Toimiiko falsifiointi?

Mulla on edelleen Popperit lukematta puhumattakaan paremmasta kirjallisuudesta, mutta onkohan Squirrelkaan käsittänyt tätä falsifikaatiokriteeri asiaa minua paremmin?

Tämän hetkinen käsitykseni on, että falsfikaatiokriteeri syntyy siitä, kun tieteellinen väite (hypoteesi/teoria/tms) ennustaa, ettei jotain tapahdu, ts. jokin vaihtoehto rajataan pois. Ja jos tuo poisrajattu vaihtoehto kerrankin sitten tapahtuu, niin ihannetapauksessa väite kumoutuu, käytännössä usein teoriaa rajataan tms.

Katsotaanpa nyt Squirrelin väitteitä:
[Siihehn riittäisi esimerkiksi se,että fossiiliaineisto ei olisi järjestäytynyt]
Mielestäni tässä on taustalla ajatus, että evoluutioteoria ennustaa, että fossiiliaineisto on järjestäytynyt tai? että fossiiliaineisto voidaan järjestää.
Kumoutuuko tämä nyt sitten yhdellä havainnolla epäjärjestäytyneistä fossiileista? Ei kumoudu. Esitetty falsifikaatiokriteeri on ehkä sumea?

S:[eliökunta ei olisi luokiteltavissa,]
Tässäkin täytyy ensin yrittää genroida sitä alkuperäistä väitettä. Onko se: "Evoluutioteorian ennustaa, että eliökunta on luokiteltavissa". Nyt minulla ei ole tiedossa mitään sellaista epäidenttisten olioiden joukkoa, jota ei voitaisi luokitella, esim. satunnaisluvut on luokiteltavissa. Ts. luokittelukyky on ihmisen ominaisuus, eikä niinkään, että luokittelu osoittaisi luokat aineiston ominaisuudeksi sinänsä. Eihän satunnaisluvuille oleteta ominaisuuksia, vai?

Ja jos löydetään yksi eliö, jota ei voida luokitella nykyisiin luokkiin, kumoaako se evoluutio-opin? Ei suinkaan.

Pitäisin tätäkin falsifkaatiokriteeriä vähintään sumeana, ellei peräti epäkelpona. Vähintään pitäisi olla jokin toinen aineisto, jossa luokittelemattomuus olisi falsifikaatiokriteeri.


S:[mutaatioita ei tapahtuisi]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että mutaatiota voi tapahtua"?
Mitähän tämä rajaa pois? Lähinnä sen, että kloonipopulaatiossa kopioituminen voisi olla täydellistä. Mutta voihan se joskus ollakin virheetöntä. Siis yksi esimerkki siitä, että mutaatiota ei tapahdu tarkkailujakson aikana ei kumoaisi evoluutio-oletuksia?

S:[osoitettaisiin että periytyvyys ei olisikaan geeneissä tai muuten pysyvä]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että perityvyys on geeneissä. Evoluutio-oppi ennustaaa, että periytyvyys on pysyvää"?
No, ei Darwin ainakaan geenejä ennustanut eikä Mendel toisaalta tukeutunut evoluutio-oppiin. Sikseen periytyvyyden käsite sisältänee jonkinlaisen pysyvyyden/jatkuvuuuden.
Eli kumoaisiko yksi havaittu uusi mutaatio evoluutio-opin? Eipähän kumoa.
Falsifikaatiokriteeri ei vaikuta tässäkään kovin hyvältä.

Geeni/genomi kriteeri menee jotenkin yli hilseen minulta, joten en sitä tässä tarkastele.

Ylipäänsä näyttäisi, että Squirrel asettaa väärään paikkaan tuon "ein". Se pitäisi asettaa siihen alkuperäisväitteeseen, tyyliin: "Energiaa ei synny". Sitten yksikin havainto voi kumota väitteen. Jos taas väitämme: "Energiaa voi syntyä", ei yksi havainto, missä energiaa ei synny, kumoa väitettä.

Ihan vilpittömästi toivon, että tämä auttaisi sinua Squirrel täsmentämään esitystäsi. Samalla tietenkin toivon, etten itse ole pahasti metsässä.

tuttumies kirjoitti:

Mulla on edelleen Popperit lukematta puhumattakaan paremmasta kirjallisuudesta, mutta onkohan Squirrelkaan käsittänyt tätä falsifikaatiokriteeri asiaa minua paremmin?

Tämän hetkinen käsitykseni on, että falsfikaatiokriteeri syntyy siitä, kun tieteellinen väite (hypoteesi/teoria/tms) ennustaa, ettei jotain tapahdu, ts. jokin vaihtoehto rajataan pois. Ja jos tuo poisrajattu vaihtoehto kerrankin sitten tapahtuu, niin ihannetapauksessa väite kumoutuu, käytännössä usein teoriaa rajataan tms.

Katsotaanpa nyt Squirrelin väitteitä:
[Siihehn riittäisi esimerkiksi se,että fossiiliaineisto ei olisi järjestäytynyt]
Mielestäni tässä on taustalla ajatus, että evoluutioteoria ennustaa, että fossiiliaineisto on järjestäytynyt tai? että fossiiliaineisto voidaan järjestää.
Kumoutuuko tämä nyt sitten yhdellä havainnolla epäjärjestäytyneistä fossiileista? Ei kumoudu. Esitetty falsifikaatiokriteeri on ehkä sumea?

S:[eliökunta ei olisi luokiteltavissa,]
Tässäkin täytyy ensin yrittää genroida sitä alkuperäistä väitettä. Onko se: "Evoluutioteorian ennustaa, että eliökunta on luokiteltavissa". Nyt minulla ei ole tiedossa mitään sellaista epäidenttisten olioiden joukkoa, jota ei voitaisi luokitella, esim. satunnaisluvut on luokiteltavissa. Ts. luokittelukyky on ihmisen ominaisuus, eikä niinkään, että luokittelu osoittaisi luokat aineiston ominaisuudeksi sinänsä. Eihän satunnaisluvuille oleteta ominaisuuksia, vai?

Ja jos löydetään yksi eliö, jota ei voida luokitella nykyisiin luokkiin, kumoaako se evoluutio-opin? Ei suinkaan.

Pitäisin tätäkin falsifkaatiokriteeriä vähintään sumeana, ellei peräti epäkelpona. Vähintään pitäisi olla jokin toinen aineisto, jossa luokittelemattomuus olisi falsifikaatiokriteeri.


S:[mutaatioita ei tapahtuisi]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että mutaatiota voi tapahtua"?
Mitähän tämä rajaa pois? Lähinnä sen, että kloonipopulaatiossa kopioituminen voisi olla täydellistä. Mutta voihan se joskus ollakin virheetöntä. Siis yksi esimerkki siitä, että mutaatiota ei tapahdu tarkkailujakson aikana ei kumoaisi evoluutio-oletuksia?

S:[osoitettaisiin että periytyvyys ei olisikaan geeneissä tai muuten pysyvä]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että perityvyys on geeneissä. Evoluutio-oppi ennustaaa, että periytyvyys on pysyvää"?
No, ei Darwin ainakaan geenejä ennustanut eikä Mendel toisaalta tukeutunut evoluutio-oppiin. Sikseen periytyvyyden käsite sisältänee jonkinlaisen pysyvyyden/jatkuvuuuden.
Eli kumoaisiko yksi havaittu uusi mutaatio evoluutio-opin? Eipähän kumoa.
Falsifikaatiokriteeri ei vaikuta tässäkään kovin hyvältä.

Geeni/genomi kriteeri menee jotenkin yli hilseen minulta, joten en sitä tässä tarkastele.

Ylipäänsä näyttäisi, että Squirrel asettaa väärään paikkaan tuon "ein". Se pitäisi asettaa siihen alkuperäisväitteeseen, tyyliin: "Energiaa ei synny". Sitten yksikin havainto voi kumota väitteen. Jos taas väitämme: "Energiaa voi syntyä", ei yksi havainto, missä energiaa ei synny, kumoa väitettä.

Ihan vilpittömästi toivon, että tämä auttaisi sinua Squirrel täsmentämään esitystäsi. Samalla tietenkin toivon, etten itse ole pahasti metsässä.

