Metylaatioprofiilit ja DNA:n korjaus

Solumme käyttävät MTHFR-entsyymiä mm. aminohappojen tuotantoon proteiinien rakentamista varten sekä mm. metyyliryhmien tuottamista varten. Tarvitsemme ehdottomasti MTHFR-entsyymiä, jotta ravinnosta saatava folaatti voidaan konvertoida aktiivisempaan muotoon 5-MTHF (5-Metyylitetrahydrofolaatti).

Geenivirhe, eli mutaatio MTHFR-jaksossa aiheuttaa sen, että aktiivista folaattia muodostuu liian vähän. Tästä seuraa useita ongelmia, joista merkittävimmät koituvat siitä, että solujen epigeneettinen säätely jää vaillinaiseksi metylaatioprofiilien vääristymisen johdosta. Metylaatioprofiilien tasapaino, sijainti ja eheys ovat erittäin tärkeitä paitsi hallitun geenisäätelyn, niin ennen kaikkea DNA:n korjausmekanismien toiminnan kannalta. Siksi MTHFR-mutaatio on vakava geenivirhe. Se on erittäin yleinen; jopa 50-60% maailman ihmisistä kantaa ko. geenivirhettä. Mutaatio yleistyy nopeasti.

Kyseisestä MTHFR-jaksosta on löydetty jo 34 mutaatiota, joista kahdella on havaitusti selkein yhteys MTHFR-entsyymin tuotannon toimintaan; MTHFR C677T ja MTHFR A1298C. Molemmista on luonnollisesti heterozygootit ja homozygootit versiot. Vakavin virhe on homozygootti MTHFR C677T, joka johtaa 70 prosenttiseen häviöön MTHFR-entsyymin tuotannossa, eli solu kykenee tuottamaan vaaditusta entsyymin määrästä vain 30% geenivirheen takia.

Jokainen MTHFR-entsyymituotantoa heikentävä mutaatio nopeuttaa geneettistä rappeutumista, koska DNA:n korjausmekanismit toimivat heikommin, genomiin jää enemmän virheitä ja osa virheistä päätyy sukusoluihin. Kromosomien päissä olevat telomeerit lyhenevät nopeasti DNA:n korjausmekanismien toimiessa vaillinaisesti (telomeerit sisältävät paljon DSB-, eli double strand breaks - virheellistä DNA:ta).

Jokaisen kannattaa käydä tutkituttamassa oma genominsa siltä varalta, että voi poissulkea mahdollisen MTHFR-mutaation. Jos olet havainnut terveydessäsi seuraavia ongelmia, voi syynä olla MTHFR-geenivirhe:

-Krooninen väsymysoireyhtymä
-Autismi
-Downin oireyhtymä
-Psyykkiset sairaudet (masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia)
-Syöpä
-Autoimmuunisairaudet
-Atooppinen sairaus
-Neurodegeneratiiviset sairaudet (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, Huntingtonin tauti, amyotrofinen lateraaliskleroosi)
-Sydän-ja verisuonitauti
-Hedelmättömyys

13

1277

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.

        DNA asettaa vieläkin fenotyypin rajat. Yksisilmäisyytesi on ällistyttävää.

        Miksi täydellisesti organisoitu DNA sisältää 8 % retrovirusten pätkiä? Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Evoluutio rulettaa. Kreationismi on taikauskoa.


      • On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.

        "On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja."

        On se kumma ku et ymmärrä ettei se koko ole mitenkään relevantti kysymys vaan se sisältö eli geenit ja niiden säätelyalueet jotka asettaa fenotyypin rajat. Mikään epigeneettinen modifiointi tai vaihtoehtoinen silmukointi ei saa leijonasta tiikeriä tai simpanssista ihmistä koska koodaavat geenit, niiden säätelyalueet mukaanlukien koodaamattomat DNA-alueet asettavat rajat fenotyypille ja ne poikkeavat noillakin lajeilla riittävästi toisistaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja."

        On se kumma ku et ymmärrä ettei se koko ole mitenkään relevantti kysymys vaan se sisältö eli geenit ja niiden säätelyalueet jotka asettaa fenotyypin rajat. Mikään epigeneettinen modifiointi tai vaihtoehtoinen silmukointi ei saa leijonasta tiikeriä tai simpanssista ihmistä koska koodaavat geenit, niiden säätelyalueet mukaanlukien koodaamattomat DNA-alueet asettavat rajat fenotyypille ja ne poikkeavat noillakin lajeilla riittävästi toisistaan.

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        DNA asettaa vieläkin fenotyypin rajat. Yksisilmäisyytesi on ällistyttävää.

        Miksi täydellisesti organisoitu DNA sisältää 8 % retrovirusten pätkiä? Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Evoluutio rulettaa. Kreationismi on taikauskoa.

        >Ja kas kummaa, kun ne ovat suurelta osin samoilla kohdilla ja samanlaisia kuin simpanssilla.

        Vanhan kunnon JC:n mukaan tämä johtuu Jumalan taloudellisuudesta. Käsittämättömän suuret (ja ihmisen kannalta täysin turhat) maailmankaikkeudet luotuaan JHWH alkoi yhtäkkiä säästellä ja kierrättää, kun piti luoda erään planeetan eliöstö.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.

        "Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. "

        Kyse on sisällöstä, ei määristä tai koosta.

        "Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa."

        Kyse on siitä, minkälainen on se DNA:n sisältö jota voidaan modifioida. Kunkin lajin genomin DNA asettaa ne rajat fenotyypin modifioinnille,


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Tiedätkö edes, mikä on geeni? Kerropa, miten solu kykenee valitsemaan pre-mRNA:ta varten DNA-jaksoja useista eri paikoista genomia ja liittämään ne yhteen transkriptiksi.

        DNA ei sanele yhtään mitään, mutta virheet täydellisesti organisoidussa DNA:ssa johtavat usein vakaviinkin sairauksiin. Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä mutaatiota, mutta haitallisia geenivirheitä tunnetaan yli 600000.

        Sinä tonttu joka et erota tahkokiveä hiekkakasasta.

        Tietenkään eliö ei ilmiasussaan voi ilmentää sellaista mitä DNA:han ei sisälly.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Sinulla on vähemmän proteiinien koodaamiseen käytettäviä DNA-jaksoja kuin sukkulamadolla, C. Elegans:illa, joka on yksi pienimmistä monisoluisista eliöistä. Ja silti jokainen aivojesi miljardeista synapseista on monimutkaisempi kuin älylaite, jolla tuon edellisen kommentin kirjoitit.

        DNA ei sanele eliön fenotyyppiä, ei ruumiinkaavaa eikä ainuttakaan yksilön ominaisuutta. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti solut kykenevät hyödyntämään passiivista DNA-tietovarantoa.

        Monennenko kerran yrität syöttää samaa virheellistä argumenttia? Olet juuttunut ajattelussasi looppeihin, joita toistat palstalla kerta toisensa jälkeen.

        Ei se määrä, vaan se laatu. Metsäkuusen genomikin on paljon suurempi kuin ihmisellä, mutta se johtuu suuresta määrästä kertautumia. Pillosta wiskiä tulee enemmän huipetuksiin kuin korillisesta ykkösolutta.


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        On se kumma, että ameeban genomi on 208 kertaa kookkaampi kuin sinun, mutta sen DNA ei ole asettanut sille fenotyypin rajoja.

        Solumme kykenevät kyllä itse tallentamaan viruksista peräisin olevia DNA-jaksoja. Tämä perustuu suunniteltuun mekanismiin. On tärkeää, että ko. jaksot aktivoituvat oikein viruksen iskiessä. Tällöin immuunipuolustusjärjestelmämme toimii oikein. Vääristyneet metylaatioprofiilit esim. heikon ravitsemuksen, alkoholinkäytön tai tupakoinnin seurauksena heikentävät immuunipuolustusjärjestelmämme toimintaedellytyksiä.

        Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta. Sinä kun et kykene osoittamaan, millä mekanismilla evoluutiota voisi tapahtua.

        "Se, että useimmilla eläimillä on samanlaisia retroviruspätkiä ei kylläkään kerro mistään evoluutiosta vaan suunnittelusta."

        Miljoonia vusosia sitten tapahtuneiden virustartuntojen jäljet sunniteltuja. Ihanko olet tosissasi?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      135
      1208
    2. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      34
      781
    3. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      46
      577
    4. Auto ajoi päälle?

      Ja pakeni luin iltapäivälehdestä. ! Ken on kuski joka tuollee teki
      Kuusankoski
      14
      570
    5. Miksi Lapset kiusaa yöllä

      Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä
      Kauhava
      23
      512
    6. Ajatteletko ollenkaan minua

      Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott
      Ikävä
      29
      496
    7. Viimeinen lankafest

      Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .
      Puolanka
      14
      462
    8. Sama ransetti taas!

      Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver
      Hyrynsalmi
      14
      451
    9. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      20
      436
    10. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      18
      435
    Aihe