Internet on pullollaan vertaistukea erilaisille ryhmille. Eri keskutelualustat toimivat kovin monenlaisten tunteiden tulkkina ja omia lahjojaan voi käyttää melko vapaasti ilmaistessaan sielunsa syävereitä.
Tätä sinkkupalstaa lueskellessa nousee mieleen ensimmäisenä kysymys, kuinkahan monta eri kirjoittajaa tällä palstalla vaikka viikossa vierailee mielensä sisältöjä jakaen? Kuinkahan moni kirjoittajista on naisia?
Fiksut huomasivat, että kysymyksiä oli kaksi.
Toinen asia ,joka nousi mieleeni , on tuo vertaistuki. Äkkiä katsoen on muutamia aloituksia ja keskusteluja, joissa ei pohdita sinkkumiehen ongelmakenttää.
Voittopuolisesti kuitenkin näyttää olevan niin, että sinkkupalsta on vertaistukiryhmä sellaisille sinkkumiehille, jotka eivät saa naista tai edes seksiä.
Nämä sinkut ”tietävät” millaisia naiset ovat ja keitä naiset valitsevat pareikseen. He ”tietävät” etteivät koskaan saavuta sitä, mitä saavuttavat miehet, jotka saavat naisen ja seksiä.
Vertaistukiryhmän miehet vahvistavat toisissaan sitä, että eivät koskaan saa, koska……..(lisää määre)
Päivästä toisen he kertovat kuinka eivät taaskaan ole saaneet…..
Vertaistuki on hyvä asia, joka voi myös kääntyä itseään vastaan. Internetin syövereissä on esimerkkejä sellaisesta vertaistuesta, joka ei ole suositeltavaa ja joka on suorastaan vaarallista.
Sinkkupalstan vertaistukiryhmän kirjoittajista taitaa moni ( jos heitä monta on) kirjoitella huvikseen aloituksia, joiden tietää turhauttavan toisia . On vissiin kiva täyttää etusivu aloituksilla tyyliin: en taaskaan saanut….naiset ovat…..rumat miehet eivät…
En toki kritisoi noita aloituksia. Tarpeestahan ne nousevat ja jokaisen tarpeet ovat yhtä tärkeitä.
Mielenkiintoista on pohtia sitä millä tavalla palsta profiloituu ja miksi niin käy?
Yleisemminkin vaikka täällä S24:ssä pohditaan asioita, jotka pyörivät naisen sukuelinten ympärillä. Se kertonee siitä, että maailmassa on voima, joka liikuttaa paljoa. Se on voima, joka määrää suuntia. Se on voima, joka antaa tai ottaa, saattaa viedä viimeisenkin.
Enpä olisi tyttösenä arvannut mikä maailmaa pyörittää….tai ainakin tätä sinkkupalstaa.
Vertaistukea
104
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Mielelläni kuulisin vertaistani tässä tärkeässä aiheesta. Onko sulla sähköpostia ym.jossa voisimme käydä ja jatkaa tätä keskustelua?
Yksinäisyys on oikeasti raskas asia monelle. Ja sen kumppanin kaipuu...
https://www.youtube.com/watch?v=dMPGyTmVsIUEi mulla lisättävää tähän. Mutta asiaa puhut.
Ja ainahan sitä naisväestä sitää haastella. Nytkin olen ruokatunnilla ja ikkunasta tiirailen naisten toinen toistaan kauniimpia takamuksia.Minä tiirailen mielummin miesten takamuksia, joten keskustelu naisista ei aina jaksa innostaa. Tietysti miesten vertaistukipalstalla puhutaan naisista ja heidän varustuksestaan
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Minä tiirailen mielummin miesten takamuksia, joten keskustelu naisista ei aina jaksa innostaa. Tietysti miesten vertaistukipalstalla puhutaan naisista ja heidän varustuksestaan
Mikä miesten takamuksissa kiehtoo naisia?
Zombi kirjoitti:
Mikä miesten takamuksissa kiehtoo naisia?
Jos mietit miksi naisten takamus kiehtoo sinua, pääset aika lähelle sitä miksi se kiehtoo minua. En kylläkään nuuhki ovulaatiota.😂
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Jos mietit miksi naisten takamus kiehtoo sinua, pääset aika lähelle sitä miksi se kiehtoo minua. En kylläkään nuuhki ovulaatiota.😂
Tykkään nuolla takaapäin itse pääasiaa ja nautiskella pakaroista, mutta varsinaisesti kakkosreikä itsessään ei sytytä. Ja aina on tietenkin mukava päästä kyytiin. Osuiko joku noista lähelle 🤔
Zombi kirjoitti:
Tykkään nuolla takaapäin itse pääasiaa ja nautiskella pakaroista, mutta varsinaisesti kakkosreikä itsessään ei sytytä. Ja aina on tietenkin mukava päästä kyytiin. Osuiko joku noista lähelle 🤔
Meni päin pe.rsettä 😂
Zombi kirjoitti:
No avaa sitten vähän naisnäkökulmaa :D
Katselen miehen takamusta, jos sellainen sopiva näkökentässä on, lähinnä ihaillen ja antaen ajatusten harhailla missä ne haluavat harhailla.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Katselen miehen takamusta, jos sellainen sopiva näkökentässä on, lähinnä ihaillen ja antaen ajatusten harhailla missä ne haluavat harhailla.
En vieläkään ymmärrä. Onko se vaan esteettisesti kivan näköinen, vai mikä se ajatus siinä takana on?
Zombi kirjoitti:
En vieläkään ymmärrä. Onko se vaan esteettisesti kivan näköinen, vai mikä se ajatus siinä takana on?
Johdattaahan se mukavasti ajatukset ....no
Totta kai nainen, minä ainakin, katselen miehiä seksuaalisestakin näkövinkkelistä.
Ja ettei sinulta pohtiminen loppuisi, istuvan miehen sisäreidet...💋Kaskenpolttaja kirjoitti:
Johdattaahan se mukavasti ajatukset ....no
Totta kai nainen, minä ainakin, katselen miehiä seksuaalisestakin näkövinkkelistä.
Ja ettei sinulta pohtiminen loppuisi, istuvan miehen sisäreidet...💋En epäilekkään etteikö naiset katselisi sillä silmällä komeita miehiä. En vain ole ymmärtänyt, että miksi naiset katselevat miesten peppuja, mutta nyt alan päästä edes vähän jyvälle 😊
- Anonyymi
Zombi kirjoitti:
En epäilekkään etteikö naiset katselisi sillä silmällä komeita miehiä. En vain ole ymmärtänyt, että miksi naiset katselevat miesten peppuja, mutta nyt alan päästä edes vähän jyvälle 😊
Kai sitä katselee sellaisia omaa silmää viehättäviä miehiä sillä silmällä 👁
- kaskenpolttaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai sitä katselee sellaisia omaa silmää viehättäviä miehiä sillä silmällä 👁
- kaskenpolttajaSillä tavalla AP on oikeassa, että tämän palstan nimi on "Sinkut" mutta väärässä siinä että täällä olisi oikeita/todellisisa sinkkuja.
Tänne on kertynyt geriatrikoista koostuva palstanvaltajaryhmä jotka lähes kaikki tuntevat/tietävät toisensa IRL. Tuhlaavat täällä jäljellä olevan elinaikansa turisemalla niitä näitä mitä sattuu, kuin ennen vanhaan tehtiin omppelukerhossa. Tietenkin, vanhemmiten ajatus alkaa nilkuttamaan yhä suppeampaa kehää, joten niitä jo sataan kertaan tehtyjä aloituksia laaditaan uudelleen, kirjan kirjaimelta, olisi helppoa vain copy-pastaa ne, mutta vanhus ei muista kirjoittaneensa mitään sellaista, vaan kokee sitä samaa luomisen tuskaa uudelleen ja uudeleen. Kuten tämänkin säikeen avaaja, joka on se tunnettu telaketjufeministi tasa-arvo-utopisti.
Todelliset /oikeat sinkut ovat seksuaaliseti aktiiveja, heillä ei ole rajoitteita parisuhteen aloittamiselle vaan aktiivisti etsivät (uutta) kumppania.
Täällä siis on vanhoja miehiä jotka toivovat löytävänsä (taas uuden) hehkeän neitokaisen tai neidon, punkanpohjalle, ...ystäväksi ja esiteltäväksi kavereille. Ja täällä on menopaussista kärsiviä tai postmenopausaalisia katkeria akkoja kitisemässä. Siinä ei lempi leiskahda. Netissä on kummallekin ryhmälle paljon parempia hiekkalaatikkoja.
No minä kanssa veikkaan, että moni täällä nauttii toisten kurimuksesta.
Lietsominen ja provoilu on silmiinpistävää.
Tätä palstaa ei juuri kannata pitää vertaistukena. Täältä saa vaan entistä surkeamman olon ja vahvistaa oletuksiaan. Lisäksi syytellään muita ihmisiä surutta omasta elämästä.
Joku varmaan saa itselleen paremman itsetunnon, kun saa lytätä muita? Täällä kirjoitteli joskus nimimerkillä naisasiainluuseri, joka kannusti miehiä itsemurhiin jopa. Että se kertoo jo paljon tämän palstan ilmapiiristä...Aika luontainen tarve joillekin ihmisille on tarve provoilla ja lytätä ja toisaalta nauraa toisten kurjuudelle.
Toki itsekin aloitukseni kirjoitin niin, että sen voi kokea olevan lyttäämistä.
Kuitenkin yksinäisyys on vakava asia ja toisaalta se, että ihmiset omaksuvat joskus asioita, joita ei kannata omaksua.
Aina voidaan sanoa, ettei pidä ottaa tosissaan nettikirjoittelua. Ei pidäkkään ottaa, mutta aina joku ottaa, hyvässä ja pahassa.
Kun itse olen tunnelmille herkkä, huomaan hyvin helposti sen, miten tunnelma ja tunteet tarttuvat. Kun on jo valmiiksi sellainen asenne, ettei koskaan tapahdu mitään hyvää, tämän tapaiset palstat voimistavat sitä "tietoa".
Tietysti voidaan sanoa, kuten eräs mies usein sanoo, että ihminen vastaa omista tunteistaa :). Niinhän sekin on . Vastaa itse siitä, että masentunut ilmapiiri tarttuu ja vahvistaa omaa masennusta ja toivottomuutta. Vastaa myös siitä, ettei ymmärrä irrottautua masentuneesta ilmapiiristä tai ei ymmärrä sitä, että kaikki kirjoitukset netissä eivät ole totta ja että jotkut kirjoitukset ovat tarkoitushakuisia ja pelleilyä.
Loppupeleissä ihminen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaa ja siitäkin, että löytää oikeat väylät vaikuttaakseen niihin piirteisiinsä, jotka saavat hänet voimaan pahoin .Kaskenpolttaja kirjoitti:
Aika luontainen tarve joillekin ihmisille on tarve provoilla ja lytätä ja toisaalta nauraa toisten kurjuudelle.
Toki itsekin aloitukseni kirjoitin niin, että sen voi kokea olevan lyttäämistä.
Kuitenkin yksinäisyys on vakava asia ja toisaalta se, että ihmiset omaksuvat joskus asioita, joita ei kannata omaksua.
Aina voidaan sanoa, ettei pidä ottaa tosissaan nettikirjoittelua. Ei pidäkkään ottaa, mutta aina joku ottaa, hyvässä ja pahassa.
Kun itse olen tunnelmille herkkä, huomaan hyvin helposti sen, miten tunnelma ja tunteet tarttuvat. Kun on jo valmiiksi sellainen asenne, ettei koskaan tapahdu mitään hyvää, tämän tapaiset palstat voimistavat sitä "tietoa".
Tietysti voidaan sanoa, kuten eräs mies usein sanoo, että ihminen vastaa omista tunteistaa :). Niinhän sekin on . Vastaa itse siitä, että masentunut ilmapiiri tarttuu ja vahvistaa omaa masennusta ja toivottomuutta. Vastaa myös siitä, ettei ymmärrä irrottautua masentuneesta ilmapiiristä tai ei ymmärrä sitä, että kaikki kirjoitukset netissä eivät ole totta ja että jotkut kirjoitukset ovat tarkoitushakuisia ja pelleilyä.
Loppupeleissä ihminen on vastuussa omasta hyvinvoinnistaa ja siitäkin, että löytää oikeat väylät vaikuttaakseen niihin piirteisiinsä, jotka saavat hänet voimaan pahoin .No vaikuttaapa fiksulle miehelle! 😁👌
Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan.
No miten kannattaisi ottaa sitten vastuu tunteistaan? Minusta (huom. En aina itsekään tähän kykene) pitäisi ottaa mukava palaute toisilta vastaan avosylin ja negatiivista miettiä sitä vasten peilaten, että onko siitä minulle hyötyä/apua johonkin? Koska...
Koska jokainen reagointi kertoo enemmän reagoijasta itsestään. 😊
Sikspä mulla aikapitkälti täällä esimerkiksi kaikki minua kohtaan alatyylinen valuu pois kun vesi hanhen selästä. En mä siitä mitään tartte. Mutta jos minua joku kehuu, on se hänestä tarpeellista ilmoittaa.... hän tuntee niin. Se kertoo hänestä myös. Olen ehkä tehnyt häneen positiivisen vsikutelman.
Tosiaan jos joku sanoo minua läskiksi, niin hänellä on tarve siihen. Luultavasti paha mieli jostain? Kokee minut uhkana? On itse satsannut kovasti kroppaan, ja minä en, silti olen tyytyväinen itseeni ja se ärsyttää???? How knows? Minähän olen vaan minä. 😬- Anonyymi
Disse kirjoitti:
No vaikuttaapa fiksulle miehelle! 😁👌
Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan.
