että usein annetaan omaisille paljon parempaa kuvaa mikä tilanne on todellisuudessa. Niistä asioista ei oikeastaan tiedä kuin hoidossa itse olleet ihmiset ja heidän omaisensa joille joku on kokemuksistaan kertonut. Eikä kukaan uskalla ääneen sanoa miten asiat ovat. Itsekin olen ollut hiljaa juuri sen takia koska olen itse kokenut millä tavalla potilaita voidaan pakkohoidossa alistaa, niin kyllä niitä seurauksia oikeasti pelkää, vaikka eihän niin saisi olla. Aina on myös se pelko että uskoisiko kukaan. Ei ole vaikeaa ajatella että epäilyttää kumpaa ennemmin uskotaan, henkilökuntaa vai potilasta. Ja kun tällaiset asiat ovat niinsanotusti arkoja niin eiväthän ne saisi päästä julkisuuteen. Kuinka paljon on porukkaa vaikka irtisanottu työpaikasta sen takia kun ovat ilmoittaneet epäkohdista. Mutta sehän kertoo silloin sen että on päässyt totuus lipsahtamaan kun täytyy heti rangaista. Kyllä tässä yhteiskunnassa on edelleen monia asioita aika rempallaan. Minusta tuntuu että ei kaikkea edes pysty korjaamaan niin kauan kuin ihmisten asenteet eivät muutu. Eikä ole varmaan kiva olla sellaisessa paikassa töissä missä epäkohdat tuntuu pahalta omasta mielestä. Toivotaan kuitenkin että asiat joskus kääntyvät paremmin päin.

Siinä, että psykiatrian kohteet eivät valita kohtelustaan ei ole mitään ihmeellistä. Valittamisesta voidaan rangaista joko suoraan tai myöhemmin, kun ja jos samainen henkilö päätyy aikaisempien, tai vaikka ihan uusienkin, alan työntekijöiden käsiin. Vielä lisäksi, jos valitus ei mene läpi, voidaan asiaa sitä suuremmalla syyllä käyttää todisteena mielisairauden pahentumisesta, millä voidaan oikeuttaa vangitsemisen ja psykiatrisen käsittelyn jatkaminen annosten nostoineen.

Toisena syynä on, että osa uhreista tietää, että psykiatria perustuu mielivaltaan, joten sellaista vastaan ei voi voittaa. Siihen päälle vielä edellä mainittu uhka kostosta ei nosta fiksuissa ihmisissä valitushaluja.

Kolmantena tekijänä on, että psykiatrisesti käsitellyt ovat usein niin huonossa kunnossa sekä fyysisesti että niin sanostusti henkisesti aikaisemman kohtelun jäljiltä, etteivät yksinkertaisesti jaksa tai edes kykene ajamaan enää omia asioitaan. Dementia vaikuttaa tunnetusti henkilön kyvykkyyteen toimia itsenäisesti ja hoitaa asioitaan. Päälle jo edellä mainitut pelot kostosta eivät tässäkään tilanteessa lisää valitusinnokkuutta.

Neljäntenä tärkeänä tekijänä, mikä liittyy kiinteästi ensimmäisenä mainittuun tekijään ja on tavallaan osa sitä, on, että valtio on liitossa psykiatrian kanssa. On suoraan hölmöä kuvitella, että voisi seksuaalivähemmistön edustajana valittaa Ugandassa tai Venäjällä viranomaisille siitä, että on tullut seksuaalisen suuntautumisensa takia kaltoinkohdelluksi, kun valtio nimen omaan tulee kaltoinkohtelua. Jos valtio mahdollistaa mielivaltaan perustuvan pakottamisen, kuten Suomessakin psykiatrian kohdalla, ei omien ihmisoikeuksien tai muidenkaan oikeuksien noudattamista kannata odottaakaan. Samoin valittamiseen eikä ainakaan mihinkään tuloksiin valittamisesta ole realistista mahdollisuutta.

Toivottavasti tämä selvensi teille tilannetta.

Olen Anonyymi 26.8.2019 9:47

Kiitos kommentistasi.

No, täytyy nyt miettiä mitä tämän vastineen kanssa sitten oikein tekisi. Olen ollut sairas ja väsynyt silloin kun olen tuon ilmoituksen valvontaviranomaiselle tehnyt, ja myös tilanteessa jossa olen ollut hyväksikäytetty, mistä sosiaalitoimi on ehkä ollut ainakin jollain tasolla tietoinen. En ole silloin osannut enkä jaksanut käydä läpi joka asiaa, mikä ilmoitukseen olisi pitänyt selkeästi tai selkeämmin kirjoittaa. Olen ollut silloin myös tilanteeni vuoksi hyvin hätääntynyt ja surullinen, pelännyt tulevaisuuttakin sen suhteen, miten selviydyn henkisesti, jos joudun vielä hakemaan taloudellista apua sossusta ajanjaksona kun olen velkajärjestelyssä.

