Sixten Korkmanin (6+10) kolumni ei ole vihapuhetta -...

Eihän ole missään nimessä vihapuhetta vieraan valtion päämiehestä?! >>> "Sekin on vaan yksityinen mielipide"! <<<

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006209248.html
_"Mielipide | Sixten Korkmanin kolumni
Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Vladimir Putinin Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Siitä ei ole kenellekään esikuvaksi.

Sixten Korkman
Julkaistu: 20.8. 2:00 , Päivitetty: 20.8. 13:52

KESKI­KESÄLLÄ ilmestyi ensimmäinen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansain­väliselle laatu­lehdelle antama haastattelu 16 vuoteen (Financial Times 5.7.). Pu­tinin viesti oli, että liberalismi on aikansa elänyt ja romukoppaan joutava aate. Samoin ajattelevat populistit niin Italiassa ja Ranskassa kuin Puolassa ja Suomessa.
Putinin puheenvuoro herätti aatepoliittisesti kiinnostavan keskustelun. Yhtenä teemana oli sen toteaminen, että liberaalisen demokra­tian omaksuneet maat ovat pärjänneet hyvin. Vertailussa kansalaisten elintaso on sitä korkeampi, mitä paremmin kotimaan politiikka täyttää liberalismin vaatimuksia.

Liberalismin lähtökohtana on, että kukin meistä voi itse parhaiten arvioida valintojaan. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan suvaitsevaisia asenteita ja ihmisoikeuksien kun­nioitusta sekä oikeusvaltiota, markkinataloutta ja demokratiaa. Vapaalla medialla on olennainen rooli.
PUTININ Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Oppositiota tukahdutetaan väkivaltaisesti, oikeusvaltiosta on vain kulissit ja korruptio rehottaa. Ongelmien juuret ovat syvällä.

Liberaalisen demokratian mailla on toki pulmia, joita ei tule vähätellä. Niitä ovat finanssikriisien aiheuttama talouden epävakaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Teknisen kehityksen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Edelleen olisi kansainvälisen yhteistyön avulla kyettävä rajoittamaan muuttoliikkeiden kielteisiä seurauksia ja puuttumaan niiden syihin. Toinen keskustelun teema onkin, että liberaalisen demokratian omaksuneiden maiden on politiikassa pystyttävä parempaan.

Ihmisen vapautta puolustava liberalismi on kuitenkin aatteellisesti yhä vahvoilla, sillä totalitaristiset ideologiat kärsivät viime vuosisadalla haaksirikon. Samalla on tiedostettava, että liberalismilla on monet kasvot. Yhtäältä on markkinaliberalismi, joka korostaa markkinataloutta ja yksilön ”negatiivista” vapautta eli vapautta muiden asettamista rajoituksista. Pitkälle vietynä se minimoi julkisen vallan roolia sekä sulkee silmänsä ihmisten hädälle ja sosiaalisille ongelmille. Markkinafundamentalismin suosio on syystä hiipumassa.

Toisaalta on monimuotoinen sosiaaliliberalismi, joka vaatii politiikkaa yksilön ”positiivisen” vapauden lisäämiseksi. Tämä tarkoittaa perhe- ja koulutuspolitiikkaa kansalaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi. Roolinsa on myös sosiaaliturvalla ja terveydenhuollolla sekä tulonjakopolitiikalla. Etenkin pohjoismainen malli tai yhteiskuntajärjestelmä ilmentää tätä ajatusmaailmaa. Pulmistaan huolimatta se on kilpailukykyinen.

GLOBALISAATIO asettaa politiikalle uusia vaatimuksia. Ilmaston­muutoksen torjunta onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Populismi on korostetun kansallismielistä. Siksi on ymmärrettävää, että populistit ovat ilmastoskeptikkoja: ei voi tunnustaa ihmisen vastuuta ilmaston lämpenemisestä ja silti vähätellä globaalin yhteistyön tarvetta.

Putinin Venäjä on aktiivisesti pyrkinyt Euroopan yhtenäisyyden murentamiseen tukemalla populistipuolueita. Hänen mahdollisuutensa Euroopan unionin horjuttamiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Venäjästä ei ole kenellekään esikuvaksi. Kansalaisten luottamus liberaaliin demo­kratiaan ja EU:hun on kohtuullisen vankkaa, ja se on viime aikoina vahvistunut.

Venäjän talouden kehitys on pitkään ollut muihin Itä-Euroopan maihin verrattuna surkeaa. Elintaso on matala, ja kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat alentuneet viisi vuotta peräkkäin. Kansalaisten tyytymättömyys on kasvussa. Moskovassa mielenosoitukset jatkuvat, vaikka niihin osallistuvia kohdellaan kaltoin.