No miten kannattaisi ottaa sitten vastuu tunteistaan? Minusta (huom. En aina itsekään tähän kykene) pitäisi ottaa mukava palaute toisilta vastaan avosylin ja negatiivista miettiä sitä vasten peilaten, että onko siitä minulle hyötyä/apua johonkin? Koska...
Koska jokainen reagointi kertoo enemmän reagoijasta itsestään. 😊
Sikspä mulla aikapitkälti täällä esimerkiksi kaikki minua kohtaan alatyylinen valuu pois kun vesi hanhen selästä. En mä siitä mitään tartte. Mutta jos minua joku kehuu, on se hänestä tarpeellista ilmoittaa.... hän tuntee niin. Se kertoo hänestä myös. Olen ehkä tehnyt häneen positiivisen vsikutelman.
Tosiaan jos joku sanoo minua läskiksi, niin hänellä on tarve siihen. Luultavasti paha mieli jostain? Kokee minut uhkana? On itse satsannut kovasti kroppaan, ja minä en, silti olen tyytyväinen itseeni ja se ärsyttää???? How knows? Minähän olen vaan minä. 😬"Sikspä mulla aikapitkälti täällä esimerkiksi kaikki minua kohtaan alatyylinen valuu pois kun vesi hanhen selästä. "
No ei se kyllä valu. Aika usein vastaat samalla mitalla takaisin jos sinulle veetuillaan . Hyvin harvoin olet noteeraamatta. Eli kyllä he jotain toimivaa nappia sinussa painavat. Anonyymi kirjoitti:
"Sikspä mulla aikapitkälti täällä esimerkiksi kaikki minua kohtaan alatyylinen valuu pois kun vesi hanhen selästä. "
No ei se kyllä valu. Aika usein vastaat samalla mitalla takaisin jos sinulle veetuillaan . Hyvin harvoin olet noteeraamatta. Eli kyllä he jotain toimivaa nappia sinussa painavat.No minusta on kivaakin pistää takaisin jotain näpäyttävää tai ainakin omasta mielestä nasevaa...
En ole kieltänytkään tietäkseni missään, ettenkö suoranaisesti välillä ihan v.ttuilisi takaisinpäin....😀
Minusta sellaiset ihmiset, jotka muita alistamalla koittavat nostattaa itseään ylemmäksi muita, joutavat saadakin vähintään yhtä p.skamsisen kohtalon itse. Kuka on pslstalla sellainen tyyppi, joka ei mun piruilua ansaitse? Nimeä se?Disse kirjoitti:
No vaikuttaapa fiksulle miehelle! 😁👌
Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan.
No miten kannattaisi ottaa sitten vastuu tunteistaan? Minusta (huom. En aina itsekään tähän kykene) pitäisi ottaa mukava palaute toisilta vastaan avosylin ja negatiivista miettiä sitä vasten peilaten, että onko siitä minulle hyötyä/apua johonkin? Koska...
Koska jokainen reagointi kertoo enemmän reagoijasta itsestään. 😊
Sikspä mulla aikapitkälti täällä esimerkiksi kaikki minua kohtaan alatyylinen valuu pois kun vesi hanhen selästä. En mä siitä mitään tartte. Mutta jos minua joku kehuu, on se hänestä tarpeellista ilmoittaa.... hän tuntee niin. Se kertoo hänestä myös. Olen ehkä tehnyt häneen positiivisen vsikutelman.
Tosiaan jos joku sanoo minua läskiksi, niin hänellä on tarve siihen. Luultavasti paha mieli jostain? Kokee minut uhkana? On itse satsannut kovasti kroppaan, ja minä en, silti olen tyytyväinen itseeni ja se ärsyttää???? How knows? Minähän olen vaan minä. 😬Juu on hän viisas 😋
Tunteet ovat aina aidot reaalimaailmassa. Tuo vessajuttu jota kuvasit on nyt se tulkinta, josta eräs viisas nainen sanoo, ettei sitä pidä harrastaa koska se, kuten sanoit, menee pieleen. Sillä tulkinnalla ei ole reaalimaailmassa arvoa, koska se ei ole totta, se on vain oma tulkinta.
Olemme näemmä olleet samoilla kursseilla, tai ainakin on käytetty samaa vertausta 😂Disse kirjoitti:
No minusta on kivaakin pistää takaisin jotain näpäyttävää tai ainakin omasta mielestä nasevaa...
En ole kieltänytkään tietäkseni missään, ettenkö suoranaisesti välillä ihan v.ttuilisi takaisinpäin....😀
Minusta sellaiset ihmiset, jotka muita alistamalla koittavat nostattaa itseään ylemmäksi muita, joutavat saadakin vähintään yhtä p.skamsisen kohtalon itse. Kuka on pslstalla sellainen tyyppi, joka ei mun piruilua ansaitse? Nimeä se?Ansaitse....sepä on aina mielenkiintoinen asia pohdittavaksi.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Juu on hän viisas 😋
Tunteet ovat aina aidot reaalimaailmassa. Tuo vessajuttu jota kuvasit on nyt se tulkinta, josta eräs viisas nainen sanoo, ettei sitä pidä harrastaa koska se, kuten sanoit, menee pieleen. Sillä tulkinnalla ei ole reaalimaailmassa arvoa, koska se ei ole totta, se on vain oma tulkinta.
Olemme näemmä olleet samoilla kursseilla, tai ainakin on käytetty samaa vertausta 😂Niin, paitsi, että se fiksu nainen väittää, että tunnevastuu on sitä, ettei pidä olettaa.... että jokaisen pitäisi se tietää, ennenkuin sanoo. Viisaasta miehestä se on kuulijan vastuulla. Ja niin se onkin parempi, koska vastaanottajahan siitä rakentaa omien tuntteittensa perusteella ajatuksen vaikka itsestään....😁
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Ansaitse....sepä on aina mielenkiintoinen asia pohdittavaksi.
Kyllä vain... minäkin ansaitsen puheillani juuri puskista epämääräistä hyökkäystä kommenteilla.
Jos haluaisin välttää sitä, en kirjoittaisi, tai ainakaan lukisi niitä.
Miettiiköhän moni uskovainen miten sen, että ansaitsiko Jesse yli 2000 vuotta sitten ristiinnaulitsemisen? Minusta kyllä. Hän olisi voinut lopettaa jeesustelun ajoissa. 😬Disse kirjoitti:
Niin, paitsi, että se fiksu nainen väittää, että tunnevastuu on sitä, ettei pidä olettaa.... että jokaisen pitäisi se tietää, ennenkuin sanoo. Viisaasta miehestä se on kuulijan vastuulla. Ja niin se onkin parempi, koska vastaanottajahan siitä rakentaa omien tuntteittensa perusteella ajatuksen vaikka itsestään....😁
Ettei se viisas mies olisi nyt ymmärtänyt väärin . Se viisas nainen ei yhdistä tunnevastuuta ja tulkintaa. Nehän ovat ihan eri asioita.
Disse kirjoitti:
Kyllä vain... minäkin ansaitsen puheillani juuri puskista epämääräistä hyökkäystä kommenteilla.
Jos haluaisin välttää sitä, en kirjoittaisi, tai ainakaan lukisi niitä.
Miettiiköhän moni uskovainen miten sen, että ansaitsiko Jesse yli 2000 vuotta sitten ristiinnaulitsemisen? Minusta kyllä. Hän olisi voinut lopettaa jeesustelun ajoissa. 😬Niinpä. Varsinkin jos itse käyttäytyy tyhmästi, ansaitsee tulla kohdelluksi tyhmästi. Silti ei aina ole pakko .
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Ettei se viisas mies olisi nyt ymmärtänyt väärin . Se viisas nainen ei yhdistä tunnevastuuta ja tulkintaa. Nehän ovat ihan eri asioita.
Tulkintoja syntyy ja se on minusta normaalia... jokuhan voi osata ne miettiä päässään pois, mutta ei sitä kaikki osaa... Tunnevastuu on siksi parempi olla sillä vastaanottajalla, jos siihen kykenee....kaikki ei kykene, mutta minusta se on jokaisen oma murhe sitten... Siihen kannattaisi pystyä, ihan itsensä vuoksi...ei me täällä eletä muita varten....vaan itseämme varten. :o)
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Niinpä. Varsinkin jos itse käyttäytyy tyhmästi, ansaitsee tulla kohdelluksi tyhmästi. Silti ei aina ole pakko .
Eihän mikään ole pakko tehdä...kuoleminen kyllä on pakollista, mutta sekin vaan kerran.
Jokainen tekee elämässään niin, kuten katsoo parhaaksi. Minä katson välillä itseni parhaaksi, että piruillen takaisin ja alennun samaan... Mutta se onkin täällä anomuumimaailmassa eri juttu kuin irl. Tosin kyllä mä sielläkin osaan olla keljukin, jos joku alkaa oikeasti perseilemään.Disse kirjoitti:
Tulkintoja syntyy ja se on minusta normaalia... jokuhan voi osata ne miettiä päässään pois, mutta ei sitä kaikki osaa... Tunnevastuu on siksi parempi olla sillä vastaanottajalla, jos siihen kykenee....kaikki ei kykene, mutta minusta se on jokaisen oma murhe sitten... Siihen kannattaisi pystyä, ihan itsensä vuoksi...ei me täällä eletä muita varten....vaan itseämme varten. :o)
Jokainen tulkitsee. Tärkeää on muistaa ettei se tulkinta ole yhtä kuin totuus.
Jos alat vastia selitystä siltä pissahätäiseltä siitä, että miksi hän vihaa sinua, pissa voi tulla housuun. Ja syy on kyllä silloin sinun.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Jokainen tulkitsee. Tärkeää on muistaa ettei se tulkinta ole yhtä kuin totuus.
Jos alat vastia selitystä siltä pissahätäiseltä siitä, että miksi hän vihaa sinua, pissa voi tulla housuun. Ja syy on kyllä silloin sinun.No kyllä hänen tehtävänsä on sinne pissalle itsensä hoitaa.. :oD
Muutenhan se ois kuuluisaa kusetusta, jos minun pitäisi toisen pissittämisestä huolehtia. :oDDisse kirjoitti:
Eihän mikään ole pakko tehdä...kuoleminen kyllä on pakollista, mutta sekin vaan kerran.
Jokainen tekee elämässään niin, kuten katsoo parhaaksi. Minä katson välillä itseni parhaaksi, että piruillen takaisin ja alennun samaan... Mutta se onkin täällä anomuumimaailmassa eri juttu kuin irl. Tosin kyllä mä sielläkin osaan olla keljukin, jos joku alkaa oikeasti perseilemään.Niinhän sitä sanotaan että pakko on vain köyhän kuolema. Mutta taitaa se rikaskin kuolla.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Niinhän sitä sanotaan että pakko on vain köyhän kuolema. Mutta taitaa se rikaskin kuolla.
Joo. Juicen sanoin: Ei elämästä selviä hengissä! :oD
Disse kirjoitti:
No kyllä hänen tehtävänsä on sinne pissalle itsensä hoitaa.. :oD
Muutenhan se ois kuuluisaa kusetusta, jos minun pitäisi toisen pissittämisestä huolehtia. :oDNo jos sinä seisot edessä vaatien selitystä vihaiseen suhtautumiseen sinun kohtaan, niin tasan tarkkaan sinä olet syyllinen.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
No jos sinä seisot edessä vaatien selitystä vihaiseen suhtautumiseen sinun kohtaan, niin tasan tarkkaan sinä olet syyllinen.
Pöh... toinen voi sanoa, että kuules, mä meen nyt vessaan ja hyväksy se. Sit voi selitellä kun se oma tarve on täytetty....tai tuossa tapauksessa se on hyvin pitkälti tyhjentämistä. :oD Se on juurikin toisen tunteesta vastuunottoa, jos jää siihen solkkaamaan ja lirittää housuunsa. :oD
Disse kirjoitti:
Pöh... toinen voi sanoa, että kuules, mä meen nyt vessaan ja hyväksy se. Sit voi selitellä kun se oma tarve on täytetty....tai tuossa tapauksessa se on hyvin pitkälti tyhjentämistä. :oD Se on juurikin toisen tunteesta vastuunottoa, jos jää siihen solkkaamaan ja lirittää housuunsa. :oD
No itse katson sitä siitä näkökulmasta, että sinun väärä tulkintasi aiheuttaa sen, että pissahätäinen joutuu hätistelemään sinua ehkä jopa väkivalloin tieltään päästäkseen pissalle.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
No itse katson sitä siitä näkökulmasta, että sinun väärä tulkintasi aiheuttaa sen, että pissahätäinen joutuu hätistelemään sinua ehkä jopa väkivalloin tieltään päästäkseen pissalle.
No minusta se onkin niin, että minun pitäisi selkeästi tietää, että nyt pois edestä. Ei minun tunteita tarvitse ulkopuolisen laittaa kuntoon toimillaan... Niin minä tunnevastuun ymmärrän... Se on mun vastuu... Jos mä loukkaannun, kun en saa vastausta ja mut tönitään sivuun, mun pitää hoitaa omat tunteet siitä... Ja kun mä otan ne vastuuni, luultavasti en välitä siitä ensimmäisestäkään äkäilystä mitään... Ja saahan se äkäilijäkin mahdollisuuden sitten vessasta päästyään selittää miksi oli niin kireänä... Eihän se pois sulje sitä mahdollisuutta? Ja varmasti sen vessahetken jälkeen on tyytyväisempi ihminen kertomaan mikä äsken oli. :o)
Disse kirjoitti:
No minusta se onkin niin, että minun pitäisi selkeästi tietää, että nyt pois edestä. Ei minun tunteita tarvitse ulkopuolisen laittaa kuntoon toimillaan... Niin minä tunnevastuun ymmärrän... Se on mun vastuu... Jos mä loukkaannun, kun en saa vastausta ja mut tönitään sivuun, mun pitää hoitaa omat tunteet siitä... Ja kun mä otan ne vastuuni, luultavasti en välitä siitä ensimmäisestäkään äkäilystä mitään... Ja saahan se äkäilijäkin mahdollisuuden sitten vessasta päästyään selittää miksi oli niin kireänä... Eihän se pois sulje sitä mahdollisuutta? Ja varmasti sen vessahetken jälkeen on tyytyväisempi ihminen kertomaan mikä äsken oli. :o)
Hänellä oli pissahätä. Sinä et ollut olemassa hänelle ennen kuin aloit keuhkoamaan että miksi hän vihaa sinua.
Jos sinä pakotat toisen väkivalloin työntämään sinut syrjään, koska olet tehnyt jonkun kummallisen tulkinnan, sinun tunnevastuusi ontuu.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Hänellä oli pissahätä. Sinä et ollut olemassa hänelle ennen kuin aloit keuhkoamaan että miksi hän vihaa sinua.
Jos sinä pakotat toisen väkivalloin työntämään sinut syrjään, koska olet tehnyt jonkun kummallisen tulkinnan, sinun tunnevastuusi ontuu.No helpointa tietysti hänen on sanoa, että on pissahätä, eikä kiemurrella vaan outona hädissään...
Mutta tätä minä tavallaan ihmettelenkin monessa ihmisessä, ettei voida sanoa suoraan, vaan pitää tavallaan miettiä juuri sen toisen tunteita ja vasta äärimmäisessä hädässä tyrkätä sivuun, tai mitätöidä tai muuta.
Mutta ei mulle tule tuollaisia tilanteita. Ei minun tarvitse kenenkään käytöksestä alkaa miettimään mitään. Tietenkin jos siinä kiemurtelee itse, eikä älyä huomioida sen vertaa itseään, että menisi sinne vessaan, on hänen oma asiansa...en minä ole sitä estämässä, vaikka kyselen mikä hällä on. En siis fyysisesti, enkä edes henkisesti estä, hän saattaa estää kyllä itse itseään...Disse kirjoitti:
No helpointa tietysti hänen on sanoa, että on pissahätä, eikä kiemurrella vaan outona hädissään...
Mutta tätä minä tavallaan ihmettelenkin monessa ihmisessä, ettei voida sanoa suoraan, vaan pitää tavallaan miettiä juuri sen toisen tunteita ja vasta äärimmäisessä hädässä tyrkätä sivuun, tai mitätöidä tai muuta.
Mutta ei mulle tule tuollaisia tilanteita. Ei minun tarvitse kenenkään käytöksestä alkaa miettimään mitään. Tietenkin jos siinä kiemurtelee itse, eikä älyä huomioida sen vertaa itseään, että menisi sinne vessaan, on hänen oma asiansa...en minä ole sitä estämässä, vaikka kyselen mikä hällä on. En siis fyysisesti, enkä edes henkisesti estä, hän saattaa estää kyllä itse itseään..."No helpointa tietysti hänen on sanoa, että on pissahätä, eikä kiemurrella vaan outona hädissään..."
Tässä taas teet tulkinnan, oletuksen.
Voin olla ihan väärässä, mutta minulle on muodostunut kuva, että tulkitset paljon ja teet niiden tulkintojesi mukaan. Minun mielestäni se on epäoikeudenmukaista häntä kohtaan, jota tulkitset, koska se tulkinta on siellä sinun päässäsi, ei siinä tulkittavassa.
Minulla on muuten loistava esimerkki tuosta tulkinnasta.
Eräs mies halusi lähempää tuttavuutta kanssani. Hänellä oli numeroni ja hän laittoi viestin, johon en voinut juuri silloin vastata. Hän laittoi toisen viesti, jossa kyseli miksi en vastaan. Kun en edelleenkään kyennyt vastaamaan, hän teki tulkintoja. Niitä viestejä oli tullut aika monta sinä aikana ,kun olin kiinni, enkä voinut pitää puhelinta auki. Hän oli käynyt melkoisen taiston ihan itsekseen ja päätynyt lopputulokseen, etten ollut kiinnostunut enkä halunnut vastata siksi hänelle.
Jos sinä teet sen tulkinnan ja sen tulkinnan perusteella alat raivota toiselle ja sitten sysäät vastuun hänelle siitä, että hän hermostuu, teet mielestäni väärin. Ihan riippumatta siitä, että olemme vastuussa omista tunteistamme, olemme myös vastuussa vääristä tulkinnoista.
Moni luulee olevansa ajatusten lukija, mutta reaalielämässä toisen ajatuksia ei kykene lukemaan.
Tulkinta ei ole mitään muuta kuin arvailua ja sen perusteella päätösten tekeminen on väärin sitä kohtaa, jota tulkitaan. Jos on epävarma, pitää kysyä ennen kuin aloittaa sodan.
Tietysti saa sotia umpimähkään ketä tahansa vastaan, mutta oikeudenmukaista se ei ole.Kaskenpolttaja kirjoitti:
"No helpointa tietysti hänen on sanoa, että on pissahätä, eikä kiemurrella vaan outona hädissään..."
Tässä taas teet tulkinnan, oletuksen.
Voin olla ihan väärässä, mutta minulle on muodostunut kuva, että tulkitset paljon ja teet niiden tulkintojesi mukaan. Minun mielestäni se on epäoikeudenmukaista häntä kohtaan, jota tulkitset, koska se tulkinta on siellä sinun päässäsi, ei siinä tulkittavassa.
Minulla on muuten loistava esimerkki tuosta tulkinnasta.
Eräs mies halusi lähempää tuttavuutta kanssani. Hänellä oli numeroni ja hän laittoi viestin, johon en voinut juuri silloin vastata. Hän laittoi toisen viesti, jossa kyseli miksi en vastaan. Kun en edelleenkään kyennyt vastaamaan, hän teki tulkintoja. Niitä viestejä oli tullut aika monta sinä aikana ,kun olin kiinni, enkä voinut pitää puhelinta auki. Hän oli käynyt melkoisen taiston ihan itsekseen ja päätynyt lopputulokseen, etten ollut kiinnostunut enkä halunnut vastata siksi hänelle.
Jos sinä teet sen tulkinnan ja sen tulkinnan perusteella alat raivota toiselle ja sitten sysäät vastuun hänelle siitä, että hän hermostuu, teet mielestäni väärin. Ihan riippumatta siitä, että olemme vastuussa omista tunteistamme, olemme myös vastuussa vääristä tulkinnoista.
Moni luulee olevansa ajatusten lukija, mutta reaalielämässä toisen ajatuksia ei kykene lukemaan.
Tulkinta ei ole mitään muuta kuin arvailua ja sen perusteella päätösten tekeminen on väärin sitä kohtaa, jota tulkitaan. Jos on epävarma, pitää kysyä ennen kuin aloittaa sodan.
Tietysti saa sotia umpimähkään ketä tahansa vastaan, mutta oikeudenmukaista se ei ole.Ääh.... tässä on taas joku mennyt ihan puihin.... En mä noin aattele....
Mikä tässä nyt menee nurinniskoin...???Disse kirjoitti:
Ääh.... tässä on taas joku mennyt ihan puihin.... En mä noin aattele....
Mikä tässä nyt menee nurinniskoin...???Se onkin hyvä kysymys.
Tapasi ilmaista asioita on jotenkin hankala tämmöiselle yksinkertaiselle ihmiselle kuten minä olen.Kaskenpolttaja kirjoitti:
"No helpointa tietysti hänen on sanoa, että on pissahätä, eikä kiemurrella vaan outona hädissään..."
Tässä taas teet tulkinnan, oletuksen.
Voin olla ihan väärässä, mutta minulle on muodostunut kuva, että tulkitset paljon ja teet niiden tulkintojesi mukaan. Minun mielestäni se on epäoikeudenmukaista häntä kohtaan, jota tulkitset, koska se tulkinta on siellä sinun päässäsi, ei siinä tulkittavassa.
Minulla on muuten loistava esimerkki tuosta tulkinnasta.
Eräs mies halusi lähempää tuttavuutta kanssani. Hänellä oli numeroni ja hän laittoi viestin, johon en voinut juuri silloin vastata. Hän laittoi toisen viesti, jossa kyseli miksi en vastaan. Kun en edelleenkään kyennyt vastaamaan, hän teki tulkintoja. Niitä viestejä oli tullut aika monta sinä aikana ,kun olin kiinni, enkä voinut pitää puhelinta auki. Hän oli käynyt melkoisen taiston ihan itsekseen ja päätynyt lopputulokseen, etten ollut kiinnostunut enkä halunnut vastata siksi hänelle.
Jos sinä teet sen tulkinnan ja sen tulkinnan perusteella alat raivota toiselle ja sitten sysäät vastuun hänelle siitä, että hän hermostuu, teet mielestäni väärin. Ihan riippumatta siitä, että olemme vastuussa omista tunteistamme, olemme myös vastuussa vääristä tulkinnoista.
Moni luulee olevansa ajatusten lukija, mutta reaalielämässä toisen ajatuksia ei kykene lukemaan.
Tulkinta ei ole mitään muuta kuin arvailua ja sen perusteella päätösten tekeminen on väärin sitä kohtaa, jota tulkitaan. Jos on epävarma, pitää kysyä ennen kuin aloittaa sodan.
Tietysti saa sotia umpimähkään ketä tahansa vastaan, mutta oikeudenmukaista se ei ole.Kopioin nyt tuolta ylempää tähän oman kommenttini....
"Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan. "
Mitenkä sä saat nyt tästä sen käsityksen, että mä raivoisin jollekin, että sillä sattuu olemaan vessahätä? Mähän tuossa just sanon, että se hänen outo käytös voi olla vaikka se vessahätä... mutta tuossa aiemmin vaan sanoin, että mitä sitä suotta kiemurtelemaan, sanoo vain, että nyt pitää päästä vessaan.... Sanoin sen esimerkkinä, koska olen huomannut, että monet jäävät selittämään sitä omituista käytöstään siihen, vaikka ei tarvitse sanoa, kuin että on vessahätä.Disse kirjoitti:
Kopioin nyt tuolta ylempää tähän oman kommenttini....
"Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan. "
Mitenkä sä saat nyt tästä sen käsityksen, että mä raivoisin jollekin, että sillä sattuu olemaan vessahätä? Mähän tuossa just sanon, että se hänen outo käytös voi olla vaikka se vessahätä... mutta tuossa aiemmin vaan sanoin, että mitä sitä suotta kiemurtelemaan, sanoo vain, että nyt pitää päästä vessaan.... Sanoin sen esimerkkinä, koska olen huomannut, että monet jäävät selittämään sitä omituista käytöstään siihen, vaikka ei tarvitse sanoa, kuin että on vessahätä.Sorry, olisi pitänyt käyttää esimerkkinä herra äksää. En siis tarkoittanut varsinaisesti sinua vaan henkilöä yleensä.
Tunteet ja tulkinta eivät minun sanastossani ole sama asia. Tunteet eivät kerro toisista ihmisistä, tulkinta kertoo, mitä luulemme tietävämme toisesta ihmisestä. Tunteet ovat aina totta, tulkinnat eivät.Disse kirjoitti:
Kopioin nyt tuolta ylempää tähän oman kommenttini....
"Siis kannattaakin miettiä ihan niin, että meillä jokaisella on omat tunteet. Ikiomat. Ne kertovat meille kaikenlaista muista ihmisistä, mitkä usein on oletuksia. Sekä meistä itsestä, jotka osin rakentuvat noitten oletuksien varaan. Tunteet eivät siis hyvinpitkälti ole totta reaalimaailmassa. Saatat pitää jotain ihmistä vihamielisenä sinua kohtaan, mutta todellisuus voi olla, että hänellä on kiire vessaan. "
Mitenkä sä saat nyt tästä sen käsityksen, että mä raivoisin jollekin, että sillä sattuu olemaan vessahätä? Mähän tuossa just sanon, että se hänen outo käytös voi olla vaikka se vessahätä... mutta tuossa aiemmin vaan sanoin, että mitä sitä suotta kiemurtelemaan, sanoo vain, että nyt pitää päästä vessaan.... Sanoin sen esimerkkinä, koska olen huomannut, että monet jäävät selittämään sitä omituista käytöstään siihen, vaikka ei tarvitse sanoa, kuin että on vessahätä.Huomasin tämän tuolla....
"Niin, paitsi, että se fiksu nainen väittää, että tunnevastuu on sitä, ettei pidä olettaa.... että jokaisen pitäisi se tietää, ennenkuin sanoo. Viisaasta miehestä se on kuulijan vastuulla. Ja niin se onkin parempi, koska vastaanottajahan siitä rakentaa omien tuntteittensa perusteella ajatuksen vaikka itsestään....😁"
Eli kun sanoin, että ihmiset saavat olettaa, tarkoitin sitä sillä, että se mies, vaikka minä saa sanoa, että miksi sinä kiukkuat, olet äkäinen ja tyly... Onko sinulla jotain minua vastaan? Se mies saa sanoa sen ja vaikka vähän yhtä äkäsenä kuin se nainen jolla on vain vessahätä... Mutta siihen ei tarvitse selityksiä miten vaikeaa on antaa oikea kuva tilanteesta, kun on tuskatila...vaan riittää kun sanoo, että nyt on vessahätä....
