Heräsi kysymys:
Mitä pahaa siinä on, jos naiset ajaa omia etujaan??
Miksi miehet ärähtää heti, että heilläkin menee huonosti, ja naisten täytyis niitäkin asioita huomioida, mitkä miehillä huonosti menee, ja samalla, kun ajavat omia asioita eteenpäin, pitäisi vielä miestenkinn asioita ajaa.
Eikö nainen voi vain keskittyä itseensä joskus, joissakin asioissa??
Onko samalla pakko paapoa vielä miestäkin??
Vai miten miehet tämän kokee??
Kertokaa, olenko ihan hakoteillä, vain koetteko noin???
Mitä pahaa siinä on, jos naiset ajaa omia etujaan??
Miksi miehet ärähtää heti, että heilläkin menee huonosti, ja naisten täytyis niitäkin asioita huomioida, mitkä miehillä huonosti menee, ja samalla, kun ajavat omia asioita eteenpäin, pitäisi vielä miestenkinn asioita ajaa.
Eikö nainen voi vain keskittyä itseensä joskus, joissakin asioissa??
Onko samalla pakko paapoa vielä miestäkin??
Vai miten miehet tämän kokee??
Kertokaa, olenko ihan hakoteillä, vain koetteko noin???
Vastaukset 30
Vanhimmat
Pelkääkö miehet, että heidät unohdetaan, jos nainen omaa etuaan ajaa?
Vai pelkääkö miehet, että naisista tulee liian vahvoja?
Kun totuus lienee minun kohdalla ainakin se, että mies on jokatapauksessa tarpeellinen ja tärkeä. Eikä sitä kukaan varmasti yritä edes kyseenalaistaa.
Pointti on vaan siinä, että jos ajaa toisen sukupuolen etua ei pitäisi puhua tasa-arvon ajamisesta. Ongelma se on varsinkin silloin, kun ihmiset alkavat oikeasti pitää feminismiä samana asiana kuin sukupuolten tasa-arvo. Sitten täytetään tasa-arvoon keskittyvät virastot ja työryhmät naisasianaisilla (sehän on sama kuin tasa-arvo) ja ihmetellään, miten miehillä voi olla jotain tätä kehitystä vastaan.
Ai mistäkö se on tullut? Kysytään mieluummin niin päin, että milloin viimeksi joku feministijärjestö on kampanjoinut sellaista sukupuolista syrjintää vastaan, jonka kohteena on mies? Esimerkiksi poikien ympärileikkaus, jota ei varsinaisesti oteta asialistalle tai varusmiespalvelus, joka on ainoa lakiin kirjattu epätasa-arvoinen asia Suomessa. Tai ovatko feministit kiinnostuneita siitä, että koulutus muuttuu entistä epätasa-arvoisempaan suuntaan? Entäpä miesten huono asema huoltajuuskiistoissa?
Ei kyse ole siitä, että nämä olisivat pelkkiä mielikuvia. Yksinkertainen totuus on kuitenkin se, että naisasialiikkeen asialistalla on naisasia, siis naisten oikeudet ja edut. Tämä on ihan OK niin kauan kun tälle naisasialle löytyy vastavoima, joka pitää sitten huolen miesten oikeuksista ja eduista. Tällä hetkellä tällaista vastavoimaa ei ole ja tasa-arvokysymykset onkin monopolisoitu feministeille. Se on jokseenkin ongelmallista, ja maailmalta kuullaan jo esimerkkejä siitä, mihin tällainen kehitys voi johtaa. Esimerkiksi Narin kuvaukset Norjan lainsäädännöstä antavat aika karmivan kuvan mahdollisesta tulevaisuudesta.
Mää luulen, että Narin kuvaukset ovat jo sitä luokkaa, että oksat pois.
kamalaa luettavaa.
Nejutut kyllä pykii siihen, että miehestä tulee kohta naisen orja ja käskyjen vastaanottaja.
Siihen kai tääkin menee, jos ei ajoissa osata lopettaa.
