Osattiin sitä Lieksassakin

"Joopa joo, sanoivat rengit päissään":) Ei tuollaista toimintaa missään nimessä pidä varastamiseksi kutsuman. Joissakin piireissä varastamista kutsutaan hienosti omaisuuden uudelleenjaoksi.

Se ei olisi ehtinyt alkoon aukioloaikana ei tuota voi oikeestaan pitää minään rikoksena edes

Koska kyseessä oli äärimmäinen hätätilanne, ei todellakaan kyseessä ole rikos, vaan korkeintaan veturin luvaton käyttöönotto, koska miehet eivät olleet kaikessa kiireessä kysyä lainaukseen lupaa esimieheltään. Kiire oli todellinen, koska liike, johon miehet olivat menossa oli juuri sulkeutumassa viikonlopuksi. Tilanne olisi voinut muuttua katastrofiksi, jos he eivät olisi ehtineet ajoissa puotiin.

Maalaijärjen käyttö on ollut tapauksessa aivan ilmeistä, ja kun on olemassa vielä sanonta "hätä keinot keksii" ja kyseessä on ollut hätätapaus!

Tapaus kertoo aidosta pankakoskelaisuudesta, joka ilmenee aidoimmillaan monenlaisena kekseliäisyytenä, pelottomuutena ja oma-aloitteisuutena. Keskenkasvuosina teeskenneltiin pesäpallosankaria, jolloin päästiin tehtaalle töihin eikä tarvinnut silloin käydä ollenkaan koulua. Sivistys ei päätä pakottanut.

Työ ei pelottanut, koska sen viereen voi vaikka nukahtaa kesken työpäivän. Oma-aloitteisuuden puutteesta ei voitu moittia ketään. Jenkkikassi oli täynnä kotiin viemisiä työpäivän päätyttyä. Vapaajakelutarvikkeitahan ne olivat. Työrukkasia, morapuukkoja, kaapeleita, hehkulamppuja, sulakkeita, sähkömoottoreita, riimuja jne. Veturin lainaaminen omien ostoksien tekoon kuului tuiki rehelliseen pankakoskelaisuuteen. Voiko sitä enää tämän paremmin ylistää!

Taljan ketjuhan on vahvaa, eli ei ne ole tyhmiä olleet jotka sitä ketjua on veneen kiinnitykseen käyttänyt? Joku tyhmä olisi voinut laittaa narulla veneen kiinni ja vene olisi karannut tuuliajolle!

Miten näille miehille sitten kävi että saivatko pitää työpaikkansa? Luulisi olevan myös kohtalaisen törkeää rautatieturvallisuuden vaarantamista lähteä ajelemaan veturilla jonka kukaan ei tiedä olevan liikenteessä. Olisi vaikka toinen juna tullut vastaan ja semmoista.

"Tehtaan suojeluksessa" on tunnettu sanonta Pankakoskella. Tarkoittihan se viime vuosisadalla hyvin monia etuja tehtaan työläisille. Tehtaan kautta tilatut rakennustarvikkeet sai halvemmalla, rakennusaikainen sähkö oli ilmainen, tehtaalaisille valovirran hinta oli puolet Lieksan Sähkön hinnasta, tehdas kustansi katuvalot, vesijohdot, viemärit, valaistut ladut, kirkon tontin, yhteiset saunat ja pesutuvat sähköineen ja koneineen, kellarit, venelaiturit, uimalaitoksen, tenniskentän, jääkiekkokaukalon, urheilukentän pukukoppeineen ja monet muut edut. Tehtaan työläisen ei tarvinnut käydä kouluja, vaan muutama vuosi kansakoulua riitti kartongin tekijälle. Lisäksi tehtaan johtajien lapset kuljettiin tehtaan kyydeillä oppikouluun, ettei työläisten köyhyys heihin tarttuisi linja-autokuljetuksen aikana.

Minulle on jäänyt lapsuudesta sellainen kuva, että pankakoskelaiset olivat rikasta tehtaan väkeä silloin sen tehtaan parhaimpina aikoina. Vieläkin on hyviä omakotitaloja, silloin rakennettuja, tuo kylä täysi. Myös sellainen kuva jäi, että he kilpailivat keskenään kenellä on parempi ja kalliimpi auto, kodintekniikkaa viimeisen päälle ja omakotitalosta huolimatta upea kesämökki jne.
Mikäpä oli ollessa, heidän silloin siellä. Asumukset olivat ”suhdetavaroilla” ja hyvillä palkoilla suureksi osaksi rakennettuja. Sen ajan kujeet olivat hyväksyttyjä erimuodoin kuin nykyisin. Olen erittäin tyytyväinen että Lieksan seudulla on joskus silloin jossakin mennyt niin hyvin, että oli varaakin kujerrella ja pädeskellä puoleen jos toiseen. On se edelleen hyvä tuo Pankakoski, vaikkei siellä enää pankkeja ja kauppoja olekaan, kuin parhaaseen kukoistusaikaan.

Veturiliikenne on nykyisin aika hiljaista tuolla sivupistolla. Olikohan silloin aikoinaan niin vilkasta, että vastaantulevia olisi pitänyt pelätä? Veturit eivät ohittaneet toisiaan ainakaan Teollisuuskylässä. Jaaakonmäkikö oli silloin se ohituspaikka?

Jaakonmäki oli ja on edelleenkin ainoa mahdollinen ohituspaikka kyseisellä rataosuudella. Se sijaitsee Yrjöläntien ja Tehdastien välisellä alueella. Ohituksiin sitä tuskin käytettiin, vaan junanvaunujen varastointiin odottamaan lastausta.

Tavarajunaliikenne on hyvin satunnaista nykyään Pankakosken radalla, koska tehtaan johdon mukaan VR:n hinnoittelu on siirtänyt kuljetukset maanteille.

Pankakosken tehtaan tuotteet toimitettiin jo vuodesta 1897 lähtien kapearaiteista rataa myöten Lieksaan, missä tapahtui uudelleenlastaus. 60 cm levyistä rataa käytettiin myös yleisiin tavaran kuljetustarpeisiin ja jopa henkilökuljetuksiin.

Radan pituus Pankakosken ja Lieksan välillä sivuraiteineen oli hieman yli kahdeksan kilometriä. Rautatie Joensuusta Lieksaan valmistui 12 vuotta myöhemmin vuonna 1909 ja rautatien vihkijäiset pidettiin vuonna 1910.
Panakosken rata muutettiin normaalilevyiseksi vuoden 1952 tienoilla.

Pankakosken kapearaiteinen rautatie rakennettiin Lieksan rautatien valmistuttua Sokojoelle saakka, josta muodostui tärkeä varasto- ja lastauspaikka tehtaalle.

Kapearaiteinen rautatie ulottui myös Rantalan Kiramonrantaan, jossa ratapenkka on vielä nähtävissä muuntajakopille saakka. Tämä rataosuus purettiin vasta vuonna 1962, vaikka kiramon toiminta loppui jo vuonna 1952. Radalle oli jätetty resiina, joka oli meidän nuorukaisten ahkerassa käytössä 50-luvulla.