Eli minusta ei pitäisi jättää sanomatta, että nyt sinä olet outo ja sinä annat minulle signaaleja, että kaikki ei ole ok. Mitä ne signaalit on? Monesti jos nämä vaan lakaistaan maton alle ja pidetään niitä oletuksina omasta päästä, ei synny yhteyttä mikä vaikkapa jostain parisuhteesta halutaan... Se mitä tässä puhuttiin jostain tunteesta...vaikka miehellä, joka saa äkäisen oloista ilmettä naiselta jolla on vessahätä, niin se tunne ei saa oikeaa syytä, jos sitä ei nosteta tapetille.
Tuohon viestihommaan jos palaan...niin sekin on oikeastaan ihan ookoo, että hän käy tuon itse läpi... Sitten sen voi käydä myös keskenään läpi ja on hänen otettava sitten pallosta koppi. Mutta ei sitäkään kanna vaan nieleskellä ja lopettaa olettamasta...minusta sellainen olisi tunteen kieltämistä...Kaskenpolttaja kirjoitti:
Sorry, olisi pitänyt käyttää esimerkkinä herra äksää. En siis tarkoittanut varsinaisesti sinua vaan henkilöä yleensä.
Tunteet ja tulkinta eivät minun sanastossani ole sama asia. Tunteet eivät kerro toisista ihmisistä, tulkinta kertoo, mitä luulemme tietävämme toisesta ihmisestä. Tunteet ovat aina totta, tulkinnat eivät.Tunteet ovat totta, mutta tulkinnat eivät?
No mistä sä tiedät mikä on tulkintaa ja mikä tunnetta?
Esimerkiksi se mies niine viestisotkuineen? Hän voi tulkita selkeästi itse väärin ja saattaa silti ymmärtää, ettet kerkeä vastaamaan, mutta silti hänellä on paha mieli ja tunteet lyö lieskaa?
Minusta tässä tapauksessa noi tunteetkaan ei ole totta... Siellä on jotain sellaista mörköä mukana entisestä elämästä ja muistoja kenties.... Totuushan on edelleen se, että sä olet onnellisen tietämätön tapauksesta, mutta hänellä on tunteet tapissa...
Siksi minun mielestä ne oletuksetkin on vaan parempi läpsäyttää tiskiin ja käydä tilanne läpi. Tällä miehellä on siten mahdollisuus oppia kohtaamaan tunteensa oikein ja myös ne oletukset... Ymmärtää, että miten osata elää toisen kanssa oikein, että antaa tilaa elää...
Mä oon törmännyt tuollaisiin tapauksiin itsekin ja kumminkinpäin... ollut itse se, joka epäilee ja toisaalta se jota epäillään... Minusta vaan sellaisia tunteita ei ihmisten tarvitsisi kokea, vaan ne pitäisi voida oppia kokemaan toisin....enemmän niinkuin oikein....Disse kirjoitti:
Huomasin tämän tuolla....
"Niin, paitsi, että se fiksu nainen väittää, että tunnevastuu on sitä, ettei pidä olettaa.... että jokaisen pitäisi se tietää, ennenkuin sanoo. Viisaasta miehestä se on kuulijan vastuulla. Ja niin se onkin parempi, koska vastaanottajahan siitä rakentaa omien tuntteittensa perusteella ajatuksen vaikka itsestään....😁"
Eli kun sanoin, että ihmiset saavat olettaa, tarkoitin sitä sillä, että se mies, vaikka minä saa sanoa, että miksi sinä kiukkuat, olet äkäinen ja tyly... Onko sinulla jotain minua vastaan? Se mies saa sanoa sen ja vaikka vähän yhtä äkäsenä kuin se nainen jolla on vain vessahätä... Mutta siihen ei tarvitse selityksiä miten vaikeaa on antaa oikea kuva tilanteesta, kun on tuskatila...vaan riittää kun sanoo, että nyt on vessahätä....
Eli minusta ei pitäisi jättää sanomatta, että nyt sinä olet outo ja sinä annat minulle signaaleja, että kaikki ei ole ok. Mitä ne signaalit on? Monesti jos nämä vaan lakaistaan maton alle ja pidetään niitä oletuksina omasta päästä, ei synny yhteyttä mikä vaikkapa jostain parisuhteesta halutaan... Se mitä tässä puhuttiin jostain tunteesta...vaikka miehellä, joka saa äkäisen oloista ilmettä naiselta jolla on vessahätä, niin se tunne ei saa oikeaa syytä, jos sitä ei nosteta tapetille.
Tuohon viestihommaan jos palaan...niin sekin on oikeastaan ihan ookoo, että hän käy tuon itse läpi... Sitten sen voi käydä myös keskenään läpi ja on hänen otettava sitten pallosta koppi. Mutta ei sitäkään kanna vaan nieleskellä ja lopettaa olettamasta...minusta sellainen olisi tunteen kieltämistä...Parisuhteessa onkin syytä keskustella niistä oletuksista ja kysellä mielummin kuin olettaa.
Totta kai ihmiset saavat sanoa aivan mitä haluavat.
Tähän aikaan illasta on vähän vaikea koota ajatuksiaan.
Kun ajatellaan vaikka tavallista vuorovaikutustilannetta kahden oudon ihmisen välillä. Kun siinä toinen tekee tulkinnan, että toinen on vihainen ja alkaa tivata siihen syytä, aika menee siihen , että oiotaan niitä vääriä käsityksiä eikä päästä itse asiassa eteenpäin lainkaan.
Taidan yrittää sanoa sitä, että ei kannata toimia oletuksen pohjalta, vaan kannattaa kysyä, jos haluaa asian etenevän johonkin.
Havainto on se, että toinen on vaikka levoton. Tulkinta on se, että hän on levoton koska on vihainen.
Ja jos havainnon perusteella ottaa asian esiin, näen että olet levoton, haluatko kertoa...
tai miksi sinä olet vihainen...
Tässä viime mainitussa tilanteessa aletaan sitten riidellä siitä onko toinen vihainen vai ei ja itse asia jää käsittelemättä.
Olen edelleen sitä mieltä, että tulkinta ja oletus ovat eri asia kuin tunteet. Tunteita on aina ja pitääkin olla. Ja tietenkin tunteita nousee siitä oletuksesta ja tulkinnasta. Ja silloin on hyvä ymmärtää, että se toinen ei niitä tunteita aiheuta, vaan se oma oletus, josta toinen on aivan osaton. Eli se tunne on käsiteltävä itsessä . Tietenkin asiat käsitellään asioina eikä maton alle lakaisu koskaan ole hyvä ratkaisu, koska asiat eivät pysy maton alla.Disse kirjoitti:
Tunteet ovat totta, mutta tulkinnat eivät?
No mistä sä tiedät mikä on tulkintaa ja mikä tunnetta?
Esimerkiksi se mies niine viestisotkuineen? Hän voi tulkita selkeästi itse väärin ja saattaa silti ymmärtää, ettet kerkeä vastaamaan, mutta silti hänellä on paha mieli ja tunteet lyö lieskaa?
Minusta tässä tapauksessa noi tunteetkaan ei ole totta... Siellä on jotain sellaista mörköä mukana entisestä elämästä ja muistoja kenties.... Totuushan on edelleen se, että sä olet onnellisen tietämätön tapauksesta, mutta hänellä on tunteet tapissa...
Siksi minun mielestä ne oletuksetkin on vaan parempi läpsäyttää tiskiin ja käydä tilanne läpi. Tällä miehellä on siten mahdollisuus oppia kohtaamaan tunteensa oikein ja myös ne oletukset... Ymmärtää, että miten osata elää toisen kanssa oikein, että antaa tilaa elää...
Mä oon törmännyt tuollaisiin tapauksiin itsekin ja kumminkinpäin... ollut itse se, joka epäilee ja toisaalta se jota epäillään... Minusta vaan sellaisia tunteita ei ihmisten tarvitsisi kokea, vaan ne pitäisi voida oppia kokemaan toisin....enemmän niinkuin oikein....Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun ymmärtää sen, että tulkinta on aina oman pään sisällä syntyvä asia. Se toinen on ihan osaton siihen juttuun. Siksi on tärkeä käydä itsessään läpi sitä, miksi olettaa toisen ilmeestä vaikka , että hän on vihainen. Mikä siinä tilanteessa nostaa itselle mieleen tulkinnan siitä, että toinen on vihainen?
Tietysti toisen kanssa voi jutella ja pitääkin jutella, parisuhteessa varsinkin, että kun sinä sanot tai teet noin, se aiheuttaa minussa tälläisen tunteen. Ja sitten voi pohtia yhdessä miksi niin on ja miten sitä voisi ratkoa.
Tuossa viestijutussa tietysti olisi voinut käydä keskustelua siitä, miksi hän tulkitsi asian noin. Toisaalta jos toinen suvereenisti riitelee keskenään, ei se hirveästi houkuta ottamaan selvää enemmästä. Tulkinta kun tuppaa olemaan loukkaavaa ja aina ei viitsi jatkaa, jos koko aika pitää oikoa toisen vääriä tulkintoja.
Kun tulkitsee, kannattaa aina muistaa se, että tulkinta on oman historian valossa tehty päätelmä ja sen toisen ihmisen historia on aivan toisenlainen ja hänen toimintatapansakin ovat aivan toiset.Lisätäänpä vielä se, että kun sinä tai minä tulkitsemme ja vaadimme toisten tilille siitä mitä olemme tulkinneet, vaadimme tilille väärän ihmisen.
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Parisuhteessa onkin syytä keskustella niistä oletuksista ja kysellä mielummin kuin olettaa.
Totta kai ihmiset saavat sanoa aivan mitä haluavat.
Tähän aikaan illasta on vähän vaikea koota ajatuksiaan.
Kun ajatellaan vaikka tavallista vuorovaikutustilannetta kahden oudon ihmisen välillä. Kun siinä toinen tekee tulkinnan, että toinen on vihainen ja alkaa tivata siihen syytä, aika menee siihen , että oiotaan niitä vääriä käsityksiä eikä päästä itse asiassa eteenpäin lainkaan.
Taidan yrittää sanoa sitä, että ei kannata toimia oletuksen pohjalta, vaan kannattaa kysyä, jos haluaa asian etenevän johonkin.
Havainto on se, että toinen on vaikka levoton. Tulkinta on se, että hän on levoton koska on vihainen.
Ja jos havainnon perusteella ottaa asian esiin, näen että olet levoton, haluatko kertoa...
tai miksi sinä olet vihainen...
Tässä viime mainitussa tilanteessa aletaan sitten riidellä siitä onko toinen vihainen vai ei ja itse asia jää käsittelemättä.
Olen edelleen sitä mieltä, että tulkinta ja oletus ovat eri asia kuin tunteet. Tunteita on aina ja pitääkin olla. Ja tietenkin tunteita nousee siitä oletuksesta ja tulkinnasta. Ja silloin on hyvä ymmärtää, että se toinen ei niitä tunteita aiheuta, vaan se oma oletus, josta toinen on aivan osaton. Eli se tunne on käsiteltävä itsessä . Tietenkin asiat käsitellään asioina eikä maton alle lakaisu koskaan ole hyvä ratkaisu, koska asiat eivät pysy maton alla.No minä olen rakentanut omalle kohdalleni sellaisen oman järjestelmän itseäni varten oikeastaan. Minä en ensinnäkään lähde siitä ideasta enää, että muut ihmiset osaisivat ottaa tunteistaan vastuun. Hyvin pieni osa ihmisistä osaa sen... oikeasti. Heillä menee oikeasti omat tunteet, oletukset tunteista, entisessä elämässä ja ulkopuolelta tulevien informaatioiden mukaan kaikki sekaisin... Sitten iskee defenssit päälle ja vaikka näinkin simppelistä asiasta saadaan tunteita herättäviä keskusteluja... Otan kopion sinun kommentista.... Elä ota tätä nyt pahalla, mutta....
"Jos sinä teet sen tulkinnan ja sen tulkinnan perusteella alat raivota toiselle ja sitten sysäät vastuun hänelle siitä, että hän hermostuu, teet mielestäni väärin. Ihan riippumatta siitä, että olemme vastuussa omista tunteistamme, olemme myös vastuussa vääristä tulkinnoista.
Moni luulee olevansa ajatusten lukija, mutta reaalielämässä toisen ajatuksia ei kykene lukemaan."
Ihan tuosta poimin tuon raivoamisen... Mistä se sinne pomppasi? Osaatko itse sanoa? Vaikka sinä huomasit, että olisi käytettävä jotain herra x:ää, niin sinä sait tähän asiaan tuotua jotain sinusta, vaikka minä taas en ole kirjoittanut mitään raivoamisesta. :o)
Mutta et ole ainoa, joka nostaa tunteitaan minun kanssa kirjoitellessa... :o) Minä toimin peilinä...Kaskenpolttaja kirjoitti:
Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun ymmärtää sen, että tulkinta on aina oman pään sisällä syntyvä asia. Se toinen on ihan osaton siihen juttuun. Siksi on tärkeä käydä itsessään läpi sitä, miksi olettaa toisen ilmeestä vaikka , että hän on vihainen. Mikä siinä tilanteessa nostaa itselle mieleen tulkinnan siitä, että toinen on vihainen?
Tietysti toisen kanssa voi jutella ja pitääkin jutella, parisuhteessa varsinkin, että kun sinä sanot tai teet noin, se aiheuttaa minussa tälläisen tunteen. Ja sitten voi pohtia yhdessä miksi niin on ja miten sitä voisi ratkoa.
Tuossa viestijutussa tietysti olisi voinut käydä keskustelua siitä, miksi hän tulkitsi asian noin. Toisaalta jos toinen suvereenisti riitelee keskenään, ei se hirveästi houkuta ottamaan selvää enemmästä. Tulkinta kun tuppaa olemaan loukkaavaa ja aina ei viitsi jatkaa, jos koko aika pitää oikoa toisen vääriä tulkintoja.
Kun tulkitsee, kannattaa aina muistaa se, että tulkinta on oman historian valossa tehty päätelmä ja sen toisen ihmisen historia on aivan toisenlainen ja hänen toimintatapansakin ovat aivan toiset.Tuosta poimin seuraavaan vierkkeen sinulta...
"Tulkinta kun tuppaa olemaan loukkaavaa ja aina ei viitsi jatkaa, jos koko aika pitää oikoa toisen vääriä tulkintoja."
Tulkinta ei loukkaa, jos on itsensä kanssa sinut. Juuri se identiteetti, sinä itsellesi kun on selvä, ei toisen tulkinnat siihen päde. Sinä tiedät itse mitä olet. :o)
Mutta kun jokin tulkinnasta loukkaa, on siinä selkeä kipupiste...sitä on silloin hyvä itsekin tutkia. Ja nuo ovat juuri niitä mahdollisuuksia löytää itseään. :o) Ei niitä kannata tuhlata...Disse kirjoitti:
No minä olen rakentanut omalle kohdalleni sellaisen oman järjestelmän itseäni varten oikeastaan. Minä en ensinnäkään lähde siitä ideasta enää, että muut ihmiset osaisivat ottaa tunteistaan vastuun. Hyvin pieni osa ihmisistä osaa sen... oikeasti. Heillä menee oikeasti omat tunteet, oletukset tunteista, entisessä elämässä ja ulkopuolelta tulevien informaatioiden mukaan kaikki sekaisin... Sitten iskee defenssit päälle ja vaikka näinkin simppelistä asiasta saadaan tunteita herättäviä keskusteluja... Otan kopion sinun kommentista.... Elä ota tätä nyt pahalla, mutta....
"Jos sinä teet sen tulkinnan ja sen tulkinnan perusteella alat raivota toiselle ja sitten sysäät vastuun hänelle siitä, että hän hermostuu, teet mielestäni väärin. Ihan riippumatta siitä, että olemme vastuussa omista tunteistamme, olemme myös vastuussa vääristä tulkinnoista.
Moni luulee olevansa ajatusten lukija, mutta reaalielämässä toisen ajatuksia ei kykene lukemaan."
Ihan tuosta poimin tuon raivoamisen... Mistä se sinne pomppasi? Osaatko itse sanoa? Vaikka sinä huomasit, että olisi käytettävä jotain herra x:ää, niin sinä sait tähän asiaan tuotua jotain sinusta, vaikka minä taas en ole kirjoittanut mitään raivoamisesta. :o)
Mutta et ole ainoa, joka nostaa tunteitaan minun kanssa kirjoitellessa... :o) Minä toimin peilinä...Voi kulta...nyt taisit taas tehdä tulkinnan. En tietenkään ota pahalla...
Et sinä nosta sen kummempia tunteita. En siis kirjoita omista tunteistani vaan ihan esimerkkinä. Älä ota aina sitä niin, että kirjoitan omasta tunnemaailmastani.
Ainahan me peileinä toimimme toisillemme. Minusta olisi kiinnostavaa tietää millaisia tunteita muissa on herännyt, kun he ovat kanssasi kirjoitelleet?
Jotenkin tulee vaikutelma, voi olla väärä, että sinulla on käsittelemättömiä asioita historiassasi ja kelläpä meillä ei olisi.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Lisätäänpä vielä se, että kun sinä tai minä tulkitsemme ja vaadimme toisten tilille siitä mitä olemme tulkinneet, vaadimme tilille väärän ihmisen.
Oletuksen esittäminen ei ole yhtä kuin vaatimista...se voi olla tunteen ääneen ihmettelemistä....sitä, että haluaa oppia omista tunteistaan. :o)
- Anonyymi
Disse kirjoitti:
Tuosta poimin seuraavaan vierkkeen sinulta...
"Tulkinta kun tuppaa olemaan loukkaavaa ja aina ei viitsi jatkaa, jos koko aika pitää oikoa toisen vääriä tulkintoja."
Tulkinta ei loukkaa, jos on itsensä kanssa sinut. Juuri se identiteetti, sinä itsellesi kun on selvä, ei toisen tulkinnat siihen päde. Sinä tiedät itse mitä olet. :o)
Mutta kun jokin tulkinnasta loukkaa, on siinä selkeä kipupiste...sitä on silloin hyvä itsekin tutkia. Ja nuo ovat juuri niitä mahdollisuuksia löytää itseään. :o) Ei niitä kannata tuhlata...Kyllä se nyt kuitenkin on niin, että kun ihmistä epäillään jostakin, se on loukkaavaa ja siitä saa halutessaan loukkaantua. Siihen tulkintaa voi myös kyllästyä ja antaa toisen tulkita keskenään.
En tiedä miten selittäisin mitä tarkoitan, kun se näyttää menevän sinulta kirkkaasti ohi.
Ihminehän saa tulkita ihan vapaasti. Ja keskenään voi sitä tulkintaansa pohtia. Mutta kun sen sanoo ääneen ikään kuin tietona, se on väärän tiedon levittämistä. Saa niin edelleen tehdä, mutta se ei ole kovin vastuullista. Eli kun syydät toiselle oman pääsi sisältöä ikään kuin totena hänestä, teet mielestäni väärin häntä kohtaan. Ihan riippumatta siitä kuka kantaa vastuu tunteista ja kuka ei. Minusta on väärin sälyttää toiselle omia kuormiaan ja niin tulkinnan ymmärrän. Koska tulkinta on se sinun kuormasi, ei sen tulkittavan ja siksi on vastuullista ja oikein ymmärtää se, että tulkinta ei ole tietoa, se on arvailua ja vastuullinen ihminen ei arvaile, eikä varsinkaan toimi omien arvailujensa varassa.
-kaskenpolttaja Kaskenpolttaja kirjoitti:
Voi kulta...nyt taisit taas tehdä tulkinnan. En tietenkään ota pahalla...
Et sinä nosta sen kummempia tunteita. En siis kirjoita omista tunteistani vaan ihan esimerkkinä. Älä ota aina sitä niin, että kirjoitan omasta tunnemaailmastani.
Ainahan me peileinä toimimme toisillemme. Minusta olisi kiinnostavaa tietää millaisia tunteita muissa on herännyt, kun he ovat kanssasi kirjoitelleet?
Jotenkin tulee vaikutelma, voi olla väärä, että sinulla on käsittelemättömiä asioita historiassasi ja kelläpä meillä ei olisi.No lähinnä taisi kaksi aika jämäkkää naiseläjää ottaa kovatkin kilarit siitä, kun puhuin joskus Halla-ahon kommentoinnista, että se on ymmärretty väärin.
Halla-ahohan sanoi että olisi oikein, jos joku suvaitsevainen raiskattaisiin, jos joku raiskattaisiin. En muista tarkkaa Halla-ahon kommenttia pitkän aikaa sitten jossain blogissa, mutta koitin sanoa, että ei siinä tarkoiteta, että ketään PITÄISI raiskata, vaan JOS joku raiskataan, olisi se ennemmin suvaitsevainen...
Minusta tuli heti Halla-ahon puolustaja ja minusta tuli raiskauksen kannattaja ja ties vaikka mitä, vaikka minä vaan tartuin tuohon minusta väärinymmärrettyyn lauseeseen.
Joskus olen selittänyt myös pedofiliaakin, että jos se on seksuaalisuus, kuten minusta on paljon mahdollista, siitä pitäisi tosiaankin tehdä se seksuaalisuus, eikä pitää sitä sairautena tai mielisairautena... Silloin sen lieveilmiöille voisi tehdä paremmin jotain. Sehän on selvä, ettei sitä voi seksuaalisuutena suoraan harjoittaa, mutta ehkä jotkut robotit ja sarjakuvat tms. auttaisivat. Ja voisi tulla muutakin keinoja. Mutta tämäkin nostaa liikaa tunteita pintaan.Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se nyt kuitenkin on niin, että kun ihmistä epäillään jostakin, se on loukkaavaa ja siitä saa halutessaan loukkaantua. Siihen tulkintaa voi myös kyllästyä ja antaa toisen tulkita keskenään.
En tiedä miten selittäisin mitä tarkoitan, kun se näyttää menevän sinulta kirkkaasti ohi.
Ihminehän saa tulkita ihan vapaasti. Ja keskenään voi sitä tulkintaansa pohtia. Mutta kun sen sanoo ääneen ikään kuin tietona, se on väärän tiedon levittämistä. Saa niin edelleen tehdä, mutta se ei ole kovin vastuullista. Eli kun syydät toiselle oman pääsi sisältöä ikään kuin totena hänestä, teet mielestäni väärin häntä kohtaan. Ihan riippumatta siitä kuka kantaa vastuu tunteista ja kuka ei. Minusta on väärin sälyttää toiselle omia kuormiaan ja niin tulkinnan ymmärrän. Koska tulkinta on se sinun kuormasi, ei sen tulkittavan ja siksi on vastuullista ja oikein ymmärtää se, että tulkinta ei ole tietoa, se on arvailua ja vastuullinen ihminen ei arvaile, eikä varsinkaan toimi omien arvailujensa varassa.
-kaskenpolttajaJoskus taisinkin sulle sanoa, että sun mielestä pitää puhua vaan pehmiteltyä totuutta. Ottaa toisen tunteista vastuu.... ”en minä voi sanos tätä hänelle, kun hän loukkaantuu”.
Minusta taas loukkaantuminen ja vaikkapa vihakin on ihan hyväksyttäviä tunteita. Se toinen saa olla hölmö olettaja ja toinen saa loukkaantua syytöksiltä tuntuvista asioista. Ei se ole maailmanloppu. Siinä on kummallakin mahdollisuus löytää oikeampi tapa reagoida tunteeseen. Kokea se niin, että se kaikki on ok. Koska se on luonnollista. Noita tulee vastaan jokakohdassa, ei vaan parisuhteissa.Disse kirjoitti:
Oletuksen esittäminen ei ole yhtä kuin vaatimista...se voi olla tunteen ääneen ihmettelemistä....sitä, että haluaa oppia omista tunteistaan. :o)
"Oletuksen esittäminen ei ole yhtä kuin vaatimista...se voi olla tunteen ääneen ihmettelemistä....sitä, että haluaa oppia omista tunteistaan. :o)"
Tunteista kannattaakin aina puhua ja juuri tunteista, ei niistä tulkinnoista. Tulkinta kertoo juuri siitä, että sinulla on se nappula, johon osuu, ei sillä toisella, jota tulkitset.
Et voi mielestäni käyttää hyväksi toista oppiaksesi omista tunteistasi . Et siis siten, että käytät häntä koekaniinina. Se käsittely täytyy tehdä siellä omassa päässä. Toki tunteitaan voi pohtia ääneen toisen kanssa ja niin pitääkin tehdä, koska se avaa uusia näkökulmia.
Otan taas esimerkin.
Otetaan vaikka herra äks, joka keskustelee rouva yyn kanssa. Rouva yy katsoo kelloaan. Herra äks tekee tulkinnan ja aloittaa: ahaa sinulla näyttääkin olevam kiire jonnekin, kun kelloasi vilkuilet.
Rouva yy: täh?
Herra äks: älä yhtään yritä selittää, minä näin että yritit katsoa salaa kelloasi. Ketä tapaamaan sinulla niin kire on , ettet voi hetkeä istua paikoillasi?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Minusta ei ole yhtään kivaa se, että pidät minua niin tyhmänä, etten huomaa sinulla olevan kiire johonkin toiseen tapaamiseen. Onko se naapurin Kalle?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Siis myönnät, että se on naapurin Kalle. Hyvä on, menen vetämään Kallea turpaan.
Rouva yy: täh?
Tuossa oli esimerkki siitä, ettei tulkinta kannata. Ja että herra äksän kannattaa miettiä mistä hänen oletuksensa kumpuavat. Ja onko oikein, että hän käyttäytyy noin.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Voi kulta...nyt taisit taas tehdä tulkinnan. En tietenkään ota pahalla...
Et sinä nosta sen kummempia tunteita. En siis kirjoita omista tunteistani vaan ihan esimerkkinä. Älä ota aina sitä niin, että kirjoitan omasta tunnemaailmastani.
Ainahan me peileinä toimimme toisillemme. Minusta olisi kiinnostavaa tietää millaisia tunteita muissa on herännyt, kun he ovat kanssasi kirjoitelleet?
Jotenkin tulee vaikutelma, voi olla väärä, että sinulla on käsittelemättömiä asioita historiassasi ja kelläpä meillä ei olisi.On mulla varmasti läpikäymätöntä tunnetilaa vaikka kuinka.
Mutta vastaappas, että mistä sä sen raivoamisen tempaisit tuonne? En minä ole mistään raivoamisesta puhunut missään vaiheessa... Enkä mielestäni ole missään keskusteluissamme edes kirjoittanut, että hermo menisi tai ärsyttää niin hirveesti joku?
Eikä tämä mikään oletus ole....tuolta voit itse tarkastaa, jos et usko...plärää tätä ketjua ylöspäin... :o)Disse kirjoitti:
No lähinnä taisi kaksi aika jämäkkää naiseläjää ottaa kovatkin kilarit siitä, kun puhuin joskus Halla-ahon kommentoinnista, että se on ymmärretty väärin.
Halla-ahohan sanoi että olisi oikein, jos joku suvaitsevainen raiskattaisiin, jos joku raiskattaisiin. En muista tarkkaa Halla-ahon kommenttia pitkän aikaa sitten jossain blogissa, mutta koitin sanoa, että ei siinä tarkoiteta, että ketään PITÄISI raiskata, vaan JOS joku raiskataan, olisi se ennemmin suvaitsevainen...
Minusta tuli heti Halla-ahon puolustaja ja minusta tuli raiskauksen kannattaja ja ties vaikka mitä, vaikka minä vaan tartuin tuohon minusta väärinymmärrettyyn lauseeseen.
Joskus olen selittänyt myös pedofiliaakin, että jos se on seksuaalisuus, kuten minusta on paljon mahdollista, siitä pitäisi tosiaankin tehdä se seksuaalisuus, eikä pitää sitä sairautena tai mielisairautena... Silloin sen lieveilmiöille voisi tehdä paremmin jotain. Sehän on selvä, ettei sitä voi seksuaalisuutena suoraan harjoittaa, mutta ehkä jotkut robotit ja sarjakuvat tms. auttaisivat. Ja voisi tulla muutakin keinoja. Mutta tämäkin nostaa liikaa tunteita pintaan.Niin että kun suvaitsevainen suvaitsee, on oikeudenmukaista, että hänet raiskataan, jos joku raiskataan?
Pedofilia on seksuaalinen suuntaus.Kaskenpolttaja kirjoitti:
"Oletuksen esittäminen ei ole yhtä kuin vaatimista...se voi olla tunteen ääneen ihmettelemistä....sitä, että haluaa oppia omista tunteistaan. :o)"
Tunteista kannattaakin aina puhua ja juuri tunteista, ei niistä tulkinnoista. Tulkinta kertoo juuri siitä, että sinulla on se nappula, johon osuu, ei sillä toisella, jota tulkitset.
Et voi mielestäni käyttää hyväksi toista oppiaksesi omista tunteistasi . Et siis siten, että käytät häntä koekaniinina. Se käsittely täytyy tehdä siellä omassa päässä. Toki tunteitaan voi pohtia ääneen toisen kanssa ja niin pitääkin tehdä, koska se avaa uusia näkökulmia.
Otan taas esimerkin.
Otetaan vaikka herra äks, joka keskustelee rouva yyn kanssa. Rouva yy katsoo kelloaan. Herra äks tekee tulkinnan ja aloittaa: ahaa sinulla näyttääkin olevam kiire jonnekin, kun kelloasi vilkuilet.
Rouva yy: täh?
Herra äks: älä yhtään yritä selittää, minä näin että yritit katsoa salaa kelloasi. Ketä tapaamaan sinulla niin kire on , ettet voi hetkeä istua paikoillasi?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Minusta ei ole yhtään kivaa se, että pidät minua niin tyhmänä, etten huomaa sinulla olevan kiire johonkin toiseen tapaamiseen. Onko se naapurin Kalle?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Siis myönnät, että se on naapurin Kalle. Hyvä on, menen vetämään Kallea turpaan.
Rouva yy: täh?
Tuossa oli esimerkki siitä, ettei tulkinta kannata. Ja että herra äksän kannattaa miettiä mistä hänen oletuksensa kumpuavat. Ja onko oikein, että hän käyttäytyy noin.No esimerkistä huomaan, että sä puhut aika raakasti tästä hommasta.
Mulla tulee toisenlainen esimerkki mieleen...ehkä tämä onkin parempi tapa esittää asia... :o) Esimerkkien kautta...
Herra x huomaa, että neiti y on poissaoleva ja väsyneen oloinen. Herra x kysyy:
Olet muru aika poissaoleva ja väsyneen oloinen, onko kaikki hyvin?
Neiti yy: Ääh, töistä varmaan vaan väsynyt ja mietin niitä asioita.
Herra äx: Haluaisitko kertoa?
Neiti yy: Ääh, en nyt jaksaisi.
Herra äx: Minusta tuntuu kurjalle, että et jaa tuntojasi?
Neiti yy: Sinä et pidä minun työstä ja minun työ saa sinut tuntemaan olosi vaillejääväksi.
Herra äx: Mistä sinä sellaista saat päähäsi, en minä niin koe, olet vaan väsynyt ja teet paljon töitä...
Neiti yy: No minua väsyttää, haluan nukkumaan. Hyvää yötä.
Kumpikos tässä olettaa ja mitä? Mitä tunteita tämä herättää kummassakin? Osaatko samaistua kumpaankin? Miten tälläinen pitäisi ratkaista tai käydä läpi? Ja mitä tämä kertoo sinulle... Mä vastaan sulle vielä tuohon sun esimerkkiin erikseen...Disse kirjoitti:
Joskus taisinkin sulle sanoa, että sun mielestä pitää puhua vaan pehmiteltyä totuutta. Ottaa toisen tunteista vastuu.... ”en minä voi sanos tätä hänelle, kun hän loukkaantuu”.
Minusta taas loukkaantuminen ja vaikkapa vihakin on ihan hyväksyttäviä tunteita. Se toinen saa olla hölmö olettaja ja toinen saa loukkaantua syytöksiltä tuntuvista asioista. Ei se ole maailmanloppu. Siinä on kummallakin mahdollisuus löytää oikeampi tapa reagoida tunteeseen. Kokea se niin, että se kaikki on ok. Koska se on luonnollista. Noita tulee vastaan jokakohdassa, ei vaan parisuhteissa.Loukkaantuminen onkin ihan oikein, loukkaaminen onkin jo ihan toisen juttu. Jos loukkaa, on syytä pyytää anteeksi.
"Joskus taisinkin sulle sanoa, että sun mielestä pitää puhua vaan pehmiteltyä totuutta. Ottaa toisen tunteista vastuu.... ”en minä voi sanos tätä hänelle, kun hän loukkaantuu”. "
Tässä taas teet tulkinnan, joka ei pidä paikkaansa. Minun mielestäni ei pidä puhua vain pehmitettyä totuutta.
Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja niitä kuuluu tuntea. Pitää kuitenkin erottaa ne omista kipukohdista nousevat tunteet, joiden kaataminen toisen niskaan on epäoikeudenmukaista ja asiatontakin. Jos se toinen aiheuttaa ne tunteet, sillon ne voi suoraan ilmaista hänelle.
Myös nuo omista tulkinnoista nousevat tunteet on hyvä kertoa toiselle, mutta ymmärtää, ettei toista voi vetää tilille siitä, että hän osuessaan sinun kipukohtaasi nostaa esiin tunteet , jotka kuuluvat sille, joka sen kipukuhdan on aiheuttanut.
Voi kertoa sille toiselle, että tuntee vihaa, koska jokin toisen sanoissa tai eleissä tai jossain sellaisessa nostaa pintaa jonkun vanhan haavan. Jos taas ilmaisee saman asian niin, että minä vihaan sinua koska teet noin. Se on väärälle ihmiselle raivoamista.
Saa niin tietenkin tehdä, mutta se on väärin.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Niin että kun suvaitsevainen suvaitsee, on oikeudenmukaista, että hänet raiskataan, jos joku raiskataan?
Pedofilia on seksuaalinen suuntaus.Ei kun olisi oikein suvaitsevalle, että jos joku raiskataan, niin hän, kun on suvainnut raiskaajan maahanmuuton.
Koitin selittää tätä rattijoupollakin. Että jos rattijuoppo tappaa jonkun ihmisen....niin se olisi hänen oma lähisukulainen, jos joku kuolisi... senkin ihminen hiffaa jo paremmin... vaikka periaatteessa ihan sama asia....vaikka tietenkin erilainen...Disse kirjoitti:
On mulla varmasti läpikäymätöntä tunnetilaa vaikka kuinka.
Mutta vastaappas, että mistä sä sen raivoamisen tempaisit tuonne? En minä ole mistään raivoamisesta puhunut missään vaiheessa... Enkä mielestäni ole missään keskusteluissamme edes kirjoittanut, että hermo menisi tai ärsyttää niin hirveesti joku?
Eikä tämä mikään oletus ole....tuolta voit itse tarkastaa, jos et usko...plärää tätä ketjua ylöspäin... :o)Tämä keskuetlu on kyllä hauska, pitänee myöhemmin levänneillä aivoilla lukea se uudestaan.
Olen nyt jotenkin tullut sellaiseen johtopäätökseen, että ajattelet tuon raivoamisen nouseen minun omista tunteistani? Voin sanoa,että se oli ihan puhtaasti esimerkki, ei kertonut minun tunnetiloistani yhtään mitään.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Loukkaantuminen onkin ihan oikein, loukkaaminen onkin jo ihan toisen juttu. Jos loukkaa, on syytä pyytää anteeksi.
"Joskus taisinkin sulle sanoa, että sun mielestä pitää puhua vaan pehmiteltyä totuutta. Ottaa toisen tunteista vastuu.... ”en minä voi sanos tätä hänelle, kun hän loukkaantuu”. "
Tässä taas teet tulkinnan, joka ei pidä paikkaansa. Minun mielestäni ei pidä puhua vain pehmitettyä totuutta.
Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja niitä kuuluu tuntea. Pitää kuitenkin erottaa ne omista kipukohdista nousevat tunteet, joiden kaataminen toisen niskaan on epäoikeudenmukaista ja asiatontakin. Jos se toinen aiheuttaa ne tunteet, sillon ne voi suoraan ilmaista hänelle.
Myös nuo omista tulkinnoista nousevat tunteet on hyvä kertoa toiselle, mutta ymmärtää, ettei toista voi vetää tilille siitä, että hän osuessaan sinun kipukohtaasi nostaa esiin tunteet , jotka kuuluvat sille, joka sen kipukuhdan on aiheuttanut.
Voi kertoa sille toiselle, että tuntee vihaa, koska jokin toisen sanoissa tai eleissä tai jossain sellaisessa nostaa pintaa jonkun vanhan haavan. Jos taas ilmaisee saman asian niin, että minä vihaan sinua koska teet noin. Se on väärälle ihmiselle raivoamista.
Saa niin tietenkin tehdä, mutta se on väärin.Niin, minä tuossa omassa esimerkissä kerronkin selkeästi, etten ole nyt ihan samalla karkeusasteella tässä menossa... sinä puhuit raivoamisesta ja luokkaamisesta... mutta minä en ole niin karkeista asioista vissiin edes maininnut mitään. Loukkaantua voi vaikkei loukkaakaan, vaan esittää asian ihan kauniisti ja rauhallisesti. :o)
Disse kirjoitti:
Ei kun olisi oikein suvaitsevalle, että jos joku raiskataan, niin hän, kun on suvainnut raiskaajan maahanmuuton.
Koitin selittää tätä rattijoupollakin. Että jos rattijuoppo tappaa jonkun ihmisen....niin se olisi hänen oma lähisukulainen, jos joku kuolisi... senkin ihminen hiffaa jo paremmin... vaikka periaatteessa ihan sama asia....vaikka tietenkin erilainen...Onko siis suvaitsevainen tiennyt tulijan olevan raiskaaja?
Ajatus on pönttö, jos saa sanoa. Halla-aho on viisas mies, joka esittää asioita joskua tyhmästi.Kaskenpolttaja kirjoitti:
"Oletuksen esittäminen ei ole yhtä kuin vaatimista...se voi olla tunteen ääneen ihmettelemistä....sitä, että haluaa oppia omista tunteistaan. :o)"
Tunteista kannattaakin aina puhua ja juuri tunteista, ei niistä tulkinnoista. Tulkinta kertoo juuri siitä, että sinulla on se nappula, johon osuu, ei sillä toisella, jota tulkitset.
Et voi mielestäni käyttää hyväksi toista oppiaksesi omista tunteistasi . Et siis siten, että käytät häntä koekaniinina. Se käsittely täytyy tehdä siellä omassa päässä. Toki tunteitaan voi pohtia ääneen toisen kanssa ja niin pitääkin tehdä, koska se avaa uusia näkökulmia.
Otan taas esimerkin.
Otetaan vaikka herra äks, joka keskustelee rouva yyn kanssa. Rouva yy katsoo kelloaan. Herra äks tekee tulkinnan ja aloittaa: ahaa sinulla näyttääkin olevam kiire jonnekin, kun kelloasi vilkuilet.
Rouva yy: täh?
Herra äks: älä yhtään yritä selittää, minä näin että yritit katsoa salaa kelloasi. Ketä tapaamaan sinulla niin kire on , ettet voi hetkeä istua paikoillasi?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Minusta ei ole yhtään kivaa se, että pidät minua niin tyhmänä, etten huomaa sinulla olevan kiire johonkin toiseen tapaamiseen. Onko se naapurin Kalle?
Rouva yy: täh?
Herra äks: Siis myönnät, että se on naapurin Kalle. Hyvä on, menen vetämään Kallea turpaan.
Rouva yy: täh?
Tuossa oli esimerkki siitä, ettei tulkinta kannata. Ja että herra äksän kannattaa miettiä mistä hänen oletuksensa kumpuavat. Ja onko oikein, että hän käyttäytyy noin.Esimerkkisi oli selkeä... en mä tuommoista käytöstä tarkoita, kun itse puhun olettamisen hyväksymisestä...
Mä ehkä tarkoitan paljon huomaamattomammasta...mutta se kyllä näkyy siinä mun esimerkissä....Disse kirjoitti:
Niin, minä tuossa omassa esimerkissä kerronkin selkeästi, etten ole nyt ihan samalla karkeusasteella tässä menossa... sinä puhuit raivoamisesta ja luokkaamisesta... mutta minä en ole niin karkeista asioista vissiin edes maininnut mitään. Loukkaantua voi vaikkei loukkaakaan, vaan esittää asian ihan kauniisti ja rauhallisesti. :o)
Mitä karkeusasteilla on tekemistä itse asian kanssa?
