Mitä hyötyä on ollut jostain vaikka Olavin linnasta, Viipurin linnasta tai ihan mistä vaan rajalinnasta?
Miksi niitä vastaan pitää hyökätä ja piirittää, kun ne voi jättää huomiotta ja kiertää? Jos minä valtaisin maata, niin en kyllä hyökkäisi mitään linnaketta vastaan, vaan kulkisin surutta ohi ja julistaisin linnaa ympäröivät maat omakseni.
Miksi niitä vastaan pitää hyökätä ja piirittää, kun ne voi jättää huomiotta ja kiertää? Jos minä valtaisin maata, niin en kyllä hyökkäisi mitään linnaketta vastaan, vaan kulkisin surutta ohi ja julistaisin linnaa ympäröivät maat omakseni.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyse on enemmän kunniasta kuin taktikoinnista. Kumman sotapäällikon kuningas hukuttaa kultaan ja tarjoaa tälle prinsessojaan, sille joka valtaa kuninkaalle tuhansia hehtaareja suota ja metsää. Vai sille joka piirittää ja valtaa vihollisen voimakkaita linnoituksia?
Se on status kysymys, kukaan ei ota vakavasti sotapäällikköä joka on vallannut maata muttei myös vihollisen linnakkeita siltä maalta.
Todellisuudessa linnakkeissa harvoin on niin paljon sotilaita, että se vaarantaisi selustan jos sen ohi vain kulkisi.
Vielä nykyaikanakin sorrutaan tällaisiin kunnia-asioihin kuten kävi stalingradissa.
Oikeastaan ainoa hyöty linnoista on, että sinne voi paeta turvaan hyökkääjiltä.
Voudit olisivat kadonneet matkoillaan muuten, ne olivat sen ajan poliisilaitoksia,
Kuten aina, avaaja ei tunne asiaa.
Linnat olivat sotilastukikohtia. hallintokeskuksia ja myös verovarojen varastoja.
Samalla ne olivat vallan merkkejä. Kuka hallitsi linnaa, hallitsi myös ympäristöä.
Tietenkin linna voitiin ohittaa ja kiertää,mutta valtaamattomana se merkitsi aina vaaraa selustasssa.
Olavinlinna on juurikin rakennettu rajalinnaksi turvaamaan Ruotsin ja Venäjän silloista rajaa. Todellisuudessa se turvaa vain sen kalliosaaren jolle se on rakennettu. Puolikilometriä kun kulkee vierestä, niin siitä ei ole uhkaa valtaajalle.
Linnan vähäisestä miehistöstä ei myöskään ole uhkaa selustalle.
Kyse on vain typeristä kunnia-asijoita ja tarpeesta todistella arvoaan, kun aletaan linnoja piirittää.
Vähäisen miehistön lisäksi tuhannet lähiseutujen talonpojat voitiin ottaa sodan tullen linnan suojiin ja aseistaa. Sen jälkeen linna oli merkittävä uhka mahdollisille kiertoteiden käyttäjille. Olavinlinna täytti paikkansa savolaisten puolustuskeskuksena vielä vanhentuneenakin 1600-luvulla eli yhteensä 200 vuotta. Sitten se menetti merkityksensä tykistön kehittyessä.
On totta, että jonkin vihollisalueen voi valloittaa ilman, että siellä olevan linnoituksen valtaa. Mutta alueen pitäminen hallussa maksaakin sitten maltaita, koska valloittaja joutuu pitämään suuren miehitysjoukon alueella, koska linnoitus muodostaa merkittävän riskin vihollissotilaiden majoitus- ja muonitustukikohtana.
On paljon järkevämpää taktisesti valloittaa linnoitus, jolloin se onkin omien miehititysjoukkojen hallinnassa. Tällöin miehittäjän ei tarvitse keskittää alueelle niin paljon joukkoja. Sotilaiden ylläpito kun maksaa ihan tolkuttomasti, mitä monikaan ei tunnu ymmärtävän.
No yksi asia mikä tulee mieleen on ainakin se että linnoissa on turvallisempi säilyttää ravintoa ja juomaa kun pellolla. Tuhansien miesten ruokkiminen luonnonantimilla ei pitkällä ajalla ole kovinkaan helppo tehtävä.
Ruotsi rakensi aikoinaan 1400-luvun loppupuolella Olavinlinnan Venäjän puolelle rajaa. Kaikenlaista tehdään.
Se tapahtui vastineena siitä, että kuningas lupasi lähettää sotilaita sitä ja asukkaita puolustamaan, Sen ajan nato. Iivana julman aikaan varsin tarpeellisiakin.
Linna rakennettu Kalmarin unionin ( 1397-1523) aikana. Rakentamista johti tanskalainen Eerik Akselinpoika Tott. Rakentaminen aloitettiin v. 1475.
Ensimmäinen linnanvuoti oli suomalaisyntyinen Pietari Niilonpoika Kylliäinen.
Varsinaiset linnan rakentajat olivat savolaiset talonpojat. Linnaa ei saatu keskiajalla valmiiksi kokonaan vaan sen rakentamisesta ja ylläpidosta tuli talonpojille pysyvä rasite. Tämä on yksi syy miksi 1500-luvulla väkeä karkasi Saimaan vesireittejä pitkin asuttamaan Pohjois-Savoa.
Jos tuolle linjalle lähdetään niin eiko ylipäätänsä toisen maan valtaamista voi pitää turhana? Harva oikeasti tarvitsee kansalleen lisää tilaa tai niitä enimmäkseen soita ja korpimaita joista verissäpäin taistellaan?
Linnat on tehty ennenkaikkea omaa kansaa vastaan. Jos minä keräisin jo ennestään köyhiltä kyläläisiltä armottomia raippaveroja, niin tarvitsisin juuri linnan suojakseni, etteivät kyläläiset seivästä minua heinähangolla.
Linnat olivat juurikin hallinon tukikohtia, joiden sotilaat vastasivat verojenkeruusta ja hallintoalamaisten kurissapitämisestä, linnoissa oli myös yleensä vankilat.
Jos valloittaja halusi hallita aluetta, se tarvitsi myös nämä samat elementit, linnat. Linnassa myös majaili yleensä paikallisen hallinnon silmäätekevät, joilta piti katkaista kaula, tai heittää tyrmään, jotta eivät pääse vehkeilemään selustassa ja paikallisen väestön kanssa.
Ihan sama rannikkolinnakkeiden kanssa. Kuka käski yrittää maihin juuri Viaporin, Svartholman tai Bornholmin kohdalta kun vapaata rannikkoa oli vaikka lampaat söisi.
Idioottien keskustelua. Linnat olivat osa puolustusjärjestelmää,kunnes asekehitys teki ne tarpeettomiksi.
Jos haluttiin aluetta hallita,oli siellä sijaitsevat linnoitukset myös vallattava tai ainakin eristettävä.