Nyt kun vointini on hyvä ja jaksan kantaa suruni ja aloitella kaikkea uutta mitä elämässä vielä ehtii, ja velkajärjestelyä on jäljellä vain vuosi ja rapiat, niin sinällänsä minulle on jo ihan sama mitä ratkaisuja missäkin tehdään, koska kohdallani tapahtuneita pahoja asioita ne ratkaisut eivät muuta eivätkä poista, enkä kuitenkaan nyt saamieni tietojen vuoksi uskaltaisi missään tapauksessa hakea apua sossusta, jos joku vakava sairaus velkajärjestelyaikana yllättäisi. Nyt pärjään kun pysyn terveenä, joten en kyllä millään raaskisi riskeerata tätä vointiani alkamalla läpikäymään taas tapahtuneita, kyllä se näitä sanoja kirjoittaessa melko selväksi minulle tulee. Jotenkin minusta tuntuu että ongelma on nyt enemmän niiden jotka ovat tehneet virheitä ja niiden joiden olisi pitänyt havaita ja korjata virheet ajoissa. Sinällänsähän sosiaaliasiamies ei yrittänyt estellä minua tekemästä vastinetta, vaan sanoi ettei minun kannata lukea niitä asiakasmerkintöjä. Ja siinä olen samaa mieltä, että selvitettävänä oleva asiakokonaisuus on monimutkainen. (Minä edelleen odotan vastausta kysymykseeni, missä ja miksi valvonta petti ja miksi minua ei autettu ajoissa vaikka on vahvojen huhujen perusteella tiedetty yksityissektorilla työskentelevän terveydenhuollon ammattihenkilön väärästä toiminnasta.)

Kysymykseesi ei varmasti osaa vastata kukaan muu kuin asiassa osallisena olleet. Sehän on totuus että usein kollegat suojelevat omiaan, ei jostain kumman syystä pystytä myöntämään että on toimittu väärin. Maailma on loppujen lopuksi aika kova ja karu paikka, etenkin jos on itse oikeudenmukainen. Ja sen takia vääryydet tuntuvat enemmän ikäviltä.

Olen Anonyymi 26.8.2019 9:47

Niin, se onkin tullut jo selväksi etteivät kaikki näistä asiassa osallisena olevat henkilöt minulle vastaa niin kuin oikea omavalvontaan liittyvä menettely vaatii. Siksikin asian kokonaisselvittely on valvontaviranomaistaholla. Näin siitäkin huolimatta, että tämän monitahoisen tapauksen pari asianosaistahoa saivat vastatoimiksi kokemillani toiminnoillaan aikaan sen, että peruin niitä koskevat kantelut Aviin.

Virkavastuulla toimivat valvontaviranomaiset eivät sulje silmiään saamiltaan epäkohtatiedoilta. Vaikkei niihin heti voi puuttua tai reagoida selvittelyjä käynnistämällä, niin vastaavien tietojen kertyminen kyllä toimii starttipistoolin tavoin: Se on pam ja menoks, iso mylly käynnistyy Avissa/Valvirassa. Valvontaviranomaisille epäkohtatietoja kertyy kaikista tehdyistä kanteluista, myös Kela tekee valvoville viranomaisille ilmoituksia havaitsemistaan epäselvyyksistä. Oletan, että tästä kohteluani ja hoitoani koskevasta monitahoisesta ongelmavyyhdistä valvontaviranomaiset saivat ensimmäisen kerran vihiä siinä vaiheessa, kun tein Aviin terveydenhuoltokantelun, joka ei liittynyt näihin tahoihin, jotka nyt vielä yrittävät viimeiseen asti pimittää omaa osallisuuttaan syntyneeseen ongelmaketjuun. (Toivottavasti uusi hallitus ryhtyy ripeästi niihin toimiin. tekee niitä päätöksiä, jotka helpottavat valvontaviranomaisten työtä. Jos esim. Avin ja Valviran yhdistäminen helpottaa valvontaviranomaisten työtä, niin tehtäköön se ratkaisu pikaisesti, eikä enää tässä asiassa odotella kädet ristissä tulevaa sote-uudistusta.)

Lopuksi vielä tuosta sosiaalitoimen johtajan antamasta selvityksestä, johon minulta pyydettiin vastine. Selvityksessään johtaja on kirjoittanut, että asiakkaan oikeusturvan vuoksi hän lisää asiakastietoihin seuraavat tiedot, ja sitten on tekstiä, jossa on epäselkeä lyhennelmä sos.toimeen tekemästäni oikaisuvaatimuksesta. Nyt kun eilen kävin eräässä tapaamisessa tavisten kanssa ns. vertaistukilakineuvontakeskusteluja, niin siinä yhteydessä vinkattiin, että nyt minun kannattaisi perua kirjallisesti tekemäni ilmoitus kuntani sosiaalitoimesta tietosuojavaltuutetulle, koska en voi vaarantaa nykyistä terveyttäni palaamalla henkisesti raskaisiin tapahtumiin, sillä olen aloittamassa vanhojen osaamisteni päivittämistä ja uusien taitojen hankkimista opiskelujen avulla. Tässä keskustelussa saamani ohjeen mukaan ilmoituksen peruminen olisi oikeusturvani kannalta tässä tilanteessa tärkeää, koska jos vaan en tee vastinetta tai teen sen puuttumatta johtajan antamassa selvityksessä oleviin virheisiin, niin silloin hyväksyn kaikki tiedot, mitä sos.toim.johtaja on antamaansa selvitykseen laittanut.

(Kuntani poliitikot julistavat vähän väliä yhteen ääneen, miten tärkeää olisi saada terveydenhuolto toimimaan niin että mieleterveyspalveluja olisi enemmän. Hmm. Varmasti näin onkin, mutta jos nyt kuitenkin vaikka ensin laittaisivat esim. sosiaalitoimen omavalvonnan toimimaan oikea-aikaisesti oikein. Tai jos eivät siihen pysty, niin sitten tarjoaisivat kuntapalveluna oikeaa juristiapua henkilöille, jotka joutuvat viemään sos.toimen tekemiä virheitä ylemmän valvontaviranomaisen käsittelyyn, koska sos.toimen toimintatapa on se, että ylin johto ja poliittiset päättäjät vierittävät päätösvastuun omilta harteiltaan valvontaviranomaisille.)