Feministit eivät voi ajaa miesten etua, koska
A. He eivät tajua mikä on miesten etu elämässä eivätkä koskaan tule tajuamaan vaikka rautalangasta vääntäisi.
B. He kiistävät monien sellaisten ominaisuuksien olemmassaolon, jotka kuuluvat normaaliin miehuuteen ja joiden olemassa olosta ei pelkällä miesporukalla tule mitään epäselvyyksiä.
C. Jos feministit alkaisivat ajaa oikeasti miesten etua niin se todistaisi vääräksi feminismin keskeisimmän väitteen siitä, että sukupuolten välillä ei ole muuta eroa kuin pissimislihakset ja kaikki muu on kulttuurin tuotetta.
D. Mies joka on kasvatettu naiseksi ei voi onnistua elämänsä tärkeimmissä asioissa kovin hyvin puhumattakaan oman elämänsä hallinnasta. Oman elämänsä hallinta kaikilla osa-alueilla lienee elämän tärkein asia.
"Pointti on vaan siinä, että jos ajaa toisen sukupuolen etua ei pitäisi puhua tasa-arvon ajamisesta. "
Feminismi pyrkii parantamaan naisen asemaa niin, että se (naisen asema) saataisiin tasa-arvoiselle tasolle miehen aseman kanssa. Eli päämääränä on tasa-arvoinen asema. Tällöin on aivan aiheellista ja tarkoituksen mukaista puhua tasa-arvon tavoittelusta, koska se on sitä.
"Sitten täytetään tasa-arvoon keskittyvät virastot ja työryhmät naisasianaisilla (sehän on sama kuin tasa-arvo) ja ihmetellään, miten miehillä voi olla jotain tätä kehitystä vastaan. "
Ongelmana näiden tasa-arvopaikkojen täytössä on varsin usein se, että miehet eivät koe tasa-arvo-asioita mitenkään merkittävänä asiana, joten heidän mukaan saaminen on varsin vaikeaa. Syynä tähän lienee osittain se, että miehet eivät ole kokeneet olevansa siinä määrin epätasa-arvoisessa asemassa, että näkisivät asioissa olevan parantamisen varaa.
Että feministijärjestö alkaisi ajaa miestenkin etuja. Naisliike edistää naisen asemaa miehen tasolle, jotta sp välinen tasa-arvo saavutettaisiin. Monennenkohan kerran olen jotain tämän tyyppistä tänne kirjoittanut. Kohta en jaksa enää kirjoittaa tätä. Pitää alkaa lyhentelemään lauseita.
Ja kuinka monta kertaa sinulle pitää vääntää rautalangasta että ei voi puhua tasaarvosta jos toinen sukupuoli on tasaarvoisempi kuin toinen.
Että jospa feministit nyt alkaisivatkin ajamaan miesten asioita..
Siitä kyllä minusta seuraisi, että tuo epätasa-arvo kyllä vain suurenisi..
"Pointti on vaan siinä, että jos ajaa toisen sukupuolen etua ei pitäisi puhua tasa-arvon ajamisesta."
Irrelevantti väite. Jos jokin osapuoli on selvästi syrjitty ja pyrkii oikeutetusti samaan asemaan, kuin perusteettomin privilegioin suosittu osapuoli, on kyseessä riidattomasti tasa-arvoliike. Jos jompi kumpi osapuoli pyrkii ylivertaiseen asemaan tai ylläpitämään suosituimmuusstatustaan, ei ole kyse tasa-arvosta. Feminismi ei pyri valta-asemaan, vaan tasa-arvoon. Miesten privilegiot ovat länsimaissa tätä nykyä enemmän perinteen jatkumoa, kuin legaalisia etuisuuksia, silti voimallisesti vaikuttavia. Ne, jotka tämän kiistävät, valehtelevat vastoin parempaa tietoaan.
Esimerkki: Kun USAssa musta väestö tai muut kansallisuudet vaativat pääsyä tasavertaiseen asemaan valkoisen väestön kanssa, eikö kyseessä ole pyrkimys tasa-arvoon, ts. tasa-arvoliike? Jos on, niin miten ko. pyrkimys eroaa naisten vastaavasta tavoitteesta?
