Jos lasten tappamisia ja vaimojen tappamisia verrataan keskenään, niin on tietenkin otettava huomioon tappojen määrän lisäksi se, kuinka paljon tapettavan ikäisiä lapsia on ajan jakson aikana maassamme, ja kuinka paljon aviopareja. kun nämä suhteutetaan keskenään, niin aiemmassa keskustelussa (Miksi naiset murhaavat lapsiaan?)Cisman esittämät luvut käyvätkin mielenkiintoisiksi. Kun vaimoja tapettiin 151, lapsia taas seuraavasti: Samalla aikajaksolla, eli kahdeksan vuoden aikana oli vanhempien surmaamia alle 15-vuotiaita lapsia 33 henkilöä, eli noin saman verran kuin puolison toimesta surmattuja miehiä, näistä oli 0-vuotiaita 9 henkilöä ja 1-4 vuotiaita 12 henkilöä.
Nyt voi helposti arvioida, että jos ihmiset ovat avioliitossa 40 vuotta, ja lasten tappoikä on vain 5 vuotta, niin lasten tappaminen on tosiasiassa suurempi ongelma kuin vaimojen tappaminen. (40/5)*33=264>151
Jos lapsen surmaajista puolet olisi äitejä, niin äidit tappaisivat suhteellisesti enemmän lapsiaan, kuin miehet vaimojaan.
http://www.stat.fi/tk/he/kuolemansyyt/kuolemansyyt_vaki valta.html
Nyt voi helposti arvioida, että jos ihmiset ovat avioliitossa 40 vuotta, ja lasten tappoikä on vain 5 vuotta, niin lasten tappaminen on tosiasiassa suurempi ongelma kuin vaimojen tappaminen. (40/5)*33=264>151
Jos lapsen surmaajista puolet olisi äitejä, niin äidit tappaisivat suhteellisesti enemmän lapsiaan, kuin miehet vaimojaan.
http://www.stat.fi/tk/he/kuolemansyyt/kuolemansyyt_vaki valta.html
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minusta jokainen liian aikanen kuolema, on väärin.
Oli sitten kuka tahansa se tappaja.
Tuskin kukaan on tullut ansainneeksi omaa murhaansa.
Mutta kun väkivaltaiset kuolemat ovat järkyttävä ongelma, niin niitä pitäisi vähentää. Ja ongelmia voidaan vähentää silloin, kun tiedetään mistä ne johtuvat.
Kun syitä etsitään, on hyvä tarkastella eri syitä väkivaltaan. Naiset lasten tappajina viittaisi siihen, että jokainen ihminen voi olla tappaja tietyssä tilanteessa, eikä tappaminen ole seurausta siitä, että yhteiskunta osoittaa roolimalleja väkivaltaan ja tappamiseen. Eli yleisellä keskustelulla miesten ja naisten asemasta ei välttämättä ole mitään vaikutusta perheessä tapahtuviin väkivaltakuolemiin, vaan kyse voi olla enneminkin mielenterveyden ja vaikean sosiaalisen tilanteen tuomista ongelmista.
Koska on psyykkisesti tasapainoton, ei siksi, että hän on mies?
Vanhempien toimesta surmattuja alle 15-vuotiaita lapsia oli 37, olin aiemmin jättänyt jonkun vuoden tai ikäryhmän pois.
Kaikenkaikkiaan vanhempien toimesta surmattiin 47 henkilöä, joista vanhin oli 45 - 49 vuotias.
Ikähän oli muuten 15 vuotta, ei viisi.
Nämä 151 henkilöä olivat puolison tai partnerin (ei siis ollut laskettuna vanhempien ja omien lasten tekoja) surmaamia naisia, eivät siis välttämättä vaimoja.
Tuskinpa muuten keskimääräinen suhde kestää 40 vuotta.
168 on kuitenkin suurempi kuin tapettujen naisten määrä.
No kuinkas faktuaalisena pidät lukua 40?
Eihän sen tarvitse yksi suhde olla, voi olla monta peräkkäin. Toisaalta kyseisinä vuosina pienten lasten ikäluokat olivat pieniä, mikä pitäisi myös ottaa huomioon.
Tuskin nämä naiset ehtivät suhtee(i)ssaan elää sitä 40 vuotta, heidäthän surmataan, joku voidaan surmata jo suhteen kestettyä vain pari kk.
Tietenkin naiset ovat paljon, paljon väkivaltaisempia kuin miehet - senhän näkee jo tilastoista ;)
... jos haluaa etsiä tosissaan runsaita lukumääriä , mitä tapettuihin lapsiin tulee, pitää mennä yli 200 vuotta taaksepäin, jolloin lasten "makaaminen" kuoliaiksi oli hyvin yleistä.
Kuitenkin, tuolloin olot olivat niin erilaiset, että tuolloisten kuolemien vertaaminen nykyisiin on itseasiassa pääosin vääryys niin tuolloisille kuin nykyisillekin äideille ja perheille.
jotkut haluavat rumemmiksi kieltämällä tai säännöstelemällä abortteja :( Miehen logiikkaa?
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta numeroina:
Lähde [Karkola, K. 2002. Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta [Kuopion Lastenlääkäripäivät 7.-8.11.2002], from http://www.saunalahti.fi/sly/]
Kuolemansyyt (luokat 1 ja 2; N 70)
pään ja kaularangan vammat...25
tukehduttaminen..............19
hukuttaminen.................15
muita........................11
.............................70
Aikaisemman pahoinpitelyn merkkejä oli 8 lapsessa
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta
ikä.......kpl......%
alle 1 v..113......39
1-4 v.....62.......21
5-9 v.....53.......18
10-14.....64.......22
yhteensä..292......100
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta, tekijä
Tekijä < 1v....1-4v....5-14v
äiti....73.....63......41
isä.....23.....29......53
muu.....4......8.......6
Parannusta on onneksi tapahtunut 1950-luvulla Suomessa kuoli väkivallan seurauksena 149 lasta, vuosina 1995-2001 kaksitoista. Heistä äidit surmasivat yhdeksän alle vuoden ikäistä lasta ja isät kolme.
Vieläkin suomi on lasten pahoinpitelyn ja kuolemien mustaa aluetta sivistysmaista. Asiasta julkaistiin taannoin UNICEF:n raportti.
UNICEF. (2003). Lapsiin kohdistuva pahoinpitely johtaa 3 500 kuolemantapaukseen vuosittain [Tiedote 15.9.2003], from http://www.unicef.fi/tiedotus/tiedote030918.shtml
Itse tutkimus:
UNICEF. (2003). UNICEF ´league table of child maltratment death rates in rich nations´, Innocenti report card issue 5, September 2003], from http://www.unicef-icdc.org/publications/pdf/repcard5e.pdf
Kellään ei ole siihen oikeutta, syitä voi olla taustalla, mutta tekoa ei pidä hyväksyä, niinkuin ei muussakaan väkivallassa. Vauva ainakin on täysin syytön siihen mitä hänelle tapahtuu. Ja väitän, että tässä ollee yksi lähde suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuuteen ja väkivallan ylisukupolvisuuteen.
noista lasten pahoinpitelyistä joitain muita lukuja (lähde Poliisi-lehti 2004):
Lapsiin kohdistuva pahoinpitely numeroina:
· Vuosittain Suomessa 200-300 lasta saa vaikean vamman, jonka epäillään syntyneen
pahoinpitelyn tuloksena. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 70 alle kouluikäiseen
lapseen kohdistunutta pahoinpitelytapausta.
· Vuosittain Suomessa kuolee 10-15 lasta väkivallan seurauksena (luku sisältää
itsemurhat).
· Vuosina 1970-1994 Suomessa menehtyi 292 lasta perheen sisäisen väkivallan uhrina (Vanamo ym. 2001). Johtava kuolinsyy lasten pahoinpitelyssä on Shaken baby –oireyhtymä, joka syntyy ravistelemalla vauvaa.
· On arvioitu, että kaikista lasten luunmurtumista 25 % ja palovammoista 10 % aiheutuu
pahoinpitelystä.
· Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain noin 550. Alle kouluikäisiin kohdistuvia seksuaalisia hyväksikäyttöjä tulee viranomaisten tietoon 30-40. Suurin osa tapauksista tapahtuu kodin seinien sisäpuolella.
Lisäisin tuohon vielä sen, että lapsen tippuminen portaista tai hoitopöydältä on tapauksia tutkivien mukaan tosi harvinaista, erityisesti silloin kun lapsi ei vielä juurikaan liiku.
Työnni puolesta tiedän myös, että erityisesti vauvojen törkeästä pahoinpitelystä valtaosa jää piiloon. Tutkimusten mukaan on hyvin ihmeellistä, että esimerkiksi samaan aikaan kun tiedetään omassa lapsuudessa koetun pahoinpitely- ja kaltoinkohtelutaiustan (jossa äidit useammin kuin isät kierrättävät tätä ilmiötä sukupolvisesti koska siihen ei juuri puututa ja taannoin mm. feministit yrittivät vaientaa jopa Ensi- ja turvakotien liittoa edes tutkimasta asiaa), yksinhuoltajuuden, hyvin nuoren synnytysiän, epävakaan tai impulsiivisen persoonallisuuden, sosiaalisen tuen puutteen, päihteidenkäytön yms. altistavan pahoinpitelyyn tapahtuu lapsen pahoinpitelyn selvittäminen oikeastaan vain niissä tapauksissa joissa mies on tekijänä, koska sosiaalitoimi jättää muissa tapauksissa asian sikseen. Porvoon esimerkki oli valaiseva esimerkki tästä surullisesta ilmiöstä.
Asia joka julkisuudessa aktiivisimmin vaietaan on esimerkiksi se, että pienten lasten raaoista pahoinpitelyistä suurin osa on surullista kyllä naisten tekemiä sekä jäävuoren huippuna olevien henkirikosten osalta naisten osuus tekijöistä on n. 80% alle nelivuotiaitten aineistossa joka on samalla lapsuuden vaihe jossa lapsella on suurin riski Suomessa kuolla.
