Alhainen syväterävyys luonnotonta

Anonyymi

Olen huomannut monien ihailevan ns. elokuvamaisuutta myös videolla. On sitten heillä oikein tavoitteena 24 fps ja mahdollisimman alhainen syväterävyys, eli se, että kohde "eristetään" taustasta.

Ei tuosta 24 fps:n naurettavuudesta sen enempää, muuta kuin että on vain historiallinen kompromissi, jotta elokuvakelat ei olisi painaneet aivan mahdottomia.

Mutta se syväterävyys sitten.

Jokainen jolla on silmät päässään, ymmärtää, että mainittu kohteen "eristäminen" on ihmissilmälle jokseenkin luonnotonta.

Ihmissilmällä on hyvin laaja syväterävyys. Kun katsoo metrin, kahden metrin, tai viiden metrin päähän, niin kyllä se äärettömyyskin pakkaa näkymään yhtä terävänä kuin katseltu kohde.

Alhainen syväterävyys kameroiden, kaukoputkien yms. optisten laitteiden tuottamana ei ole muuta kuin artefakti, ja tekninen rajoite. Voihan olla että se on esteettisesti viehättävää joidenkin mielestä, mutta siltikin kyseessä on vain artefakti.

8

<50

    Vastaukset

    • Ei elokuvan tarkoitus ole matkia ihmissilmän ominaisuuksia. Pienelle syväterävyydelle löytyy paljon perusteita niin kuvakerronnan, leikkauksen kuin estetiikankin saralta.

    • Kyllä on kyseessä artefakti, samoin kuin takaperin pyörivät kärrynpyörät ja pikimustat varjot lännenelokuvissa.

      • Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

        Niin, tämä eri kohteiden erikseen "skannaaminen" yksi kerrallaan luonnollisesti sisältää sen, että silmä myös tarkentaa kulloiseen kiinnostuksen kohteeseen sekä "säätää valotuksen" sen mukaan. Tämä on kikka, millä näköaistiin on saatu paljon suurempi valotusvara kun valokuviin.

        No, HDR kuvat kyllä pystyy samaa ja ihan samalla periaatteella - valossa ja varjossa olevat kohteet valotetaan erikseen ja yhdistetään samaan kuvaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puupäät luulevat, että näköaisti on kamera.

        Puupäät eivät ymmärrä, että se mitä "näemme" on todellisuudessa aivoissa ylläpidettävä (3D) malli ympäristöstämme. Tarkan näön alue on todella kapea ja skannaa & päivittää automaattisesti (silmien tiedostamattomat liikeet) kiinnostavia kohteita.

        Valo- ja elokuvissa yritetään tavoitella samaa vaikutelmaa huomion keskittymisestä johonkin tämän syväterävyyden avulla. Vrt. kun reaalimaailmassa keskittyy johonkin, niin lähiympäristössä voi tapahtua jotain, mikä jää ihan kokonaan rekisteröitymättä, vaikka onkin periaatteessa aivan helposti nähtävissä. Vaan jos ei ao kohdetta "skannata", niin se on "näkymätön" (koska ei sisälly aivojen mallinnukseen).

        Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa. Ehei, se, että sekä lähellä että kaukana olevat kohteet "nähdään" tarkasti johtuu siitä, että se mitä näemme on em. aivoissa luotu malli, jossa on yhdistetty silmien erikseen "skannaamia" kohteita. Vrt. makrokuvauksessa käytettävä "stacking" missä syväterävyyttä kasvatetaan yhdistämällä eri etäisyyksille tarkennettuja kuvia.

        "Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

        Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

        Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Puupäät eivät tätä tajua, vaan luulevat, että ihmissilmä näkee kaiken ja tarkasti ja yhtä aikaa."

        Tarkan näön ala on ihmisellä syvä jo pelkästään silmän pienen "kennokoon" takia.

        Mutta samalla se tarkan näön ala on ihmisellä hyvin pieni suhteessa verkkokalvon kokoon. Se kattaa vain verkkokalvon keskiosan. Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Enimmäkseen kyllä on niin, että emme näe mitä näemme vaan näemme mitä luulemme.

        > Verkkokalvon reunaosat ei näe värejä eikä tarkasti mitään yksityiskohtia.

        Reunaosat eivät itse asiassa näe muuta kuin liikkuvat kohteet. Näkökentän laajuus on yllättävän iso, melkein puolipallo... pl. poskipäiden yms. aiheuttamat katveet. Jos tuijottaa suoraan eteenpäin, ojentaa kädet suorina sivuille ja heiluttelee sormiaan, niin näkökentän reunoilla pitäisi näkyä jotain...

        Tarkan näön alue, mikä myös värejä aistii, on hyvin kapea ja siinä mielessä verrattavissa teleobjektiiviin.

        Kuulemma tämä keskiosakaan ei oikeasti rekisteröi liikkumattomia kohteita ts. näköhavainto hiipuu, jos silmien mikroliikkeet ehkäistään. Liikkumattomat kohteet nähdään, koska liike saadaan aikaan näillä tiedostamattomilla silmien liikkeillä (kohteen "skannaus").


    • Silmän "kennokoko" on kaiken lisäksi lähempänä kuluttajaluokan videokameran kennokokoa kuin järjestelmäkameran.

    • Vanhusten silmät on sitten enimmäkseen kuin fix-focus kameroita joiden linssiä on santapaperilla hinkattu, eli kun on se kaihi. Lukulasit on hommattava. Ja kaihileikkauskin olisi paikallaan.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ohisalo: paperittomille työlupa jonon ohi

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1883695a-f66c-488e-a622-ac181f96a0ff Miten on mahdollista, kaikki uutisointi mikä liittyy Ohisaloon on negatiiv
      Maailman menoa
      225
      4458
    2. Hallitus halveksii Suomen nuoria

      Suomessa on kymmeniä tuhansia suomalaissyntyisiä nuoria, joilla ei ole koulutusta. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta nämä nuoret saataisiin
      Maailman menoa
      103
      1440
    3. Helsingissä Oodissa puukotus tekijä poistunut paikalta ei vaaraa !

      No nyt noita kulttuuritekoja tehdään jo oikessa ympäristössään kirjastossa. Että silleen. ILtalehti.
      Maailman menoa
      124
      1135
    4. Maisa ei ollut onnellinen Jari-Matin kanssa

      Mutta Mikon kanssa kaikki sujuu hienosti ja kumpikin rakastaa toisiaan ♥️
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      732
    5. Martina Puman tapahtumassa Lontoossa

      Hangossa vietetyn viikonlopun jälkeen Martina lensi tänään Lontooseen, missä hän osallistuu saksalaisen Puma-brändin tapahtumaan. Pumahan on saksalain
      Kotimaiset julkkisjuorut
      89
      557