Linuxista löytyi taas 85 haittaohjelmaa!

Aloittaja jatkaa vaan edelleen Windows puhelimen käyttöä.
Valitettavasti Linux-kauppaa ei ole olemassa.
Virusmap kertoo haittaohjelmatilanteen.

Hei haloo!! Tuossa on kyse Android sovelluksista, ei Linux -sovelluksista. Android -sovelluksilla ei ole yhtään mitään tekemistä Linuxin kanssa. Android ei edes ole Linux vaikka se käyttääkin muunnettua Linuxin ydintä. Pelkkä Linuxin käyttöjärjestelmäytimen käyttäminen ei tee Androidista Linux -tyyppistä käyttöjärjestelmää. Androidissa ei ole mitään muuta Linuxia kuin käyttöjärjestelmäydin ja muutama matalimman tason kirjasto.Kaikki muu Androidissa on nimenomaan sille tehtyä. Android koostuu Linuxin käyttöjärjestelmäytimestä ja Java -virtuaalikoneesta joka ajaa Android -tyyppistä Java-koodia. Linuxin käyttöjärjestelmäydintä lukuunottamatta käytännössä kaikki Androidissa on nimenomaan sille tehtyä Java-softaa. Android ei ole Linux tai Linux -tyyppinen käyttöjärjestelmä. Linux ei ole pelkkä käyttöjärjestelmäydin. Kun Linuxista puhutaan käyttöjärjestelmänä sillä tarkotetaan sitä kokonaisuutta, joka koostuu käyttöjärjestelmäytimestä ja sen ympärille rakennetusta systeemistä. Android ei ole käyttöjärjestelmänä Linux -tyyppinen.

Androidille tehdyt ohjelmat ovat nimenomaan Androidille tehtyjä Java-ohjelmia, joita Androidin Java-ajoympäristö ajaa. Android-ohjelmat ei ole millään muotoa millään tavalla Linux -sovelluksia. Ne on suunniteltu nimenomaan pelkästään Androidille käyttäen Androidin ohjelmointirajapintoja. Ne ei ole Linux -yhteensopivia sovelluksia eikä niitä voi sellaisenaan Linuxissa ajaa.Linuxille on tosin olemassa Android-ajoympäristö, joka mahdollistaa Android -sovellusten ajamisen Linuxissa (Anbox). Se löytyy myös Debianista. Linux siis pystyy ajamaan Android-sovelluksia nykyään erillisen Android -ajoympäristön avulla, mutta Androidilla ja Android -sovelluksilla ei siis ole mitään tekemistä Linux -tyyppisen käyttöjärjestelmän ja Linux -sovellusten kanssa.

Android käyttää nykyisellään Linuxin käyttöjärjestelmäydintä. Periaatteessa olisi kuitenkin täysin mahdollista, että Google tekisi Androidista version, joka käyttäisi esimerkiksi FreeBSD -käyttöjärjestelmäydintä. Pelkkä käyttöjärjestelmäytimen käyttäminen ei tee Androidista Linuxia ja esimerkiksi FreeBSD -ytimeen vaihtaminen ei tarkoittaisi etteikö kyseessä olisi edelleen Android. Googlen pitäisi tietenkin sovittaa Android uudelle käyttöjärjestelmäytimelle mikä vaatisi työtä, mutta koska Android vain käyttää Linuxin ydintä ja koostuu muuten kokonaan Androidille itselleen tehdystä koodista niin periaatteessa käyttöjärjestelmäytimen vaihtaminen olisi täysin mahdollista.

Eli on täysin harhaanjohtavaa levitellä väitteitä, että Androidin sovelluskaupasta löytyneet haittaohjelmat olisi jollakin tapaa Linux -sovelluksia ja että Android -sovelluskaupasta löytyneet haittaohjelmat ylipäätänsäkään Liittyisivät ylhtään mitenkään Linuxiin. Niillä ei ole yhtään mitään tekemistä Linuxin kanssa.

Lisäksi ketjuan aloittajan mainitsema "Linux -sovelluskauppa" on Googlen Android -sovelluskauppa, jolla ei myöskään ole yhtään mitään tekmistä Linuxin kanssa eikä siinä sovelluskaupassa ole ainuttakaan Linux -ohjelmaa.


En kertakaikkiaan ymmärrä miksi ihmisten pitää levitellä ketjun aloittaneen viestin tapaista hölynpölyä. Ja mikä siinä on, että kyseistä roskaa levittävä ihminen ei ilmeisesti edes ole yrittänyt ottaa asioista selvää ennen tuon lähettämistä?
T. miksuh

Toisin kuin Android Jollan kehittämä Sailfish on aidosti Linux -tyyppinen käyttöjärjestelmä. Sailfish on ihan oikeasti Linux. Nykyisellään isoista puhelinvalmistajista Sailfish on saatavilla Sonyn XPeria -sarjan älypuhelimille. Mielenkiintoisena yksityiskohtana se, että Huawei oikeasti harkitsi siirtymistä AndroidistaSailfishiin, mutta sitten he päätyivät kehittämään oman käyttöjärjestelmän muulta pohjalta. Siitä oli tänä kesänä uutisia, että Huawei harkitsee Sailfishin käyttöönottoa. Huawei harkitsi myös Aurora OS:n käyttämistä, Aurora OS perustuu Sailfishiin. Molemmissa tapauksissa se olisi ollut erinomainen uutinen Jollan kannalta. Jo se, että Huawei harkitsi Sailfishin ja siihen perustuvan Aurora OS:n käyttöönottoa Androidin sijasta on todella iso juttu Jollan kannalta, tuo osoittaa sen, että Sailfish alkaa herättää myös uurten valmistajien kiinnostuksen.

T. miksuh

typokorjaus:

"uurten valmistajien kiinnostuksen"" == "suurten valmistajien kiinnostuksen"

T. miksuh

Älä nyt viitsi, teet itsesi vain naurettavaksi noilla väitteilläsi, ilmeisesti nautit itsesi nolaamisesta? Ja millähän perusteella Linux -käyttäjien määrä muka putosi muutamaan tuhanteen? Tuokin väite on ihan täyttä hölynpölyä. En kertakaikkiaan ymmärrä mikä sinua riivaa.
Millanen ihminen pitää olla, että edes viitsii tai kehtaa kirjotella tollasta puppua ja ilmeisesti silkan riidan haastamisen takia?

Linux -käyttäjiä on paljon enemmän kuin mitä netissä aika ajoin olevat markkinaosuusuutiset väittää. Ja jos niiden uutisten perusteella pitäisi jokaiselle laskutaitoiselle ihmiselle olla täysin selvää, että väitteesi muutamasta tuhannesta on täysin naurettava.

Sitäpaitsi Linuxin käyttäjien tarkkaa määrää on täysin mahdoton selvittää. Ensinnäkin sen vuoksi, että Linux distroja on suuri määrä, ei ole olemasaa vain yhtä ainutta Linux -distroa vaan käyttäjät jakautuu monen eri distron kesken. Toki suurin osa käyttäjistä on jakautunut enimmäkseen suurimpien distrojen kuten Debian, Ubuntu, Linux Mint jne kesken. Mutta niitä suurimpia distrojakin on useita ja pienempiä on lukematon määrä.

Toisekseen Linux on ilmainen käyttöjärjestelmä ja Linux -distrojen asennuslevyt on vapaasti ladattavissa neistä. Linuxia ei tarvitse myöskään rekisteröidä mihinkään, eli kukaan ei pidä kirjaa siitä kuinka monta kertaa asennuslevyt on ladattu. Yksittäisen distron kehittäjät voisivat teoriassa mitata oman distronsa asennuslevyjen latauskertoja, mutta kuten sanottua Linux -distroja on paljon.

Linuxin saa asentaa samalta asennuslevyltä niin monelle tietokoneelle kuin haluaa. Eli voit ladata asennuslevykuvan kerran ja asentaa samalta asennuslevyltä Linuxin vaikka tuhansiin koneisiin. Eli asennuslevyjen latauskerrat ei kerro mitään siitä kuinka monelle koneelle linux on asennetu. Voit esimerkiksi asentaa omassa lähiverkossasi Debianin juuri niin monelle koneelle kuin haluat eikä se näy mitenkään ulospäin.
Myöskään Linux tietokoneiden päivityskerroista , ohjelmien asennuskerroista jne ei voi päätellä yhtään mitään. Esimerkiksi Debianilla on ympäri maailmaa kymmeniä peilipalvelimia, joita voi käyttää Debianin ja sen ohjelmien asentamiseen, päivittämiseen jne. Suuri osa Debianin peilipalvelimista on esimerkiksi yliopistojen ja yritysten ylläpitämiä. Jokaisen Debian käyttäjän ei siis tarvitse asentaaohjelmapaketteja Debianin omalta palvelimelta vaan käyttiksen ja ohjelmat voi asentaa ja päivittää myös peilipalvelimilta. Niinkin pienessä maassa kuin Suomessa on meilläkin kolme Debian -peilipalvelinta. Koska jokainen käyttäjä voi käyttää joko Debianin omaa palvelinta tai mitä tahansa peilipalvelinta käyttiksen ja sen ohjelmien asentamiseen ja päivittämiseen niin on täysin mahdotonta arvioida asennus ja päivitysmääriä.

Lisäksi esimerkiksi Debianin tapauksessa kuka tahansa voi myös pystyttää oman peilipalvelimen. Virallisten Debianin peilipalvelinten lisäksi onkin lukematon määrä yksityisessä käytössä olevia peilipalvelimia yrityksissä ja yksityisillä ihmisillä. Kuka tahansa oi perustaa oman peilipalvelimen omaan lähiverkkoon. Siltä peilipalvelimelta voidaan sitten asentaa ja päivittää käyttis ja ohjelmat verkon yli juuri niin monelle tietokoneelle kuin halutaan. Ulospäin ei näy mitenkään kuinka monta Debian -koneita on, ulos päin näyttää että käyttis, ohjelmat ja päivitykset ladataan vain yhden kerran kun todellisuudessa lähiverkossa voisi olla vaikka tuhansia Debian -koneita, jotka hakee päivitykset ja asennettavat ohjelmat jne paikalliselta lähiverkossa olevalta Debian -peilipalvelimelta. Eli esimerkiksi ohjelmien asentamisen ja päivittämisen tai käyttiksen asentamisen ja päivittämisen perusteella on täysin mahdotonta tehdä minkäänlaistia arvioita käyttäjien todellisesta määrästä. Edes Linux -distrojen kehittäjät eivät tiedä kuinka moni heidän distroaan käyttää, joten on täysin naurettavaa väittää itse sen asian tietävänsä tai kuvitella tekevänsä jotain käyttäjämääräarviointeja markkinaosuustutkimusta varten. Se on mahdotont, se ei yksinkertasesti onnistu koska Linuxia ei osteta tai rekisteröidä ja käyttiksen ja ohjelmien asennus sekä päivitysmääriä on mahdoton selvittää. Kun tähän vielä lisätään se, että Linux -distroja on paljon niin kaikenlaiset markkinaosuusarviot on pelkkää huuhaata.

Myöskään käytetyn webbiselaimen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Linuxissa käytettyjen webbiselainten kirjo on paljon suurempi kuin Windowsissa tai esimerkiksi MacOS:ssa. Samaten siis myös selainten user agent -tunnisteiden kirjo on paljon suurempi. Lisäksi Linux -käyttäjiä tietenkin kiinnostaa erityisesti Linuxiin liittyvät asiat, joten on josaain määrin epärealistista mitata käytettyjen selainten määrää sivustoilla joilla on vain vähän Linuxiin liittyvää asiaa ja enemmän Windows -juttua jne. Eri käyttäjäryhmät käyttää paljolti eri sivustoja. Toki yhteisiä sivustojakin tottakai on paljon, kuten sosiaalisen media, uutissivujen jne sivut. Mutta pitää muistaa, että kaikki ei käytä samaa sivua ja selainja useragentin voi vaihtaa.

T. miksuh

Sitäpaitsi jo pelkästään Debiania aktiivisesti kehittäviä kehittäjiä on tuhansittain ympäri maailmaa. Jo vuonna 2002 Debianin kehittäjiä oli yli 900 ja siitä on sentään jo 17 vuotta ja Debian on kasvanut sen jälkeen räjähdysmäisesti sekä käyttäjien, kehittäjien että distron sisältämän softan määrän ja tuettujen laitearkkitehtuurien osalta.

T. miksuh

Lisään vielä tähän sen, että Linuxin käyttö työpöytäkäytössä lisääntyy jatkuvasti,mutta palvelinkäytössä Linux onkin sitten täysin ylivoimainen. Siitä on ollut uutisia, että esimerkiksi 500 maailman nopeimmasta superkoneesta jokaikinen ajaa Linuxia. Siinä joukossa ei ole ainuttakaan Windows -konetta eikä ainuttakaan muutakaan käyttistä, ainoastaan Linuxia.

T. miksuh

Tulevaisuus on Unixin kaltaisten käyttisten. Windows on kymmenen vuoden päästä enää pelkkä kummajainen vanhusten muistoissa. Linux ei ole Unix, mutta se on Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä. MacOS on Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Sailfish on Linux-tyyppinen käyttöjärjestelmä.Android ei ole Linux, mutta käyttää Linuxin ydintä. iOS on Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. FreeBSD on Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Tizen on Linux-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Aurora OS on Linux-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Ja nyt Windows 10:ssä on siinäkin Linux systeemi ja MicroSoft on tuonut Windows 10:n paljon Linuxissa jo kauan olleita ominaisuuksia, jotka on aiemmin puuttunut Windowsista. Tuosta voi vain tehdä johtopäätöksen, että Unix ja Unixin kaltaiset käyttöjärjestelmät tulevat valtaamaan maailman.

Missähän vuodessa sinäkin taas elät. Linuxin käyttöjärjestelmäydin ei ole monoliittinen vaan modulaarinen. Linuxin käyttöjärjestelmäytimessä siirreyttiin käyttämään kernelimoduuleita jo ikuisuus sitten. Et ole ilmeisesti kuin parikymmentä vuotta jäljessä ajasta.

T. miksuh

Asia on ihan taatusti niin, että Linuxin kerneli ei ole monoliittinen vaan modulaarinen. Jos edes vähän vaivautuisit ottamaan selvää asiasta huomaisit, että Linuxin kernelissä siirryttiin käyttämään kernelimoduuleita jo ikuisuus sitten. Väite linuxin kernelin monoliittisuudesta on peräisin jostain vuosituhannen vaihteesta . 90 -luvulla ja vuosituhannen vaihteessa väitteessä vielä oli perää, mutta nykyään se on täysin perätön väite.

T. miksuh

Okei pitää korjata itseäni sikäli, että ei pidä antaa sanan monoliittisuus hämätä. Monoliittisuushan ei nimittäin tarkota sitä, että kerneli ei voisi olla myös modulaarinen. Kyllä voi olla. Kyse ei itseasiassa ole siitä onko kerneli modulaarinen vai ei, vaan ennemminkin siitä onko se mikrokeneli vai ei. Eli siis monoliittisessa kernelissä käyttöjärjestelmän palvelut ajetaan kokonaan samasaa kernel spacessa ja userspacessa ajetaan sovellukset.

Linux tapasi olla monoliittinen kerneli. Kernelimoduulien ja ajurien, sekä user spacessa toimivien tiedostojärjestelmäpalveluiden jne kuten fuse ja monen muun userspacen liittyvän kerroksen takia asia ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen enää, koska käyttöjärjestelmän palveluita ajetaan nykyään user spacessa ja lisäksi kernelissä siiryttiin modulaarisuuteen.

Periaatteessa tietty voidaan kutsua linuxin kerneliä esim modulaariseksi monoliittiseksi kerneliksi. Mutta mikään puhtaasti monoliittinen kerneli linuxin ydin ei enää ole ja linuxin kerneli nimenomaan on modulaarinen kerneli, johon voidaan ladata kernelimoduuleita ajonaikasiesti tarpeen mukaan minkä lisäksi niitä myös voidaan poistaa kernelistä. Tuo mahdollistaa linuxin kernelin käytön hyvinkin keveissä sulautetuissa järjestelmissä.

T. miksuh

Lyhyesti: Koettakaa jo vihdoin päättää, onko se android linuks vai ei.

Joo kyllähän nykyään monelle kernelipalvelulle on user space rajapinta,. Eli käyttöjärjestelmäpalvelu on jaettu kernel space ja user space komponenttiin. NFS -palveluakin voi nykyään ajaa täysin user spacessa, siihen on tarvittavat paketit.

Kyllähän noissa kaupoissa on jaettu haittaohjelmia
"Nyt ei mennyt putkeen Microsoft: Windows-sovelluskaupassa useita haittaohjelmia, poista nämä heti ......"
17.2.2019
Ei Microsoftkaan selviä puhtain paperein.

No voi jumalauta! Ensinnäkin kommentti johon vastasin väitti, että linux ei muka olisi modulaarinen, ihan varmasti on. Lisäksi kuten edellä sanoin linux ei ole monoliittinen siinä mielessä mitä se joskus oli. Lisäksi alkuperäinen kommentoija ilmeisesti kuvitteli, että monoliittinen ja modulaarinen on toisensa pois sulkevia asioita. Minä en missään kohta muuttanut mieltä ni, ainoastaan tarkensin kommenttiani.

Sitäpaitsi kukahan kusipää se oikein alkoikaan nimittelyn? En minä ainakaan. Minua on täysin turha rittää syytellä. Kyllä se oli joku ihan muu joka ketjussa alkoi luupäänimittelyn jne.

Sitäpaitsi sinun käytöksesi on kaikkea muuta kuin aikuismaista, sekä suorastaan kusipäistä. Oletko ehkä narsisti, joka näkee vika vain muissa muttei omissa kommenteissaan? Kyllä tuo sun käytöksesi on melkoisen tökeröä.

T. miksuh

Heinäkuu 2019.
Windows 87.48%
Mac OS 9.71%
Linux 2.18%
Chrome OS 0.36%
Unknown 0.26%
BSD 0.01%

Tarvitseeko muuta sanoa?

Älä nyt viitsi. Se Se ei ole mikään termi vaan silkkaa typerää nimittelyä. Ja jos joku alkaa nimittelemään toisia luupääksi jne niin sitten kyseisen ihmisen on ihan turha alkaa itkemään jos häntä sanotaan kusipääksi. Kyllä kyseinen ihminen voi sillon syyttää vain ja ainoastaan itseään. Mutta tietenkin niinhän se on, että narsistiset ihmiset ei näe mitään vikaa omassa käytöksessään, ainoastaan muiden käytöksessä.

Ja kuten olen jo aiemmin sanonut niin hän jolle vastasin ei ollut oikeasssa ja hänen kommenttinsa oli harhaanjohtava.

T. miksuh

Kyllä asia on niin, että jos joku alkaa nettikeskusteluissa nimittelemään toista, niin sitten on ihan turha itkeä jos saa samalla mitalla takaisin. Mitäs alkoi nimittelemään, saa syyttää ihan itseään. Kukaan ei pakota ketään nimittelemään ketään asiattomasti, se on oma valinta ja sitten on kyllä ihan turha itkeä jos joutuu itse saman kohteeksi. Eli kaikki paras on olla edes alottamatta, jos ei sitten kestä sitä että saa takaisin samalla mitalla.

T. miksuh

Älkää lähtekö ruokkimaan trolleja tällä palstalla. Apua aloittelijalle ja sodat - palstat joutuu jo nyt suodattamaan pois näkyvistä kun niistä esille nousee vain puhdasta roskaa sisältäviä mölöketjuja.

Kun näette jonkun trollaavan täällä tai ubuntu - palstalla niin jättäkää trolli vastailemaan itselleen. Muuten olette avustamassa näidenkin palstojen pilaamista.

Trojanit ovat "suosittuja" nykyään mikäli uskomme F-secure Virusmappia.

Tuli linukseen virus! Poistan heti.