Eikö lain julistamisen yhteydessä pidä tarjota myös

Jeesus tuo kaikkien janoisten sankari, aikamme naurunaihe.

Periaatteessa hyvä kysymys. Ja hankala tulkita, vastata. Jeesus puhui, ettei pidä heittää helmiä sioille. Olisiko sitten evankeliumin julistaminen tuollaista heittoa niille, joille se ei aikaisemmin kelvannut. Toisaalta Jeesus puhui suolan muuttumisesta suolattomaksi. Tarkoittaako se, että uskovien pitäisi lain julistamisella olla maan suolana, vai hyvällä käytöksellä.

Jeesuksen puheissa sanottiin, että Pyhä henki todistaa maailmalle synnin, vanhurskauden ja tuomion. Joskus olen kiinnittänyt huomiota tuohon sanaan, että maailmalle. Eikö sitten uskovien tarvitsekaan toisiansa arvostella. Kuitenkin saman Jeesuksen puheissa muualla sanotaan, että veljeänsä (siis uskovaa?) pitäisi nuhdella. Siinä yhteydessä ei väitetä, että pitäisi julistaa myös evankeliumia samalla. Tosin Jeesus itse ei vielä julistanut kaikille ilosanomaa sovituksesta tai ristiinnaulitusta Kristuksesta.

Jos ajatellaan joidenkin lahkojen tai kirkkojen tapaa kuvitella nuhteluista ja syntiinlankeemisista, niin sitten mielestäni on väärin yhdistää lainsaarnaan /nuhteeseen sellainen väite, että pitäisi pelastuksen ssamiseksi uudelleen evankeliumi kuulla, uudelleen parannus tehdä, jne. Kuin olisi mahdollista menettää pelastus ja sitten pelastua uudelleen. Sellainen lain ja evankeliumin yhdistäminen ei mielestäni ole oikeaa oppia.

Eikä sekään yhdistäminen, että viedään lain alle uskovia: väite, että evankeliumi tarkoittaa (omien) tekojen kautta pelastumista. Mutta tällaista keskustelun avaaja ei ehkä tarkoittanutkaan. Siinä mielessä aloitus kuulosti oikean suuntaiselta ajattelulta, mutta luulisin ettei sellaista velvollisuutta ole. Aina kytkeä evankeliumi lain saarnoihin.

Tämä selvensi asiaa. Twiitin tarkoituksena olikin varmasti kirkossa sisällä olevien nuhtelu, mutta siellä oli vastauksia uskosta osattomilta, joihin se osui ja upposi. He olivat kuitenkin sen verran hyökkääviä, että se olisi luultavasti ollut juuri tuota helmien heittämistä.

Mielestäni nämä ovat näitä somen/netin ongelmia. Twiitit näkyvät kaikille ja keskustelut ovat aina monen (tuntemattoman) ihmisen kesken vaikka usein on parempi keskustella kahden kesken tai pienessä ryhmässä.

Nuhtelemisesta on Sananlaskuissa tällaisia erikoistapauksia, kuin pilkkaaja, ja palvelijasta isännälle kanteleminen. Raimo Mäkelän kirjoissa on esiintynyt ajatus, että pilkkaaja tässä tarkoittaa psykopaattia tai muuta luonnehäiriöistä. Olen kuitenkin ajatellut, tarkoittaako se vain uskomatonta. Kuitenkin sitten Pyhästä hengestä UT selostaa, että näyttää todeksi maailmalle synnin, ja vanhurskauden ja tuomion. Onko sitten Raamattua ymmärrettävä näin, että PH kyllä nuhtelee pilkkaajia, vaikka sitten kuraa lentäisikin takaisinpäin, häväistystä?

Johanneksen evankeliumi:
16:8 Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

Sananlaskut:
9:7 Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
9:8 Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
21:11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

30:10 Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.

Johanneksen evankeliumi:
16:8 Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion:

- Olen joskus muistellut tuota kohtaa, kuin siinä sanottaisiin, että PH todistaa maailmalle synnin ja vanhurskauden ja tuomion. Mitäkö merkitystä tällä sanamuodolla? Tämä liittyy siihen, mitä yllä sanottiin pilkkaajan nuhtelemisesta.

Alkutekstissä on verbi, joka tarkoittaa nuhtelemista. Mutta eikö olisi väärin ajatella, että Pyhä henki puhuu uskovien suulla nuhtelua, Sananlaskujen vastaisesti, pilkkaajien nuhtelemista?

Vaihtoehtoinen ajattelutapa. Pyhä henki todistaa maailmalle synnin ja vanhurskauden ja tuomion, kuin hänen puheensa olisi maailmassa tapahtumia ja tekoja, presentaatiota, ei verbaaliakrobatiaa vain! Eikö tästä juuri ole kysymys, että Jumala järjestää Pyhänä henkenä tapahtumat, sen mikä näyttää todellisuudelta, eikä siihen ole kellään mitään mahdollisuutta lisätä, eikä ottaa pois. Totuuden henki.

Toisaalta saattaa sattua yllättäviä käänteitä. Jobin kirjassa, Psalmeissa ja Saarnaajan kirjassa puhutaan siitä, miten väärintekijä saattaa menestyä jonkin aikaa. Hurskaalle saattoi tulla kärsimyksiä, joita ei ollut ansainnut. Lopulta kuitenkin saattaa oikeus toteutua tavalla tai toisella. Jumala saattaa tehdä muuntorangaistuksia. Esim. murhaajalle ei ehkä tule rangaistukseksi murhan kokeminen, vaan Jumala voi järjestää jotain muuta.

Nuhteleeko PH pilkkaajia uskovien suulla, Sananlaskujen vastaisesti, siihen asiaan liittyy myös Jeesuksen historia. Ei hän alkanut Pyhän hengen totuuden torvena nuhdella pilkkaajia: tsot tsot, älkääpä nyt vääntäkö orjantappuroista kruunua, älkää pieskö, älkää syljeskelkö, lapsukaiset, älkää nostako ristille. Ei hän nuhdellut, eikä puolustellut, vaan vaikeni, kun häntä syyteltiin. Myöhemmin osoittautui, että h än oli Jumalan poika, esirippu repesi kahtia, Jeesus nousi haudasta, jne. Eikö tätä juuri tarkoita se, mitä kirjoitin ylemmäs presentaatiosta?

Kuuntele Jeesusta. Saat olla lopun elämäsi yksin.