"Elämäni sankarit"

Annina kirjoitti:

Tämä kirjoitus on omistettu "minun miehilleni", teille joille en ole koskaan pystynyt naamatusten kertomaan, kuinka tärkeitä mulle olette ja kuinka paljon teitä rakastan. Me leikittiin yhdessä lapsuuden leikit, itkettiin murrosikävuodet ja tuettiin toisiamme aikuisuuden kynnyksellä. Kun mulla oli siihen yhteen aikaan vaikeaa, te olitte ainoat jotka seisoi mun vierellä. Te ette vaatineet selitystä ettekä tarvinneet sanoja. Kun mä nuorempana ajauduin väärän seuraan, te ette mua hylänny vaan odotitte kärsivällisesti. Mä sain aina itkeä teitä vasten kun mun oli huono olla. Te ymmärsitte mun tuskaani ja koititte tehdä oloa paremmaksi. Teidän kanssa mulla on tähänastisen elämäni parhaat muistot. Mä tunnen teidät, te tunnette mut. Nyt mä olen kuitenkin muuttamassa pois, mut toivon todella että sekään ei erota meitä. Eilen kun taas nähtiin, heitettiin vitsejä ja muisteltiin menneitä, niin mä katsoin jokaista teitä tarkkaan. Te olette edelleen ne samat ihmiset, pienien poikien kasvot vain ovat jääneet. Olette aikuisia miehiä. Mä todella rakastan teitä. Enkä varmasti ikinä unohda. Mä olen helvetin rikas, mutta mun rikkautta ei mitata rahassa, vaan ystävissä, eikä mikään määrä rahaa voi teitä korvata. Kiitos näistä 15vuodesta ja jatkuvasta ystävyydestä ja rakkaudesta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä