Alhainen syväterävyys luonnotonta

Anonyymi

Olen huomannut monien ihailevan ns. elokuvamaisuutta myös videolla. On sitten heillä oikein tavoitteena 24 fps ja mahdollisimman alhainen syväterävyys, eli se, että kohde "eristetään" taustasta.

Ei tuosta 24 fps:n naurettavuudesta sen enempää, muuta kuin että on vain historiallinen kompromissi, jotta elokuvakelat ei olisi painaneet aivan mahdottomia.

Mutta se syväterävyys sitten.

Jokainen jolla on silmät päässään, ymmärtää, että mainittu kohteen "eristäminen" on ihmissilmälle jokseenkin luonnotonta.

Ihmissilmällä on hyvin laaja syväterävyys. Kun katsoo metrin, kahden metrin, tai viiden metrin päähän, niin kyllä se äärettömyyskin pakkaa näkymään yhtä terävänä kuin katseltu kohde.

Alhainen syväterävyys kameroiden, kaukoputkien yms. optisten laitteiden tuottamana ei ole muuta kuin artefakti, ja tekninen rajoite. Voihan olla että se on esteettisesti viehättävää joidenkin mielestä, mutta siltikin kyseessä on vain artefakti.

8

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei elokuvan tarkoitus ole matkia ihmissilmän ominaisuuksia. Pienelle syväterävyydelle löytyy paljon perusteita niin kuvakerronnan, leikkauksen kuin estetiikankin saralta.

    • Anonyymi

      Kyllä on kyseessä artefakti, samoin kuin takaperin pyörivät kärrynpyörät ja pikimustat varjot lännenelokuvissa.

      • Anonyymi

        Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

        Niin, tämä eri kohteiden erikseen "skannaaminen" yksi kerrallaan luonnollisesti sisältää sen, että silmä myös tarkentaa kulloiseen kiinnostuksen kohteeseen sekä "säätää valotuksen" sen mukaan. Tämä on kikka, millä näköaistiin on saatu paljon suurempi valotusvara kun valokuviin.

        No, HDR kuvat kyllä pystyy samaa ja ihan samalla periaatteella - valossa ja varjossa olevat kohteet valotetaan erikseen ja yhdistetään samaan kuvaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

        "Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

        Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

        Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

        Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

        Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.

        > Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Reunaosat eivät itse asiassa näe muuta kuin liikkuvat kohteet. Näkökentän laajuus on yllättävän iso, melkein puolipallo... pl. poskipäiden yms. aiheuttamat katveet. Jos tuijottaa suoraan eteenpäin, ojentaa kädet suorina sivuille ja heiluttelee sormiaan, niin näkökentän reunoilla pitäisi näkyä jotain...

        Tarkan näön alue, mikä myös värejä aistii, on hyvin kapea ja siinä mielessä verrattavissa teleobjektiiviin.

        Kuulemma tämä keskiosakaan ei oikeasti rekisteröi liikkumattomia kohteita ts. näköhavainto hiipuu, jos silmien mikroliikkeet ehkäistään. Liikkumattomat kohteet nähdään, koska liike saadaan aikaan näillä tiedostamattomilla silmien liikkeillä (kohteen "skannaus").


    • Anonyymi

      Silmän "kennokoko" on kaiken lisäksi lähempänä kuluttajaluokan videokameran kennokokoa kuin järjestelmäkameran.

    • Anonyymi

      Vanhusten silmät on sitten enimmäkseen kuin fix-focus kameroita joiden linssiä on santapaperilla hinkattu, eli kun on se kaihi. Lukulasit on hommattava. Ja kaihileikkauskin olisi paikallaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      43
      2240
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      52
      1759
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      41
      1563
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      44
      1520
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      4
      1475
    6. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      8
      1454
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      5
      1451
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      4
      1375
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      6
      1294
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      9
      1253
    Aihe