Metylaatioprofiilit ja DNA:n korjaus

Solumme käyttävät MTHFR-entsyymiä mm. aminohappojen tuotantoon proteiinien rakentamista varten sekä mm. metyyliryhmien tuottamista varten. Tarvitsemme ehdottomasti MTHFR-entsyymiä, jotta ravinnosta saatava folaatti voidaan konvertoida aktiivisempaan muotoon 5-MTHF (5-Metyylitetrahydrofolaatti).

Geenivirhe, eli mutaatio MTHFR-jaksossa aiheuttaa sen, että aktiivista folaattia muodostuu liian vähän. Tästä seuraa useita ongelmia, joista merkittävimmät koituvat siitä, että solujen epigeneettinen säätely jää vaillinaiseksi metylaatioprofiilien vääristymisen johdosta. Metylaatioprofiilien tasapaino, sijainti ja eheys ovat erittäin tärkeitä paitsi hallitun geenisäätelyn, niin ennen kaikkea DNA:n korjausmekanismien toiminnan kannalta. Siksi MTHFR-mutaatio on vakava geenivirhe. Se on erittäin yleinen; jopa 50-60% maailman ihmisistä kantaa ko. geenivirhettä. Mutaatio yleistyy nopeasti.

Kyseisestä MTHFR-jaksosta on löydetty jo 34 mutaatiota, joista kahdella on havaitusti selkein yhteys MTHFR-entsyymin tuotannon toimintaan; MTHFR C677T ja MTHFR A1298C. Molemmista on luonnollisesti heterozygootit ja homozygootit versiot. Vakavin virhe on homozygootti MTHFR C677T, joka johtaa 70 prosenttiseen häviöön MTHFR-entsyymin tuotannossa, eli solu kykenee tuottamaan vaaditusta entsyymin määrästä vain 30% geenivirheen takia.

Jokainen MTHFR-entsyymituotantoa heikentävä mutaatio nopeuttaa geneettistä rappeutumista, koska DNA:n korjausmekanismit toimivat heikommin, genomiin jää enemmän virheitä ja osa virheistä päätyy sukusoluihin. Kromosomien päissä olevat telomeerit lyhenevät nopeasti DNA:n korjausmekanismien toimiessa vaillinaisesti (telomeerit sisältävät paljon DSB-, eli double strand breaks - virheellistä DNA:ta).

Jokaisen kannattaa käydä tutkituttamassa oma genominsa siltä varalta, että voi poissulkea mahdollisen MTHFR-mutaation. Jos olet havainnut terveydessäsi seuraavia ongelmia, voi syynä olla MTHFR-geenivirhe:

-Krooninen väsymysoireyhtymä
-Autismi
-Downin oireyhtymä
-Psyykkiset sairaudet (masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia)
-Syöpä
-Autoimmuunisairaudet
-Atooppinen sairaus
-Neurodegeneratiiviset sairaudet (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, Huntingtonin tauti, amyotrofinen lateraaliskleroosi)
-Sydän-ja verisuonitauti
-Hedelmättömyys

13

1193

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.

        DNA asettaa vieläkin fenotyypin rajat. Yksisilmäisyytesi on ällistyttävää.

        Miksi täydellisesti organisoitu DNA sisältää 8 % retrovirusten pätkiä? Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Evoluutio rulettaa. Kreationismi on taikauskoa.


      • On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.

        "On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja."

        On se kumma ku et ymmärrä ettei se koko ole mitenkään relevantti kysymys vaan se sisältö eli geenit ja niiden säätelyalueet jotka asettaa fenotyypin rajat. Mikään epigeneettinen modifiointi tai vaihtoehtoinen silmukointi ei saa leijonasta tiikeriä tai simpanssista ihmistä koska koodaavat geenit, niiden säätelyalueet mukaanlukien koodaamattomat DNA-alueet asettavat rajat fenotyypille ja ne poikkeavat noillakin lajeilla riittävästi toisistaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja."

        On se kumma ku et ymmärrä ettei se koko ole mitenkään relevantti kysymys vaan se sisältö eli geenit ja niiden säätelyalueet jotka asettaa fenotyypin rajat. Mikään epigeneettinen modifiointi tai vaihtoehtoinen silmukointi ei saa leijonasta tiikeriä tai simpanssista ihmistä koska koodaavat geenit, niiden säätelyalueet mukaanlukien koodaamattomat DNA-alueet asettavat rajat fenotyypille ja ne poikkeavat noillakin lajeilla riittävästi toisistaan.

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        DNA asettaa vieläkin fenotyypin rajat. Yksisilmäisyytesi on ällistyttävää.

        Miksi täydellisesti organisoitu DNA sisältää 8 % retrovirusten pätkiä? Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Evoluutio rulettaa. Kreationismi on taikauskoa.

        >Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Vanhan kunnon JC:n mukaan tämä johtuu Jumalan taloudellisuudesta. Käsittämättömän suuret (ja ihmisen kannalta täysin turhat) maailmankaikkeudet luotuaan JHWH alkoi yhtäkkiä säästellä ja kierrättää, kun piti luoda erään planeetan eliöstö.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.

        "Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. "

        Kyse on sisällöstä, ei määristä tai koosta.

        "Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa."

        Kyse on siitä, minkälainen on se DNA:n sisältö jota voidaan modifioida. Kunkin lajin genomin DNA asettaa ne rajat fenotyypin modifioinnille,


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.

        Sinä tonttu joka et erota tahkokiveä hiekkakasasta.

        Tietenkään eliö ei ilmiasussaan voi ilmentää sellaista mitä DNA:han ei sisälly.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.

        Monennenko kerran yrität syöttää samaa virheellistä argumenttia? Olet juuttunut ajattelussasi looppeihin, joita toistat palstalla kerta toisensa jälkeen.

        Ei se määrä, vaan se laatu. Metsäkuusen genomikin on paljon suurempi kuin ihmisellä, mutta se johtuu suuresta määrästä kertautumia. Pillosta wiskiä tulee enemmän huipetuksiin kuin korillisesta ykkösolutta.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.

        "Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta."

        Miljoonia vusosia sitten tapahtuneiden virustartuntojen jäljet sunniteltuja. Ihanko olet tosissasi?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuolemanrangaistus

      Mielestäni kuolemanrangaistus on väärin kaikissa tilanteissa. Vaikka joku olisi murhannut 10 ihmistä, hänen surmaaminen
      Laki ja rikos
      85
      5993
    2. Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus

      Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,
      Maailman menoa
      292
      5296
    3. Riikka Purra ei estä tehomaksun käyttöönottoa

      Sähkön hinnoittelua koskevan määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta, Energiavirastosta kerrotaan. Määräyk
      Maailman menoa
      50
      3335
    4. Lopetan ikävöinnin

      Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään
      Ikävä
      10
      2856
    5. Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta

      joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina
      Maailman menoa
      106
      2729
    6. Jos kaikki lopulta kuolevat, onko edes pahimmillakaan rikoksilla mitään väliä?

      Kaikki kuolevat lopulta. Siksi ihmisten tekemillä rikoksillakaan ei lopulta ole mitään merkitystä. Joidenkin mielestä t
      Filosofia
      4
      1665
    7. Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut

      Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.
      Maailman menoa
      16
      1595
    8. Sinä olet minun forEver

      Sinä olet minun sielussain, sydämessäin, huulillain, sinä olet ain, Sinä olet vieressäin, kainalossain, sylissäin, ain,
      Ikävä
      21
      1500
    9. Vihervassarit

      Vihervassarit sitä, vihervassarit tätä. Minulla on paha mt-ongelma. Se tuli lobotomian jälkioireina. Vihervassarit tät
      Maailman menoa
      32
      1449
    10. Mies joka vetäytyy osoittaa teoillaan

      Ettei halua olla tekemisissä. Mies joka ei vastaa viesteihin, ei halua sua. Mies joka jättää sut epätietoisuuteen, ei
      Ikävä
      178
      1074
    Aihe