Feminismi ei ole yleinen tasa-arvoliike, kuten eivät monet muutkaan erilliset sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen tähtäävät liikkeet, vaan se keskittyy nimensä mukaisesti naisten aseman parantamiseen siten, että saavutetaan tasa-arvo miesten rinnalla. Onko tämä niin vaikea asia käsittää, että pitää vuosikaudet posmeltaa?
Mistä syystä sellaisetkin miehet, jotka mielellään esiintyvät ikäänkuin muka harkitsevan ajattelevina palstoilla, vääristelevät aktiivisesti feminismin idean? Tikustaa asiaa keskustelun kantimeksi, koska naisten kanssa on kiva ajoittain jutella ja osoittaa niille niiden paikka maailmankartalla? Tai käydä pikkuisen haukkumassa, ja jos ei haukkumassa, niin aliarvioimassa ainakin. Ei aina jaksaisi tätä iänkaikkista toistoa.
Sinä KOET että nainen on selvästi syrjitty. Minä en.
Sinua puhuttelee käytettävissäsi oleva todistusaineisto naisten syrjinnästä. Minua ei minun käytössäni oleva. Emme ehkä tutki samaa aineistoa.
Minun todistusaineistossani myös miesten KOKEMAT epäkohdat ovat mukana. Jos pidät niitä epärelevantteina niin sitten minäkin sinua ja aineistoasi. Näin on marjat.
Toistoa tämäkin ja huonosti perille menevää.
"Ne, jotka tämän kiistävät, valehtelevat vastoin parempaa tietoaan."
No tämä lauseesihan tietysti jo etukäteen tekee aika tyhjäksi mahdollisen vastineen, mutta kirjoitan kuitenkin. Olen ennenkin ilmoittanut mielipiteenäni sen, että feminismi on ollut tarpeellinen tässä yhteiskunnassa ja on edelleen tarpeellinen monessa muussa. Suomessa ei kuitenkaan minun mielestäni voida enää puhua patriarkaatista tai rakenteellisesta epätasa-arvosta. Tai jos voidaankin niin ei siinä mittakaavassa kuin esimerkiksi tällä palstalla puhutaan. Käytännössä Suomessa ei sellaista asemaa tai virkaa löydy, johon ei nainen sukupuolensa takia pääsisi. Mahdollisuuksien tasa-arvo on siis jo saavutettu.
"Kun USAssa musta väestö tai muut kansallisuudet vaativat pääsyä tasavertaiseen asemaan valkoisen väestön kanssa, eikö kyseessä ole pyrkimys tasa-arvoon, ts. tasa-arvoliike? Jos on, niin miten ko. pyrkimys eroaa naisten vastaavasta tavoitteesta?"
Kyllä, kun mustat vaativat mahdollisuutta äänestää ja käydä koulua samoissa tiloissa valkoisten kanssa oli kyseessä tasa-arvoliike. Kun he vaativat rotukiintiöitä päättäviin elimiin ja ilmoittivat, että paikallisessa poliisi-TV:ssä ei saa näyttää niin paljoa mustien tekemiä rikoksia, oli kyse jostain ihan muusta.
"Suomessa ei kuitenkaan minun mielestäni voida enää puhua patriarkaatista tai rakenteellisesta epätasa-arvosta."
Kun vastaavan koulutuksen, ammattitaidon, psyykkisen ja fyysisen terveyden, ikäjakauman, muun sosiaalisen taustan omaavien kesken ainoa yksittäinen selvästi erotteleva kriteeri on sukupuoli, oletko valmis väittämään, että sillä ei ole mitään merkitystä?
Jopa täsmälleen samoissa tehtävissäkin naiset ovat keskimäärin miehiä huonommassa asemassa, uralla etenemisen suhteen ero vain kärjistyy, huipuilla ei juurikaan naisväkeä näy, koulutus tai osaaminen ei ole esteenä. Kun farisealaisesti toteat, ettei sellaista virkaa Suomessa löydy, johon ei naista päästetä, niin miksi niitä sellaisia "virkoja" sitten on meillä niin tavattoman paljon? Sattumaa? Vai ovatko naiset meillä tosi kehnoa ainesta teoreettisesta pärjäämisestään huolimatta? Tai miehille on sattunut supergeenit, paremmat kuin suomalaisnaisilla?
Tieteellisen näytön, poliittisen debatin ja kansalaisten arkeen liittyvän empiirisen havainnoinnin perusteella tiedetään erittäin hyvin, että patriarkaatin kulttuurinen jatkumo vaikuttaa asennetasolla edelleen käyttäytymistä ohjaavalla tavalla, sekä tiedostamatta että tiedostetusti. Se vaikuttaa valintoihin ja hakeutumiseen (työntöön ja nostoon). Usein puhutaan kulttuuriviiveistä, asennemuutokset ovat hitaita. Nyt on jo tilanne toinen, kuin 20 v sitten, ja trendi jatkuu, ellei maailmanlaajuisia takaiskuja satu.
Myös rakenteellisesti eriarvoistavat mekanismit ovat tosiasia. Ne liittyvät pääosin naisten biologiseen rooliin synnyttäjinä sekä traditioon, jossa myös jälkeläisten kasvattaminen on haluttu keskittää naisväen kontolle. Mekanismit toimivat rationaalisesti: jos työnantajille naistyövoima em. syistä muodostuu välillisesti kalliimmaksi ja/tai hankalammaksi kuin miestyövoima, syrjitään naisia joko rekrytoinnissa tai palkkauksessa tai työehdoissa (pätkätyöt). Kun mekanismia tasapuolistetaan, tasapuolistuvat myös seurannaisvaikutukset, nämä ovat täysin ihmisten kesken neuvoteltavissa olevia sopimuskysymyksiä.
Feministit eivät vaadi johtoasemaa naisille, tasa-arvoa vain, eivät vaadi erilaista rikoslakia, eivät erillisiä kouluja yms, useimmat meistä eivät edes kannata naiskiintiöitä niiden kyseenalaisten manipulatiivisten mahdollisuuksien vuoksi, mihin erilaiset kiintiöinnit laajentuessaan voisivat yhteiskunnan viedä. Kiintiövaatimuksia purskahtaa esiin tavattoman hitaaseen tasa-arvoistumiseen tuskastuneiden suusta. Jokaisella kun on kuitenkin vain tämä yksi elämä, tietävästi. Oikeuden oikeudenmukaisuuteen pitäisi olla riidatonta.
Jos vaatimusta tasa-arvoisuuteen epätasa-arvoisessa asemassa oleville pidetään itsessään lähtökohtaisesti "epätasa-arvoisena", niin keskustelu feminismi-nimisellä palstalla on, ei tarpeetonta, mutta toivottoman tuntuista. Ja tällä palstalla fokus on feminismi, aika ihmeellinen olisi sellainen "mittakaava", missä ydinteeman pitäisi jättäytyä reuna-alueelle. Feminismille on vielä valtavasti työsarkaa, ikävä kyllä.
.. meissä on sekin ero, että minä en vastusta miehiin kohdistuvien epäkohtien korjaamista, koen niitä itse tai en. Totta kai epäkohtia on aiheellista poistaa tai minimoida. Yhteiskunnissa on paljon parannettavaa. Aika suppeaksi menee, jos vain oma napa kiinnostaa.
Sinäkö siis vastustat naisten kokemien epäkohtien korjaamista vain sillä perusteella, ettei asia koske itseäsi? Entä jos ne koskisivat sisariasi, äitiäsi, vaimoasi/tyttöystävää, tytärtäsi, jotain, jota rakastat?
Oikeastaan itse vastasit aika hyvin itsellesi. Periaatteessa en ole taaskaan eri mieltä kanssasi, varsinkaan jos vastustat kiintiöitä, mutta näen samat asiat hieman eri perspektiivistä. Tottakai yhteiskunnassamme esiintyy vielä epätasa-arvoa. Tämän päivän 60-vuotias nainen ei välttämättä ole noussut ylempään johtoon sukupuolensa takia, mutta tämä johtuu juuri tuosta mainitsemastasi kulttuuriviiveestä. Nykyisten johtajien urakehitykset nimittäin tapahtuivat suurimmaksi osaksi silloin, kun lasikatto oli vielä reaalisesti olemassa. Nyt 60-vuotiaat naiset ovat siis tehneet uraa ympäristössä, joka on vaikeuttanut heidän etenemistään. He ovat jo kadotettu sukupolvi, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö tänään aloittava nainen olisi tasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden.
Toisaalta synnyttämisestä johtuvat ongelmat on pakko hyväksyä. Niin kauan kuin työnantajalle on parempi vaihtoehto palkata mies eivät sukupuolet ole tasa-arvoisessa asemassa. Toisin kuin feministit en välttämättä kuitenkaan haluaisi laajentaa nykyistä systeemiä, vaan pikemminkin poistaa sen. Miksi työnantajan pitäisi saada kuluja lapsista? Jos jonkun siitä pitäisi maksaa niin yhteiskunnan, koska sehän siitä hyötyykin.
Tiesitkö muuten, että n. 50% suomalaisista yritysjohtajista on koulutukseltaan diplomi-insinöörejä? Kuinkakohan suuri prosentti nyt johtajaiässä (50-65) olevista diplomi-insinööreistä on naisia? Myöskin jokaisen yrityksen korkeimmasta johdosta löytyy jonkin sortin rahoituspäällikkö. Rahoitus on perinteisesti ollut yksi miesvaltaisemmista taloustieteen aloista. Kuin myös kansantaloustiede, joka on myös rahoituspiireissä suosittu erikoistumisalue.
Niinpä, hidasta muutosta tapahtuu. Sitä tosin tapahtuu tasa-arvoistavaan suuntaan että myös päinvastaiseen: määräaikaisuus ja pätkätyöt kohdentuvat erityisesti naisille. Naismaistereita hanttihommissa.
En ota kantaa ratkaisumalleihin, joilla perheellisten kustannusjakaumaa työnantajapuolella tasattaisiin, pääasia on, että sitä ryhdytään tasaamaan. Mieluiten tietenkin siten, että ihmistyövoiman kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti. Olisi mukavaa, jos automaatio ei meitä kokonaan syrjäyttäisi.
Suomalainen johtajuus on ollut inssi- ja juristivaltaista. Tietääkseni molemmilla alueilla on naisopiskelijoiden määrä selkeästi kasvanut, olenko oikeassa? Sama koskee naisekonomisteja yrityksissä. Esim. tv-julkisuuteen päässeet ekonomistit taitavat nykyään jakautua fifty-fifty sp:n mukaan? Globalisaatio saattaa aiheuttaa lähivuosikymmeninä sellaisen myllerryksen, että se pakottaa ohittamaan asenteet ja kilpailemaan kyvykkäistä, ihan meistä tavallisista kyvykkyyksistäkin, ei vain huipuista.
"Irrelevantti väite. Jos jokin osapuoli on selvästi syrjitty ja pyrkii oikeutetusti samaan asemaan, kuin perusteettomin privilegioin suosittu osapuoli, on kyseessä riidattomasti tasa-arvoliike."
Olet siis täysin varma että toinen sukupuoli on kiistattomasti syrjitty? Ainakin KOET niin.
Minulla on tuosta kiistattomuudesta eri näkemys.
Voisiko kiistaton KOKEMUKSESI johtua siitä että näkövinkkelissäsi painavat enemmän ne seikat joissa nainen on huonomassa asemassa ? Eräänlainen painotettu keskiarvo ?
Tasa-arvon KOKEMUS nimittäin syntyy kun vertailee omia mahdollisuuksiaan ja velvollisuuksiaan jonkun toisen vastaaviin. Tässä KOKEMUKSESSA voi olla hiukan epätarkkuttaa jos ei pysty huomioimaan tuon toisen mahdollisuuksia ja velvollisuuksia tarkasti. Tai jättää huomiotta seikkoja jotka tuolle toiselle ovat kuitenkin taakkana.
Tuo ylläoleva on siis vain oma KOKEMUKSENI asian laidasta ja voi johtua siitä että olen jättänyt jotain huomioimatta. Tai painottanut omia KOKEMUKSIANI liian vahvasti.
En siis menisi väittämään että kiistattomasti jompikumpi sukupuoli on syrjityssä asemassa.
JOS feminismi on SUKUPUOLTEN tasa-arvon ajamista, silloin on huomioitava miestenkin näkökulma!
Mutta sitähän feminismi ei ole kuin juhla- ja mainospuheissa, käytännön teot ajavat pelkästään naisten etujen yksipuolista lisäämistä piittaamatta miesten näkökulmasta paskaakaan...
Halveksittavaa kaksinaamaisuutta!
Tätä ruikutusta lukiessa ei voi kun ihmetellä näiden poikien/miesten ajatusmaailmaa. Äitiäkö te odotatte apuun vai mikä teitä estää omatoimisesti toimimasta.
Tässäkin keskustelussa on tullut ilmi tuo ihmeellisen katkera ja syyttelevä asenne "feministit ajavat vain omaa asiaansa". Kuten on tullut ilmi, feministit ajavat myös laajemmin tasa-arvoon liittyviä asioita, mutta vaikka ei ajaisikaan, niin voisiko siitä feministejä syyttää. Mikä velvollisuus feministeillä olisi nyt olla suuna päänä perustamassa miesten asioita hoitavia liikkeitä ja kerhoja? En edes usko sen olevan paras keino. Kuten feminismi on saanut alkunsa naisista itsestään, uskon että jos miehet haluavat jollain tavalla saada suurempaa muutosta elämäänsä ja asioihinsa, se onnistuu parhaiten lähtemällä liikkelle miehistä itsestään.
Kehottaisinkin nyt vahvasti kaikkia näitä tälläkin viikolla kirjottaneita miehiä, jotka tuskailevat sitä, että feministit eivät edes huomaa kuinka vaikeaa heillä on, tarttumaan toimeen.
"Tätä ruikutusta lukiessa ei voi kun ihmetellä näiden poikien/miesten ajatusmaailmaa. Äitiäkö te odotatte apuun vai mikä teitä estää omatoimisesti toimimasta."
Ei tässä varmaan äitiä odoteta, eikä mikään estä meitä toimimasta omatoimisesti. Kaikki eivät kuitenkaan uhraa elämäänsä tämän aatteen alttarille, eikä tämä välttämättä ole elämän koko sisältö. Jotenkin vain sopii tämän feministipalstan henkeen paremmin kuin vaikka puhuminen harratuksista tai työasioista. Mites muuten oma suhtautumisesi rasismiin? Kai käyt viikottain marsseilla ja kuulut ANTIFAAN? Tai sitten et varmaan kirjoita palstoillekaan mielipidettäsi aiheesta, koska ilman toimintaa se on pelkkää ruikuttamista.
"Mikä velvollisuus feministeillä olisi nyt olla suuna päänä perustamassa miesten asioita hoitavia liikkeitä ja kerhoja?"
Ei kai heillä siihen mitään velvollisuutta olekaan, mutta jos järjestö maalaa julkisuuteen kuvaa itsestään tasa-arvoa ajavana, olisi varmaan ihan paikallaan odottaa, että he myös ajaisivat tasa-arvoa. Tasa-arvoon liittyy kummankin sukupuolen ongelmat, ei siis pelkästään naisten asiat. Sitä paitsi ei feministien tarvitse perustaa mitään uusia järjestöjä, heillähän on jo niitä vaikka kuinka ja kaikki väittävät ajavansa tasa-arvon asiaa. Olisiko todella ollut niin mahdotonta mainita poikien ympärileikkaus samassa lasten ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyvässä lappusessa? Tai televisiossa haastattelun yhteydessä mainita, että laissakin on vielä yksi epätasa-arvoinen kohta jne. Nämä ovat arvovalintoja ja feministit tekevät niitä jatkuvasti. Ollako vaiko eikö olla?
