Case Kai Antturi

Anonyymi

Raamatussa sanotaan, että meidän on arvioitava aikaamme samoin kuin omaa vaellustamme. Nyt kun internetissä voimme kirjoittaa, voidaan todeta, että koko internet-ajan - yli 25 vuotta - on ollut täydellinen hengellinen kaaos päällä. Harhaopit ovat lyöneet itsensä läpi kaikella valheella, voimalla ja tunnusteoilla, niin että ne ovat eksyttäneet monet uudestisyntyneetkin pois elävästä uskosta pedon merkillä nimetyksi.

Tässä aloituksessa en keskity siihen, että miksi näin on sallittu tapahtuvan. Jumalan sanastahan se on löydettävissä. Mutta nostan esille erään sattumanvaraisen mutta merkittävän henkilön kautta, mikä tämän tilanteen on mahdollistanut. Kirjoitan helluntailaisuuden palstalle, koska omasta mielestäni sellainen vanhoillishelluntailaisuus on opinsuunnista raamatullisin, jos nyt niin on edes järkevää sanoa. Myös tämä henkilö sattuu olemaan helluntailaisuuden rintamalla, joskin jokaisen kristillisen seurakunnan yhteydestä löytyisi vastaavia esimerkkejä. Yksikään ei ole siinä toista parempi - jokainen on saastunut.

Tässä on hyvin arkistoitu saarna, vuodelta 1983. Sen on esittänyt Kai Antturi, joka toimi vuodet 1971-1989, eli lähes kaksi täyttä vuosikymmentä, Helsingin Saalem-seurakunnan johtajana. Tuona aikana luste alkoi kasvaa maailmallisestikin, eikä tämänkään seurakunnan jäsenet sitä kyenneet vastustamaan. Heitä ei oltu valmistettu siihen riittävällä tavalla. Saarnoja kuuntelemalla selviää, että keskittyminen oli aivan toisarvoisissa asioissa; mieli oli liikaa sen hetkisen teknologian kehityksen demonisoimisessa. Nyt jälkeenpäin on helposti havaittavissa, että metsään mentiin ja rytinällä. Tosin uskon Hengessä olleiden ihmisten jo tuolloin ymmärtäneen hämärät ja harhaiset puheet.

Opetus 1: http://ristintie.com/files/Antturi-Kai-Pedon-merkki-666--Saalem-090383.mp3

Nyt kysyisinkin teiltä, ketkä olette tuon ajan seurakunnassa eläneet, että oliko tämän esimerkkihenkilön vaihe näin jyrkästi kategorisoitavisssa, vai liittyykö mukaan erilaisia vaiheita, ylämäkiä ja alamäkiä? Mikä oli tilanne vielä esimerkiksi raittiin julistajan Eino Mannisen eläessä, jona aikana myös Kai Antturi toimi seurakunnassa virassa? Erilaisten vaiheiden kirjosta voisi nostaa vertailun vuoksi esille Vapaakirkon puolelta Tapio Nousiaisen, joka luopiokausiensa aikana erityisesti suomensi joitakin hyvin epäraittiita ja vahingollisia kirjoja, mm. G.C. Bevington "Uskon ja rukouksen voimalla" ja Don Bashamin "Päästä meidät pahasta". Kuitenkin hänellä on ollut myös raittiimpiakin kirjoja.

Toiseksi kuunneltavaksi laitan Kai Antturin terveyteen keskittyvän saarnan, mikä aluksi on erittäinkin hyviä opillisia kristillisen uskon lainalaisuuksia esille tuova. Tämä tuo monia perustavaa laatua olevaa uskonkilvoitusta käsitteleviä asioita esille. Jos verrataan tämän päivän saarnoihin, olisi tämä huomattavankin hengellinen ja rohkea. Mutta sitten sellaisia poukkoiluja siinä on joita vierastan, ehkä liiallista innostusta tietynlaisia menetelmiä kohtaan.

Opetus 2: http://ristintie.com/files/Antturi-Kai-Terve-hengellinen-elama-030784-Saalem.mp3

Jumalan sanasta ja terveestä opista ei ole pidetty riittävästi kiinni. Lustetta on sallittu seurakunnan sisällä, villitsevien henkien oppeja on päässyt sisään seurakuntaan. Nämä ovat mahdollistaneet sen, että uudestityntyneetkin ihmiset eivät ole enää seurakunnassa käydessään saaneet siinä määrin juuri sitä hengellistä ravintoa ja pelastavaa oppia, kuin olisivat ajatelleet. Eivätkä he ole osanneet ymmärtää sitä, että tuomio lähteekin Herran huoneesta. Sitten 90-luvulla, kun kaikki hanat on avattu, on tuho ollut väistämätön.

Huomautan vielä kirjoitukseni lopuksi, jotta sen sanomiseksi kenenkään ei tarvitse turhaan nähdä vaivaa, että olen itsekin aivan tavallinen syntinen ihminen - kuten jokainen meistä. Ainoastaan Jeesus on ollut siinä erityisasemassa täällä maan päällä vaeltaneista. Jokainen muu meistä on niiden lainalaisuuksien vanki, jossa on huolehdittava syntisenä ihmisenä päivittäisestä puhtaudestaan, nöyrryttävä koettelemuksienkin opettamana ja tehtävä parannusta liian usein samoista asioista. Hengellisen kasvun tulisi olla itsestäänselvyys, mutta liha tekee siitä niin kovin vaikeaa. Kuitenkin määränpäämme ja uskomme kantava voima on pelastus, joka siintelee edessämme kirkkaana, mutta ristintien päässä.

Herra meitä auttakoon selviämään pelastukseen tästä viimeisestä ajasta.

T. Espoolainen

25

2266

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Se vähä, mitä Antturin puheita kuulin, kertoi minulle miehestä, joka helluntaiteologi mutta ilman Pyhän Hengen jatkuvaa innoitusta ja voitelua.

      Sitä en tiedä, mikä oli syy sellaiseen, jotenkin henkeni ei vain syttynyt kuuntelemaan hänen puheitaan.

    • Anonyymi

      Persoonina E.I. Manninen ja Kai Antturi olivat aivan erilaisia.

      Eino Manninen oli iloinen, lempeäkatseinen ja tempperamentikas persoona. Hän, Pengerkatu 9 Saalemin lavalla, saattoi yht'äkkiä iloissaan nk. heittää kärrinpyörää ja muistanpa hänen joskus saapuneen lavalle käsilläänkin kävellen. Voimistelu oli hänen elämänsä harrastus.

      Koska olin hänen aikanaan vielä jokseenkin mustepullon kokoinen, perustuu käsitykseni hänestä lähinnä mielikuviin. Muistoissani näen hänet leveästi hymyillen seisomassa Saalemin lavalla, kohottavan Raamattua ilmaan, kovaan ääneen saarnaten, hypähtäen iloissaan ilmaan ja paukauttaen Raamattua toisella kädellään. Sen muistan, että hän oli hyvin Jeesuksen rohkeaa tosiseuraamista korostava ja tähän innoittava ("Vaikka olisit yksin ja ainoa uskova maailmassa, seuraa SINÄ Jeesusta loppuun asti!") ja meikäläinenkin usein "nosti" pienet kätensä, "tehden parannusta" ja ilmoittautuen Kristuksen tosiseuraajiin! Hänen persoonansa ja opetustensa vaikutusta on tämänkin päiväisen uskoni alkuperustus. Mitä tulee "helluntailaisuuteeni" voin sanoa olleeni ja olevani siinä hyvin "mannislainen".

      Myöhemmin löysin uskonopeissaan monta astetta ankaramman, uskonpuhdistaja Martti Lutherin kirjoituksineen, jonka opetusten tiliin voi laittaa sittemmin tarkentuneet teologiset käsitykseni.