On selvä, että ihmiset myös loukkaantuvat , vaikka toinen ei tarkoituksella loukkaakaan.
Jos haluaa yrittää välttää loukkaamasta, kannattaa kiinnittää huomiota siihen kuinka asian ilmaisee. Asiansa saa ilmaista kuten haluaa, lopputuloksen kannalta on merkitystä sillä miten sen tekee.Disse kirjoitti:
Esimerkkisi oli selkeä... en mä tuommoista käytöstä tarkoita, kun itse puhun olettamisen hyväksymisestä...
Mä ehkä tarkoitan paljon huomaamattomammasta...mutta se kyllä näkyy siinä mun esimerkissä....Kyllä minä ymmärrän sen, että ihmiset olettavat ja ymmärrän senkin, että ihmiset pitävät joskus oletuksiaan oikeina ja toimivat sen mukaan. Ja hyväksynkin sen, että ihmiset olettavat ja ajattelevat oletuksensa olevan oikea.
Ja ratkovat ihmissuhdeongelmia oletusten pohjalta, tulokset ovat sitten sellaisia kuin ovat.Kaskenpolttaja kirjoitti:
Onko siis suvaitsevainen tiennyt tulijan olevan raiskaaja?
Ajatus on pönttö, jos saa sanoa. Halla-aho on viisas mies, joka esittää asioita joskua tyhmästi.No mä en oikeastaan tuota jaksa veivata enää... Minusta se on tässä merkityksetön....
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Mitä karkeusasteilla on tekemistä itse asian kanssa?
On selvä, että ihmiset myös loukkaantuvat , vaikka toinen ei tarkoituksella loukkaakaan.
Jos haluaa yrittää välttää loukkaamasta, kannattaa kiinnittää huomiota siihen kuinka asian ilmaisee. Asiansa saa ilmaista kuten haluaa, lopputuloksen kannalta on merkitystä sillä miten sen tekee.No oliko vaikka mun esimerkissä noin karkeaa olettamiseen perustuvaa syyttelyä, mitä sun esimerkissä?
Minun on nyt pakko mennä, minulla on pissahätä ja herätys kuudelta. Voimme jatkaa myöhemmin ,jos sanottavaa vielä riittää.
Hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. :)Disse kirjoitti:
No oliko vaikka mun esimerkissä noin karkeaa olettamiseen perustuvaa syyttelyä, mitä sun esimerkissä?
Mitä sillä on merkitystä? Palaan tähän myöhemmin levännein aivoin, jos haluat jatkaa tätä. Nyt menen sinne pissalle :)
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Minun on nyt pakko mennä, minulla on pissahätä ja herätys kuudelta. Voimme jatkaa myöhemmin ,jos sanottavaa vielä riittää.
Hyvää yötä ja kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. :)Joo. Ehkä ei ole virkeämmillään itsekkään. 😊
Öitä. Mä jatkan töitä. 😊Kaskenpolttaja kirjoitti:
Mitä sillä on merkitystä? Palaan tähän myöhemmin levännein aivoin, jos haluat jatkaa tätä. Nyt menen sinne pissalle :)
MÄ kun tässä mietin tarkemmin, niin ei tässä kovin erimieltä olla. Kyllä kohteliaasti saa ketä vaan puhutella ja sanoa omia tuntemuksiaan, olipa ne oletuksia tai ei. Oletuksiahan ne toisesta tulleet tunnetilat aina tuo, sehän on selvä. Niitähän sitä haluaa purkaa varmaan jokainen, niinkuin me nyt viimeyönä toisistamme. 😊
Mitä tiiviimpi suhde ja mitä enemmän tunteita pelissä, sitä syvemmälle toisen mielen kiemuroihin sitä haluaa mennä, että olisi yhteys. Osata tuntea toinen, eikä elää just omien oletusten varassa, mahdollisimman hyvin. Minä luulrn, että siinä prosessissa oma tietous itsestä ja luotto itseensä antaa parhaan työkalun. Toinen saa ihmetellä rauhassa, eikä defenssit lyö päälle, vaikka sieltä tulisi syytökseltäkin kuullostavaa ihmettelyä. Sitähän kuitenkin on se mitä on. Ei tarvitse puolustella, eikä tarvitse huolestua, että olisi huono, riittämätön tms.
Tiedän, ettäsä valitset pehmeämmän linjan ja ettei kaikkea tarvitse ääneen sanoa ja voi odotttaa parempaa hetkeä jne. Sekin on hyvä. Mutta sun tapa. Mulla taas toiset tavat ja ne taas sopii toisenlaisille ihmisille. 😊
Onneks meitä on monenlaisia. 😁👌Disse kirjoitti:
MÄ kun tässä mietin tarkemmin, niin ei tässä kovin erimieltä olla. Kyllä kohteliaasti saa ketä vaan puhutella ja sanoa omia tuntemuksiaan, olipa ne oletuksia tai ei. Oletuksiahan ne toisesta tulleet tunnetilat aina tuo, sehän on selvä. Niitähän sitä haluaa purkaa varmaan jokainen, niinkuin me nyt viimeyönä toisistamme. 😊
Mitä tiiviimpi suhde ja mitä enemmän tunteita pelissä, sitä syvemmälle toisen mielen kiemuroihin sitä haluaa mennä, että olisi yhteys. Osata tuntea toinen, eikä elää just omien oletusten varassa, mahdollisimman hyvin. Minä luulrn, että siinä prosessissa oma tietous itsestä ja luotto itseensä antaa parhaan työkalun. Toinen saa ihmetellä rauhassa, eikä defenssit lyö päälle, vaikka sieltä tulisi syytökseltäkin kuullostavaa ihmettelyä. Sitähän kuitenkin on se mitä on. Ei tarvitse puolustella, eikä tarvitse huolestua, että olisi huono, riittämätön tms.
Tiedän, ettäsä valitset pehmeämmän linjan ja ettei kaikkea tarvitse ääneen sanoa ja voi odotttaa parempaa hetkeä jne. Sekin on hyvä. Mutta sun tapa. Mulla taas toiset tavat ja ne taas sopii toisenlaisille ihmisille. 😊
Onneks meitä on monenlaisia. 😁👌Tottahan minä valitsen oman tapani. Olen tähän ikään jo oppinut, ettei toisten tavoilla tule hyvää jälkeä.
En tiedä voiko sitä sanoa ääneen, mutta olen kyllä paljon törmännyt siihen, että toinen ihminen on jotenkin niin eri kohdassa omaa kasvuaan, ettei yhteistä ja tasavertaista suhdetta synny. Varsinkin parisuhteessa se on ongelma, jos niitä valmiuksia on kovin eri määrä. Ja jos oma lähtökohta on se, että tätä ja tätä pitää olla tai että toisella pitää olla valmius avoimmuuteen tai sellaiseen vuorovaikutukseen, jonka itse ajattelee kuuluvan asiaan.
Joustamattomuus on melkoinen muuri ylitettäväksi ja halu muuttaa tai määrätä suuntaa on toinen kompastuskivi. Toisen lukeminen ja kuuleminen taas on aika hyvä taito. :)Kaskenpolttaja kirjoitti:
Tottahan minä valitsen oman tapani. Olen tähän ikään jo oppinut, ettei toisten tavoilla tule hyvää jälkeä.
En tiedä voiko sitä sanoa ääneen, mutta olen kyllä paljon törmännyt siihen, että toinen ihminen on jotenkin niin eri kohdassa omaa kasvuaan, ettei yhteistä ja tasavertaista suhdetta synny. Varsinkin parisuhteessa se on ongelma, jos niitä valmiuksia on kovin eri määrä. Ja jos oma lähtökohta on se, että tätä ja tätä pitää olla tai että toisella pitää olla valmius avoimmuuteen tai sellaiseen vuorovaikutukseen, jonka itse ajattelee kuuluvan asiaan.
Joustamattomuus on melkoinen muuri ylitettäväksi ja halu muuttaa tai määrätä suuntaa on toinen kompastuskivi. Toisen lukeminen ja kuuleminen taas on aika hyvä taito. :)No se ystäväni oli oikeassa...
”Kaksi itseensä tyytyväistä, voi kulkea yhdessä eheytymisen tietä rakkaudessa”
Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta kunhan edes itse hyväksymmme sen keskeneräisyyden itsessämme, voi olla mahdollista löytää rauhan tie.
😊👌- Anonyymi
Disse kirjoitti:
No se ystäväni oli oikeassa...
”Kaksi itseensä tyytyväistä, voi kulkea yhdessä eheytymisen tietä rakkaudessa”
Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta kunhan edes itse hyväksymmme sen keskeneräisyyden itsessämme, voi olla mahdollista löytää rauhan tie.
😊👌Siinä määrin AP on oikeassa että tämän palstan nimi on "Sinkut" mutta väärässä siinä että täällä olisi oikeita/todellisisa sinkkuja.
Tänne on kertynyt geriatrikoista koostuva palstanvaltajaryhmä jotka lähes kaikki tuntevat/tietävät toisensa IRL. Tuhlaavat täällä jäljellä olevan elinaikansa turisemalla niitä näitä mitä sattuu, kuin ennen vanhaan tehtiin omppelukerhossa. Tietenkin, vanhemmiten ajatus alkaa nilkuttamaan yhä suppeampaa kehää, joten niitä jo sataan kertaan tehtyjä aloituksia laaditaan uudelleen, kirjan kirjaimelta, olisi helppoa vain copy-pastaa ne, mutta vanhus ei muista kirjoittaneensa mitään sellaista, vaan kokee sitä samaa luomisen tuskaa uudelleen ja uudeleen. Kuten tämänkin säikeen avaaja, joka on se tunnettu telaketjufeministi tasa-arvo-utopisti.
Todelliset /oikeat sinkut ovat seksuaaliseti aktiiveja, heillä ei ole rajoitteita parisuhteen aloittamiselle vaan aktiivisti etsivät (uutta) kumppania.
Täällä siis on vanhoja miehiä jotka toivovat löytävänsä (taas uuden) hehkeän neitokaisen tai neidon, punkanpohjalle, ...ystäväksi ja esiteltäväksi kavereille. Ja täällä on menopaussista kärsiviä tai postmenopausaalisia katkeria akkoja kitisemässä. Siinä ei lempi leiskahda. Netissä on kummallekin ryhmälle paljon parempia hiekkalaatikkoja. Anonyymi kirjoitti:
Siinä määrin AP on oikeassa että tämän palstan nimi on "Sinkut" mutta väärässä siinä että täällä olisi oikeita/todellisisa sinkkuja.
Tänne on kertynyt geriatrikoista koostuva palstanvaltajaryhmä jotka lähes kaikki tuntevat/tietävät toisensa IRL. Tuhlaavat täällä jäljellä olevan elinaikansa turisemalla niitä näitä mitä sattuu, kuin ennen vanhaan tehtiin omppelukerhossa. Tietenkin, vanhemmiten ajatus alkaa nilkuttamaan yhä suppeampaa kehää, joten niitä jo sataan kertaan tehtyjä aloituksia laaditaan uudelleen, kirjan kirjaimelta, olisi helppoa vain copy-pastaa ne, mutta vanhus ei muista kirjoittaneensa mitään sellaista, vaan kokee sitä samaa luomisen tuskaa uudelleen ja uudeleen. Kuten tämänkin säikeen avaaja, joka on se tunnettu telaketjufeministi tasa-arvo-utopisti.
Todelliset /oikeat sinkut ovat seksuaaliseti aktiiveja, heillä ei ole rajoitteita parisuhteen aloittamiselle vaan aktiivisti etsivät (uutta) kumppania.
Täällä siis on vanhoja miehiä jotka toivovat löytävänsä (taas uuden) hehkeän neitokaisen tai neidon, punkanpohjalle, ...ystäväksi ja esiteltäväksi kavereille. Ja täällä on menopaussista kärsiviä tai postmenopausaalisia katkeria akkoja kitisemässä. Siinä ei lempi leiskahda. Netissä on kummallekin ryhmälle paljon parempia hiekkalaatikkoja.Ahaa...oletkin kirjoittanut kommenttisi moneen kohtaan. Hienoa , kiitos sinulle vaivannäöstä.
On liikuttavaa, että ymmärrät vanhojen ihmisten ongelmia ja että kannattaa kerrata useampaan kertaan, kun alkaa vanhemmiten tulla noita muistiongelmiakin.
Harmillista en se, että me vanhat emme enää jaksa etsiä uusia hiekkalaatikoita. Taivaltaminen on jo hidastunut, eikä näkökään ole paras mahdollinen. Ja olemme valitettavasti tapojemme orjia, emme enää opi uusia temppuja.
Sinun pitää etsiä itsellesi uusi hiekkalaatikko tai voit tietenkin jäädä tänne meidän vanhojen pariin ja voit vaikka oppia jotain uutta vanhoista ihmisistä. Vanhoiksihan kaikki tulemme, ellemme kuole ennen sitä. Meissä sinulla on hyvää materiaalia, kun opiskelet vanhaksi tulemista.Anonyymi kirjoitti:
Siinä määrin AP on oikeassa että tämän palstan nimi on "Sinkut" mutta väärässä siinä että täällä olisi oikeita/todellisisa sinkkuja.