Lue lisää

Evoluutio ennustaa että fossiiliaineisto on järjestäytynyt:

Evoluutiomalli Ei evoluutiomalli
I..I.I........ ................
\..I/......... ........I..I....
.I./.......... .....I..I..I....
.I/........... .....I..I.......
./............ .I...I..........
/............. .I...I..........

Eli välimuotofossiilien olemassaolo tavallaan vaatimuksena.

Kumoutuuko tämä nyt sitten yhdellä havainnolla epäjärjestäytyneistä fossiileista? Ei kumoudu. Esitetty falsifikaatiokriteeri on ehkä sumea?
->Mikään teoria ei kaadu yhdellä esimerkillä.
Esimerkin pitäisi olla säännönmukainen:
Esim ihmisiä kambrikaudella tai vastaavaa.
Se että nisäkkäät tulevat tietyn ajan jälkeen, nilviäiset toisella etc. on evoluutioteorian vaatimus,jos näin ei olisi niin ei toimisi.


S:[eliökunta ei olisi luokiteltavissa,]
Tässäkin täytyy ensin yrittää genroida sitä alkuperäistä väitettä. Onko se: "Evoluutioteorian ennustaa, että eliökunta on luokiteltavissa". Nyt minulla ei ole tiedossa mitään sellaista epäidenttisten olioiden joukkoa, jota ei voitaisi luokitella, esim. satunnaisluvut on luokiteltavissa. Ts. luokittelukyky on ihmisen ominaisuus, eikä niinkään, että luokittelu osoittaisi luokat aineiston ominaisuudeksi sinänsä. Eihän satunnaisluvuille oleteta ominaisuuksia, vai?
->Veikko ei ymmärrä että satunnaislukujen muodostamat sukupuut kaatuvat ja menettävät tehonsa jos bittimäärää kasvatetaan.
Mitä enemmän eroja ilman sääntöjä sen vähemmän yhteneväisiä puita syntyy.
Evoluutioteorian paras todistus onkin se,että pikkuhiljaiset muutokset näkyvät niin geenien emäsjärjestyksissä kuin geenien järjestyksessä kuin pseudogeenien esiintymisjärjestyksissä jne.
Jos näin ei olisi,ei evoluutio toimisi.
Tämä on itse asiassa VAHVA falsifikaatiokriteeri.
Jos puita ei syntyisi ja poikkeamia olisi paljon niin kaatuisi kyllä.


Ja jos löydetään yksi eliö, jota ei voida luokitella nykyisiin luokkiin, kumoaako se evoluutio-opin? Ei suinkaan.
->Yksi esimerkki ei kaada MITÄÄN teoriaa.
Tuo on tyhmä argumentti sinulta.
Mene häpeämään!

Pitäisin tätäkin falsifkaatiokriteeriä vähintään sumeana, ellei peräti epäkelpona. Vähintään pitäisi olla jokin toinen aineisto, jossa luokittelemattomuus olisi falsifikaatiokriteeri.
->Täh?
Falsifikaatiokriteeri tarkoittaa että teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Teorian vääräksi osoittamisella ei todisteta toista teoriaa oikeaksi,vaan toisen teorian tulisi ylittää falsifikaatiokriteerin taso.
Se että kreationismilla ei ole edes järjestäytymättömyyskriteeriä osoittaa että ei toimi.


S:[mutaatioita ei tapahtuisi]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että mutaatiota voi tapahtua"?
Mitähän tämä rajaa pois? Lähinnä sen, että kloonipopulaatiossa kopioituminen voisi olla täydellistä. Mutta voihan se joskus ollakin virheetöntä. Siis yksi esimerkki siitä, että mutaatiota ei tapahdu tarkkailujakson aikana ei kumoaisi evoluutio-oletuksia?
->Vaatii havaintoja,havainnot voivat täyttää falsifikaatiokriteerin.
Jos havaitsemme ilmiötä pääsääntöisesti,niin se on havainto. Jos evoluutioteoria vaatisi 100% pysyvyyttä se kaatuisi mutaatioiden havaitsemiseen.