PUTININ Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Oppositiota tukahdutetaan väkivaltaisesti, oikeusvaltiosta on vain kulissit ja korruptio rehottaa. Ongelmien juuret ovat syvällä.

Liberaalisen demokratian mailla on toki pulmia, joita ei tule vähätellä. Niitä ovat finanssikriisien aiheuttama talouden epävakaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Teknisen kehityksen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Edelleen olisi kansainvälisen yhteistyön avulla kyettävä rajoittamaan muuttoliikkeiden kielteisiä seurauksia ja puuttumaan niiden syihin. Toinen keskustelun teema onkin, että liberaalisen demokratian omaksuneiden maiden on politiikassa pystyttävä parempaan.

Ihmisen vapautta puolustava liberalismi on kuitenkin aatteellisesti yhä vahvoilla, sillä totalitaristiset ideologiat kärsivät viime vuosisadalla haaksirikon. jne.
556
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Vittuako tolle swedupellehurrille kuuluu oikeastaan mikään?
Painukoot sinne emåmaahansa swedupellelandia rååtsiin kirjoittelemaan sitä jonninjoutavaa paskaansa......

Äänestä
  • Nå NÅ Nå -- så så så.

    6 10;n on suomalainen täysiverisesti vain kieli on kaksinainen - ruotsi ja suomi!
    Mutta oikeassa ollen mies on jo tehtävänsä tehnyt ja voisi jo antaa tilaa "meille muille"!
    Häntä ei tuomita millään muotoa mutta meitä vapaita mielipiteitä näissä vaanitaan ja kyttäillään kyllä!

    Äänestä

Vrt. Korkmanin tekstistä ote koskien hra Putinin mielipidettä maailman politiikasta:
-----
"KESKI­KESÄLLÄ ilmestyi ensimmäinen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansain­väliselle laatu­lehdelle antama haastattelu 16 vuoteen (Financial Times 5.7.). Pu­tinin viesti oli, että liberalismi on aikansa elänyt ja romukoppaan joutava aate.
>>> Samoin ajattelevat populistit niin Italiassa ja Ranskassa kuin Puolassa ja Suomessa.
Putinin puheenvuoro herätti aatepoliittisesti kiinnostavan keskustelun. Yhtenä teemana oli sen toteaminen, että liberaalisen demokra­tian omaksuneet maat ovat pärjänneet hyvin.
Vertailussa kansalaisten elintaso on sitä korkeampi, mitä paremmin kotimaan politiikka täyttää liberalismin vaatimuksia." jne.

Äänestä

Olisiko siinä jokin muukin tekijä vaikuttanut kuin liberaalinen demokratia?
Eurooppa ja siellä pohjoismaat ovat olleet jonkinlaisia hyvin pärjääjiä ja maailman mittakaavassa melkein sellaisia vieläkin - pitkään jatkuneesta liberaalisesta demokratiasta huolimatta.

Taloutena Saksa ja pohjoismaat olisivat muodostaneet vakaimman mahdollisen unionialueen. Se mikä niitä yhdistää on kuitenkin ennemminkin konservatiivinen työmoraalisuus, sanotaanko nyt sitten että luterilainen moraali, kuin liberaalisuus.

Nyt tarjoiltu ja jo valtaankin päässyt haihattelu globaalein liberaalisuuksin syö kerättyä pärjäämisen pääomaa ja pohjoismaista Ruotsi on sillä tiellä pisimmällä ja varoittavana esimerkkinä.

Äänestä

OK. Nostetaan pöydälle jatkoon!





👍👍👍

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Eihän ole missään nimessä vihapuhetta vieraan valtion päämiehestä?! >>> "Sekin on vaan yksityinen mielipide"! <<<

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006209248.html
_"Mielipide | Sixten Korkmanin kolumni
Donald Trumpin arvo­maailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Vladimir Putinin Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Siitä ei ole kenellekään esikuvaksi.

Sixten Korkman
Julkaistu: 20.8. 2:00 , Päivitetty: 20.8. 13:52

KESKI­KESÄLLÄ ilmestyi ensimmäinen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansain­väliselle laatu­lehdelle antama haastattelu 16 vuoteen (Financial Times 5.7.). Pu­tinin viesti oli, että liberalismi on aikansa elänyt ja romukoppaan joutava aate. Samoin ajattelevat populistit niin Italiassa ja Ranskassa kuin Puolassa ja Suomessa.
Putinin puheenvuoro herätti aatepoliittisesti kiinnostavan keskustelun. Yhtenä teemana oli sen toteaminen, että liberaalisen demokra­tian omaksuneet maat ovat pärjänneet hyvin. Vertailussa kansalaisten elintaso on sitä korkeampi, mitä paremmin kotimaan politiikka täyttää liberalismin vaatimuksia.