Tänne on kertynyt geriatrikoista koostuva palstanvaltajaryhmä jotka lähes kaikki tuntevat/tietävät toisensa IRL. Tuhlaavat täällä jäljellä olevan elinaikansa turisemalla niitä näitä mitä sattuu, kuin ennen vanhaan tehtiin omppelukerhossa. Tietenkin, vanhemmiten ajatus alkaa nilkuttamaan yhä suppeampaa kehää, joten niitä jo sataan kertaan tehtyjä aloituksia laaditaan uudelleen, kirjan kirjaimelta, olisi helppoa vain copy-pastaa ne, mutta vanhus ei muista kirjoittaneensa mitään sellaista, vaan kokee sitä samaa luomisen tuskaa uudelleen ja uudeleen. Kuten tämänkin säikeen avaaja, joka on se tunnettu telaketjufeministi tasa-arvo-utopisti.
Todelliset /oikeat sinkut ovat seksuaaliseti aktiiveja, heillä ei ole rajoitteita parisuhteen aloittamiselle vaan aktiivisti etsivät (uutta) kumppania.
Täällä siis on vanhoja miehiä jotka toivovat löytävänsä (taas uuden) hehkeän neitokaisen tai neidon, punkanpohjalle, ...ystäväksi ja esiteltäväksi kavereille. Ja täällä on menopaussista kärsiviä tai postmenopausaalisia katkeria akkoja kitisemässä. Siinä ei lempi leiskahda. Netissä on kummallekin ryhmälle paljon parempia hiekkalaatikkoja.En tiedä kumpaanko sakkiin kuulut, siis mummoihin, vai meihin vaateihin, mutta saa tänne tulla turisemaan, eikä tartte noviisina ringin laitamilla kiviä potkia äkäsenä. 😃
- Anonyymi
kierrän kriisiryhmänne kaukaa
- Anonyymi
Eniten täällä haukutaan naisia. Jos yli kolmekymppiselle miehelle kelpaa ainoastaan lapseton ja hoikka, parikymppinen kaunis nainen niin yhtälö on mahdoton. Ei voi löytyä seuraa.
Olen samaa mieltä. Naisten aliarvioiminen ja naisten kuvaaminen jonain statuksen ja väkivallan perässä juoksijoina on aika silmiinpistävää täällä palstalla. Kun näitä naiset lukevat, ymmärtää hyvin, ettei naista kiinnosta tämän tapaiset miehet.
Vertaistuki on kyllä joskus ollut tarpeen, mutta en muista koskaan niillä vertaistukisivuilla missä olen käynyt tukea antamassa ja saamassa, että siellä olisi ollut kamalan aggressiivista porukkaa.
Vaikkakin hyvin kipeitä ja vaikeita menettämisen asioita sielläkin käsiteltiin. Kuten lapsettomuus, fibromyalgia jne.
Ehkä seksin puute sitten tekee normaalia aggressivisemmaksi? :/Ehkä seksin puute tosiaan tekee jotkut agressiivisiksi.
Vertaistuki on omaakin sydäntäni lähellä. Olen sitä tarvinnut ja olen sitä antanut. Saman kokeneet tietävät millaisia haasteita elämässä voi olla.
Sekin on hieno asia, että kun joku uskaltaa kertoa kipeästä asiasta, se avaa virran ja muutkin uskaltavat avautua.
Itse tykkään täällä käydä juuri siksi että tämä ei ole selkeä vertaistukiryhmä vaan täällä voi tulla vastaan vaikka ruokareseptejä.
Kyllähän täältä ihan myös vinkkejä ja ajatuksiakin saa. Aikanaan tänne kirjoittelin pakkien tuoman huonon itsetunnon aiheuttamista ongelmista ja niihin tuli kyllä hyviä kommentteja ja vinkkejä. Olihan se lohdullista tietää että on muitakin jotka pituushyppytermein eivät päässeet edes sannalle vaikka parisuhteeseen tarvittaisiin 6 metrin loikka.
Kuitenkin kun täällä on noita yli kuuden metrin loikkijoita niin heiltä sitten ne hyvät vinkit ja neuvot talteen. Vaikka tuota kuuden metrin loikkaa en ole saavuttanut niin nyt hypitään jo selkeästi hiekalle eikä nilkkoihin satu. Olen kyllä aidosti kiitollinen niille nimimerkeille jotka jeesasivat tässä asiassa.Kirjoittajien näköinenhän tämä palsta on. Paljon hyvää tsemppaamista ja ajatusten vaihtoa ja vaihtoehtojen tarjontaa. Ja onhan tämä myös paikka, jossa on helpompi kertoa vaikeista asioista, koska täällä ei tunneta toisia ja empatiaa löytyy.
Vuorovaikutuksessa toisten kanssa ne suurimmat löydöt myös omasta itsestä tehdään.
Luulen, että yllättävän moni luulee painivansa yksin vaikka huonon itsetunnon kanssa ja onhan se helpottavaa huomata, ettei niin olekaan ja voikin vaihtaa ajatuksia siitäkin aiheesta. Aina se avaa uusia näkökulmia.
- Anonyymi
Hmm...vai niin. Itse mietin mitä elämässä tulisi saada tehdyksi jotta voisi olla tyytyväinen kuollessaan. En ole tuohon vielä vastausta löytänyt.
AsianVierestäTärkeä se onkin miettiä millaisia asioita elämään tarvitsee voidakseen kuolla kyllälti saaneena.
Luulen kyllä, että se tyytyväisyyn johonkin joka päivä on aika hyvä.- Anonyymi
Kaskenpolttaja kirjoitti:
AsianVierestä...kommenttisi oli sen verran napakka, että jäin pohtimaan .... :)
Juu, annan sinulle hetken aikaa miettiä...itse olen miettinyt tuota jo kymmeniä vuosia.
AsianVierestä Anonyymi kirjoitti:
Juu, annan sinulle hetken aikaa miettiä...itse olen miettinyt tuota jo kymmeniä vuosia.
AsianVierestäSinun pääsi sisältöhän ei minulle aukea vaikka kuinka miettisin. 😉
Mitä sinä olet miettinyt kymmeniä vuosia? Sitäkö että mitä pitäs tehdä voidakseen kuolla tytyväisenä?- Anonyymi
Kaskenpolttaja kirjoitti:
Sinun pääsi sisältöhän ei minulle aukea vaikka kuinka miettisin. 😉
Mitä sinä olet miettinyt kymmeniä vuosia? Sitäkö että mitä pitäs tehdä voidakseen kuolla tytyväisenä?Osittain kyllä.
Suomalaisille on opetettu miten pitää käydä koulut ja mennä töihin, sen jälkeen mennä naimisiin ja hankkia punainen tupa ja perunamaa. Muutama muksu ja elää sitten onnellisena perheenä.
Ajattelin oikeasti noin ensimmäiseen eroon saakka. Kukaan ei kauhiasti opeta miten tulisi elää jos asiat eivät menekään noin, tai jos ei enää ajattele tuollaisen olevan enää aivan niin tärkeää.
Arvot muuttuvat kokemusten myötä. Joskus en tunne itseäni, se ajoittain vähän pelottaa. Nuorempana asiat näki jatkumojanana. Nyt näkökenttä on vähän hämärtynyt. Voi se johtua myös silmälasien tarpeesta joita en ole vielä hankkinut.
AsianVierestä Anonyymi kirjoitti:
Osittain kyllä.
Suomalaisille on opetettu miten pitää käydä koulut ja mennä töihin, sen jälkeen mennä naimisiin ja hankkia punainen tupa ja perunamaa. Muutama muksu ja elää sitten onnellisena perheenä.
Ajattelin oikeasti noin ensimmäiseen eroon saakka. Kukaan ei kauhiasti opeta miten tulisi elää jos asiat eivät menekään noin, tai jos ei enää ajattele tuollaisen olevan enää aivan niin tärkeää.
Arvot muuttuvat kokemusten myötä. Joskus en tunne itseäni, se ajoittain vähän pelottaa. Nuorempana asiat näki jatkumojanana. Nyt näkökenttä on vähän hämärtynyt. Voi se johtua myös silmälasien tarpeesta joita en ole vielä hankkinut.
AsianVierestäNo niin, avasihan hän sanaisen arkkunsa. Hyvä!
Unohdit koiran ja hienomman auton kuin naapurilla.
Siinäpä se onkin, että pitää jossain vaiheessa miettiä kenen ehdoilla elää, kenen arvoilla sen tekee.
Hanki ne silmälasit.
Oikeasti varmaan joskus hämärtää. Elämässä tapahtuu kaikenlaista ja joutuu miettimään onko saavuttanut sen, jonka haluaa saavuttaa. Ja jos ei ole niin mitä sitten?
Kyllä elämä pistää miettimään.- Anonyymi
Kaskenpolttaja kirjoitti:
No niin, avasihan hän sanaisen arkkunsa. Hyvä!
Unohdit koiran ja hienomman auton kuin naapurilla.
Siinäpä se onkin, että pitää jossain vaiheessa miettiä kenen ehdoilla elää, kenen arvoilla sen tekee.
Hanki ne silmälasit.
Oikeasti varmaan joskus hämärtää. Elämässä tapahtuu kaikenlaista ja joutuu miettimään onko saavuttanut sen, jonka haluaa saavuttaa. Ja jos ei ole niin mitä sitten?
Kyllä elämä pistää miettimään.Menin kaksi päivää sitten vessaan vieraassa paikassa jossa oli vessapaperia johon oli printattu "sinä olet riittävä". Mietin oliko printtaus paperissa tarkoitettu paperille, perseelle vai paperin käyttäjälle eli minulle. Elämässä on monenlaista problematiikkaa jos tarkkaan analysoi:)
AsianVierestä Anonyymi kirjoitti:
Menin kaksi päivää sitten vessaan vieraassa paikassa jossa oli vessapaperia johon oli printattu "sinä olet riittävä". Mietin oliko printtaus paperissa tarkoitettu paperille, perseelle vai paperin käyttäjälle eli minulle. Elämässä on monenlaista problematiikkaa jos tarkkaan analysoi:)
AsianVierestäJuu niin on.
Itselleni tuottaisi vaikeuksia pyyhkiä paperiin, jossa olisi tuollainen teksti. Myös kynnysmatto, jossa on eläimen kuva aiheuttaa tarpeen olla astumatta matolle.
Ongelmilta ei voi välttyä :)
- Anonyymi
Vertaistuki on hieno ajatus, mutta... tällä palstalla monilla kirjoittajilla tuntuu olevan pääasiallisena pyrkimyksenä saada ihmiset ajattelemaan, että asiat ovat paljon huonommin kuin ne todellisuudessa ovat. Oikeasti elämässä on monia iloisia asioita, esimerkiksi ympärillä olevat maisemat, matkailumahdollisuus ja joskus jopa aivan rauhallinen puistonpenkillä istuminen...
Terveisin: PuolireuhoJuuri niin. Siihen olen kiinnittänyt huomioni, että pyritään ylläpitämään käsitystä siitä, että kaikki on pielessä eikä se ikinä muutu. Ja niinhän oikeassa elämässä ei koskaan ole.
Rauhallinen puistonpenkki on oivallinen paikka nauttia elämästä.
- Anonyymi
Mä en usko että tämä on vertaistuki-palsta. Noi ätmi-kirjoitukset ovat suurilta osin vain hassuttelua. Tai trollailua, kuten jotkut tykkää sanoa. On siellä varmasti joku ihan tosissaankin mukana valittamassa, mutta olen aika varma että valtaosa on kirjoitettu ihan vitsillä. Tää nyt on vaan tällainen höpötyspalsta.
xL - Anonyymi
Eipä täällä liiemmin mitään toisia tukevia viestejä ole. Miten jokin ätmi edes voisi toista ätmiä tukea, muuten kuin tietty syyllistämällä muita ja uhriutumalla yhteishengessä niinkuin heillä tapana on.
Ehkä se riippuu siitä millaisia keskusteluja seuraa. Itse olen huomannut kyllä hienoa tsemppaamista ja tietenkin myös tuota mainitsemaasi syyllistämistä ja uhriutumista. Nämä ätmi-aloitukset eivät taida olla kovin mieltä ylentävää luettavaa. Ja tylsäksikin se herkiää, kun on muutaman lukenut. Kai niille kuitenkin jokin tarve on, kun niitä niin paljon tehdään.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Savonlinnassa machete hyökkäys!
Myös kirvestä käytetty lyömäaseena......näin se Savonlinnakin rikastui...1321744Jos sinua kiinnostaa nainen
tai olet miettinyt, niin ei minulla ole ollut ketään. Olen viettänyt hiljaista ja yksinäistä elämää. En ole "käynyt nais571411Suoraan Sinulle
En usko välttämättä mihinkään sielunkumppanuuteen tai muuhun maagiseen voimaan, mutta sinussa olen silti nähnyt jotain,491149- 811019
Apokryfikirjat: mitä "kielletyt kirjat" kätkevät sisäänsä?
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava a371871Miksi toisille löytyy kumppani, mutta joillekin ei?
Usein ihmettelee, miten helppoa joillekin on löytää seuraa. Jo nuoresta asti on kumppani vierellä ja jos tulee ero, vaih124739Niin siinä kävi
Mä ihastuin suhun. Kukapa ei? Olisi pitänyt kuunnella sisäistä naisen vaistoa, etten takuulla ollut ainut. Kuulin sattum39701aa eli nyt tajuan..
eli siis pitkä-aikainen vaikeus parisuhteen saamisesta johtuu omalta kohdaltani alhaisesta yhteiskunnallisesta asemasta.117685- 17661
Mikähän auttaisi kun kuIIi
Seisoo kun lipputanko. PaIIien sitominen antaa voimakkaan orkun mikä jeesaa himoja hetkeksi, mutta se panetus tulee pian69656