Vesitiet ja purjeiden hyödyntäminen niillä lienee mahdollistanut kivikautisille eläjille helpomman liikkumistavan kuin mikään muu mahdollisuus.
Onko kuitenkaan syytä olettaa, että kivikaudella rakennettiin kehittyneempiä pursia? Ehkä riitti, että poltettuun kanoottiin nostettiin pystyyn hirvi, josta oli poistettu sisälmykset.
Yhteisöt taisivat olla sen verran pieniä, että uutta ravintoa riitti lyhyemmilläkin siirtymillä, joten tarvetta tehokkaaseen tuulen hyödyntämiseen ei ollut.
Myöskään liikkumisen hitaus tuskin haittasi. Mahdollisuutena kun oli päästä metsästä nopeammin metsään.
Mutta mitenkäs kivikaudelta eteenpäin? Milloin rakennettiin ensimmäinen tuuleen nouseva vene? Kaiketi jo aika varhain. Vaikka mitään ei olisi ymmärrettykään, niin sattumaltahan kokeilujen kautta sellainen on epäilemättä syntynyt.
Purjeveneiden varhaishistoria
18
267
Vastaukset
- Anonyymi
purjevene oli vain välivaihe dieselmoottorin kehittämistä odottaessa. Vähän niin kuin jalkojen amputaatio kivikirveellä ennen kirurgian ja lääketieteen kehittämistä.
Jos polttomoottori on keksitty, miksi kävellä tai purjehtia. Jos tietokone on keksitty, miksi laskea paperilla jne. purjehdus on jäänne, kulttuurihistoriaa, ja sen harrastus kaipuuta menneeseen, vähän niin kuin pensselillä hiekkaa supsuttavat yliopisto-opiskelijat bysanttien kaivauksilla rikkinäisten saviruukkujensa keskellä- Anonyymi
"purjehdus on jäänne, kulttuurihistoriaa, ja sen harrastus kaipuuta menneeseen"
Onko tämäkin: https://www.youtube.com/watch?v=9i1kzf97tHw
todellakin mielestäsi kaipuuta menneseen ja kulttuurihistoriaa?
Taidat olla ainoa joka voi tuosta noin ajatella. Modernia teknologiaa äärimmillään.
- Anonyymi
Miksi olisi pitänyt päästä nousemaan tuuleen kun tuuli kääntyy kuitenkin ennen pitkää, ajoituskysymys. Tuuleen nousevat kauppa-alukset syntyivät lyhyen matkan rannikkokaupan yleistyttyä, piti päästä kulkemaan aikataulun mukaan. Tarve purjeveneen tuuleen nousulle tuli ehkä vasta kilpapurjehduksen myötä.
- Anonyymi
Kai nousemisen tarve tuli aikaisemmin, koska sitä edistävät keksinnöt, kuten erillinenbkeulapurje, köli ja peräsin keksittiin ennen kilpapurjehdusta.
Toisaalta osa täällä pyörivistä matkapurjehtijoiksi itseään tituleeraavista tuntuu olevan sitä mieltä, että nousukyvyllä ei ole merkitystä, koska vain avotuuliin viitsii purjehtia.
”Tuuli kääntyy” - Anonyymi
Tuuleen nousevat purjelaivat kehittyivät sotien takia, ei kauppalaivaston takia. Ei siihen aikaan ollut mitään aikatauluja. Mutta laivat piti saada linjaan ja oikeaan paikkaan kun käytiin merisodissa taisteluja, joten siksi piti päästä myös tuuleen.
- Anonyymi
Poikittaistakiloiduissa raakapurjeita käyttävissä laivoissa oli kyllä keluapurjeet ja halkaisijat mutta tämän tyyppiset purjeet oli siellä lähinnä vain helpottamassa käsittelyä, ei niillä pelkästään purjehdittu. Nousukyky ja tarve tuuleen nousemiselle tuli vasta pienten nopeiden ja pitkittäistakiloitujen rannikko kauppalaivojen (kuten parkenttiinit tai prikantiinit) yleistyttyä. Purjehdus on kautta aikojen perustunut vallitsevien tuulien ja merivirtojen hyväksi käyttämiseen. Varsinainen tuuleen nousevaksi tehty purjevene on varsin uutta perua ja liittyy kilpapurjehdukseen. Tietenkin laivat ja veneetkin ovat aina myös kilpailleet keskenään. Mutta huviveneiden ja kilpaveneiden historia on varsin lyhyt ja alkanee jostakin 1800 luvun alusta. Ensimmäiset huvijahtien edeltäjät ovat olleet laivanvarustajien yhteysveneitä, näistä on sitten kehittyneet kilpapurjeveneet. Rannikkokaytössä on ollut ennen sitä kalastaja- luotsiveneitä. Vastaisen tuulen satuttua on pyydyksille menty soutaen, isokin kalastajavene liikkuu kun on riskejä soutajia tarpeeksi. Joku saaristolaistaustaa omaava voisi kommentoida talonpoikaisveneen tuuleennousukykyä, en osaa siitä tarkemmin mitään sanoa.
Sanoisin että 1700 luvun loppuun asti on avotuuliosuudet purjehdittu ja vastaisen sattuessa joko soudettu, melottu tai odotettu. Itämerellä ei kauaa tarvitse odottaa niin tuuli on sopivasta suunnasta kun se kääntyilee alinomaa syklonien liikkuessa ja valtamerellä tuulee vuodenaikana alueellisesti enimmäkseen aina samasta suunnasta joten kyse on kalenteri ajoituksesta ja reittivalinnasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuuleen nousevat purjelaivat kehittyivät sotien takia, ei kauppalaivaston takia. Ei siihen aikaan ollut mitään aikatauluja. Mutta laivat piti saada linjaan ja oikeaan paikkaan kun käytiin merisodissa taisteluja, joten siksi piti päästä myös tuuleen.
Raskaan sotalaivan eil ns linjalaivan tuuleenousukyky olin n 70 astetta, eli käytännössä etulyöntiasema oli sillä joka oli tuulen yläpulella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikittaistakiloiduissa raakapurjeita käyttävissä laivoissa oli kyllä keluapurjeet ja halkaisijat mutta tämän tyyppiset purjeet oli siellä lähinnä vain helpottamassa käsittelyä, ei niillä pelkästään purjehdittu. Nousukyky ja tarve tuuleen nousemiselle tuli vasta pienten nopeiden ja pitkittäistakiloitujen rannikko kauppalaivojen (kuten parkenttiinit tai prikantiinit) yleistyttyä. Purjehdus on kautta aikojen perustunut vallitsevien tuulien ja merivirtojen hyväksi käyttämiseen. Varsinainen tuuleen nousevaksi tehty purjevene on varsin uutta perua ja liittyy kilpapurjehdukseen. Tietenkin laivat ja veneetkin ovat aina myös kilpailleet keskenään. Mutta huviveneiden ja kilpaveneiden historia on varsin lyhyt ja alkanee jostakin 1800 luvun alusta. Ensimmäiset huvijahtien edeltäjät ovat olleet laivanvarustajien yhteysveneitä, näistä on sitten kehittyneet kilpapurjeveneet. Rannikkokaytössä on ollut ennen sitä kalastaja- luotsiveneitä. Vastaisen tuulen satuttua on pyydyksille menty soutaen, isokin kalastajavene liikkuu kun on riskejä soutajia tarpeeksi. Joku saaristolaistaustaa omaava voisi kommentoida talonpoikaisveneen tuuleennousukykyä, en osaa siitä tarkemmin mitään sanoa.
Sanoisin että 1700 luvun loppuun asti on avotuuliosuudet purjehdittu ja vastaisen sattuessa joko soudettu, melottu tai odotettu. Itämerellä ei kauaa tarvitse odottaa niin tuuli on sopivasta suunnasta kun se kääntyilee alinomaa syklonien liikkuessa ja valtamerellä tuulee vuodenaikana alueellisesti enimmäkseen aina samasta suunnasta joten kyse on kalenteri ajoituksesta ja reittivalinnasta.Suomessakin harjoitettiin 1500- 1800 aikoihin ns. talonpoikaispurjehdusta. Alukset olivat jo varhain liian isoja soudettaviksi joten realistista oli joko purjehtia tai odottaa sopivia tuulia. Itse olen syntyisin saaristosta ja tiedetään siellä ulkosaarten tuntumassa tietyt paikat missä purjelaivat tapasivat odottaa sopivia tuulia. Tiedetään myös että huonoimmillaan odotusta saattoi kestää viikonkin verran, toki toisinaan sattuivat tuulet sopiviksi hetimiten. Vaikka olisi jo ollut kykyä hieman luoviakin, saaristossa oli tilaa siihen rajoitetusti. Aluksia on toisinaan saatettu liikutella kapeikkojen läpi osin jopa varppaamalla.
Tästä purjeveneilyn varhaishistoriasta oli pari- kolme vuotta sitten vastaava aloitus ja silloin kai satoja asiallisiakin kommentteja. Tuhansia vuosiahan vesillä tiedetään purjeiden avulla liikutun. - Anonyymi
"Miksi olisi pitänyt päästä nousemaan tuuleen kun tuuli kääntyy kuitenkin ennen pitkää, ajoituskysymys. "
Montako miljardia vuotta pitäisi odottaa, että tuuli pasaativyöhykkeellä kääntyisi mannerliikuntojen seurauksena? Sehän on ainoa mahdollisuus tuulen kääntymiseen.
Tästä:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/52/Chronological_dispersal_of_Austronesian_people_across_the_Pacific_(per_Bellwood_in_Chambers,_2008).png
näet miten alueella on purjehdittu vastatuuleen yli 3000 vuotta sitten. Noilla reiteillä ei nimittäin myötäisiä esiinny. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuuleen nousevat purjelaivat kehittyivät sotien takia, ei kauppalaivaston takia. Ei siihen aikaan ollut mitään aikatauluja. Mutta laivat piti saada linjaan ja oikeaan paikkaan kun käytiin merisodissa taisteluja, joten siksi piti päästä myös tuuleen.
Tuuleen nousevat purjealukset kehittyivät tuhansia vuosia sitten silloin kun sota-alukset (kaleerit, ym) liikkuivat vielä airoilla.
- Anonyymi
Minulla oli tilaisuus tutustua Roskildessä viikinkilaivojen valmistukseen. Oli kiehtovaa nähdä miten kirveellä veistettiin kuitenkin aika tiiviitä limilautaveneitä - ja vieläpä pitkiä. Eipä limisaumaa aiheetta olla hakemassa maailmanperintölistalle. Uusi asia oli se, että purje oli tehty lampaanvillasta ja se oli itse asiassa kalliimpi kuin vene.
Kangas lienee ollut purjeen materiaali niin kauan kuin sellaista on osattu tehdä.
Tätä varhaisempia purjeita voisivat olla lehvät (etelässä on sangen isolehtisiä puita) mutta ehkä myös nahka. Tuskin raakaakilalla on noustu tuuleen. - Anonyymi
Viikinkiveneet pystyivät kulkemaan vastaiseen. Ehkä jopa Egyptiin felukkaveneet.
- Anonyymi
Felukka (=latinalaispurje) nousee tuuleen todella hyvin. Yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin meillä vallalla oleva bermudasluuppi. Tiedän kun ollen irse purjehtinut felukalla Niilillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Felukka (=latinalaispurje) nousee tuuleen todella hyvin. Yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin meillä vallalla oleva bermudasluuppi. Tiedän kun ollen irse purjehtinut felukalla Niilillä.
Vastavirtaan bermudasluuppikin nousee paljon ylemmäs kuin virtaamattomassa vedessä. Et siis tiedä vaan luulet, verratessasi virheellisesti eri takilatyypeillä varustettuja veneitä erilaisilla vesillä, toista virrassa ja toista ilman virtaa.
Latinaispurjeella todellakin voi nousta tuuleen, mutta hyvälle bermudasluupille sillä ei tuossa ominaisuudessa pärjää.
- Anonyymi
Raakapurjeilla ei juuri tuuleen nousta, joten lähtisin hakemaan sitä tuuleen nousevaa venettä etsimään latinalaispurjeen historiasta. Wikipedian mukaan latinalaispurje on peräisin rooman imperiumin alkuajoilta. Kivikaudesta ei voida siis millään puhua, eikä oikeastaan enää pronssikaudestakaan.
- Anonyymi
Millä perusteella oletatte ettei purjetijat ole edelleen kivikaudella?
- Anonyymi
Ausseihin mentiin jo 60 000 vuotta sitten, ja pakko oli päästä veden yli. Kun matka pitkä uimiseen, piti olla vene. Eurooppalaisten tuloon asti aussi-aboilla oli puunkuorikanootteja, jotka ovat jo melko kehittynyt keksintö: Ensin joku meni kelluvan puun päällä, sitten seuraava keksijä koversi siihen kolon, jossa istui. Sitten joku laittoi lisälaidat (laita=lauta suomenkielessä) ja oltiin jo limisaumaisessa veneessä, -tosin ei ollut nauloja joten veneetr neulottiin esm. kuusenjuurella.
Yksipuinen vene antoi muodon, ja joku keksi ottaa siitä puutukista kuoren ja istua siihen: Vähemmän jyystämistä ja kevyempi kantaa vesistöstä toiseen.
Toisaalla joku liitti monta puuta yhteen, ja sai lautan l. monirunkoisen. Toisaalla taas otettiin kaislaa ja tehtiin nippu. Nippu muotoiltiin ihan veneen näköiseksi, ja taas mentiin.
Ja kaikki tämä ennen kunnon työkaluja, metalleista nyt puhumattakaan. Oseanian saarilla ei ole maaperässä mitään metalleja muistuttavaakaan, mutta kivikauden työkaluilla tehtiin maailman parhaat purjeveneet. Kunnes eurooppalaiset toivat nykyaikaiset värkit.
Suomessa ja lähialueilla tehtiin vene hirvennahasta. Kuvia niistä on kalliopiirroksissa. Pohjois-amerikassa nahkaveneet olivat käytössä, ja eskimoilla aina lasikuituun asti.
Atlantin yli mentiin jo kivikaudella, ja Kanaria asutettiin. Kanarian alkuperäisporukan lähimmät geenisukulaiset ovat sardinialaiset. Millä ne sinnekin pääsivät?
Vettä on niin paljon maapallon pinnasta, ettei se ole voinut jäädä huomaamatta, ja rannoilla on eletty aina: Vuorovesirannoilla on sapuskaa helposti saatavissa. Joku utelias katsoi ulapalle, ja mietti mitä sen takana on. Siitä se on alkanut, sano.
https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/01/24/kuka-teki-pyramidit-guanchet-vai-atlantit/- Anonyymi
Kyllä ja myötätuuleen menivät kun tunsivat paikalliset olosuhteet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1938676
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264838- 504288
- 623857
- 513236
- 503040
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262716Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.512607- 432511
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422345