S:[osoitettaisiin että periytyvyys ei olisikaan geeneissä tai muuten pysyvä]
->Jos periytyminen olisi satunnaista,eli ei kiinni missään "hankituissa ominaisuuksissa",geeneissä tai muussa missä ominaisuus menee vanhemmilta jälkeläisille,niin evoluutio ei toimisi.
Koska tätä havaitaan on falsifikaatiokriteeri evoluution puolelle.
Luomisopille satunnaisuuskaan ei olisi mikään ongelma...
Tämä on siitä kiistaton falsifikaatiokriteeri,että kreationistin vuoro esittää oma falsifikaatiopaikkansa luomisopille...


Lisäksi:
ihmettelen tapaasi esittää ihmeargumentteja.
Nappasit pelkän geenijutun vaikka erikseen mainitsin tarkoituksella muitakin.
Lisäksi sinulla on hmmm. mielenkiintoinen käsitys siitä miten havainnot kuuluvat osaksi falsifikaatiokriteeriä.
On toki havaittavissa että aika monta "pääsääntöisesti" sanaa jäi pois.

Evoluutio vaatii että on jokin joka säilyttää informaation pääsääntöisesti samana,mutta että mukana on muutoksia aikaansaava tekijä ja valikoiva tekijä.

Se että ilmiötä ei havaittaisi tekisi teoriasta heti epäkelvon:jos jokin vaatii ilmiön josta ei ole havaintoa,niin on falsifioitavissa JA ilmiön havaitsemattomuus kaataa sen-tilanteen voi toki muuttaa etsimällä ja kokeilemalla kunnes löytää ilmiön. Tähän asti väite katsotaan kuitenkin falsifioiduksi.
Eli jos ei olisi havaittu tallenninta(DNA tai vastaava),ei muutoksia(mutaatiot),ei valikoivaa tekijää(luonnonvalinta,seksuaalivalinta,jalostusvalinta)niin kaatuisi evoluutioteoria heti.

Luomisopille ei ole vaatimuksena DNA,ei mutaatiot,ei luonnonvalinta.
Jumalahan on kaikkivoipa....

squirrel kirjoitti:

Evoluutio ennustaa että fossiiliaineisto on järjestäytynyt:

Evoluutiomalli Ei evoluutiomalli
I..I.I........ ................
\..I/......... ........I..I....
.I./.......... .....I..I..I....
.I/........... .....I..I.......
./............ .I...I..........
/............. .I...I..........

Eli välimuotofossiilien olemassaolo tavallaan vaatimuksena.

Kumoutuuko tämä nyt sitten yhdellä havainnolla epäjärjestäytyneistä fossiileista? Ei kumoudu. Esitetty falsifikaatiokriteeri on ehkä sumea?
->Mikään teoria ei kaadu yhdellä esimerkillä.
Esimerkin pitäisi olla säännönmukainen:
Esim ihmisiä kambrikaudella tai vastaavaa.
Se että nisäkkäät tulevat tietyn ajan jälkeen, nilviäiset toisella etc. on evoluutioteorian vaatimus,jos näin ei olisi niin ei toimisi.


S:[eliökunta ei olisi luokiteltavissa,]
Tässäkin täytyy ensin yrittää genroida sitä alkuperäistä väitettä. Onko se: "Evoluutioteorian ennustaa, että eliökunta on luokiteltavissa". Nyt minulla ei ole tiedossa mitään sellaista epäidenttisten olioiden joukkoa, jota ei voitaisi luokitella, esim. satunnaisluvut on luokiteltavissa. Ts. luokittelukyky on ihmisen ominaisuus, eikä niinkään, että luokittelu osoittaisi luokat aineiston ominaisuudeksi sinänsä. Eihän satunnaisluvuille oleteta ominaisuuksia, vai?
->Veikko ei ymmärrä että satunnaislukujen muodostamat sukupuut kaatuvat ja menettävät tehonsa jos bittimäärää kasvatetaan.
Mitä enemmän eroja ilman sääntöjä sen vähemmän yhteneväisiä puita syntyy.
Evoluutioteorian paras todistus onkin se,että pikkuhiljaiset muutokset näkyvät niin geenien emäsjärjestyksissä kuin geenien järjestyksessä kuin pseudogeenien esiintymisjärjestyksissä jne.
Jos näin ei olisi,ei evoluutio toimisi.
Tämä on itse asiassa VAHVA falsifikaatiokriteeri.
Jos puita ei syntyisi ja poikkeamia olisi paljon niin kaatuisi kyllä.


Ja jos löydetään yksi eliö, jota ei voida luokitella nykyisiin luokkiin, kumoaako se evoluutio-opin? Ei suinkaan.
->Yksi esimerkki ei kaada MITÄÄN teoriaa.
Tuo on tyhmä argumentti sinulta.
Mene häpeämään!

Pitäisin tätäkin falsifkaatiokriteeriä vähintään sumeana, ellei peräti epäkelpona. Vähintään pitäisi olla jokin toinen aineisto, jossa luokittelemattomuus olisi falsifikaatiokriteeri.
->Täh?
Falsifikaatiokriteeri tarkoittaa että teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Teorian vääräksi osoittamisella ei todisteta toista teoriaa oikeaksi,vaan toisen teorian tulisi ylittää falsifikaatiokriteerin taso.
Se että kreationismilla ei ole edes järjestäytymättömyyskriteeriä osoittaa että ei toimi.


S:[mutaatioita ei tapahtuisi]
Alkuperäisväite:"Evoluutio-oppi ennustaa, että mutaatiota voi tapahtua"?
Mitähän tämä rajaa pois? Lähinnä sen, että kloonipopulaatiossa kopioituminen voisi olla täydellistä. Mutta voihan se joskus ollakin virheetöntä. Siis yksi esimerkki siitä, että mutaatiota ei tapahdu tarkkailujakson aikana ei kumoaisi evoluutio-oletuksia?
->Vaatii havaintoja,havainnot voivat täyttää falsifikaatiokriteerin.
Jos havaitsemme ilmiötä pääsääntöisesti,niin se on havainto. Jos evoluutioteoria vaatisi 100% pysyvyyttä se kaatuisi mutaatioiden havaitsemiseen.

S:[osoitettaisiin että periytyvyys ei olisikaan geeneissä tai muuten pysyvä]
->Jos periytyminen olisi satunnaista,eli ei kiinni missään "hankituissa ominaisuuksissa",geeneissä tai muussa missä ominaisuus menee vanhemmilta jälkeläisille,niin evoluutio ei toimisi.
Koska tätä havaitaan on falsifikaatiokriteeri evoluution puolelle.
Luomisopille satunnaisuuskaan ei olisi mikään ongelma...
Tämä on siitä kiistaton falsifikaatiokriteeri,että kreationistin vuoro esittää oma falsifikaatiopaikkansa luomisopille...


Lisäksi:
ihmettelen tapaasi esittää ihmeargumentteja.
Nappasit pelkän geenijutun vaikka erikseen mainitsin tarkoituksella muitakin.
Lisäksi sinulla on hmmm. mielenkiintoinen käsitys siitä miten havainnot kuuluvat osaksi falsifikaatiokriteeriä.
On toki havaittavissa että aika monta "pääsääntöisesti" sanaa jäi pois.

Evoluutio vaatii että on jokin joka säilyttää informaation pääsääntöisesti samana,mutta että mukana on muutoksia aikaansaava tekijä ja valikoiva tekijä.

Se että ilmiötä ei havaittaisi tekisi teoriasta heti epäkelvon:jos jokin vaatii ilmiön josta ei ole havaintoa,niin on falsifioitavissa JA ilmiön havaitsemattomuus kaataa sen-tilanteen voi toki muuttaa etsimällä ja kokeilemalla kunnes löytää ilmiön. Tähän asti väite katsotaan kuitenkin falsifioiduksi.
Eli jos ei olisi havaittu tallenninta(DNA tai vastaava),ei muutoksia(mutaatiot),ei valikoivaa tekijää(luonnonvalinta,seksuaalivalinta,jalostusvalinta)niin kaatuisi evoluutioteoria heti.

Luomisopille ei ole vaatimuksena DNA,ei mutaatiot,ei luonnonvalinta.
Jumalahan on kaikkivoipa....

Lue lisää

Nyt näyttäisi olevan niin, että tarkastelemme asioita erikantilta. Itselläni on malliteoriana klassinen lämpöoppi, jossa väitteet ovat luonnostaan kieltomuotoisia tai sellaisiksi hyvin helposti muotoiltavissa, kuten "Ikiliikkujaa ei voi rakentaa". Yksikin toimiva ikiliikkuja siis kumoaisi (falsifioisi) lämpöopin. Falsifikaatiokriteeriä ei tarvitse keksiä, vaan se on ikäänkuin sisäänrakennettu kieltoväitteeseen, joka rajaa vaihtoehtoja pois.

Sinun malliteoriasi lienee evoluutio-oppi, jossa falsifikaatiokriteeriä ei näyttäisi voivan soveltaa samalla tavalla. TO:n filosofin Wilkinsin mielestä ei ollenkaan mihinkään. Jokatapauksessa kukaan, ei ainkaan Dawkins, ole löytänyt käyttökelpoista falsifikaatiokriteeriä millekään Darwinin perusväitteelle Darwinin teoksista.

Lähdet siis siitä, että evoluutioväitteet ovat "pääsääntö"väitteitä. Tällöinhän ei mikään yksittäinen havainto kumoaisikaan pääsääntöä. Kumoamiseen tarvittaisiin tilastollinen otos.

Jos jokin nykyeliö löydetään kambrikaudelta se ei kumoa evoluutio-oppia (vrt. sinilevät). Ainakin vähäisessä määrin on näitä kehitysjärjestyksiäkin pistetty uusiksi. Esim. Darwin väitti keuhkojen kehittyneen kalojen uimarakoista. Evoluutio-oppi ei kumoutunut, vaikka nyt väitetäänkin kalojen uimarakon kehittyneen keuhkoista. Mahdollisesti suuremmatkin järjestyksen vaihdot menisivät samalla tavalla. Pitäiskö kambrikaudelta löytää enemmän nykyeliötä kuin tuoreimmista kerroksista?

Olisiko nyt evoluutioväite:" Pääsääntöisesti eliöt ovat järjestyneet fossiileihin siinä järjestyksessä missä ne on yleisimmin löydetty" Jaa, tämähän olisi tautologia. "Pääsääntöisesti fossiilit ovat löydettävissä siinä järjestyksessä, että esi-isäfossiilit löydetään aiemmin kuin jälkeläislajifossiilit. Esi-isäfossiileiksi katsotaan ne fossiilit, jotka tavataan alemmista kerroksista. " Ja taas tuli tautologia. "Nisäkkäitä ei esiinny pääsääntöisesti alemmissa kerroksissa". Tämä nyt ei olisi tautologia, mutta ei siitä voi päätellä evoluutiotakaan väistämättä.

Hmm... voisitko sinä muotoilla nuo pääsääntöväitteet ja mieluummin sillä tavalla, että ne kieltävät jotkin vaihtoehdot?

S:[Mitä enemmän eroja ilman sääntöjä sen vähemmän yhteneväisiä puita syntyy. ]
Esim. tuo on kovin yleiselle tasolla. Ihminenhän ne säännöt generoi. Voitko esim. antaa esimerkin jostakin aineistosta, jota ei voi luokitella. Sitten pystyn ehkä paremmin keskustelemaan siitäkin, mitä tuo luokittelemattomuus osoittaa aineiston kehittymisestä.

tuttumies kirjoitti:

Nyt näyttäisi olevan niin, että tarkastelemme asioita erikantilta. Itselläni on malliteoriana klassinen lämpöoppi, jossa väitteet ovat luonnostaan kieltomuotoisia tai sellaisiksi hyvin helposti muotoiltavissa, kuten "Ikiliikkujaa ei voi rakentaa". Yksikin toimiva ikiliikkuja siis kumoaisi (falsifioisi) lämpöopin. Falsifikaatiokriteeriä ei tarvitse keksiä, vaan se on ikäänkuin sisäänrakennettu kieltoväitteeseen, joka rajaa vaihtoehtoja pois.