      Kai Antturi oli myös tavallaan ankara opettaja. Mutta hänestä puuttui se lempeys joka Mannisessa oli. Antturi oli usein aika ilkeäsanainenkin ja tuomitsi esim. luterilaisen kirkon opit ja papiston, usein pilkaten näitä. Tosin muistan myös Mannisen saarnanneen kirkkoa vastaan. Osin tuo jatkuva kirkon pilkka aikaan sai sen, että aloin miettiä "vihollista", että mitä hirveää pahaa siinä kirkossa oikein on? Itse koin syvää rauhaa istuessani kirkossa tai kuunnellessani esim. radiosta luterilaisia hartauksia.

      Myöhemmin erosinkin helluntailaisista ja liityin kirkkoon, josta minut vanhempieni omasta toimesta oli jo syntymästäni asti pidetty erossa. Aloin lukea Lutherin kirjoituksia ja siinä sitä oltiin: uskoni selkiytyi, sai loogisen järjestyksen. Aloin samoin tein parantua alkoholismista.

      Muutama vuosi sitten erosin lopullisesti myös ev.lut.kirkosta. Minä ja arkkipiispa emme mahdu saman paanukaton alle.
      ~

      • Anonyymi

        Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota?
        Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?

        T. Espoolainen

        P.S. Tämä on aivan surkea systeemi nykyään, että jokaisen kohdalla lukee vain anonyymi. Eihän sellaisesta keskustelusta tule yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota?
        Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?

        T. Espoolainen

        P.S. Tämä on aivan surkea systeemi nykyään, että jokaisen kohdalla lukee vain anonyymi. Eihän sellaisesta keskustelusta tule yhtään mitään.

        Helluntalaiset eivät pitäydy kymmenenkäskyn lakiin, vaan monet julistavat että sapatti ei kuulu enää Uudenliiton kristityille.

        Tämä kommentti sivusta, sillä en ole koskaan helluntailaisiin kuulunut.

        1234567---


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota?
        Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?

        T. Espoolainen

        P.S. Tämä on aivan surkea systeemi nykyään, että jokaisen kohdalla lukee vain anonyymi. Eihän sellaisesta keskustelusta tule yhtään mitään.

        "Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota? Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?"

        Olen eri Ano, mutta vastaan omalta osaltani. Minulle armo ja Jumalan lapsen vapaus kirkastuivat vasta hellareista lähdettyäni. Kasvuympäristössäni hellareissa armon mukana tuli aina mutta ja lista lisäehtoja. Jotka tavallaan kumosivat armon.

        Kai Antturi oli se, joka johti minut Jeesuksen luo. Hän oli kirkasotsaisena nuorena miehenä pitämässä kylälläni kotikokousta Veikko Mannisen kanssa. Ei varmasti ollut täydellinen ihminen, mutta kyllä hän sai hyvääkin aikaan.

        Edesmenneiden elämää on turha kaivella. He ovat hommansa hoitaneet sen aikaisella viisaudella ja vastaavat siitä Jumalansa edessä. Kuten jokainen kristitty vastaa Jumalansa edessä omasta elämästään.


      • Anonyymi

        Ei, vaan kansalla joka ei tiedä historiaa, ei ole tulevaisuutta, niin tässäkin. Luste on levinnyt seurakuntaan, ja sinä vaan lepäilisit armossa, niinkö? Luterilaisuus on kaikista kauimpana pelastavasta evankeliumista kirkon oppien perusteella ollut aina. Urho Muroma oli hetkellinen valonpilkahdus. Samoin kyllä tuo vaatiminen on poistunut ikävä kyllä helluntailaisuudestakin, sielläkin vaan pötkötellään ja ylistellään vaan ihanassa armohuumeessa, ilman tietoakaan Jeesuksen tahdosta ja kuuliaisuudesta. Siinä sitten jammaillen vaan helvettiin, ei ole aiettakaan nöyrtyä ja tarkata uskoa, kuten Jeesus viimeisiltä ajoilta edellyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota?
        Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?

        T. Espoolainen

        P.S. Tämä on aivan surkea systeemi nykyään, että jokaisen kohdalla lukee vain anonyymi. Eihän sellaisesta keskustelusta tule yhtään mitään.

        Minä olen Ano, jolta kysyit.

        En ole koskaan kuulunutkaan Helluntaikirkkoon. Erosin helluntailaisuudesta jo sitä aikaa, kun Helluntaiherätys oli vielä yksistään herätysliike. Sen oppia tunnustin tuohon aikaan, jo kuitenkin tietyin varauksin, sillä en purematta niellyt ihan kaikkea mitä Pöntöstänne uskoteltiin. Sitten herätysliikkeen sisään pesiytyi rikollinen Helluntaikirkko, joka ensitöikseen anasti Helluntaiherätyksen varat omiin nimiinsä. Nk. herätys kuoli. Valitsitte listallenne lisää amerikkalaisia harhaoppeja. Teillähän oli ja on edelleenkin tunnettuja ja monille tuntemattomiakin talousrikollisia neuvonantajinanne. (Verotietojen mukaan) muutamat heistä jo kauan hämmästyttävän rikkaita.

        No, ovathan helluntailaisten opetukset - nykyään "oppi" - täysin päinvastainen kuin esim. luterilaisen kirkon. Tunnen vanhahelluntailaisen opetuksen ja tunnen luterilaisen kirkon teologian. Niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Ne nk. kumoavat toinen toisensa. Ei voi palvella molempia yhtäaikaa.

        Uususkonto helluntailaisuus tunnustaa vanhaa, pelagiolaista harhaoppia - eli Vapaan ratkaisuvallan oppia - ja siihen kaukaisesta, kirkkohistorian menneisyydestä uudelleen kaivettuja ja nyt helluntailaisuuteen koko nippuna liitettyinä, kaikki kristillisen kirkon jo ammoin kieltämät harhaopit, lisänä muutamat, parin viime vuosisadan aikana ilmaantuneet uusharhaopit.

        Luterilaisen kirkon oppi on tämän kaiken kumoava, nk. Sidotun ratkaisuvallan oppi. Luther kirjoitti peräti yhden paksun teoksenkin tästä aiheesta.

        Pelastuksemme perustus lähtee siis aivan eri lähtökohdista. Jo Luther sanoi aikoinaan, häntä käärmeen lailla mielistelemään luikerreelle anabaptistien johtajalle: "Meissä on eri henki."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen Ano, jolta kysyit.

        En ole koskaan kuulunutkaan Helluntaikirkkoon. Erosin helluntailaisuudesta jo sitä aikaa, kun Helluntaiherätys oli vielä yksistään herätysliike. Sen oppia tunnustin tuohon aikaan, jo kuitenkin tietyin varauksin, sillä en purematta niellyt ihan kaikkea mitä Pöntöstänne uskoteltiin. Sitten herätysliikkeen sisään pesiytyi rikollinen Helluntaikirkko, joka ensitöikseen anasti Helluntaiherätyksen varat omiin nimiinsä. Nk. herätys kuoli. Valitsitte listallenne lisää amerikkalaisia harhaoppeja. Teillähän oli ja on edelleenkin tunnettuja ja monille tuntemattomiakin talousrikollisia neuvonantajinanne. (Verotietojen mukaan) muutamat heistä jo kauan hämmästyttävän rikkaita.

        No, ovathan helluntailaisten opetukset - nykyään "oppi" - täysin päinvastainen kuin esim. luterilaisen kirkon. Tunnen vanhahelluntailaisen opetuksen ja tunnen luterilaisen kirkon teologian. Niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Ne nk. kumoavat toinen toisensa. Ei voi palvella molempia yhtäaikaa.

        Uususkonto helluntailaisuus tunnustaa vanhaa, pelagiolaista harhaoppia - eli Vapaan ratkaisuvallan oppia - ja siihen kaukaisesta, kirkkohistorian menneisyydestä uudelleen kaivettuja ja nyt helluntailaisuuteen koko nippuna liitettyinä, kaikki kristillisen kirkon jo ammoin kieltämät harhaopit, lisänä muutamat, parin viime vuosisadan aikana ilmaantuneet uusharhaopit.

        Luterilaisen kirkon oppi on tämän kaiken kumoava, nk. Sidotun ratkaisuvallan oppi. Luther kirjoitti peräti yhden paksun teoksenkin tästä aiheesta.

        Pelastuksemme perustus lähtee siis aivan eri lähtökohdista. Jo Luther sanoi aikoinaan, häntä käärmeen lailla mielistelemään luikerreelle anabaptistien johtajalle: "Meissä on eri henki."

        Ääni on sophien ääni vaikka kädet olisivatkin anon kädet. Ennalta määrätty on myös ennalta tiedetty. Ei Lutherkaan fatalisti ollut. Sanoipa jopa istuttavansa puun. Ihmisen elämä on täynnä ratkaisukeskeisyyttä. Paljon on ratkaistavaa sanoissa teoissa ja asenteissa. Se on täysin ratkaisevaa tulevaisuutta ajatellen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen Ano, jolta kysyit.

        En ole koskaan kuulunutkaan Helluntaikirkkoon. Erosin helluntailaisuudesta jo sitä aikaa, kun Helluntaiherätys oli vielä yksistään herätysliike. Sen oppia tunnustin tuohon aikaan, jo kuitenkin tietyin varauksin, sillä en purematta niellyt ihan kaikkea mitä Pöntöstänne uskoteltiin. Sitten herätysliikkeen sisään pesiytyi rikollinen Helluntaikirkko, joka ensitöikseen anasti Helluntaiherätyksen varat omiin nimiinsä. Nk. herätys kuoli. Valitsitte listallenne lisää amerikkalaisia harhaoppeja. Teillähän oli ja on edelleenkin tunnettuja ja monille tuntemattomiakin talousrikollisia neuvonantajinanne. (Verotietojen mukaan) muutamat heistä jo kauan hämmästyttävän rikkaita.

        No, ovathan helluntailaisten opetukset - nykyään "oppi" - täysin päinvastainen kuin esim. luterilaisen kirkon. Tunnen vanhahelluntailaisen opetuksen ja tunnen luterilaisen kirkon teologian. Niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Ne nk. kumoavat toinen toisensa. Ei voi palvella molempia yhtäaikaa.

        Uususkonto helluntailaisuus tunnustaa vanhaa, pelagiolaista harhaoppia - eli Vapaan ratkaisuvallan oppia - ja siihen kaukaisesta, kirkkohistorian menneisyydestä uudelleen kaivettuja ja nyt helluntailaisuuteen koko nippuna liitettyinä, kaikki kristillisen kirkon jo ammoin kieltämät harhaopit, lisänä muutamat, parin viime vuosisadan aikana ilmaantuneet uusharhaopit.

        Luterilaisen kirkon oppi on tämän kaiken kumoava, nk. Sidotun ratkaisuvallan oppi. Luther kirjoitti peräti yhden paksun teoksenkin tästä aiheesta.

        Pelastuksemme perustus lähtee siis aivan eri lähtökohdista. Jo Luther sanoi aikoinaan, häntä käärmeen lailla mielistelemään luikerreelle anabaptistien johtajalle: "Meissä on eri henki."

        Varmaankin eri henki, sillä nuo "mielistelijät" Luther sitten julisti tapettaviksi. Olet varmaankin perehtynyt Lutherin käsittämättömään kastesotkuun.

        ”Hedelmä” tänään on se, että Suomessa 70% kansalaisista kuuluu ev lut kirkkoon mutta puolet heistä ”ohuella siteellä”, omien sanojensa mukaan. On siis vain otettu palovakuutus kadotukselta.

        Raamattu opettaa, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Mikään muu ei ihmistä pelasta kuin usko Herraan Jeesukseen. Se ”teko” on jokaisen, ymmärtävän, henkilökohtaisesti kerran tehtävä.

        Muroman saarnan mukaan vain noin 10% ev lut’sta on tosiuskovia – muut matkalla sinne, mistä Kristus puhui enemmän kuin Taivaasta.

        Kaikki hyvin?

        T. ”ei koskaan helluntailainen, mutta ex ev lut maallikkosaarnaaja ja sanan&rukouksen iltojen vetäjä”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen Ano, jolta kysyit.

        En ole koskaan kuulunutkaan Helluntaikirkkoon. Erosin helluntailaisuudesta jo sitä aikaa, kun Helluntaiherätys oli vielä yksistään herätysliike. Sen oppia tunnustin tuohon aikaan, jo kuitenkin tietyin varauksin, sillä en purematta niellyt ihan kaikkea mitä Pöntöstänne uskoteltiin. Sitten herätysliikkeen sisään pesiytyi rikollinen Helluntaikirkko, joka ensitöikseen anasti Helluntaiherätyksen varat omiin nimiinsä. Nk. herätys kuoli. Valitsitte listallenne lisää amerikkalaisia harhaoppeja. Teillähän oli ja on edelleenkin tunnettuja ja monille tuntemattomiakin talousrikollisia neuvonantajinanne. (Verotietojen mukaan) muutamat heistä jo kauan hämmästyttävän rikkaita.

        No, ovathan helluntailaisten opetukset - nykyään "oppi" - täysin päinvastainen kuin esim. luterilaisen kirkon. Tunnen vanhahelluntailaisen opetuksen ja tunnen luterilaisen kirkon teologian. Niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Ne nk. kumoavat toinen toisensa. Ei voi palvella molempia yhtäaikaa.

        Uususkonto helluntailaisuus tunnustaa vanhaa, pelagiolaista harhaoppia - eli Vapaan ratkaisuvallan oppia - ja siihen kaukaisesta, kirkkohistorian menneisyydestä uudelleen kaivettuja ja nyt helluntailaisuuteen koko nippuna liitettyinä, kaikki kristillisen kirkon jo ammoin kieltämät harhaopit, lisänä muutamat, parin viime vuosisadan aikana ilmaantuneet uusharhaopit.

        Luterilaisen kirkon oppi on tämän kaiken kumoava, nk. Sidotun ratkaisuvallan oppi. Luther kirjoitti peräti yhden paksun teoksenkin tästä aiheesta.

        Pelastuksemme perustus lähtee siis aivan eri lähtökohdista. Jo Luther sanoi aikoinaan, häntä käärmeen lailla mielistelemään luikerreelle anabaptistien johtajalle: "Meissä on eri henki."

        Ano, jolta kysyin, miksi teitittelet minua, ja oletat jotenkin minun kuuluvan helluntailaisuuteen, oli se nyt sitten krikkoa, herätystä tai seurakuntaa, ihan sama. Minä en ole helluntailainen ollut ikinä, enkä tule olemaan, en ole myöskään enää luterilainen, enkä vapaakirkollinen. Tänä päivänä ei mihinkään seurakuntaan enää kannata liittyä.

        90-luvun hapatukset iskettiin leviämään sellaisella voimalla, että epäilen, onko yhtäkään kirkkoa, joka ei olisi saastunut. Nyt kun morsiusseurakuntaa seulotaan, niin jatkuva omatarkkailu ja parannuksen teko, omakohtainen puhtaus, on vaatimus, samoin kuin ymmärtäminen, missä ajassa eletään. Tästä syystä todellakin on syytä ymmärtää, mistä syystä 80-luvulla lähdettiin lipsumaan, ja tasoittamaan tie kohti saatanan astumista kirkkojemme alttareille leikkimään jumalaa.

        Parhaat opetukset tähänkin päivään löytyvät 50-70 luvun saarnoista, niin helluntai, vapaakirkko kuin luterilaisuudenkin piiristä. Niitä kuuntelemalla saa hivenen ravintoa, joskin sitten lukemalla ei pelkästään taivaaseen mennä, vaan elävällä uskolla Herrassamme.

        T. Espoolainen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mikä sinua vaivasi sitten helluntailaisessa kirkossa; miksi halusit siitä erota? Entä mitä olivat ne asiat, joita Luther oli pystynyt tuomaan esille, joita ei helluntaikirkossa saarnattu?"

        Olen eri Ano, mutta vastaan omalta osaltani. Minulle armo ja Jumalan lapsen vapaus kirkastuivat vasta hellareista lähdettyäni. Kasvuympäristössäni hellareissa armon mukana tuli aina mutta ja lista lisäehtoja. Jotka tavallaan kumosivat armon.

        Kai Antturi oli se, joka johti minut Jeesuksen luo. Hän oli kirkasotsaisena nuorena miehenä pitämässä kylälläni kotikokousta Veikko Mannisen kanssa. Ei varmasti ollut täydellinen ihminen, mutta kyllä hän sai hyvääkin aikaan.

        Edesmenneiden elämää on turha kaivella. He ovat hommansa hoitaneet sen aikaisella viisaudella ja vastaavat siitä Jumalansa edessä. Kuten jokainen kristitty vastaa Jumalansa edessä omasta elämästään.

        1700- luvun Luterilaisuudesta löytyy peto antikristus, jota helluntailuudesta ei löydy.
        1700-luvun Luterilaisesta virsikirjasta. Virsi 240 kertoo pedosta antikristuksesta paavista, joka Jumalan käskyi wastaan räyskyi.

        Nykyäänkin räyskytään Jumalan käskyä sapattia vastaan, sillä monet julistajat myöskin helluntailaisista löytyy julistajia, jotka julistavat että sapatti ei kuulu enää Uuden liiton kristityille.

        1234567---


    • Anonyymi

      Kiitos, hyviä kommentteja.

    • Anonyymi

      Jes.55:3 Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kansanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot. Ap.t.13:33-37

    • Anonyymi

      Antturi on joka tapauksessa kirjoittanut joitain hyviä kirjoja.

    • Anonyymi

      Kai Antturi oli käsittääkseni synkkä ja julmakin despootti. Kaikki tämä näennäisen vaatimattomuuden ja nöyryyden kaapuun puettuna. Ehkä hän oli myös pahasti narsistinen luonne. Joka tapauksessa hänellä oli hovinsa joka ymmärsi kumarrella suuntaansa ja naureskella hänen kuivakkuudelleen. Totisesti hänen puheensa oli mitätöntä ja esiintymisensä avutonta.

      • Anonyymi

        Kommentista päätellen sinustakin voisi varmasti tehdä terävän analyysin, joka ei ole kaikin osin mairitteleva.:)


      • Anonyymi

        Juuri niin. Nyt jo kaduttaa kovat sanani. Sitä paitsi Artturi kirjoitti muutamia kirjoja..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentista päätellen sinustakin voisi varmasti tehdä terävän analyysin, joka ei ole kaikin osin mairitteleva.:)

        Heh. Helluntaijohtajia ei saisi arvostella.

        Helluntailaisuus on narsistinen uususkonto, ylimielinen, itse itseään muita hengellisemmäksi kuvitteleva. Kaikki on vain narsistista itsepetosta, valehtelua ja harhaa, sillä kristinuskon tosiasiat osoittavat muuta.

        Kun narsistia arvostelee, hän nk. kostaa heti (tai myöhemmin). Narsku, kuten käsi rintataskussa saarnaava, mahtipontinen helluntaisaarnaaja... - anteeksi: nykyään (vailla mitään teologista tutkintoa) "pastori! -, on aika koominen hahmo.

        Kohta joku näistä, puolihulluista napoleoneista, mainitsee "soffin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh. Helluntaijohtajia ei saisi arvostella.

        Helluntailaisuus on narsistinen uususkonto, ylimielinen, itse itseään muita hengellisemmäksi kuvitteleva. Kaikki on vain narsistista itsepetosta, valehtelua ja harhaa, sillä kristinuskon tosiasiat osoittavat muuta.

        Kun narsistia arvostelee, hän nk. kostaa heti (tai myöhemmin). Narsku, kuten käsi rintataskussa saarnaava, mahtipontinen helluntaisaarnaaja... - anteeksi: nykyään (vailla mitään teologista tutkintoa) "pastori! -, on aika koominen hahmo.

        Kohta joku näistä, puolihulluista napoleoneista, mainitsee "soffin".

        Minkälainen teologinen tutkinto oli Mooseksella?

        Paavalilla oli kaikki mahdolliset mausteet - mutta väärästä opista.

        Lähisukulainen lähti kirkasotsaisena, lapsenuskoisena nuorena teologiseen - ja tuli ulos tasapäisenä, uskosta osattomana teologina.


      • Anonyymi

        "Kai Antturi oli käsittääkseni julma ja synkkäkin despootti. ..."

        Montako saarnaa ja raamattutuntia olet itse pitänyt ...


    • Anonyymi

      Case-Antturi liittyy case-Ylivainioon. Kai Antturi sai Niilon jäämään helluntaiherätykseen, vaikka Niilo oli sunnitellut aikovansa perustaa yksityisen ministryn Oral Robertsin esimerkin mukaan.

      Antturin aikaan torontolaisuus torjuttiin Helsingin Saalemissa, mutta se oli jo liian myöhäistä koska jotkut uuskarismaattiset opit ja käytännöt olivat jo juurtuneet eri helluntaiseurakuntiin.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Antturi oli eläkkelle jäänyt torontolaisuuden aikoihin mutta käsittääkseni hän vastusti Pehkosen linjaa. Antti Huima oli Helsingin Saalemin näkyvin torontolaisuus kriitikko.

        http://raamattu.cante.net/misc/huima-antti--lyhyt-muistio-toronton-siunauksesta.html

        Olisi tarvittu joku nuori ja rohkea Anttihuima silloin Ylivainion aikaan kertomaan vanhoille parroille, että ei se ole Raamatun Pyhä Henki joka siellä Niilon kokouksissa kaataa ihmisiä. Niilo Ylivainio johti helluntailaiset harhaan ja tätä asiaa he eivät halua myöntää.


      • Anonyymi

    • Vaikka en kuulu helluntai porukkaan niin mielenkiintoinen aloitus.
      Olisi hienoa kuulla tämäntyylistä eri uskon virtauksista ja nimenomaan myös hiukan edeltävältäkin ajalta.Sellaisia pieniä historiikkejä.
      Joitakin hyviä saarnamiehiä jotka mielummin vaikka henkensä olisi antanut ennenkuin olisi luopunut Totuudesta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alahan tulla paikkaamaan tekojas

      Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.
      Suhteet
      31
      5326
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      36
      3701
    3. Onko kenellekään muulle käynyt niin

      Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk
      Ikävä
      183
      3263
    4. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      11
      2505
    5. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      29
      2102
    6. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      12
      1987
    7. Tietääkö kaivattusi että

      olet häneen ihastunut? 🤠
      Ikävä
      163
      1866
    8. Terveiset kaivatullesi

      kesän aluksi tähän ketjuun.
      Ikävä
      105
      1352
    9. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      14
      1298
    10. Nainen, vaikka olen ja asun yksin

      Saan silti seksiä aina kun tahdon. :/
      Ikävä
      137
      1144
    Aihe