Seuraava kolmijako jäsentää koulun ja uskonnon suhteesta käytävää keskustelua, jossa eri asiat menevät usein esim.mediassa sekaisin. Teema jäsentyy kolmeen aiheeseen: 1) lukuvuoden ohjelmaan eli koulupäiviin liitetyt uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset, 2) yhteiset tilaisuudet ja juhlat, joissa saattaa olla uskonnolisia elementtejä sekä 3) katsomusaineiden opetus.
Koulu ja uskonto -teema jäsentyy kolmeen aiheeseen
Anonyymi
2754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tuo kohta 1) tarkoittaa a) aamuhartauksia ja jumalanpalveluksia sekä b) ruokarukoiluttamista.
Ruokarukoiluttamionen on ns. uskonnollinen toimitus. Missään oikeudenvalvojan päätöksessä ei ole erikseen kunnolla tarkasteltu niitä, vaikka päivittäinen rituaali olisi eri kertaluokan (yli 200/vuosi) juttu kuin kaksi-kolme vuotuista tilaisuutta.
Opetushallituksen ohjeen mukaan koulu ja päiväkoti voivat päätyä siihen, että uskonnollisia tilaisuuksia ei sisällytä lukuvuoden tai toimikauden ohjelmaan ollenkaan. Nyt vaan kannustamaan rehtoreita ja päiväkodin johtajia sekä opetus- ja kasvatuslautakuntaa siihen.
Aamuhartauksien eli uskonnollisten srk-päivänavauksien frekvenssi vaihtelee aika lailla.
Kohta 2) tarkoittaa esim. joulu- ja kevätjuhlaa. Huoltajat usein kutsuttu mukaan.
Kohta 3) tarkoittaa elämänkatsomustietoa ja uskontoa opiaineina. Elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetussuunntelmat ovat selvästi erilaisia. Sen sijaan eri uskontojen opetussuunnitelmissa on varsin paljon yhteistä osuutta, ja sitten niissä on "omaa uskntoon" liittyvää erityistä osuutta.
ET:n ja uskonnon opettaminen yhdessä ei pieniä pätkiä lukuun ottamatta ole mahdolllista opetussuunnitelman mukaisesti. Yhdistäminen yhdelle opettajalle on laittomuutta.
Tästä asiasta OPH:n opetusneuvokset ottivat varsin selväsanaisesti kantaa talvella. Se on OPH:n nettisivuilla blogeissa, ja myös Vapaa Ajattelija (1/19) julkaisi sen.
Tämä jaottelu pääsi jälleen kerran unohtumaan eräisiltä twiittailevilta kansanedustajilta.
Muistetaan kuitenkin, että koulu voi aivan hyvin, perustellusti olla liittämättä "joulukirkkoa" tai "kevätkirkkoa" koulupäivien aikaiseen toimintaansa. Joulukirkkoja ja -konserttejahan on joulukuussa tarjolla koulupäivien ulkopuolella.
Tämä mainitaan myös Opetushallituksen eli OPHn ohjeessa koulun tilaisuuksista. Se olisi perusteltu hyvä ratkaisu, koska uskonnonharjoitukset eivät kuulu koulun lakisääteisiin tehtäviin ja opetussuunnitelman perusteissa linjataan opetuksen ja lukuvuoden päättäjäisten "uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus".
Poliitikot kertuskurssille perusasioista. Vai tahallista harhautusta?
Saattoivat ensin kommentoida asiaa selvittämättä ja kun tajusivat asian, johtivat huomion muualle. Törkeä tempou joka tapauksessa.
Kyllä tämä perusjäsennys pääsi jälleen joulukuussa 2019 unohtumaan tai joutui tahallisen sotkennan kohteeksi. Poliitikot tai media eivät osaa tai halua, tai osavat ja haluavat sotkea.
ET valvistuu siihen malliin, että eräät tahot haluavat likvidoida sen ennen kuin se kasvaa täyteen mittaansa.
Härkäviikot alkoivat. Asiasta kuitenkin väännetään keväällä uudella innolla. Pääsiäinen. Kevät, ah kevät.
"Onko tässä yksi keino rehtorien ja päiväkodin johtajien työtaakan helpottamiseen?!" Arvaa missä.
KOhta 3 on erittäin ajankohtainen tammikuussa - koskien uusia ekaluokkalaisia. Tässä ET-esittelyvideo uusi: https://www.youtube.com/watch?v=aX9KRQXLY74
Uskonto on ns. tietoaine ("oman" uskonnon opista) ja ET enemmän taitoaine, joka antaa eväitä oman katsomuksen rakeentamiseen.
On käynyt esiin, että seurakunnat bumppaavat "pikkukirkkoja" päväkoteihin joko sillä nimellä tai jollain muulla nimellä. Takana on kirkon jättiiso rahalllinen panostus "lapsi- ja nuorisotyöhön".
Tällä hetkellä koronavirusepidemia on sotkenut kirkkokuviot. Pääsiäissjumalanpalveluksia ei pidetä - eikä ehkä kevätkirkkojakaan. Ikövä kyllä kevätjuhlatkin saattavaat jäädä pitämättä., Lakkiaiset elokuulle?
Ykköseen voidaan vaikuttaa NYT. Ei "kevätkirkkoja". Ja ensi lukuvuonna ei uskonnolllisesti sitoouttavia tilaisuuksia. Vain ops:n mukaista toimintaa. Melko yksinkertaista. Ihan vaan viranomaisohjeen mukaan. Helppoa.
Kevätjuhlat on tarkotus pitää elokuussa! Kaikki lukiolaiset eivät tykkään, jos oppilaitoksen ylioppilasjuhla pidetään kirkossa, niin kuin esim. Turun eräässä lukiossa on tarkoitus tehdä.
Kohta 1) on nyt uudessa tilanteessa. Toukokuussa siis. Siitä suunta ensi lukuvuoteen. Sekä pohjalle koko ohjeistuksen uusimiseen.
Nyt toivotsaan OPH:lta selkeää ohjetta ensi lukuvuotreen. Sopimukset "joulukirkoista" ja "aamuhartauksisa" naftaliiniin, jos sellaisia jo tehty. TAi siis mieleuummin koskakoriin.
Oppilaitoksen yhdenvertaisuussuunnirrelma - tai tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma tai yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnirtelma - kattaa läpäöisyperiaatteella kaikki aiheet. Tai hipaisuperiaatteella.
Valitettavati helsinkiläistenkin koulujen yv-suunnitelmissa on ohitettu syrjimättömyys uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta.
Lasten erottamista kirkosta ET-opetukseen pääsyn mahdollisamiseksi voi madaltaa tieto siitä, että kaste jää kuulemma tavallaan voimaan, vaikka lapsi erotetaan kirkosta... Siis joissakin perheissä...