Liberalismin lähtökohtana on, että kukin meistä voi itse parhaiten arvioida valintojaan. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan suvaitsevaisia asenteita ja ihmisoikeuksien kun­nioitusta sekä oikeusvaltiota, markkinataloutta ja demokratiaa. Vapaalla medialla on olennainen rooli.
PUTININ Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Oppositiota tukahdutetaan väkivaltaisesti, oikeusvaltiosta on vain kulissit ja korruptio rehottaa. Ongelmien juuret ovat syvällä.

Liberaalisen demokratian mailla on toki pulmia, joita ei tule vähätellä. Niitä ovat finanssikriisien aiheuttama talouden epävakaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Teknisen kehityksen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Edelleen olisi kansainvälisen yhteistyön avulla kyettävä rajoittamaan muuttoliikkeiden kielteisiä seurauksia ja puuttumaan niiden syihin. Toinen keskustelun teema onkin, että liberaalisen demokratian omaksuneiden maiden on politiikassa pystyttävä parempaan.

Ihmisen vapautta puolustava liberalismi on kuitenkin aatteellisesti yhä vahvoilla, sillä totalitaristiset ideologiat kärsivät viime vuosisadalla haaksirikon. Samalla on tiedostettava, että liberalismilla on monet kasvot. Yhtäältä on markkinaliberalismi, joka korostaa markkinataloutta ja yksilön ”negatiivista” vapautta eli vapautta muiden asettamista rajoituksista. Pitkälle vietynä se minimoi julkisen vallan roolia sekä sulkee silmänsä ihmisten hädälle ja sosiaalisille ongelmille. Markkinafundamentalismin suosio on syystä hiipumassa.

Toisaalta on monimuotoinen sosiaaliliberalismi, joka vaatii politiikkaa yksilön ”positiivisen” vapauden lisäämiseksi. Tämä tarkoittaa perhe- ja koulutuspolitiikkaa kansalaisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi. Roolinsa on myös sosiaaliturvalla ja terveydenhuollolla sekä tulonjakopolitiikalla. Etenkin pohjoismainen malli tai yhteiskuntajärjestelmä ilmentää tätä ajatusmaailmaa. Pulmistaan huolimatta se on kilpailukykyinen.

GLOBALISAATIO asettaa politiikalle uusia vaatimuksia. Ilmaston­muutoksen torjunta onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Populismi on korostetun kansallismielistä. Siksi on ymmärrettävää, että populistit ovat ilmastoskeptikkoja: ei voi tunnustaa ihmisen vastuuta ilmaston lämpenemisestä ja silti vähätellä globaalin yhteistyön tarvetta.

Putinin Venäjä on aktiivisesti pyrkinyt Euroopan yhtenäisyyden murentamiseen tukemalla populistipuolueita. Hänen mahdollisuutensa Euroopan unionin horjuttamiseen ovat kuitenkin vähäisiä. Venäjästä ei ole kenellekään esikuvaksi. Kansalaisten luottamus liberaaliin demo­kratiaan ja EU:hun on kohtuullisen vankkaa, ja se on viime aikoina vahvistunut.

Venäjän talouden kehitys on pitkään ollut muihin Itä-Euroopan maihin verrattuna surkeaa. Elintaso on matala, ja kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat alentuneet viisi vuotta peräkkäin. Kansalaisten tyytymättömyys on kasvussa. Moskovassa mielenosoitukset jatkuvat, vaikka niihin osallistuvia kohdellaan kaltoin.

PUTININ Venäjä on autoritaarinen maa, jossa historiaa vääristetään ja media myötäilee vallanpitäjiä. Oppositiota tukahdutetaan väkivaltaisesti, oikeusvaltiosta on vain kulissit ja korruptio rehottaa. Ongelmien juuret ovat syvällä.

Liberaalisen demokratian mailla on toki pulmia, joita ei tule vähätellä. Niitä ovat finanssikriisien aiheuttama talouden epävakaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Teknisen kehityksen hedelmät eivät jakaudu tasaisesti. Edelleen olisi kansainvälisen yhteistyön avulla kyettävä rajoittamaan muuttoliikkeiden kielteisiä seurauksia ja puuttumaan niiden syihin. Toinen keskustelun teema onkin, että liberaalisen demokratian omaksuneiden maiden on politiikassa pystyttävä parempaan.

Ihmisen vapautta puolustava liberalismi on kuitenkin aatteellisesti yhä vahvoilla, sillä totalitaristiset ideologiat kärsivät viime vuosisadalla haaksirikon. jne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu