Mulla on alkanut n kuukausi sitten pään vapina. Ihmiset ovat siitä tulleet sanomaan että sun pää nykii. N puoli vuotta olen syönyt olanzapiinia mietin että voikohan olla sen haittavaikutus onko kellään kokemusta? Muina lääkkeinä myös ketipinor ja opamox, olleet jo 2 vuotta. Tää on todella häiritsevää varsinkin kun muut tulleet siitä sanomaan.
Pään tärinä mistä (lääkkeestä) johtuu?
Anonyymi
10395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suorasukaisesti kirjoitan, mutta parkinsonin tautiin ehkä viittaisi. Lääkärintutkimus asian sinulle selvittää. Jos sinulla on varaa, niin mene yksityiselle vastaanotolle.
Nyt tällä viikolla minullakin eläkemiehenä hiljainen vapina on lisääntynyt. En säästä itseäni. Kyllä tämä parkinsonin taudin alkuaskeleita on. Arttu 79v.
Olanzapiini saattaa vaikuttaa hermostoon eli voi tulla nykimistä vaikka minne. Mutta ei sitä pysty suoralta kädeltä sanomaan että juuri siitä johtuisi. Itselläni on ilmeisesti monien vuosien psyyke lääkkeiden käytön takia tullut monihermosairaus tai on ainakin vaikuttanut osittain sairauden syntyyn. Tiedän vuosien varrelta että psyyke lääkkeet ovat tehneet ihmisille pakkoliikkeitä ja kaikenlaisia lihasvetoja ym. sivuvaikutuksia. Sitä on vain kovin hankala selvittää mistä johtuu kun etenkään lääkkeitä määräävät lääkärit eivät välttämättä myönnä kaikkia mahdollisia haittoja.
Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset
Lihasjäykkyys ja pakkoliikkeet
Etenkin perinteiset mutta osin myös uudemmat psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa suuremmissa annoksissa lihasjäykkyyttä tai erilaisia pakkoliikkeitä eli ekstrapyramidaalioireita. Lääkehoidon alkupäivinä tai viikkoina ilmenevät ekstrapyramidaalioireet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parkinsonismioireet, akuutit dystoniat sekä motorisena levottomuutena ilmenevä akatisia.
Parkinsonismille on ominaista lihasjäykkyys, kasvojen ilmeettömyys, lepovapina, lihasten jäykkyys, köpöttävä kävely, psykomotorinen hidastuminen ja joskus myös tunteiden latistuminen.
Akuutit dystoniat ovat kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kouristustiloja, jotka voivat olla kivuliaita ja pelottavia. Niitä esiintyy tyypillisesti lääkehoidon alussa.
Akatisiaa eli pakonomaista motorista levottomuutta esiintyy etenkin perinteisiä pienannoslääkkeitä sekä risperidonia käytettäessä, jos lääkkeen annos on liian suuri tai sitä suurennetaan liian nopeasti. Lääkärin tulee tietää, mikäli potilas kärsii psykoosilääkehoidon aikana motorisesta levottomuudesta.
Akuutteja ekstrapyramidaalioireita ilmenee herkemmin käytettäessä perinteisiä psykoosilääkkeitä. Niitä voi esiintyä myös risperidonin ja osin olantsapiinin käytön yhteydessä, jos käytetty annos on liian suuri. Sen sijaan ketiapiinia, klotsapiinia, tsiprasidonia ja aripipratsolia käytettäessä ekstrapyramidaalioireita ilmenee vain lievinä tai ei lainkaan. Siksi ne ovat ensisijaisia lääkkeitä Parkinsonin sairaudesta kärsivien iäkkäiden henkilöiden psykoosien hoidossa.
Hyvin kiusalliset ekstrapyramidaalioireet hoidetaan lyhytjaksoisesti annetuilla parkinsonlääkkeillä (esimerkiksi biperidiini). Motorinen levottomuus eli akatisia lievittyy antikolinergisten lääkkeiden lisäksi myös beetasalpaajilla (esimerkiksi propranoli) tai bentsodiatsepiineilla. Myös akuutteja dystonioita voidaan hoitaa bentsodiatsepiineilla.
Ekstrapyramidaalioireita aiheuttaneen lääkkeen annosta tulee pienentää. Mikäli lääkeannoksen pienentäminen ei poista ekstrapyramidaalioireita tai lääkkeen teho heikkenee riittämättömäksi, lääke vaihdetaan toiseen.
Ihmettelin jo 90-luvun alussa kun olin psykiatrisessa hoidossa ensimmäisen kerran ja näin kuinka osa potilaista kulki pää kenossa, johtuen niskan vedosta, ja heille syötettiin vain jotain lääkettä jonka piti poistaa sivuvaikutuksia. Olisi ollut paljon viisaampaa ottaa koko oireita aiheuttava lääkitys pois ja vaihtaa tilalle toinen. Enkä yhtään ihmettele että vuosien käytön jälkeen saattaa hermostovaikutuksia esiintyä kun jo käytön aikana aiheuttavat vaikka mitä.
Kiitos vastauksista. Varaan huomenna lääkärille ajan niin selviää , epäilisin että johtuu tuosta olanzapiinista.. Toivottavasti ei mitään alkavaa parkinsonismia.
Se riippuu täysin tarpeesta kannattaako käyttää. Joihinkin sairauksiin ne ovat hyvänä apuna ainakin alkuvaiheessa. Itse niitä käytin yli kymmenen vuotta isoja määriä ja olin ihan pihalla, tosin join samaan aikaan jatkuvasti alkoholia. Nykyään olen siitä syystä aika lääkekielteinen koska olen jo usean vuoden ajan ollut ilman lääkkeitä ja saan olla ns. selvin päin. Tämä on mukavampi olotila. Mutta niinkuin mainitsin niin voi olla joissain tilanteissa ihan tarpeellista ottaa lääkitys avuksi.
Kyllä se kun kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa niin on syötävä lääkkeitä.. Toivoisin kyl olanzapiinin tilalle jonkun muun vetää ihan zombiksi ja läheiset sanoneet että oon muuttunut ihan eri ihmiseksi. Viihtyy vaan sohvalla ja töissä siinä ne päivät meneekin. Tullut myös "tunteeton" olo.
On totta että nuo lääkkeet aiheuttavat tunneköyhyyttä. Itse en ennen osannut oikeastaan kuin itkeä ja nauraa eikä sekään tainnut tulla suoraan sydämestä. On varmasti muitakin vaihtoehtoja kokeiltavissa Olanzapiininn tilalle. Oikeastaan ihmettelen kuinka sinulle on sitä määrätty vaivaasi koska se on enemmänkin psykoosilääke.
www.madinfinland.org/psykoosilaakkeet/
Psykoosilääkkeiden käyttö on ollut viime vuosina kasvussa. On arvioitu, että noin 200 000 suomalaista käyttää psykoosilääkkeitä, ja syntymäkohorttia 1997 seuranneen tutkimuksen perusteella psykoosilääkkeiden määrääminen on ulottunut Suomessa koskemaan laajamittaisesti myös lapsia. Itse asiassa niin sanotuista psykoosilääkkeistä on tullut yleislääkkeitä, joita määrätään monenlaiseen tarkoitukseen, kuten hankaliksi koettujen vanhusten ja lasten rauhoittamiseen. Tämän taustalla on se tosiasia, että psykoosilääkkeillä ei ole minkäänlaista erityistä vaikutusta psykoosiin. Kyse on todellakin yleislääkkeistä, jotka oli otettu ensin käyttöön leikkauspotilaiden rauhoittamiseksi, minkä jälkeen ne siirtyivät psykiatriaan voimakkaina rauhoittajina, jotka tuottivat potilaille lobotomiaa vastaavan tilan.
Se on kyllä niin totta että ne ei auta psykoosiin, päinvastoin ne ylläpitävät sellaista epätodellista olotilaa. Itse palasin takaisin maan pinnalle kun lopetin lääkkeet.