Olen huomannut monien ihailevan ns. elokuvamaisuutta myös videolla. On sitten heillä oikein tavoitteena 24 fps ja mahdollisimman alhainen syväterävyys, eli se, että kohde "eristetään" taustasta.
Ei tuosta 24 fps:n naurettavuudesta sen enempää, muuta kuin että on vain historiallinen kompromissi, jotta elokuvakelat ei olisi painaneet aivan mahdottomia.
Mutta se syväterävyys sitten.
Jokainen jolla on silmät päässään, ymmärtää, että mainittu kohteen "eristäminen" on ihmissilmälle jokseenkin luonnotonta.
Ihmissilmällä on hyvin laaja syväterävyys. Kun katsoo metrin, kahden metrin, tai viiden metrin päähän, niin kyllä se äärettömyyskin pakkaa näkymään yhtä terävänä kuin katseltu kohde.
Alhainen syväterävyys kameroiden, kaukoputkien yms. optisten laitteiden tuottamana ei ole muuta kuin artefakti, ja tekninen rajoite. Voihan olla että se on esteettisesti viehättävää joidenkin mielestä, mutta siltikin kyseessä on vain artefakti.
Alhainen syväterävyys luonnotonta
8
143
Vastaukset
- Anonyymi
Ei elokuvan tarkoitus ole matkia ihmissilmän ominaisuuksia. Pienelle syväterävyydelle löytyy paljon perusteita niin kuvakerronnan, leikkauksen kuin estetiikankin saralta.
- Anonyymi
Kyllä on kyseessä artefakti, samoin kuin takaperin pyörivät kärrynpyörät ja pikimustat varjot lännenelokuvissa.
- Anonyymi
Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.
Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.
Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).
Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.
Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.
Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).
Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.Niin, tämä eri kohteiden erikseen "skannaaminen" yksi kerrallaan luonnollisesti sisältää sen, että silmä myös tarkentaa kulloiseen kiinnostuksen kohteeseen sekä "säätää valotuksen" sen mukaan. Tämä on kikka, millä näköaistiin on saatu paljon suurempi valotusvara kun valokuviin.
No, HDR kuvat kyllä pystyy samaa ja ihan samalla periaatteella - valossa ja varjossa olevat kohteet valotetaan erikseen ja yhdistetään samaan kuvaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.
Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.
Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).
Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia."Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."
Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.
Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.
Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."
Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.
Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.
Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.> Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.
Reunaosat eivät itse asiassa näe muuta kuin liikkuvat kohteet. Näkökentän laajuus on yllättävän iso, melkein puolipallo... pl. poskipäiden yms. aiheuttamat katveet. Jos tuijottaa suoraan eteenpäin, ojentaa kädet suorina sivuille ja heiluttelee sormiaan, niin näkökentän reunoilla pitäisi näkyä jotain...
Tarkan näön alue, mikä myös värejä aistii, on hyvin kapea ja siinä mielessä verrattavissa teleobjektiiviin.
Kuulemma tämä keskiosakaan ei oikeasti rekisteröi liikkumattomia kohteita ts. näköhavainto hiipuu, jos silmien mikroliikkeet ehkäistään. Liikkumattomat kohteet nähdään, koska liike saadaan aikaan näillä tiedostamattomilla silmien liikkeillä (kohteen "skannaus").
- Anonyymi
Silmän "kennokoko" on kaiken lisäksi lähempänä kuluttajaluokan videokameran kennokokoa kuin järjestelmäkameran.
- Anonyymi
Vanhusten silmät on sitten enimmäkseen kuin fix-focus kameroita joiden linssiä on santapaperilla hinkattu, eli kun on se kaihi. Lukulasit on hommattava. Ja kaihileikkauskin olisi paikallaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 521837
- 621772
SDP:n lyhyt selviytymisopas
1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p111317- 611121
- 491084
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?41775Nanna Karalahti :Paljastus bisneksistä Jere Karalahden kanssa!
Ottanut yhteyttä seiskalehden toimittajaan ja kertonut totuuden yhteisestä Herotreeni-nimisestä verkkovalmenuksesta.118637Toivoisitko
Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit86630Sotekeskus
Aloite on hyvä, kiitokset siitä. Mutta jos olette yhtään seuranneet hyvinvointialueen kokouksia niin sehän on jo nuijit32607- 38566