Sitä asiaa en varmaan koskaan ymmärrä, että miksi rehellisiä rangaistaan.
Jos teet pahaa ja sitte päätät tunnustaa, niin kaiken maailman sanktioita on tarjolla aina erottamiseen asti.
Mutta jos vaan tylysti oot juoppo tai herjaaja jne, mutta et myönnä sitä kellekään, niin asiat on seurakunnan puolesta hyvin. Kukaan ei puutu,vaikka kaikki tietäiski. Tietysti seksi on semmonen että siihen puututaan, mutta melkeen kaikkee muuta saaki tehä, jos osaa pitää pokan.
Entinen naapurini oli niin kova juoppo, että sammahteli arki-iltoinakin kiikkustuoliin. Viikonloput ja lomat olivat kokoaikaista tissuttelua. Silti ukko on seurakunnassa mukana ja hienosti menee. Sitte kun joku nuori hairahtuu vaikka paneskelemaan tms ja tunnustaa niin huonosti käy. Kaikkien kannattais olla vaan silmänpalvojia. Ikinä ei kannata tunnustaa mitään.
Miksi ??? Vaadin tasapuolisuutta!!!
Jos teet pahaa ja sitte päätät tunnustaa, niin kaiken maailman sanktioita on tarjolla aina erottamiseen asti.
Mutta jos vaan tylysti oot juoppo tai herjaaja jne, mutta et myönnä sitä kellekään, niin asiat on seurakunnan puolesta hyvin. Kukaan ei puutu,vaikka kaikki tietäiski. Tietysti seksi on semmonen että siihen puututaan, mutta melkeen kaikkee muuta saaki tehä, jos osaa pitää pokan.
Entinen naapurini oli niin kova juoppo, että sammahteli arki-iltoinakin kiikkustuoliin. Viikonloput ja lomat olivat kokoaikaista tissuttelua. Silti ukko on seurakunnassa mukana ja hienosti menee. Sitte kun joku nuori hairahtuu vaikka paneskelemaan tms ja tunnustaa niin huonosti käy. Kaikkien kannattais olla vaan silmänpalvojia. Ikinä ei kannata tunnustaa mitään.
Miksi ??? Vaadin tasapuolisuutta!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
En usko tuota, "tunnustaa ja huonosti käy", juttua.
Katuvaa ihmistä kun ei eroteta. Toisaalta, jos on aihetta epäillä, että tunnontuska on laskelmoitua, niin asia on eri.
Eli, jos tilanne on vaikka se, että asia olisi tullut muutenkin ilmi. Asenne asiaan on ratkaiseva. "Satuin taanoin vähän paneskelemaan,So What", tyylillä tulee herkästi monoa.
Satutko tietämään, kuinka helposti tulee monoa opillisten erimielisyyksien takia? Jos joku Jehovan todistajiin kuuluva sattuisi tulemaan vaikka sellaiseen johtopäätökseen, että "Jumalan valtakunta alkoi hallita vuonna 1914" -oppi on vähintäänkin epävarmalla pohjalla, niin miten kävisi?
Oletetaan vielä, että hän ei kovinkaan julkisesti toisi esiin tuota näkemystä, korkeintaan yksityisissä keskusteluissa vanhimpien tai muuten kokeneempien veljien kesken, silloinkin rakentavaan sävyyn. Veljet tietysti yrittäisivät parhaansa mukaan vakuuttaa kyseisen opin oikeellisuudesta, mutta jos silti yksimielisyyteen ei päästäisi, mitä seuraisi?
Seurakuntien hajottamista ei suvaita. Korjausta tarvitsevat opilliset näkemykset otetaan käytöön yhtä aikaa, ei seurakunta kerrallaan.
Kirjeenvaihtoa askarruttavista asioista käydään koko ajan. Tästä on täälläkin monia esimerkkejä esitetty. Viimeisin julkinen kirje on kai UT:n tekemä. Ja kuten voi huomata, myös korjauksia näkemyksiin suoritetaan tarvittaessa.
Tässä nyt ei ollut kysymys paneskelun takia erottamisesta. Sen haluaisein tietää, että miksi näitä paatuneita pahantekijöitä, jotka eivät tunnusta, ei laiteta ruotuun. Luulisi sen olevan suurempi erottamisen peruste, että tekee syntiä eikä edes myönnä, kuten juoppo naapurini teki je tekee edelleen...
Vastasit hieman ohi.
Kyse ei oikeastaan olisi "seurakunnan hajottamisesta", siis eriävien näkemysten laajasta ja julkisesta opettamisesta, vaan epäilysten tuomisesta julki pienessä piirissä.
"Oletetaan vielä, että hän ei kovinkaan julkisesti toisi esiin tuota näkemystä, korkeintaan yksityisissä keskusteluissa vanhimpien tai muuten kokeneempien veljien kesken, silloinkin rakentavaan sävyyn."
Tämä onkin hauska juttu, koska
a) kokeneet veljet keskustelevat ns. luotettavassa seurassa hyvinkin reippaasti ja toteavat hieman huvittuneena, että jos muut veljet kuulisivat heidän jutusteluaan, heidät erotettaisiin alta aikayksikön
b) kun jotkut (kokeneet tai vaikka juuri mukaan tulleet) uskaltautuvat kertomaan todellisista ajatuksistaan oppien tai toiminnan suhteen ns. epäluotettavassa seurassa, heidät hyvin äkkiä leimataan kerettiläisiksi eli 'merkitään' ja karttaminen alkaa
c) kun pitää suunsa kiinni, hymähtelee vain itsekseen ja muistaa tehdä kaikki asiaankuuluvat temput (kokoukset, kenttä, jt-sanaston käyttö) niin ei mitään hätää. Saa olla kaikessa rauhassa vaikka tuomiopäivän ehtooseen saakka hyvämaineinen jt - jos itsellä pokka pitää.
fger:in viesti muistuttaa ihmeen paljon entisen DDR:n tyyliä, vai mitä?
Kovinpa ovat hataralla pohjalla seurakunnat, jos joku asioita kyseenalaistava ajatus saa ne hajoamaan.
Ja tuo väite kirjeenvaihdon käymisestä on pelkkää potaskaa. Hyvin yksipuoliseksi kirjeenvaihto jää - siis seura ei juuri vastaile - erityisesti jos joku uskaltaa kyseenalaistaa seuran oppeja tai toimintamalleja. Vastauskirjeen sijaan tulee salkkumiehet hyvin äkkiä käymään.
Jehovan todistajat tekevät kaiken mahdollisen 'käsikirjan' mukaan, siis sen vanhinten kirjan, you know. Käsikirjassa sanotaan, että pitää olla kaksi todistajaa ja ellei ole, niin tunnustus pitää saada. Minkäs teet jos kumpaakaan ei ole eikä tule. Vaikka juttu olisi kaikkien tiedossa, mutta kukaan ei ryhdy todistajaksi seurauksien (ilkeilyä, simputusta) pelossa, niin jälleen: minkäs teet?
Oma lukunsa on kokonaan sitten se, että usein nämä kaikkien tietämät pahojen tekojen harjoittajat ovat itse vanhimpia tai heidän perheenjäseniään tai parhaita kavereita. Kuka uskaltaa mennä sorkkimaan sellaiseen hyvä-veli-keitokseen?
Täällä meillä on jo eläkeikäinen sisar, joka perheineen (mies nyttemmin kuollut) on ollut kymmenien vuosien ajan isokenkäisten beteliläisten kaveri ja sponsori. Perheellä on aina ollut kaikenlaisia vapauksia, mistä tavalliset rivijulistajat eivät voi haaveillakaan (jos nyt ylipäätäänkään sen sortin 'vapaudet' kiinnostaisivat). Tämä sisar on niittänyt mainetta ilkeilemällä milloin kenellekin, ja kun miehensä kuoleman jälkeen on muutaman kerran joutunut veljien puhutteluun, onpahan vain ylpeästi todennut, että minähän en kadu enkä anteeksi pyytele. Oikea piru naisekseen, ja itselläni on kokemusta sisaren kanssa samasta seurakunnasta vuosikymmenien ajalta.