Kolonisaatio tuhosi kymmeniä miljoonia intiaaneja

Amerikan kolonisaatio tappoi 56 miljoonaa intiaania – joukkotuho oli niin totaalinen, että se muutti ilmastoa Euroopassa asti ja aiheutti pienen jääkauden

JULKAISTU 02.02.2019 14:04
Amerikan kolonisaatio tappoi niin monta intiaania, että epäsuorana seurauksena maapallon ilmasto muuttui.

Tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaisten Amerikan kolonisaatio johti niin monen intiaanin kuolemaan, että se muutti ilmastoa kylmemmäksi. University College London -yliopiston tutkimuksesta uutisoivat muun muassa The Guardian ja CNN.

Eurooppalaiset uudisasukkaat tappoivat noin 56 miljoonaa intiaania 1600-lukuun mennessä. Suuria määriä intiaaneja menehtyi paitsi konfliktien myös eurooppalaisten levittämien tautien seurauksena.

"Ensimmäinen merkittävä muutos kasvihuonekaasuissa"
Näin ollen laajoja alueita viljelysmaata hylättiin, mikä johti uudelleen metsittymiseen. Uusi puusto sekä muu kasvillisuus puolestaan laskivat hiilidioksidin määrää. Tämän seurauksena maapallon ilmasto viileni keskimäärin 0,15 celsiusastetta 1500-luvun lopun ja 1600-luvun aikana.

– Tähän mennessä hiilidioksidi ja ilmasto olivat pysyneet suhteellisen vakaina. Tämä oli siis ensimmäinen merkittävä muutos maapallon kasvihuonekaasuissa, UCL:n maantieteen professori Mark Maslin kertoo CNN:lle.

Tuon kylmenemisen aikaan, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi, lumimyrskyt olivat yleisiä Portugalissa, ja useissa Euroopan maissa koettiin nälänhätää ilmaston häiritessä maataloutta. Myös Lontoon Thames-joki jäätyi säännöllisesti.

– Miljoonien ihmisten joukkotuho on ainut selitys sille, että pieni jääkausi oli näin intensiivinen, Maslin toteaa.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

”Eurooppalaiset uudisasukkaat tappoivat noin 56 miljoonaa intiaania 1600-lukuun mennessä. Suuria määriä intiaaneja menehtyi paitsi konfliktien myös eurooppalaisten levittämien tautien seurauksena.”

Jos ihminen kuolee ’uuteen tautiin’ niin onko hänet silloin ’tapettu’?

Äänestä

Kaiken tuon uskoo aloituksen tekijä tapahtuneen! Häh, ookko sie iha järissäis uskomalla tuulesta temmattuu?

Äänestä

Onko P-Amerikassa ollut muka joskus 56 miljoonaa intiaania samaan aikaan? Jos olisi niin ei sinne Euroopasta oltaisi sekaan mahduttu!

Äänestä
  • No kerrotaankos tuossa avauksessa sitten pelkästään Pohjois-Amerikasta?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No kerrotaankos tuossa avauksessa sitten pelkästään Pohjois-Amerikasta?

    Eikä myöskään samaan aikaan, vaan arvio koskee koko 1500-lukua eli neljää sukupolvea.

    Tosin taudit toivat (tietämättään) jo muutamat harvat tutkimusmatkailijat. Tautien harventamien väestöjen alueita oli sitten helpompi kolonisoida. Eikä conquistadorien ollut tarkoitus tappaa intiaaneja, vaan orjuuttaa. Työvoiman rahtaaminen Afrikasta oli paljon kalliimpaa.

    Äänestä

Toisessa maailmansodassa meni saman verran. Eipä ihme että itärintamalla oli kylymä.

Äänestä

Ymmärtääkseni on aika yleinen käsitys, että Pohjois-Amerikka ennen eurooppalaisia oli suhteellisen harvaan asuttu, mutta se ei ollut niin tyhjä kuin millaisena uudisasukkaat sen löysivät. Taudit tappoivat suurimman osan intiaaneista ennen kuin he ehtivät valkoista miestä edes nähdä. Sitten uudisasukkaat ajattelivat että tämän tyhjän maan täyttäminen oli heidän kutsumuskohtalonsa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Amerikan kolonisaatio tappoi 56 miljoonaa intiaania – joukkotuho oli niin totaalinen, että se muutti ilmastoa Euroopassa asti ja aiheutti pienen jääkauden

JULKAISTU 02.02.2019 14:04
Amerikan kolonisaatio tappoi niin monta intiaania, että epäsuorana seurauksena maapallon ilmasto muuttui.

Tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaisten Amerikan kolonisaatio johti niin monen intiaanin kuolemaan, että se muutti ilmastoa kylmemmäksi. University College London -yliopiston tutkimuksesta uutisoivat muun muassa The Guardian ja CNN.

Eurooppalaiset uudisasukkaat tappoivat noin 56 miljoonaa intiaania 1600-lukuun mennessä. Suuria määriä intiaaneja menehtyi paitsi konfliktien myös eurooppalaisten levittämien tautien seurauksena.

"Ensimmäinen merkittävä muutos kasvihuonekaasuissa"
Näin ollen laajoja alueita viljelysmaata hylättiin, mikä johti uudelleen metsittymiseen. Uusi puusto sekä muu kasvillisuus puolestaan laskivat hiilidioksidin määrää. Tämän seurauksena maapallon ilmasto viileni keskimäärin 0,15 celsiusastetta 1500-luvun lopun ja 1600-luvun aikana.

– Tähän mennessä hiilidioksidi ja ilmasto olivat pysyneet suhteellisen vakaina. Tämä oli siis ensimmäinen merkittävä muutos maapallon kasvihuonekaasuissa, UCL:n maantieteen professori Mark Maslin kertoo CNN:lle.

Tuon kylmenemisen aikaan, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi, lumimyrskyt olivat yleisiä Portugalissa, ja useissa Euroopan maissa koettiin nälänhätää ilmaston häiritessä maataloutta. Myös Lontoon Thames-joki jäätyi säännöllisesti.

– Miljoonien ihmisten joukkotuho on ainut selitys sille, että pieni jääkausi oli näin intensiivinen, Maslin toteaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu