Eivät vieläkään myönnä ,että Suomi kävi erillissotaa Suomen itsenäisyyttä uhannutta Neuvostoliittoa vastaan
Uhan Suomen itsenäisyydelle loi Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 tekemä etupiirijakosopimus jossa Suomi annettiin NL:lle
Suomi ja Saksa sotivat molemmat Neuvostoliittoa vastaan mutta täysin eri syistä
Halonen tämän jo tajuaa
Uhan Suomen itsenäisyydelle loi Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 tekemä etupiirijakosopimus jossa Suomi annettiin NL:lle
Suomi ja Saksa sotivat molemmat Neuvostoliittoa vastaan mutta täysin eri syistä
Halonen tämän jo tajuaa
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eipä siitä erillissodasta alettu puhua vasta kun alkoi tappio liittolaisen mukana näyttää väistämättömältä.
vasta siinä vaiheessa alettiin puhua erillisrauhan solmimisesta (v.1943).
Jos Saksa olisi voittanut niin ei puhettakaan mistään erillissodasta, vaan sankarillisesta sodasta aseveljen kanssa yhteistä vihollista vastaan.
saksalaisjoukot hyökkäsivät MYÖS SUOMEN maaperältä Neuvostoliittoon. Saksalaisille oli alistettu suomalainen III Armeijakunta.
Neuvottelemalla Suomen kanssa 1944 välirauhan NL tunnusti de facto jatkosodan erillissodaksi
Muilta Saksan myötäsotijoilta NL vaati ehdotonta antautumista
Erilainen kohtelu on todiste erillissodasta
Tämänkin Halonen tajuaa
välirauhan vuoteen 1944. HUH HUH... Kannattais varmaan perehtyä edes vähän asiaan josta kirjoittaa, eikö ne teille siellä ala-asteella opeta enää historiaa??? No huomenna voit kehua opettajallesi että tiedät että välirauha neuvostoliiton kanssa sovittiin 13.03.1940 Moskovassa...
Kannaksen kovien torjuntataistelujen päätyttyä aselepo tulee voimaan 4.9.1944 ja välirauhansopimus allekirjoitetaan 19.9.1944
talvisodan ja jatkosodan välistä rauhanaikaa on sanottu myös välirauhaksi
Siihenhän oli kerätty kaikki sellaiset , mitkä eivät kelvanneet Suomen armeijaan . Siellä oli lappalaisia , savottajätkiä ja muita lökäpöksyjä. Täysin armeijakelvotonta väkeä , pyörivät vain saksalaisten jaloissa ja käytettiinkin enimmäkseen kärjessä miinanpolkijoina. Sakalaiset jopa ampuivat tykillä Suomalaisia , kun eivät pysyneet yhteisessä rintamassa vaan pyrkivät liikaa eteen.
Aseveljeydestä senverran , että ainakaan tyttäret eivät pitäneet veljinään vaan suhteet oli aivan eripohjalla.
tyttärien ja komeiden saksalaissotilaiden liitoista syntyikin yli 700 konkreettista osoitusta aseveljeydestä vai pitäisikö sanoa aseyhdynnöistä.
Molemmilla oli syynsä, Saksalle mm. elintilaa ja mm. Suomesta suuri. Ei se mitään erillissotaa ollut, yhdessä sodittiin silti.