Filosofit haluavat järkeillä, tieteentekijät taas ymmärtää. Filosofit lähestyvät ja etsivät tietoa eli totuutta teoreettisesti vain järkeillen, kun taas tieteentekijät tekevät empiiristä testausta havainnoilla ja mittauksilla, jotta voisivat ymmärtää, onko teoria, teoreema, malli tai itse menetelmä totuudenmukainen (selitysvoimainen ja ennustava) reaalimaailmassa.
Miksi filosofit eivät nykyäänkään testaa väitteidensä todellisuutta eli paikkansapitävyyttä havaintojen ja mittauksien avulla?
En väitä, etteikö järkeily sinänsä ole järkevää, mutta miksi jättää empiirinen testaus kokonaan pois? Tiede on edistynyt valtavasti juuri empiirisen otteen vuoksi, kun taas filosofia on viimeisen 2500 vuoden aikana edistynyt vain vähän.
Järkeily vs. Ymmärtäminen
Anonyymi
13
76
Vastaukset
- Anonyymi
On sitä järkeilyä filosofian laitosten ulkopuolellakin, ei se ole ihan niin mustavalkoista. Menetelmät ovat ainakin siellä täällä hyvin samankaltaisia. Teoreettinen fyssa käyttää enimkseen matematiikkaa, filosofia ainakin joissain paikoin logiikkaa.
Erottelu on olemassaolon määritelmä molemmille ;)
Ilman sitä käsiteltäisiin yhtenä. Itku ja hammastenkiristys.
Sitähän se on nykyäänkin ;) - Anonyymi
Oikeat filosofiset kysymykset ovat niin monitahoisia, että niiden empiirinen testaaminen on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Filosofien tavoitteena ei useinkaan ole jokin täsmällinen data, vaan pyritään selvittämään abstraktimman tason ongelmia.
Väitteesi, että filosofia on edistynyt 2500 vuodessa vähän on virheellinen. Käsitykseni mukaan se on edistynyt paljon enemmän kuin kaikki empiiriset tieteet yhteensä. Tuon edistymisen tuloksia pidetään vain niin "itsestään selvänä", että sitä ei tunnisteta. - Anonyymi
Tosin filosofia on oleellinen osa tiedettä. Kannattaa vilkaista vaikka Wikipediasta mitä filosofia on.
Filosofioita on lukuisia juuri siksi. että mieleen juolahtamuksia ei testata. Luonnontieteitä on vain yksi.
- Anonyymi
Empiirinen testi sielun kuolemattomuudesta!
Kaikkia tieteentekijöitähän pidettiin aikanaan filosofeina - suurina ajattelijoina, joista monet kuten vaikkapa Leonardo da Vinci teki myös paljon kokeita ja mittauksia. Tiede kuitenkin kehittyi ja jossain vaiheessa oltiinkin jo niin pitkällä, ettei kukaan voinut olla yleisnero kaikessa. Tiede jakautui useisiin osittain päällekäisiinkin tieteenaloihin: biologia, kemia, fysiikka, matematiikka, ... Filosofiaksi jäi se kaikki tuon ulkopuolinen pohdiskelu, joita ei voitu varsinaisesti tutkia.
Sinänsä myöhemmin monet, etenkin idealistiset, filosofit ovat kritisoineet luonnontieteitä materialistisestä (tai pikemminkin fysikaalisesta) suhtautumisesta maailmaan. Kyse ei ole nähdäkseni niinkään tieteen ristiriitaisuudesta vaan uskonnon sekoittamisesta tieteeseen ja filosofiaan. Monia filosofeja on myös kritisoitu heidän täydellisestä ymmärtämättömyydestään edes perus fysiikan opeista. Miten kukaan voi pitää itseään suurena ajattelijana, jossei ymmärrä edes termodynamiikan 2. pääsääntöä?- Anonyymi
" Miten kukaan voi pitää itseään suurena ajattelijana, jossei ymmärrä edes termodynamiikan 2. pääsääntöä? "
Miksi itsensä pitäisi tuntea olevansa suuri ajattelija?
Miksi historia pitää Platonia suurena ajattelijana vaikka hän ei kirjoittanut mitään termodynamiikan toisesta laista? - Anonyymi
"Miten kukaan voi pitää itseään suurena ajattelijana, jossei ymmärrä edes termodynamiikan 2. pääsääntöä?"
Oikeasti ne jotka edes joskus ihan itse olisivat vaivautuneet ajattelemaan termodynamiikan 2. pääsääntöä suhteessa maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan kokonaisuuteen ymmärtävät tai ainakin heidän pitäisi ymmärtää että jos termodynamiikan 2. pääsääntö oikeasti pitäisi poikkeuksetta ja absoluuttisesti paikkansa niin maailmankaikkeus olisi kokenut ns. lämpökuoleman jo hyvin pian alkuräjähdyksen jälkeen eikä olisi koskaan syntynyt "kvarkkipuuroa" monimutkaisempaa ainetta puhumattakaan biologisesta elämästä eikä meitä tietenkään havaitsemassa mitään.
Bolzmannin termodynamiikka on vain pelkkä erikoistapaus ja koskee ainoastaan suljettuja systeemeitä joita ei oikeasti ole edes olemassa maailmankaikkeudessa.
Fysiikkatieteen Occamin alunperin puhtaasti teologiaan eikä lainkaan tieteeseen liittyvä periaate on johdatellut tutkijat sokeasti muotoilemaan muitakin täysin pieleen menneitä äärimmäisiä idealisointeja fysikaalisesta todellisuudesta mistä todisteena on esim. se että matemaattisen fysiikan avulla on mahdotonta mallintaa 3 kappaletta monimutkaisempia kokonaisuuksia.
"Suuriksi" luonnontieteilijöiksi taas kutsutaan kritiikittömästi sellaisia tyyppejä kuin Einstein jonka suhtikset ovat tyypillisiä esimerkkejä nollatutkimuksesta jonka valonnopeuden vakioon liityvän mallin kumosi aikoinaan jo Sagnac joka osoitti että Michelson-Morley koe oli tehty täysin virheellisesti. Eddington oli pääsyyllinen siihen että Einsteinista tehtiin tiedemaailman ensimmäinen "poptähti".
Lisäksi Merkuriuksen radan poikkeukset Newtonin mallista taas johtuvat siitä että aurinkokunnan mallinnus ei koskaan voi olla puhtaasti matemaattista eikä toimi minkään matemaattisen kaavan perusteella koska aurinkokunta on pohjimmiltaan kaoottinen systeemi jossa sattumoisen on huomattavasti enemmän kuin 3 toisiinsa vaikuttavaa kohdetta.
Mitä tulee huomattavasti realistisempaan ja toimivampiin termodynamiikan malleihin niin sellaisia on yritetty kehitellä epätasapainossa olevien toisiinsa nähden avoimien systeemien kehittämisessä (esim. Nobelinkin aikoinaan pokannut Ilya Prigogine).
Tämänkään ymmärtämiseen ei tarvita kovin "suurta ajattelua" vaan lähinnä
aika alkeellista kykyä yhdistellä eri tieteiden ja varsinkin tieteen historiassa vähemmälle huomioille jääneitä tuloksia toisiinsa sen sijaan että sokeasti aina omaksuisi itse mitään ajattelematta mitä valtavirtatieteenä kulloinkin mainostetaan ja myydään tiedotusvälineissä.
terv. Belisario (joka taas suhteellisen kypsyneenä ja kyllästyneenä palstan keskustelun tasoon taas vaihteeksi siirtyy kuluttamaan kallista aikaansa ja energiaansa muiden paljon hyödyllisempien ja hauskempien harrastusten pariin.)
ps. Pistäydyn kuitenkin todennäköisesti aina välillä harrastamaan kevyttä kenttäveetuilua palstan vakiokalusteiden kustannuksella. Adios punks! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Miten kukaan voi pitää itseään suurena ajattelijana, jossei ymmärrä edes termodynamiikan 2. pääsääntöä?"
Oikeasti ne jotka edes joskus ihan itse olisivat vaivautuneet ajattelemaan termodynamiikan 2. pääsääntöä suhteessa maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan kokonaisuuteen ymmärtävät tai ainakin heidän pitäisi ymmärtää että jos termodynamiikan 2. pääsääntö oikeasti pitäisi poikkeuksetta ja absoluuttisesti paikkansa niin maailmankaikkeus olisi kokenut ns. lämpökuoleman jo hyvin pian alkuräjähdyksen jälkeen eikä olisi koskaan syntynyt "kvarkkipuuroa" monimutkaisempaa ainetta puhumattakaan biologisesta elämästä eikä meitä tietenkään havaitsemassa mitään.
Bolzmannin termodynamiikka on vain pelkkä erikoistapaus ja koskee ainoastaan suljettuja systeemeitä joita ei oikeasti ole edes olemassa maailmankaikkeudessa.
Fysiikkatieteen Occamin alunperin puhtaasti teologiaan eikä lainkaan tieteeseen liittyvä periaate on johdatellut tutkijat sokeasti muotoilemaan muitakin täysin pieleen menneitä äärimmäisiä idealisointeja fysikaalisesta todellisuudesta mistä todisteena on esim. se että matemaattisen fysiikan avulla on mahdotonta mallintaa 3 kappaletta monimutkaisempia kokonaisuuksia.
"Suuriksi" luonnontieteilijöiksi taas kutsutaan kritiikittömästi sellaisia tyyppejä kuin Einstein jonka suhtikset ovat tyypillisiä esimerkkejä nollatutkimuksesta jonka valonnopeuden vakioon liityvän mallin kumosi aikoinaan jo Sagnac joka osoitti että Michelson-Morley koe oli tehty täysin virheellisesti. Eddington oli pääsyyllinen siihen että Einsteinista tehtiin tiedemaailman ensimmäinen "poptähti".
Lisäksi Merkuriuksen radan poikkeukset Newtonin mallista taas johtuvat siitä että aurinkokunnan mallinnus ei koskaan voi olla puhtaasti matemaattista eikä toimi minkään matemaattisen kaavan perusteella koska aurinkokunta on pohjimmiltaan kaoottinen systeemi jossa sattumoisen on huomattavasti enemmän kuin 3 toisiinsa vaikuttavaa kohdetta.
Mitä tulee huomattavasti realistisempaan ja toimivampiin termodynamiikan malleihin niin sellaisia on yritetty kehitellä epätasapainossa olevien toisiinsa nähden avoimien systeemien kehittämisessä (esim. Nobelinkin aikoinaan pokannut Ilya Prigogine).
Tämänkään ymmärtämiseen ei tarvita kovin "suurta ajattelua" vaan lähinnä
aika alkeellista kykyä yhdistellä eri tieteiden ja varsinkin tieteen historiassa vähemmälle huomioille jääneitä tuloksia toisiinsa sen sijaan että sokeasti aina omaksuisi itse mitään ajattelematta mitä valtavirtatieteenä kulloinkin mainostetaan ja myydään tiedotusvälineissä.
terv. Belisario (joka taas suhteellisen kypsyneenä ja kyllästyneenä palstan keskustelun tasoon taas vaihteeksi siirtyy kuluttamaan kallista aikaansa ja energiaansa muiden paljon hyödyllisempien ja hauskempien harrastusten pariin.)
ps. Pistäydyn kuitenkin todennäköisesti aina välillä harrastamaan kevyttä kenttäveetuilua palstan vakiokalusteiden kustannuksella. Adios punks!"edes joskus ihan itse olisivat vaivautuneet ajattelemaan termodynamiikan 2. pääsääntöä suhteessa maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan kokonaisuuteen ymmärtävät tai ainakin heidän pitäisi ymmärtää että jos termodynamiikan 2. pääsääntö oikeasti pitäisi poikkeuksetta ja absoluuttisesti paikkansa niin maailmankaikkeus olisi kokenut ns. lämpökuoleman jo hyvin pian alkuräjähdyksen jälkeen eikä olisi koskaan syntynyt "kvarkkipuuroa" monimutkaisempaa ainetta"
Belisarion (tahatonta) komiikkaa on aina mukava lueskella. [Sulkeet edellisessä lauseessa sikis, että voihan se oikeastikin vain trollata hauskasti.]
Alkuräjähdyksen hetkellä universumi ei ole termodynaaminen systeemi, joten siihen ei sovellut tietenkään mitkään sen laitkaan tuolloin. Kysymyksessä aivan alussa oli symmetriarikoista, jotka vasta alkoivat muovata universumista nykyisin tuntemaamme ja tunnettujen luonnonlakien mukaisesti toimivaa kokonaisuutta. Asia ei siis ihan simppelisti selitellä viittaamalla muutamaan "luonnonlakiin" tms.
No, ei tästä enempää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"edes joskus ihan itse olisivat vaivautuneet ajattelemaan termodynamiikan 2. pääsääntöä suhteessa maailmankaikkeuden havaittavissa olevaan kokonaisuuteen ymmärtävät tai ainakin heidän pitäisi ymmärtää että jos termodynamiikan 2. pääsääntö oikeasti pitäisi poikkeuksetta ja absoluuttisesti paikkansa niin maailmankaikkeus olisi kokenut ns. lämpökuoleman jo hyvin pian alkuräjähdyksen jälkeen eikä olisi koskaan syntynyt "kvarkkipuuroa" monimutkaisempaa ainetta"
Belisarion (tahatonta) komiikkaa on aina mukava lueskella. [Sulkeet edellisessä lauseessa sikis, että voihan se oikeastikin vain trollata hauskasti.]
Alkuräjähdyksen hetkellä universumi ei ole termodynaaminen systeemi, joten siihen ei sovellut tietenkään mitkään sen laitkaan tuolloin. Kysymyksessä aivan alussa oli symmetriarikoista, jotka vasta alkoivat muovata universumista nykyisin tuntemaamme ja tunnettujen luonnonlakien mukaisesti toimivaa kokonaisuutta. Asia ei siis ihan simppelisti selitellä viittaamalla muutamaan "luonnonlakiin" tms.
No, ei tästä enempää."Alkuräjähdyksen hetkellä universumi ei ole termodynaaminen systeemi, joten siihen ei sovellut tietenkään mitkään sen laitkaan tuolloin. "
En minä tietenkään oleta että (oletetun) alkuräjähdyksen hetkellä mikään ns. luonnonlaki toimisi vaan että minä tahansa hetkenä alkuräjähdyksen JÄLKEEN jos Bolzmannin termodynamiikan 2. pääsääntö oikeasti pitäisi poikkeuksetta paikkansa niin lämpökuolema taphtuisi kosmisessa mittakaavassa varsin nopeasti. Ei sitä matalan entropian tasoa voi loppumattomiin lypsää ilman että se entropia jollain tavalla palautuu ja uusiutuu välillä takaisin siihen matalaan tasoon josta taas voi alkaa uusi epäjärjestyksen lisääntyminen.
Miksi termodynamiikan pääsäännöstä pidetään niin tiukasti kiinni vaikka ei ole edes löydettävissä ainuttakaan konkreettista suljettua systeemiä luonnossa jossa se sääntö voisi edes pitää paikkansa?
Uusia galakseja ja tähtiä syntyy jatkuvasti vaikka vanhat galaksit ja tähdet tietysti vastaavasti vähitellen kuolevat. Samalla tavalla uusia biologisia oliota syntyy jatkuvasti siitä huolimatta että kuolema on osa biologista elämää. Kun korostetaan sitä termodynamiikan 2. pääsääntöä niin tiedostetaan vain se toinen puoli havaittavasta todellisuudesta.
On olemassa myös tietty yhteys ns. uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen suhteen taloudessa jolloin niihin uusiutumattomiin luonnonvaroihin keskittyminen tuottaa mahdollisuuden nostaa tuotteen hintaa kun taas uusiutuvuus pitää jatkuvasti hinnan alhaisempana.
Suljetut systeemit siis ovat parempaa bisnestä oligarkeile kuin esim. vedyllä tai vedellä kulkevat autot tai ns. nollapiste-energiaa hyödyntävät näennäiset ikiliikkujat kuten kylmäfuusio jota on yritetty tuoda julkisuuteen jo 2. maailmansodan jälkeen.
On siis olemassa pohjimmiltaan taloudellisiin ja geopollittisiin asioihin liittyvät syyt minkä takia valtavirtafysiikka on sellaista kuin se on. Einsteinin suhtikset tarjosivat oivan harhautuksen ja huomion siirtämisen pois Teslan keksinnöistä jotka olivat oikeasti toimivia mutta samalla äärimmäisen vaarallisia väärissä käsissä.
Belisario
Filosofi Lauri Järvilehto on kirjoittanut kirjan Tee itsestäsi mestariajattelija. En pidä mitenkään mahdottomana sitä, että kirjassa esitettyjä ajatuksia olisi testattu käytännössä.
- Anonyymi
Järkeily ja ymmärtäminen eivät poikkea mitenkään toisistaan, sillä ne molemmat liittyvät "tiedostukseen". Tiedostus nimittäin syntyy, kun ymmärrys ja aistimellisuus yhtyvät toisiinsa. Tuossa yhdistymisessä puhtaiden ymmärryskäsitteiden muoto liittyy aistihavainnossa annettuun sisältöön. Kaiken lähtökohtana on siis inhimillinen kokemus ja päättelyn lopputuloksena yhdistyvä inhimillinen järkeily.
Se, että filosofi ei aina itse tee empiirisiä kokeita ei välttämättä merkitse sitä, etteikö hän huomioisi niitä. Sekä filosofit, että "oikeat" tieteentekijät käyttävät aivan samoja ajattelun "välineitä". Ainoa merkittävä ero liittyykin käsiteanalyysiin, johon filosofit kiinnittävät enemmän huomiota.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv262466- 1142096
- 1221759
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?451577Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.91507Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901075Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161241059Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt87985Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35967Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu15959