Alhainen syväterävyys luonnotonta

Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

Anonyymi kirjoitti:

Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

Lue lisää

Niin, tämä eri kohteiden erikseen "skannaaminen" yksi kerrallaan luonnollisesti sisältää sen, että silmä myös tarkentaa kulloiseen kiinnostuksen kohteeseen sekä "säätää valotuksen" sen mukaan. Tämä on kikka, millä näköaistiin on saatu paljon suurempi valotusvara kun valokuviin.

No, HDR kuvat kyllä pystyy samaa ja ihan samalla periaatteella - valossa ja varjossa olevat kohteet valotetaan erikseen ja yhdistetään samaan kuvaan.

Anonyymi kirjoitti:

Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

Lue lisää

"Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.

Anonyymi kirjoitti:

"Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.

Lue lisää

> Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

Reunaosat eivät itse asiassa näe muuta kuin liikkuvat kohteet. Näkökentän laajuus on yllättävän iso, melkein puolipallo... pl. poskipäiden yms. aiheuttamat katveet. Jos tuijottaa suoraan eteenpäin, ojentaa kädet suorina sivuille ja heiluttelee sormiaan, niin näkökentän reunoilla pitäisi näkyä jotain...

Tarkan näön alue, mikä myös värejä aistii, on hyvin kapea ja siinä mielessä verrattavissa teleobjektiiviin.

Kuulemma tämä keskiosakaan ei oikeasti rekisteröi liikkumattomia kohteita ts. näköhavainto hiipuu, jos silmien mikroliikkeet ehkäistään. Liikkumattomat kohteet nähdään, koska liike saadaan aikaan näillä tiedostamattomilla silmien liikkeillä (kohteen "skannaus").