Minä ajattelen näin:
Miten suhtautuisin siihen, että miehet alkaisvat ajaa näyttävästi etujaan yli omieni/naisten etujen? Samalla syyllistäen naiset asemiinsa. En pitäisi siitä.
Koska en pidä siitä, en myöskään tee niin toiselle.
Tämä on nyt tuolta alemmasta keskustelusta liittyen Feminismiin ja Feminismin profiiliin. Tosin, minä tarkoitin lähinnä feministisiä liikkeitä.
"Vaikka joku profiili oliskin, en minä ainakaan voisi tuomita ketään. Tarkoitan sitä, että joku sanoo olevansa se feministi, ja sitten se kuitenkin jollakin tavalla poikkeais yleisestä linjauksesta, en minä vois sille sanoa, et hei, et sinä voi käyttää itsestäsi nimeä feministi."
Ei tarvikaan. Kutsutaanhan uskovaisiakin uskovaisiksi uskonnosta tai suuntauksesta riippumatta. Profiililla tarkoitan lähinnä sitä, että eri tavalla ajattelevat ja lähinnä eritavalla miehiin ja sp. tasa-arvoon suhtautuvat feministit kaikki hääräävät rinta rinnan ja nämä äärifemmarit antavat feminismille sen leiman mikä sillä nyt on. Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos olisin feministi ja todellinen päämääräni olisi sp:n tasa-arvo.
Mutta jos kaikkia feminismin suuntauksia kutsuttaisiin yhdellä nimikkeellä, niinkuin uskoviakin, eikö lopputulos olisi kuitenkin sama?
Ne maltillisemmatkin feministit miellettäis kuitenkin äärifeministien mukaan joiksikin " vaarallisiksi hihhuleiksi"
Ääriainekset eivät saisi taustatukea ja pikku hiljaa feministit opittaisiin mieltämään sen enemmistön mukaan. Siis jos olen oikeassa, että valtaosa feministeistä ajaa aidosti sp:n tasa-arvoa ja suhtautuu miehiin tasa-arvoisesti.
perustaa oma ryhmittymä, joka selkeästi ajaa vain sp:n välistä tasa-arvoa, ja unohtaa feminismi kokonaan???
Siis sillä tavalla unohtaa, että sen nimikkeen alle jäis vain nämä äärifeministit?
... on tullut tätäkin väläyteltyä, nimittäin silloinhan se olisi sukupuolineutraali juttu ja sukupuoli ei olisi este liittyä porukkaan. Mutta toisaalta, ei minua haittaa naisten etujen ajaminenkaan, jos se tapahtuu reilun pelin hengessä, eikä miehiä syyllistämällä ja unohtamatta myös sp:n tasa-arvoa.
Voisin jopa liittyä järjestöön jossa pyrittäisiin tasaarvoon, mikäli feminatseilta olisi pääsy kielletty. Tasaarvo sinällään on luonnollisesti hyvä asia. Vain feminismi fasistisena aatesuuntana on paha.
Naiset ovat edelleenkin aivan liian epäitsekkäitä. Naisten pitäisi oppia tervettä itsekkyyttä, sillä vain siten me jaksamme elämän paineissa.
No niin, muistaakseni Jöris toi joku muu täällä kiisti, etteikö feministit ole etujärjestö. Näin ollen on turha enää puhua tasa-arvosta vaan puhtaasti omien etujen ajamisesta. Jos puhutaan tasa-arvosta, silloin asioita pitää tarkastella kokonaisuuksina kuten esim. Tupossa. Feministit pyrkivät liittokohtaisiin etuihin.
Kiitos sinulle tyhjentävästä esityksestä sen suhteen millaista "tasa-arvoa" feministit edustavat.