"A-a-avioliitto, a-a-aviolitto", se sähisee. Sen tunnistaa siitä ettei sillä ole lainkaan sydäntä eikä rakkautta lähimmäistä ihmistä kohtaa vaan ainoastaan pahansuopaa vihaa ja katkeruutta. Jeesus sanoi ettei ihmistä saastuta se mikä menee suusta sisään vaan se mikä tulee suusta ulos.
Paratiisissa luikertelee käärme
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos sun paratiisi on sodoma ja gomorra jossa leviää kulkutaudit ja ällöttävät pride partyt ja iljettävä haureus on valloillaan niin sun mielestä totuuden sanaa avioliiton pyhyydestä ja seksin välttämisestä avioliiton ulkopuollella hyveenä on kauhistus.
Jos Jumala (peitenimi) teki ihmisen omaksi kuvakseen, jonka väitetään olevan läpeensä paha ja syntinen ihminen huijaamalla niin ällöttävä ihminenhän näkee ällyttävää sodomaa ja gomorraa ja kaikkea saastaista saastaisella omalla mielellään.
Psykologinen totuushan on, että ihminen pystyy vain näkemään sitä mitä hän itse on. Vanha kansakin jo tämän tiesi sanoessaan, että vain varas varasta pelkää.
Raamattu ei puhu sanallakaan nykyisenlaisesta avioliitosta. Nykyaikainen avioliitto on instituutio joka sai nykyisen muotonsa vasta 1900-luvulla, mutaa jonka juuret on jo 1800-luvun kuninkaalisissa häistä joita tavallinen "köyhä" työläiskansa halusi imitoida. En siksi näe avioliitossa mitää pyhää enkä sakramenttaalista. Vielä parisataa vuorta sitten avioliitoo oli kahden suvun välillä solmittu kauppa jossa morsian myytiin sulhasen suvulle ja sulhanen maksoi morsiammesta hyvitykseksi myötäjäiset. Kun kauppa oli tehty ja pari tullut naimaikään käytiin papilta vielä hakemassa siunaus onnen toivotukseksi, jotta kaikki tässä järjestetyssä liitossa sujuisi hyvin. Tosin pappia ei aina tarvittu vaan sänkyyn saatettiin hypätä heti kun sykukypsyys oli saavutettu sillä kirkon rinnalla ihmiset yhä uskoivat muihin onnea tuoviin rituaaleihin. Kansalle merkittävin osa on aina kuitenkin ollut sulhasen kotipuolessa pidettävät riettaankin ja estottoman puoleiset hääjuhlat. Näiden juhlien ja niihin liittyvien tapojen uskotaan periytyvän Suomessa jo ns. kalevalaiselta ajalta eli myöhäisroomalaiselta rautakaudelta ja vikkiknkiajalta. Näyttävästi sillä, kuka järjestää suurimmat ja näyttävimmät juhlat on ollut aina yhtä suuri merkitys kuin sillä kuka tuo hienoimman ja suurimman lahjan. Ja kuten on tärkeintä kaikissa suomalaisissa kansanjuhlissa, niin tärkeää on ollut myös se ettei olut ja ruoka lopu missäänvaiheessa kesken vaan sitä riittää niin kauan kuin juhlaväki ja vieraat jaksavat niitä kurkusta alas mätää. Mutta juu, historia tosiaan on oikeasti mielenkiintoista ja jännää jos siihen vain jaksaa paneutua ja otta asioista selvää.
Toisaalta uskovaiset puhuvat paskaa, joten käy se niinkin päin.
Todistakaa ensin että Jeesus on kiistatta olemassa. Pitäkää vaikka promotiotilaisuus jossa Jeesus tulee pitämään puheen koko median ja maailman edessä. Mietitään ja puhutaan näistä asioista vasta sitten.