Olet tosi luottavainen ihminen kun luotat että avi ja valvira selvittävät oikein kaikki kantelut. Toisen laisiakin kokemuksia on monilla ihmisillä.

Ei se nyt ihan noin mene. Kyllä diagnoosien pitää olla oikeita koska niillä haetaan etuuksiakin. Potilaat hakee sairauslomaa, eläkettä jne. Lääkärit hakee Kelasta sairaudenhoitokorvausosuuden jos ovat yksityissektorilla. Vakuutusyhtiötkin korvaa hoitoja lääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Psykiatrisissa diagnooseissa pätee samat säännöt kuin muissakin diagnooseissa. Ei niitä saa lääkäri hatustaan vetää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se nyt ihan noin mene. Kyllä diagnoosien pitää olla oikeita koska niillä haetaan etuuksiakin. Potilaat hakee sairauslomaa, eläkettä jne. Lääkärit hakee Kelasta sairaudenhoitokorvausosuuden jos ovat yksityissektorilla. Vakuutusyhtiötkin korvaa hoitoja lääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Psykiatrisissa diagnooseissa pätee samat säännöt kuin muissakin diagnooseissa. Ei niitä saa lääkäri hatustaan vetää.

Lue lisää

Kuten edellä sanottiin psykiatriset diagnoosit ovat mielipiteitä.

https://madinfinland.org/perusongelmia/

Anonyymi kirjoitti:

Ei se nyt ihan noin mene. Kyllä diagnoosien pitää olla oikeita koska niillä haetaan etuuksiakin. Potilaat hakee sairauslomaa, eläkettä jne. Lääkärit hakee Kelasta sairaudenhoitokorvausosuuden jos ovat yksityissektorilla. Vakuutusyhtiötkin korvaa hoitoja lääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Psykiatrisissa diagnooseissa pätee samat säännöt kuin muissakin diagnooseissa. Ei niitä saa lääkäri hatustaan vetää.

Lue lisää

Miten psykiatrinen diagnoosi voi olla oikea tai väärä, jos kaikki perustuu subjektiiviseen näkemykseen, toisin sanoen mielipiteeseen? Osaatko sinäkään kertoa? Se, että sosiaalietuuksia saa mielipiteiden perusteella ilman objektiivista näyttöä ei ole ennenkuulumatonta edes oikean lääketieteen praktiikan puolella, mutta psykiatriassa kyse on aina mielipiteestä. Toisekseen mitään sairautta ei psykiatriassa voi käytännössä olla, sillä mielen olemassaolo on uskomusasia, ei tieteellinen fakta, toisin kuin esimerkiksi aivojen, ihon tai sisäelinten kohdalla.

Psykiatrinen sairaus on kielikuva. Toisin sanoen se ei ole oikea sairaus ollenkaan vaan mielipideasia. Psykiatrisella sairaudella ei ole mitään tekemistä (lääke)tieteen kanssa. Sillä viitataan ei-toivotunlaiseen käytökseen, ajatteluun ja tai tunteiluun, ei koskaan mihinkään fyysiseen tai kemialliseen poikkeamaan, kuten oikeiden sairauksien kohdalla. Tämä on ratkaisevan tärkeä asia ymmärtää, jotta eron psykiatrian ja lääketieteen eri haarojen (neurologia, dermatologia, endokrinologia...) välillä kykenee käsittämään. Se kenelle hänen ajattelunsa, käyttäytymisensä ja tai tunteilunsa pohjalta annetaan sosiaalietuuksia tai vapautetaan töistä on päätösasia, mutta onko sellainen oikein? Voiko sellaisen yhteydessä puhua ainakaan _sairaus_lomasta?

Kommenttisi antaa ymmärtää, että et ole lainkaan perillä psykiatriasta alana.

Somaattisella puolella diagnoosien tueksi löytyy monesti objektiivisia tieteellisiä testejä röntgenkuvat yms. psykiatriassa tämmöisiä testejä ei ole.

No jollakin tapaahan he itse tulivat siihen tulokseen, että minulla ei ole psykoosia, kun niin kirjoittivat. On se kummallista, että sitä vääräksi osoittautunutta diagnoosia ei saa pois diagnoosiluettelosta. Eikä eduskunnan oikeusasiamieskään tee mitään, koska vääräksi osoittautuneiden diagnoosien pitäminen diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista.

Halloo. Kuka sitten valvoo perus- ja ihmisoikeuksia?

Anonyymi kirjoitti:

No jollakin tapaahan he itse tulivat siihen tulokseen, että minulla ei ole psykoosia, kun niin kirjoittivat. On se kummallista, että sitä vääräksi osoittautunutta diagnoosia ei saa pois diagnoosiluettelosta. Eikä eduskunnan oikeusasiamieskään tee mitään, koska vääräksi osoittautuneiden diagnoosien pitäminen diagnoosiluettelossa ei ole lainvastaista.

Halloo. Kuka sitten valvoo perus- ja ihmisoikeuksia?

Lue lisää

Oletko varma ettei asia mennyt niin että sinulla todettiin psykoosi ja myöhemmin todettiin että et ole enää psykoottinen.Näin asiat ainakin oman kokemukseni mukaan menevät.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko varma ettei asia mennyt niin että sinulla todettiin psykoosi ja myöhemmin todettiin että et ole enää psykoottinen.Näin asiat ainakin oman kokemukseni mukaan menevät.

Lue lisää

No ei kai se psykoosi parane alle yhdessä vuorokaudessa ilman mitään hoitoa ja ilman lääkitystä ainoastaan tarkkailemalla. Tunnetko sellaisen psykoosin? Lääketieteellinen kirjallisuus ei tunne.

Anonyymi kirjoitti:

No ei kai se psykoosi parane alle yhdessä vuorokaudessa ilman mitään hoitoa ja ilman lääkitystä ainoastaan tarkkailemalla. Tunnetko sellaisen psykoosin? Lääketieteellinen kirjallisuus ei tunne.

Lue lisää

Psykoosi on hyvin epämääräinen käsite ja psykoosi dg:n voi saada hyvinkin heppoisin perustein kuten itsellesikin kävi.Psykoosi ei parane koska se ei ole sairaus mutta voi hyvinkin mennä ohi ilman hoitoa ja lääkitystä.Kirjauskäytäntö on kuitenkin parhaan tietoni mukaan tuo edellä mainittu.

Syyt ovat selvät. Psykiatria ei ole lääketieteen haara, kuten oletat. Psykiatrian on valtion sosiaalikontrollin väline. Siihen eivät (tietenkään) päde samat säännöt kuin lääketieteen praktiikkaan ja (oikeaan) terveydenhuoltoon.

On periaatteessa ihan validia vaatia psykiatrialta samanlaisia toimintatapoja ja kohtelua kuin oikean terveydenhuollon puolella, koska psykiatrithan väittävät olevansa lääkäreitä ja psykiatristen sairauksien oikeita sairauksia. Näin ei kuitenkaan ole, ja myös psykiatrit tietävät tämän, joten psykiatria ei toimia samoin kuin oikeassa terveydenhuollossa. Psykiatrian funktion on kontrolloida ja rangaista ihmisiä, jotka käyttäytyvät, ajattelevat ja tai tunteilevat ei-toivotunlaisesti. Siten onkin absurdia odottaa psykiatreiltä lääkärimäistä suhtautumista tai yleisten terveydenhuollon pelisääntöjen noudattamista, kuten esimerkiksi vastaanotolle tulevan henkilön yksityisyyden ja koskemattomuuden kunnioittamista.

Toivottavasti auttoi ymmärtämään. Voit tutustua psykiatriaan alana tarkemminkin esimerkiksi osoitteessa szasz com. Sivusto on edesmenneen psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szaszin virallinen tietosivusto, josta löytyy paljon tietoa hänen omasta alastaan asiaan perehtymättömille ja hieman pidemmällekin päässeille. Erityisesti suosittelen lukemaan ja sisäistämään Thomas Szaszin manifestin, joka löytyy niin ikään kyseiseltä sivustolta.

Huomautan kaikille, että mielenterveyslaki on luotu nimen omaan kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien kiertämiseksi!

Psykiatrisessa kontekstissa oikeuksista puhuminen on absurdia, ainakin niin kauan kuin keskustelu ei liity psykiatrisen pakottamisen lakkauttamiseen. Ei psykiatrian kohteella voi olla perustuslaillisia oikeuksia tai ihmisoikeuksia, koska muuten "hoitoa" ei voida toteuttaa.

Oikeuksien vaatiminen psykiatrian kohteille kertoo, ettei henkilö ole ymmärtänyt mistä psykiatriassa on todellisuudessa kysymys. Psykiatrian historia kertoo kaiken oleellisen, mutta tarkasteluun riittää ihan tämänkin päivän toiminta. Totuus katsoo kyllä silmiin, jos asiaa viitsii yhtään ajatella pidempään. Mielisairaus on metaforallinen sairaus samalla tavalla kuin valas on metaforallinen kala. Ei ole mitään mitä hoitaa, ei ole potilaita, ei hoitoja, ei sairaaloita, ei diagnooseja, ei mitään lääketieteellistä. Kysymys on siitä kenet valtio haluaa sellaisenaan ja kenestä se haluaa eroon.

Niin! Kai potilaalla on jotain oireita, koska kerran on lääkäriinkin mennyt. Ei sunkaan siellä huvikseen juosta vain lääkäriä moikkaamassa? Tai jos näin on, niin kyllä siinä jo psyykessä on ongelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin! Kai potilaalla on jotain oireita, koska kerran on lääkäriinkin mennyt. Ei sunkaan siellä huvikseen juosta vain lääkäriä moikkaamassa? Tai jos näin on, niin kyllä siinä jo psyykessä on ongelmaa.

Lue lisää

"... siellä huvikseen juosta vain lääkäriä moikkaamassa?... jos näin on niin kyllä siinä jo psyykessä on ongelmaa."

Hehheh, kyllä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän yksityissektorin uumenista löytyy psykiatrian erikoisalan lekureita joiden suosittelema oma hoito on sitä että potilas tulee tätä vastaanotolle moikkailemaan ja kuulumisiaan kertoilemaan. Humpuugimaakareita piisaa kuten myös ihmisiä joilla on elämässä ongelmia joiden takia he humpuugimaakareiden puheisiin lankeavat. Vaikka kyllähän tämä vankilalääkäri Lauerma on todennut, että huijatuksi joutuminen voi sattua kenen tahansa kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin! Kai potilaalla on jotain oireita, koska kerran on lääkäriinkin mennyt. Ei sunkaan siellä huvikseen juosta vain lääkäriä moikkaamassa? Tai jos näin on, niin kyllä siinä jo psyykessä on ongelmaa.

Lue lisää

Kerran vuodessa pyöräilen sinne.

Luin tuon Louhialan kirjoituksen. Se on kokonaisuudessaan kylläkin hieman sekava. Hyviäkin osuuksia oli ja asiaa, mutta parantamisen varaa on mielestäni. Esimerkiksi, Louhiala ei tee selvää eroa psykiatrian ja lääketieteen välille puhuessaan DSM:stä, jolloin koko tekstin uskottavuus kärsii. Hänen tarkoittamansa asiat jäävät epäselviksi ja lukijan tulkinnan varaan. Lukija ei voi koko tekstin aikana erottaa milloin kirjoittaja käsittelee psykiatriaa ja milloin lääketiedettä. Lisäksi vaikuttaa silti, että Louhiala sekoittaa ajoittain diagnoosin ja sairauden käsitteet keskenään. Samoin hän ei tee kirjoituksessaan selkeää eroa poliittisen kannan ja tieteellisen faktan välille.

Yleisesti ottaen tulkitsen, että kirjoituksen tarkoitus on kuitenkin varsin rehellinen. Olisin toivonut, että hän olisi kirjoittanut esiin "rivien välistä" luettavat mielipiteensä, jotka jokainen lukija joutuu nyt tulkitsemaan omalla tavallaan, tai vaihtoehtoisesti tehnyt selvemmäksi, että hän todella käsittelee asioita ilman sanomaa siitä miten hänestä tulisi toimittavan.

Hyvä yhteenveto yllä.
Diagnoosit kertovat paljon niiden asettajasta ja hänen yleistiedoista ja sivistyksestä. Tiedetään, että iloiset ja nopeapuheiset karjalaiset laitetaan helposti maanikoiksi, asioita vääntävät savolaiset psykoottisiksi ja hiljaiset ja hitaat hämäläiset depressiivisiksi ainakin, jos suomenruotsalainen tulkitsee. Miten mahtaa vanäläiset psykiatrit, joita on ainakin pääkaupunkiseudulla tulkita. Kulttuuritaustasta johtuvaa vaarallista asiakkaan syrjintää ja leimaamista.

Diagnostiikan pitäisi lähteä simppelisti niistä tilanteista, joissa potilas on kokenut olevansa avun tarpeessa tai läheinen on huomauttanut jotain siihen viittaavaa. Kuvata nämä mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Kyselyt ja käytöksen havainnointi voivat sitten tarjota lisätietoa. Sellaisiin ihmisen persoonan piirteisiin tai ajatuksiin ei pitäisi puuttua ollenkaan, jotka eivät liity siihen minkä takia apua haetaan. Lievät "patologiset" ajatukset tulisi nähdä vain normaaleina, juuri tuon takia että kaikille saadaan joku vika niillä kyselyillä. Yleensä arjessa nämä nähdään vain ihmisen persoonana.

Tällä lailla psykiatriasta saisi kunnon lääketiedettä. Potilaalla on vaiva, mihin hakee apua, ja diagnoosit perusteltaisiin kunnolla miten diagnoosi ja hoito auttaa juuri kyseiseen asiaan. Ei mitään "sinussa on nämä kaikki viat kun et ole täysin keskiverto". Jos löydetään muu ns. vika, sitten pitää selvittää onko sillä merkittävää vaikutusta arjessa pärjäämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Diagnostiikan pitäisi lähteä simppelisti niistä tilanteista, joissa potilas on kokenut olevansa avun tarpeessa tai läheinen on huomauttanut jotain siihen viittaavaa. Kuvata nämä mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Kyselyt ja käytöksen havainnointi voivat sitten tarjota lisätietoa. Sellaisiin ihmisen persoonan piirteisiin tai ajatuksiin ei pitäisi puuttua ollenkaan, jotka eivät liity siihen minkä takia apua haetaan. Lievät "patologiset" ajatukset tulisi nähdä vain normaaleina, juuri tuon takia että kaikille saadaan joku vika niillä kyselyillä. Yleensä arjessa nämä nähdään vain ihmisen persoonana.

Tällä lailla psykiatriasta saisi kunnon lääketiedettä. Potilaalla on vaiva, mihin hakee apua, ja diagnoosit perusteltaisiin kunnolla miten diagnoosi ja hoito auttaa juuri kyseiseen asiaan. Ei mitään "sinussa on nämä kaikki viat kun et ole täysin keskiverto". Jos löydetään muu ns. vika, sitten pitää selvittää onko sillä merkittävää vaikutusta arjessa pärjäämiseen.

Lue lisää

Hyvää tekstiä.
Nykyään kun ei saisi olla yhtään muista poikkeava, heti on kyseessä jokin " sairaus ".

Persoonallisuuden ja luonteen piirteitä on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin niin mielestäni on väärin että jokainen pitäisi yhdistää yhdeksi ja samanlaiseksi.

Jos ihminen on hieman erikoinen niin sehän on vain hyvä kun uskaltaa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on eikä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa itseensä.

Kyllä kuitenkin ne kaikkein " sairaimmat " pystytään erottamaan joukosta.
Eli jos joku on selkeästi esim. psykoosissa niin se on jo eri juttu ja täytyy hoitaa.

En lähtisi ketään arvioimaan joidenkin kaavakkeiden kysymyksiin vastaamisen perusteella, ei niihin ole edes sitä yhtä ja oikeaa vastausta olemassa.
Tulkinta on lähinnä heidän käsissään jotka näitä vastauksia tulkitsevat.
Ja jotenkin tuntuu että jos vastaukset eivät ole heille mieleen niin ihminen on " sairas " tai omaa jonkin ongelman.

Onkohan nykyään suurinta huutoa että kaikille pitää olla jokin diagnoosi olemassa.
Ja kun diagnoosi tehdään/annetaan niin ihminen itse huolineen ja murheineen jää sen diagnoosin varjoon.
Ei hoideta ihmistä vaan diagnosoitua " sairautta " sen mukaan miten " ohjekirja " juuri sitä käskee hoitamaan.

Juurikin näin. Psykiatrit hyötyvät stigmasta, joten heidän intresseissään on ylläpitää sitä, vaikka toisin esittävät.

Belgian tutkimustulokset yhtyvät mainitsemaasi "yks yhteen":

https://www.madinamerica.com/2019/09/belgian-guidelines-recommend-dsm-categories-not-centre-care-planning/

Sairauksiin löytyy paras apu lääketieteestä mielen"sairauksiin" parhaiten auttavat psykososiaaliset keinot.Jos esim. psykoosi olisi sairaus on outoa että avoimen dialogin mallilla on saatu parhaat tulokset kun taas lääketieteellisen hoidon tulokset ovat jopa huonompia kuin jos ei tehtäisi mitään.

Sekoitat merkityksiä keskenään.

Tyydyn vain toteamaan, että sairaus on fyysinen tai kemiallinen poikkeavuus kehossa. Ei mitään muuta.

Mieli, sielu, henki, energiatasot, vorteksivirtaukset jne. abstraktit, immateriaaliset, ihmisen luomat konseptit voivat olla sairaita vain kielikuvallisessa merkityksessä. Esimerkiksi runoushan perustuu vahvasti kielikuvalliseen ilmaisuun. Voidaan sanoa esimerkiksi, että sydän murtui tai sielu haavoittui. Tällöin kyseessä ei ole lääketieteellinen ilmiö. Mikäli otetaan röntgen kuvan "murtuneesta sydämestä" ei tätä murtumaa havaita. Jos sielun haavoja yritettäisiin paikantaa tähystyksellä tai kuvantamisella, en edes osaa sanoa mistä pitäisi katsoa.

Ihmiset sekoittavat kielikuvat ja kirjaimelliset asiat keskenään, mistä suurin osa sekaannuksesta psykiatriaan koskevassa keskustelussa syntyy,

Anonyymi kirjoitti:

Sekoitat merkityksiä keskenään.

Tyydyn vain toteamaan, että sairaus on fyysinen tai kemiallinen poikkeavuus kehossa. Ei mitään muuta.

Mieli, sielu, henki, energiatasot, vorteksivirtaukset jne. abstraktit, immateriaaliset, ihmisen luomat konseptit voivat olla sairaita vain kielikuvallisessa merkityksessä. Esimerkiksi runoushan perustuu vahvasti kielikuvalliseen ilmaisuun. Voidaan sanoa esimerkiksi, että sydän murtui tai sielu haavoittui. Tällöin kyseessä ei ole lääketieteellinen ilmiö. Mikäli otetaan röntgen kuvan "murtuneesta sydämestä" ei tätä murtumaa havaita. Jos sielun haavoja yritettäisiin paikantaa tähystyksellä tai kuvantamisella, en edes osaa sanoa mistä pitäisi katsoa.

Ihmiset sekoittavat kielikuvat ja kirjaimelliset asiat keskenään, mistä suurin osa sekaannuksesta psykiatriaan koskevassa keskustelussa syntyy,

Lue lisää

Olisikohan nyt niin, että lääketieteellosessä tietämyksessäsi on aukkoja. Kyllä esim. murtunut sydän voidaan kuvantaa esim. ultraäänellä. Nähtävissä on merkittävä liikehäiriö. Olen sitä mieltä, että en sekoita asioita, vaan emme kohtaa, koska minulla on ehkä lääketieteellisestä puolesta enemmän tietämystä eikä sen tilalla kuvitelmaa. Halusin vain oikaista käsityksiäsi, jos vaikka tieto auttaisi pois ajdistuksesta yms.

"Murtunut sydän" voidaan kuvantaa? Nyt puhut kyllä selvää paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Murtunut sydän" voidaan kuvantaa? Nyt puhut kyllä selvää paskaa.

Puhun lääketieteellistä tietämystä. Tietämyksessäsi on merkittäviä aukkoja, joita pyrit selittämään tuntematta faktoja. Ei ole syytä suuttua, kun tämä asia tuli itsesi tietoon. Ehkä tämä voi auttaa sinua eteenpäin tervehtymisessä. Olisi syytä myös miettiä, mikä suututtaa ja miksi. Hyvää jatkoa toipumiseesi.

Anonyymi kirjoitti:

Puhun lääketieteellistä tietämystä. Tietämyksessäsi on merkittäviä aukkoja, joita pyrit selittämään tuntematta faktoja. Ei ole syytä suuttua, kun tämä asia tuli itsesi tietoon. Ehkä tämä voi auttaa sinua eteenpäin tervehtymisessä. Olisi syytä myös miettiä, mikä suututtaa ja miksi. Hyvää jatkoa toipumiseesi.

Lue lisää

Sekoitat jälleen asioita keskenään. Totta kai ihmisen sydän voidaan kuvantaa riippumatta siitä millaiset hänen tuntemuksensa ovat ja tehdä siitä havaintoja. Nyt totta kai tarkoitin sitä, että ilmaisu "murtunut sydän" on kielikuva. Sillä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on paha olla (yleensä liittyen rakkauselämään tai muihin ihmissuhteisiin), ei sitä, että sydän olisi fyysisesti murtunut, kuten jalan luu tai rakennuksen tukipilari.

Anonyymi kirjoitti:

Puhun lääketieteellistä tietämystä. Tietämyksessäsi on merkittäviä aukkoja, joita pyrit selittämään tuntematta faktoja. Ei ole syytä suuttua, kun tämä asia tuli itsesi tietoon. Ehkä tämä voi auttaa sinua eteenpäin tervehtymisessä. Olisi syytä myös miettiä, mikä suututtaa ja miksi. Hyvää jatkoa toipumiseesi.

Lue lisää

On kyllä olemassa sydänvaiva jota kutsutaan särkyneen sydämen oireyhtymäksi.
Se jopa jollain tavoin muistuttaa sydänkohtausta oireineen mutta ei ole sydänkohtaus.

Luulisi että sellaisen aikana voidaan jollain lailla kuvantaa muutoksia sydämessä.

Sellainen kohtaus voi tulla isosta järkytyksestä tai jostain tosi syvästi vaikuttavasta surusta tms.

Hei. Tähänkin vastaan ihan mielelläni.

Sairauksia ei myöskään määritellä sen mukaan onko niihin olemassa hoitoja tai ovatko hoidot tehokkaita, mitä ikinä tehokkuudella tarkoitetaankaan missäkin tilanteessa.

Liittyen mielen olemassaoloon vastasinkin jo ylemmässä kommentissani (31.8.2019 10:39). Kyseisen sekaannuksen takia ihmisiltä menevät sekaisin psykiatria ja lääketiede.

Onko olemassa mitään tunnetta tai henkistä olotilaa joka ei olisi mielestäsi sairaus?

Anonyymi kirjoitti:

Onko olemassa mitään tunnetta tai henkistä olotilaa joka ei olisi mielestäsi sairaus?

Varmaankaan rakkauden tunnetta ei ole toistaiseksi osoitettu sairaudeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankaan rakkauden tunnetta ei ole toistaiseksi osoitettu sairaudeksi.

Love = rakkaus sickness = sairaus ,kääntynee suomeksi muotoon sydänsuru, mutta jos suomenkielessäkin käytettäisiin kys. yhteydessä "sairaus" sanaa tälläkin palstalla väiteltäisiin siitä onko kyseessä oikea sairaus vaiko ei.

Lovesickness refers to an affliction that can produce negative feelings when deeply in love, during the absence of a loved one or when love is unrequited. ... The term lovesickness is rarely used in medical or psychological fields but new research is being undertaken on the impact of heartbreak on the body and mind.

Tunget samaa paskaa joka luukkuun mielenterveyttä koskevilla keskustelupalstoilla oli ketjun aihe sitten mikä hyvänsä. Kirjoitit toisessa ketjussa, että ”Helppo muistisääntö kaikille logiikan ystäville on, että jos "se" on mielisairaus, se on mielikuvitussairaus.”

Jos siis mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, meidän on lähdettävä siitä tietysti, että se mitä kutsutaan mieleksi ei voi koskaan sairastua, vikaantuu tai mennä rikki. Toisin sanoen, mieli on täydellinen apparaatti, joka toimii aina oikein ja täydellisesti kaikilla ihmisillä.

Koska tämä oletus on järjetön eli mielenvikainen, meidän on hylättävä se. Koska kuitenkin kaikki mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, kuten idioottigurusi Thomas Szasz opettaa, emme voi tätä totuutta hylätä.

Ainoaksi ratkaisuksi jää se, että julistamme mielen itsessään mielikuvitukseksi eli olemattomaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ei olemassa mitään mikä liitetään mieleen. Ei ole siis olemassa ajattelua ja tietoisuutta. Tietysti tästä joitakin outouksia kuten se, että on olemassa mielikuvitus mutta ei ajattelua.

Tällaiset pienet epäloogisuudet eivät haittaa, sillä onhan selvää, että idioottigurusi Thomas Szasz on joka tapauksessa oikeassa. Kaikki mielen sairaudet, toisin sanoen aivosairaudet (koska mieli luultavasti sijaitsee aivoissa) ovat mielikuvitussairauksia eli olemattomia. Näin ollen aivot itsessäänkin ovat mielikuvitusta. Ainoa tosi olemassa oleva on mielikuvitus.

Anonyymi kirjoitti:

Tunget samaa paskaa joka luukkuun mielenterveyttä koskevilla keskustelupalstoilla oli ketjun aihe sitten mikä hyvänsä. Kirjoitit toisessa ketjussa, että ”Helppo muistisääntö kaikille logiikan ystäville on, että jos "se" on mielisairaus, se on mielikuvitussairaus.”

Jos siis mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, meidän on lähdettävä siitä tietysti, että se mitä kutsutaan mieleksi ei voi koskaan sairastua, vikaantuu tai mennä rikki. Toisin sanoen, mieli on täydellinen apparaatti, joka toimii aina oikein ja täydellisesti kaikilla ihmisillä.

Koska tämä oletus on järjetön eli mielenvikainen, meidän on hylättävä se. Koska kuitenkin kaikki mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, kuten idioottigurusi Thomas Szasz opettaa, emme voi tätä totuutta hylätä.

Ainoaksi ratkaisuksi jää se, että julistamme mielen itsessään mielikuvitukseksi eli olemattomaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ei olemassa mitään mikä liitetään mieleen. Ei ole siis olemassa ajattelua ja tietoisuutta. Tietysti tästä joitakin outouksia kuten se, että on olemassa mielikuvitus mutta ei ajattelua.

Tällaiset pienet epäloogisuudet eivät haittaa, sillä onhan selvää, että idioottigurusi Thomas Szasz on joka tapauksessa oikeassa. Kaikki mielen sairaudet, toisin sanoen aivosairaudet (koska mieli luultavasti sijaitsee aivoissa) ovat mielikuvitussairauksia eli olemattomia. Näin ollen aivot itsessäänkin ovat mielikuvitusta. Ainoa tosi olemassa oleva on mielikuvitus.

Lue lisää

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/kirjat/ihmisen_mieli

Mieli ei löydy aivoista. Se on aivojen, kehon ja ympäristön vuorovaikutusverkosto.

Mieli ei sijaitse aivoissa. Koko kysymys mielen sijaintipaikasta on harhaanjohtava.” Näin ilmoittavat Ihmisen mieli -kirjan tekijät jo johdannossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tunget samaa paskaa joka luukkuun mielenterveyttä koskevilla keskustelupalstoilla oli ketjun aihe sitten mikä hyvänsä. Kirjoitit toisessa ketjussa, että ”Helppo muistisääntö kaikille logiikan ystäville on, että jos "se" on mielisairaus, se on mielikuvitussairaus.”

Jos siis mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, meidän on lähdettävä siitä tietysti, että se mitä kutsutaan mieleksi ei voi koskaan sairastua, vikaantuu tai mennä rikki. Toisin sanoen, mieli on täydellinen apparaatti, joka toimii aina oikein ja täydellisesti kaikilla ihmisillä.

Koska tämä oletus on järjetön eli mielenvikainen, meidän on hylättävä se. Koska kuitenkin kaikki mielisairaudet ovat mielikuvitussairauksia, kuten idioottigurusi Thomas Szasz opettaa, emme voi tätä totuutta hylätä.

Ainoaksi ratkaisuksi jää se, että julistamme mielen itsessään mielikuvitukseksi eli olemattomaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ei olemassa mitään mikä liitetään mieleen. Ei ole siis olemassa ajattelua ja tietoisuutta. Tietysti tästä joitakin outouksia kuten se, että on olemassa mielikuvitus mutta ei ajattelua.

Tällaiset pienet epäloogisuudet eivät haittaa, sillä onhan selvää, että idioottigurusi Thomas Szasz on joka tapauksessa oikeassa. Kaikki mielen sairaudet, toisin sanoen aivosairaudet (koska mieli luultavasti sijaitsee aivoissa) ovat mielikuvitussairauksia eli olemattomia. Näin ollen aivot itsessäänkin ovat mielikuvitusta. Ainoa tosi olemassa oleva on mielikuvitus.

Lue lisää

Hei. Haukut väärää puuta. Tuo kommenttiisi ottama lainaus taitaa olla minun kirjoittamaani. Kielikuvallisesti ilmaistuna todettakoon, että allekirjoitan vain omat näkemykseni, en muiden kirjoittajien, vaikka joskus sitä saattaa olla ainakin osasta asioista samaa mieltä tai samoilla linjoilla. Ei siis kannata olettaa, että palstalla liikkuisi vain yksi henkilö, joka on eri mieltä valtio-psykiatrian kanssa niin sanottujen mielisairauksien luonteesta. Muuten menee keskustelut ihan sekaisin. Palstalla liikkuu nykyään yhä useampia, jotka haastavat totutun linjan mielisairauksiin liittyen. Keskustelun selkolukuisuutta ei kieltämättä auta Suomi24:n aikaisemmin käyttöön ottama typerähkö nimimerkkipolitiikka.

Loppu kommentistasi on kyllä sen verran sekavaa riehumista, etten näe tarpeelliseksi kommentoida. Jos kuitenkin haluat keskustella tai väitelläkin asiallisesti niin sellainen sopii minulle aina.

Minulle kerran kardiologi luennoi korkeasta verenpaineesta näin :
" Korkea verenpaine johtuu korvien välistä kun on tuo mielialasairaus....." jne. tuli sitten selitystä miten ne psyykevaivat vaikuttavat verenpaineeseen.

Kyllä ketutti kun poistuin vastaanotolta, oli sen verran nöyryytetty olo.
Ei ollut muutenkaan kaikkein ystävällisimmästä päästä se lääkäri.

Anonyymi kirjoitti:

Minulle kerran kardiologi luennoi korkeasta verenpaineesta näin :
" Korkea verenpaine johtuu korvien välistä kun on tuo mielialasairaus....." jne. tuli sitten selitystä miten ne psyykevaivat vaikuttavat verenpaineeseen.

Kyllä ketutti kun poistuin vastaanotolta, oli sen verran nöyryytetty olo.
Ei ollut muutenkaan kaikkein ystävällisimmästä päästä se lääkäri.

Lue lisää

"Mielialasairaus", haha. Törkeä lääkäri, ja tyhmä.