Tästä vaetusta asiasta ja myös feminismin suhteesta siihen kirjoitti uusimmassa Psykologi lehdessä asiaa tutkinut Weizmann-Henelius, Ghitta. (2005). Naisten väkivaltarikokset kasvussa: Normien murtuminen ja päihteet taustalla. Psykologi, 1/2005, 11-13.
Hän toteaa muun muassa, että naisten väkivallasta puhutaan yhä avoimemmin kun naisten väkivaltarikollisuuden tilastot kasvavat. Samoin hän toteaa, että feministinen liike on korostanut, että väkivaltaiseen tekoon syyllistynyt nainen on aina uhri, mutta Ghitta Weizmann-Heneliuksen omat tutkimukset eivät tue tätä. Hän toteaa, että on suljettu silmät siltä, että naiset ovat voineet olla kotioloissa hyvinkin aggressiivisia.
Weizmann-Henelus pitää tärkeänä, että naisten riski väkivaltaisuuteen tunnistettaisiin ajoissa. Hän toteaa, että erityisesti terveys- ja sosiaalihuollon henkilöstön tulisi havaita merkit, jotka ennakoivat väkivaltaisuutta. Hän toteaa, että maassamme on koulutettu terveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan itsemurhan ennusmerkkejä ja että vastaavanlaisia interventiomalleja pitäisi kehittää moniongelmaisten väkivaltaisten ryhmille.
Nyt on on aika katkaista väkivallan kierteet myös Suomessa ja lopettaa myös väkivallan vaietuimmista muodoista vaikeneminen.
Eiköhän se miesten väkivaltaisuus olisi parempi ottaa ensimmäisenä listalle, jos väkivaltaiseen käyttäytymiseen halutaan yhteiskunnan taholta vaikuttaa. Naisen väkivaltaisuus kun on nyt kuitenkin ihan minoreteettista verrattuna ns. miesten..
Mistä siis tuli luku 80 %:a? Vuosilta 70 - 94?
O-4 vuotiaiden surmaajina olivat äidit vuosina 1996-2003 57 %:ssa tapauksissa.
Sanoit, että parannusta on tapahtunut 50-luvulta lähtien (mikä tietenkin hyvä asia), mutta samaan aikaan naisten väkivaltaisuus on noussut.
Eli tästä voisi päätellä, että naisten väkivaltaisuuksien lisääntyminen ei näy ainakaan surmattujen lasten määrissä.
Toisaalta onhan syntyvyyskin laskenut.
Mistä siis tuli luku 80 %:a? Vuosilta 70 - 94?
Kyllä, pääosin 25-vuoden jaksolta, 1970-1994.
O-4 vuotiaiden surmaajina olivat äidit vuosina 1996-2003 57 %:ssa tapauksissa.
Sanoit, että parannusta on tapahtunut 50-luvulta lähtien (mikä tietenkin hyvä asia), mutta samaan aikaan naisten väkivaltaisuus on noussut.
Pitää paikkansa, muistaakseni 60-luvulta tähän päivään n. 78%. Erityisesti kasvu näkyy muissa "Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset" -luokkaan kuuluvissa rikoksissa.
Eli tästä voisi päätellä, että naisten väkivaltaisuuksien lisääntyminen ei näy ainakaan surmattujen lasten määrissä.
Toisaalta onhan syntyvyyskin laskenut.
Kuten totesin, asiassa on tapahtunut edistymistä, muttei tarpeeksi ja lasten määrän (syntyvien ikäluokkien määrän) vaihtelu näkyy kuvaamallasi tavalla tuloksissa, mutten nyt ehdi kaivaa siihen lukuja. Ja onneksi jotain edistymistä on tapahtunut, muttei tarpeeksi.
Samoin absoluuttiset luvut tuskin tuovat mitään tärkeää, mikä on tärkeintä, että tähän vaiettuun aiheeseen herätään ja lapsen asemaa parannetaan riippumatta siitä kuka häntä pahoinpitelee.
Ohessa myös UNICEF:lta tuoretta tietoa jäävuoren huippuna olevan kuolemaan johtavan pahoinpitelyn ja muun pahoinpitelyn suhteista:
For every one death from maltreatment among children under the age of 15 years in Australia during 1999-2000 there were 150 cases of physical abuse that were substantiated following
investigation.
Tähän ongelmaan tulee siis herätä. Väkivalta ei saa olla mies-naisasia vaan jokainen väkivaltainen on sukupuolestaan riippumatta laitettava vastuuseen teostaan ja jos mahdollista ohjattava hoitoon jos siitä on suurella todennäköisyydellä apua.
Arvio kuolleiden lasten määrästä on aika alhainen, sillä pelkästään USA:ssa arvioidaan noin 3000 lapsen kuolevan vuosittain äitinsä toimesta. Kyse ei ole pelkästään vakivallalla tappamisesta, vaan saman verran lapsia kuolee neseen, ruuan tai lääkityksen ja hoidon puutteeseen.