nopeahko perhevene suosituksia

60-80K€ voisi olla haitari ja koko juuri tuossa 34-38, maston korkeus mielellään alle 17m. Syväys mielellään alle 1,9m. Ok, 385 ilmeisesti isompien vesien vene? Kiitos, Tutkin noita. First 36.7 on kiinnostava, niitäkin kai saa "keskisyvällä" kölillä.

Anonyymi kirjoitti:

60-80K€ voisi olla haitari ja koko juuri tuossa 34-38, maston korkeus mielellään alle 17m. Syväys mielellään alle 1,9m. Ok, 385 ilmeisesti isompien vesien vene? Kiitos, Tutkin noita. First 36.7 on kiinnostava, niitäkin kai saa "keskisyvällä" kölillä.

Lue lisää

385 on perhevenesarjaa, 34 ja 40 performance-sarjaa. 34:ssa on yhtä korkea masto kuin 385:ssa, vaikka kokoeroa on melkoisesti.

1,9 m syväys on aika haastava. Yleensä tuon kokoluokan C/R-veneissä on 2 m tai syvempi köli ja matala köli pilaa ominaisuuksia. FG 33 ja X-332 menee tuohon. X-34 on niukasti yli 1,9 m ja Dufour 34 jo reilummin. Muut vain erikoismatalalla köliversiolla, jotka ovat yleensä melko harvinaisia. Tasan kaksi metriä lisäisi valikoimaa jo selvästi.

Mistä tulee tuo 1,9 m raja?

On ja ei. Kilpailussa on aina mukana tasoituslaskenta, jolloin siis oletetusti hitaampi saa tasoitusta. Ideana siis, että kaikilla veneillä on sama mahdollisuus pärjätä. Jollain veneillä tietysti kuitenkin pärjätään paremmin eli ne ovat "kilpailuissa nopeita", mikä johtuu monesta seikasta.

Matkapurjehtijan halutessa hyvää vauhtia, pitää ostaa vene, jolla on kova tasoitus. Tosin ei sekään kaikkea kerro, vaan monet nopeat veneet ovat vaativia purjehdittavia eli eivät olekaan nopeita, jos niitä purjehditaan vasemmalla kädellä tai purjeet eivät ole optimaaliset. Joku lähtökohtaisesti hitaampi saattaa olla tuolloin nopeampi.

Riippuu, mitä tarkoitat "kilpailussa nopealla". Luokkajaosta riippuen kilpailua ei välttämättä tai kovinkaan usein voita ensin maalissa ollut vene.

Tietysti yksityyppikilpailussa nopein vene voittaa, mutta siinähän kaikki veneet ovat (periaatteessa) samanlaisia.

Jotkut veneet näyttävät kulkevan paremmin tasoituslukuunsa verrattuna kuin toiset.

ClubSwan 42 näyttää vieneen potin 2019 ORC MM-kisoissa omassa luokassaan:

https://data.orc.org/public/WEV.dll?action=series&eventid=WORLDS19&classid=B

Ei ihan uusi vene tuokaan. Toki varmaan auttaa, että mehistöt ovat ajaneet monta vuotta yksityyppikisoja samalla veneellä, jolloin miehistö varmasti saa veneestä irti täyden potentiaalin kaikissa olosuhteissa (sama pätee X-41:een).

Tasoituskilpailuissa pärjää tosiaan parhaiten, jos löytää tasoituskertoimessa "aliarvostetun" veneen ja pystyy ottamaan siitä kaiken potentiaalin käyttöön. Pitkässä juoksussa (rankingtaulukossa) ja kolmioradalla on hyvä, jos vene pärjää kohtuullisesti erilaisissa olosuhteissa eri kulkusuunnilla, ja omaa tietysti hyvät säätömahdollisuudet ja (purje)varustuksen veneen sopeuttamiseksi niihin. Yksittäisissä kisoissa, varsinkin matkasellaisissa, voi tuurilla pärjätä yksipuolisemmallakin veneellä, esim. luovikoneella vastaisilla reiteillä, "ylirikatulla" keveissä keleissä, plaanarilla avotuulilla jne. Ja esimerkiksi chasing-kilpailuissa tyypillisesti pikkuluokat ammutaan aamupäivän tyveneen lillumaan, kun isot saavat startata myöhemmin suoraan nousevaan tuuleen, eli koolla on väliä. Matkakisoissa voi olla etuakin, jos omalla tasoituksella ei ole montaa venettä liikkeellä. Saa purjehtia vapaissa tuulissa.

Palkintotaulukoissa on näkynyt kärjessä esim. Comfortina 32 ja FE83, joita ei suinkaan luonnehdittu kilpaveneiksi tai edes C/R- veneiksi silloin kun ne markkinoille tulivat. Tietysti osaavan miehistön panos on oleellinen. Toisaalta, kun osaava miehistö putsaa tällaisilla veneillä palkintopöytiä riittävästi, saattaa tasoituskerroinkin nousta.

Anonyymi kirjoitti:

Tasoituskilpailuissa pärjää tosiaan parhaiten, jos löytää tasoituskertoimessa "aliarvostetun" veneen ja pystyy ottamaan siitä kaiken potentiaalin käyttöön. Pitkässä juoksussa (rankingtaulukossa) ja kolmioradalla on hyvä, jos vene pärjää kohtuullisesti erilaisissa olosuhteissa eri kulkusuunnilla, ja omaa tietysti hyvät säätömahdollisuudet ja (purje)varustuksen veneen sopeuttamiseksi niihin. Yksittäisissä kisoissa, varsinkin matkasellaisissa, voi tuurilla pärjätä yksipuolisemmallakin veneellä, esim. luovikoneella vastaisilla reiteillä, "ylirikatulla" keveissä keleissä, plaanarilla avotuulilla jne. Ja esimerkiksi chasing-kilpailuissa tyypillisesti pikkuluokat ammutaan aamupäivän tyveneen lillumaan, kun isot saavat startata myöhemmin suoraan nousevaan tuuleen, eli koolla on väliä. Matkakisoissa voi olla etuakin, jos omalla tasoituksella ei ole montaa venettä liikkeellä. Saa purjehtia vapaissa tuulissa.

Palkintotaulukoissa on näkynyt kärjessä esim. Comfortina 32 ja FE83, joita ei suinkaan luonnehdittu kilpaveneiksi tai edes C/R- veneiksi silloin kun ne markkinoille tulivat. Tietysti osaavan miehistön panos on oleellinen. Toisaalta, kun osaava miehistö putsaa tällaisilla veneillä palkintopöytiä riittävästi, saattaa tasoituskerroinkin nousta.

Lue lisää

Kyllä Comfortina 32 ja FE83 olivat aikansa C/R-veneitä. Varsinkin FE oli saman veistämön tuote kuin Sunwind ja sen C/R-sarja. Tietysti Comfortina ja FE eivät olleet IOR-kisaveneitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Comfortina 32 ja FE83 olivat aikansa C/R-veneitä. Varsinkin FE oli saman veistämön tuote kuin Sunwind ja sen C/R-sarja. Tietysti Comfortina ja FE eivät olleet IOR-kisaveneitä.

Lue lisää

Eivät olleet. Ei siihen aikaan edes käytetty tuota termiä. FE:tä kaupattiin nimenomaan tilavana perheveneenä. Comfortinan mainosvaltti oli taasen vuosittain suurentunut perätila, jota muistettiin mainita joka messuilla. IOR- veneet ja "tonnarit" olivat niitä raasereita, ja niiden pohjalta kehitetyt sarjatuotantoveneet ehkä sitten nykykielellä C/R -kategoriaan istuvia pursia, tai siihen aikaan "hyvin purjehtivia matka/perheveneitä". Esimerkiksi vaikkapa Finnfire

Anonyymi kirjoitti:

Eivät olleet. Ei siihen aikaan edes käytetty tuota termiä. FE:tä kaupattiin nimenomaan tilavana perheveneenä. Comfortinan mainosvaltti oli taasen vuosittain suurentunut perätila, jota muistettiin mainita joka messuilla. IOR- veneet ja "tonnarit" olivat niitä raasereita, ja niiden pohjalta kehitetyt sarjatuotantoveneet ehkä sitten nykykielellä C/R -kategoriaan istuvia pursia, tai siihen aikaan "hyvin purjehtivia matka/perheveneitä". Esimerkiksi vaikkapa Finnfire

Lue lisää

C/R- termiä ei silloin käytetty, ainakaan Suomessa, mistään veneestä. Vene 2/83 katsausnumerossa suurimmassa osassa veneitä kuvauksena on sekä matka- että kilpakäyttö. FE83 ja Comfortina 32:n kohdalla molemmissa lukee "kilpa- ja matkapursi". JVaikkapa Sunwindin, Senorita Helmsmanin, Seawind 32 ja Granada 26:n kohdalla vain matkapursi. Joissain sitten lukee "matka- ja kilpapursi", jossa sillä nyt on mitään eroa "kilpa- ja matkapurteen".

Nimensä mukaisesti Finn Expressejä myytiin suorituskykyisinä purjeveneinä, siis hyvinkin C/R-veneinä. Ei tuohon aikaan enää ollut perhekäyttöön soveliaita veneitä, joilla olisi pärjännyt IOR-kisoissa. Kisaveneet olivat paljon puhtaampia kisaveneitä kuin nykyään. Sitten samoista muoteista tehtiin perheveneitä, mutta painoa oli paljon lisää ja riki erilainen. Suorituskyky ei lainkaan sen parempi kuin FE tai Comfortina. Esimerkkeinä vaikkapa Maestro ja Finn Flyer 31, joiden perhemallit ovat Comfortinaan hitaampia, mutta kisamallit nopeampia. FE oli varttitonnarikokoa ja yhtä nopeita IOR-pohjaisia perheveneitä ei taida olla. Jotkut 80-luvun one offit olivat kyllä yhtä nopeita.

Tuossa venelehdessä on kyllä Banner 33 Racer/Cruiser ihan otsikkona, mutta senkin kuvauksessa "kilpa- ja matkapursi". One Design 717 on nopeasti katsottuna ainoa pelkästään kilpakäyttöön merkitty vene.

Anonyymi kirjoitti:

On ja ei. Kilpailussa on aina mukana tasoituslaskenta, jolloin siis oletetusti hitaampi saa tasoitusta. Ideana siis, että kaikilla veneillä on sama mahdollisuus pärjätä. Jollain veneillä tietysti kuitenkin pärjätään paremmin eli ne ovat "kilpailuissa nopeita", mikä johtuu monesta seikasta.

Matkapurjehtijan halutessa hyvää vauhtia, pitää ostaa vene, jolla on kova tasoitus. Tosin ei sekään kaikkea kerro, vaan monet nopeat veneet ovat vaativia purjehdittavia eli eivät olekaan nopeita, jos niitä purjehditaan vasemmalla kädellä tai purjeet eivät ole optimaaliset. Joku lähtökohtaisesti hitaampi saattaa olla tuolloin nopeampi.

Lue lisää

Olisi kätevää, että nopea matkavene olisi nopea myös kilpailussa. Ehkä joku simulaatioihin perustuva sääntä on tässä parempi kuin kokemusperäinen LYS.

Anonyymi kirjoitti:

C/R- termiä ei silloin käytetty, ainakaan Suomessa, mistään veneestä. Vene 2/83 katsausnumerossa suurimmassa osassa veneitä kuvauksena on sekä matka- että kilpakäyttö. FE83 ja Comfortina 32:n kohdalla molemmissa lukee "kilpa- ja matkapursi". JVaikkapa Sunwindin, Senorita Helmsmanin, Seawind 32 ja Granada 26:n kohdalla vain matkapursi. Joissain sitten lukee "matka- ja kilpapursi", jossa sillä nyt on mitään eroa "kilpa- ja matkapurteen".

Nimensä mukaisesti Finn Expressejä myytiin suorituskykyisinä purjeveneinä, siis hyvinkin C/R-veneinä. Ei tuohon aikaan enää ollut perhekäyttöön soveliaita veneitä, joilla olisi pärjännyt IOR-kisoissa. Kisaveneet olivat paljon puhtaampia kisaveneitä kuin nykyään. Sitten samoista muoteista tehtiin perheveneitä, mutta painoa oli paljon lisää ja riki erilainen. Suorituskyky ei lainkaan sen parempi kuin FE tai Comfortina. Esimerkkeinä vaikkapa Maestro ja Finn Flyer 31, joiden perhemallit ovat Comfortinaan hitaampia, mutta kisamallit nopeampia. FE oli varttitonnarikokoa ja yhtä nopeita IOR-pohjaisia perheveneitä ei taida olla. Jotkut 80-luvun one offit olivat kyllä yhtä nopeita.

Tuossa venelehdessä on kyllä Banner 33 Racer/Cruiser ihan otsikkona, mutta senkin kuvauksessa "kilpa- ja matkapursi". One Design 717 on nopeasti katsottuna ainoa pelkästään kilpakäyttöön merkitty vene.

Lue lisää

Niin, no, nykyisin FE83:lla aktiivisesti kilpailevat kuvaavat venettä "oivaksi matka- ja kilpapurreksi", mutta silloin kun vene markkinoille tuli, ei niitä ostettu suuremmin kilpailuaikeet mielessä, vaan perhe- ja matkaveneilyyn, ja sellaiseen tarkoitukseen sitä venemessuilla kaupiteltiin. Jokunen lainaus:
- "Finn Express 83 on pienikokoinen matka- ja avomeripursi" (FE83 Wiki),
- "Yrityksen kunnianhimoinen tavoite oli, ja on edelleen, kertaheitolla kaapata itselleen suuri osa maamme perhevenemarkkinoista." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Eivind Stillin suunnittelemassa veneessä painotettiin vahvemmin sen asuttavuutta ja perheystävällisyyttä, asioita jotka usein viime kädessä ovat ratkaisevia ostopäätöstä tehtäessä." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Riki on suhteellisen matala, mastonhuippu loppuu 11,5 metriä vedenpinnan yläpuolella, näin on helpotettu sisävesipurjehtijoiden liikkumista " (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Kokolluokka on pienperheen näkökulmasta ihanteellinen, tilaratkaisut kaikin puolin onnistuneet." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "X-79 ja Albin Express päihittivät nähtävästi suomalaisen sisarensa kilparadoilla, mutta perheen lomaveneenä Finn Express 83 on huomattavasti toimivampi." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)

Eiköhän ainakin ääriesimerkit ole sellaisia. Esim kanttikölillä saa veneeseen suunniteltua vauhtia riittävällä purjealalla ja korkealla mastolla, mitä voi käyttää nopeassa matkapurjehduksessa, mutta mitenkäs kisoissa on?
Saako kölin kanttausominaisuutta kotimaisissatasoituskisoissa edes käyttää, ja jos saa, niin onko tasoitus oikeudenmukainen, eli voiko sellaisella pärjätä kisoissa?

Parasta vauhtia haettaessa moninkertainen päijänneruorin sekä tallukkajahdin voittaja Auvo, eli malliltaan Over 33 lienee parhaasta päästä kiintoköliveneitä, mutta en tuota kyllä matkaveneenä pitäisi. Ja vauhtiinkin tarvitaan veneen lisäksi osaamista, jota ko veneen miehistöltä selvästikin löytyy. Parhaimmillaan kevyessä, mutta kyllä tuo on tuulessakin pärjännyt.
Kanttikölisillä ainakin lähelle vastaavan vauhdin voisi saada aikaan jonkinlaisella matkaveneen sisustuksellakin, ainakin ilman syvyysrajoitusta.
Nostokölikin lienee tietysti vaihtoehto, sellainen voi olla myös kanttaavassa kölissä, mutta haitannee sisustusta aika pahasti. Paitsi jos kanttaus on köli nostettuna aina keskellä. Onko syvyysrajoitus siis voimassa vain satamiin pääsyä varten, jolloin syväkin nostoköli käy, vai onko matalalle kulkusyvyydelle välttämätön tarve myös purjehtiessa, jolloin nostokölistä ei ole hyötyä?

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän ainakin ääriesimerkit ole sellaisia. Esim kanttikölillä saa veneeseen suunniteltua vauhtia riittävällä purjealalla ja korkealla mastolla, mitä voi käyttää nopeassa matkapurjehduksessa, mutta mitenkäs kisoissa on?
Saako kölin kanttausominaisuutta kotimaisissatasoituskisoissa edes käyttää, ja jos saa, niin onko tasoitus oikeudenmukainen, eli voiko sellaisella pärjätä kisoissa?

Parasta vauhtia haettaessa moninkertainen päijänneruorin sekä tallukkajahdin voittaja Auvo, eli malliltaan Over 33 lienee parhaasta päästä kiintoköliveneitä, mutta en tuota kyllä matkaveneenä pitäisi. Ja vauhtiinkin tarvitaan veneen lisäksi osaamista, jota ko veneen miehistöltä selvästikin löytyy. Parhaimmillaan kevyessä, mutta kyllä tuo on tuulessakin pärjännyt.
Kanttikölisillä ainakin lähelle vastaavan vauhdin voisi saada aikaan jonkinlaisella matkaveneen sisustuksellakin, ainakin ilman syvyysrajoitusta.
Nostokölikin lienee tietysti vaihtoehto, sellainen voi olla myös kanttaavassa kölissä, mutta haitannee sisustusta aika pahasti. Paitsi jos kanttaus on köli nostettuna aina keskellä. Onko syvyysrajoitus siis voimassa vain satamiin pääsyä varten, jolloin syväkin nostoköli käy, vai onko matalalle kulkusyvyydelle välttämätön tarve myös purjehtiessa, jolloin nostokölistä ei ole hyötyä?

Lue lisää

Edellinen oli vastaus tähän postaukseen: "Onko siis niin, että "nopea" ja "kilpailuissa nopea" on eri veneitä? Jos haluan matkapurjehtia hyvää vauhtia, kannattaa hankkia eri vene kuin se, millä sijoittuu korkealle kilpailujen tuloslistassa?"
Viestiketjun sisennyt ei näköjään tee asiaa selväksi eikä foorumin softa jostain syystä lainannutkaan vastatusta viestistä mitään.

Eli matkaveneenä nopeassa voisi harkita kanttiköliä, mutten ole varma tekisikö sellaisella suomen kisoissa mitään. Ja mikäli kanttikölisen ostaa, pitää ensin varmistua että toteutus on kölialueella tarpeeksi luja, kaikki eivät ole, kuten eivät ole kaikki kiintoköliveneetkään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, no, nykyisin FE83:lla aktiivisesti kilpailevat kuvaavat venettä "oivaksi matka- ja kilpapurreksi", mutta silloin kun vene markkinoille tuli, ei niitä ostettu suuremmin kilpailuaikeet mielessä, vaan perhe- ja matkaveneilyyn, ja sellaiseen tarkoitukseen sitä venemessuilla kaupiteltiin. Jokunen lainaus:
- "Finn Express 83 on pienikokoinen matka- ja avomeripursi" (FE83 Wiki),
- "Yrityksen kunnianhimoinen tavoite oli, ja on edelleen, kertaheitolla kaapata itselleen suuri osa maamme perhevenemarkkinoista." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Eivind Stillin suunnittelemassa veneessä painotettiin vahvemmin sen asuttavuutta ja perheystävällisyyttä, asioita jotka usein viime kädessä ovat ratkaisevia ostopäätöstä tehtäessä." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Riki on suhteellisen matala, mastonhuippu loppuu 11,5 metriä vedenpinnan yläpuolella, näin on helpotettu sisävesipurjehtijoiden liikkumista " (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Kokolluokka on pienperheen näkökulmasta ihanteellinen, tilaratkaisut kaikin puolin onnistuneet." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "X-79 ja Albin Express päihittivät nähtävästi suomalaisen sisarensa kilparadoilla, mutta perheen lomaveneenä Finn Express 83 on huomattavasti toimivampi." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)

Lue lisää

"X-79 ja Albin Express päihittivät nähtävästi suomalaisen sisarensa kilparadoilla, mutta perheen lomaveneenä Finn Express 83 on huomattavasti toimivampi.(Vene-lehden koepurjehdus 8/81)"

38 vuotta sitten noin, mitenkäs nykyään?
Edelleen X-79 ja Albin Express ainakin kevyessä tuulessa suorassa ajassa varmasti nopeampia, mutta entäs tasoituksilla?
Riippuuko tuulesta, ja mikäli, niin missä kelissä FE-pärjää parhaiten noihin verrattuna. Ja miten vastaus riippuu siitä millä tasoituksilla kisataan (IRC, LYS, Orci, muita?)

Anonyymi kirjoitti:

Niin, no, nykyisin FE83:lla aktiivisesti kilpailevat kuvaavat venettä "oivaksi matka- ja kilpapurreksi", mutta silloin kun vene markkinoille tuli, ei niitä ostettu suuremmin kilpailuaikeet mielessä, vaan perhe- ja matkaveneilyyn, ja sellaiseen tarkoitukseen sitä venemessuilla kaupiteltiin. Jokunen lainaus:
- "Finn Express 83 on pienikokoinen matka- ja avomeripursi" (FE83 Wiki),
- "Yrityksen kunnianhimoinen tavoite oli, ja on edelleen, kertaheitolla kaapata itselleen suuri osa maamme perhevenemarkkinoista." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Eivind Stillin suunnittelemassa veneessä painotettiin vahvemmin sen asuttavuutta ja perheystävällisyyttä, asioita jotka usein viime kädessä ovat ratkaisevia ostopäätöstä tehtäessä." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Riki on suhteellisen matala, mastonhuippu loppuu 11,5 metriä vedenpinnan yläpuolella, näin on helpotettu sisävesipurjehtijoiden liikkumista " (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "Kokolluokka on pienperheen näkökulmasta ihanteellinen, tilaratkaisut kaikin puolin onnistuneet." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)
- "X-79 ja Albin Express päihittivät nähtävästi suomalaisen sisarensa kilparadoilla, mutta perheen lomaveneenä Finn Express 83 on huomattavasti toimivampi." (Vene-lehden koepurjehdus 8/81)

Lue lisää

Samaa voi sanoa melkein mistä vaan tuoreemmasta C/R-veneestä. Eipä vaikkapa Kamun piirtämiä FG:tä montaa ole kilpailuissa näkynyt, vaikka kukaan ei varmasti kiistä niiden olevan C/R-veneitä. Selvästi sporttisempiakin veneitä on ollut noiden vaihtoehtona, aivan kuten FE:llä ja Comfortinalla aikoinaan.

Sehän juuri on C/R-veneen idea. Eli vene on täysin matkakäyttöön tehty ja sovelias, mutta kuitenkin suorituskyvyltään hyvä ja mukava kilpailtava.

Taitaa masto olla yli tuon 17m...köli saanee olla tuon 2m

Elanin pohjapalkit ovat liimauksen lisäksi laminoidut. Elan on tyhjiölaminoitu, runko on umpilaminaatia ja uloin laminaattikerros on vinyyliesteriä. Firstin rakennetta en tunne, mutta oletan, että palkit ovat pelkästään liimatut, eli kiinnityspinta on paljon pienempi kuin Elanissa. Olen itsekin noista kahdesta vaihtoehdoista haaveilut kunhan rahat ovat koossa.