Sinun malliteoriasi lienee evoluutio-oppi, jossa falsifikaatiokriteeriä ei näyttäisi voivan soveltaa samalla tavalla. TO:n filosofin Wilkinsin mielestä ei ollenkaan mihinkään. Jokatapauksessa kukaan, ei ainkaan Dawkins, ole löytänyt käyttökelpoista falsifikaatiokriteeriä millekään Darwinin perusväitteelle Darwinin teoksista.

Lähdet siis siitä, että evoluutioväitteet ovat "pääsääntö"väitteitä. Tällöinhän ei mikään yksittäinen havainto kumoaisikaan pääsääntöä. Kumoamiseen tarvittaisiin tilastollinen otos.

Jos jokin nykyeliö löydetään kambrikaudelta se ei kumoa evoluutio-oppia (vrt. sinilevät). Ainakin vähäisessä määrin on näitä kehitysjärjestyksiäkin pistetty uusiksi. Esim. Darwin väitti keuhkojen kehittyneen kalojen uimarakoista. Evoluutio-oppi ei kumoutunut, vaikka nyt väitetäänkin kalojen uimarakon kehittyneen keuhkoista. Mahdollisesti suuremmatkin järjestyksen vaihdot menisivät samalla tavalla. Pitäiskö kambrikaudelta löytää enemmän nykyeliötä kuin tuoreimmista kerroksista?

Olisiko nyt evoluutioväite:" Pääsääntöisesti eliöt ovat järjestyneet fossiileihin siinä järjestyksessä missä ne on yleisimmin löydetty" Jaa, tämähän olisi tautologia. "Pääsääntöisesti fossiilit ovat löydettävissä siinä järjestyksessä, että esi-isäfossiilit löydetään aiemmin kuin jälkeläislajifossiilit. Esi-isäfossiileiksi katsotaan ne fossiilit, jotka tavataan alemmista kerroksista. " Ja taas tuli tautologia. "Nisäkkäitä ei esiinny pääsääntöisesti alemmissa kerroksissa". Tämä nyt ei olisi tautologia, mutta ei siitä voi päätellä evoluutiotakaan väistämättä.

Hmm... voisitko sinä muotoilla nuo pääsääntöväitteet ja mieluummin sillä tavalla, että ne kieltävät jotkin vaihtoehdot?

S:[Mitä enemmän eroja ilman sääntöjä sen vähemmän yhteneväisiä puita syntyy. ]
Esim. tuo on kovin yleiselle tasolla. Ihminenhän ne säännöt generoi. Voitko esim. antaa esimerkin jostakin aineistosta, jota ei voi luokitella. Sitten pystyn ehkä paremmin keskustelemaan siitäkin, mitä tuo luokittelemattomuus osoittaa aineiston kehittymisestä.

Lue lisää

Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen"

Falsifikaatiokriteerillä ikiliikkujan tekeminen kaataisi väitteen jossa ikiliikkujaa ei voi tehdä ja
fysiikan lain jonka mukaan järjestelmä ei tuota energiaa enempää-tai edes samaa vertaa kuin kuluttaa, kaatuisi esimerkillä jossa kävisi toisin.

Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI.


Falsifikaatiokriteerillä on omat heikkoutensa,mutta vertailun vuoksi pistän kaikki muut mallit mukaan.

squirrel kirjoitti:

Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen"

Falsifikaatiokriteerillä ikiliikkujan tekeminen kaataisi väitteen jossa ikiliikkujaa ei voi tehdä ja
fysiikan lain jonka mukaan järjestelmä ei tuota energiaa enempää-tai edes samaa vertaa kuin kuluttaa, kaatuisi esimerkillä jossa kävisi toisin.

Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI.


Falsifikaatiokriteerillä on omat heikkoutensa,mutta vertailun vuoksi pistän kaikki muut mallit mukaan.

Lue lisää

Verifikaatio
Looginen positivismi; sittemmin looginen empirismi; painottaa induktiota ja verifikaatiota, eli tieteellisiä ovat vain ne väitteet jotka voidaan empiirisesti tai loogisesti todistaa oikeiksi.
Mutta empiirisesti ei mitään universaaliväitettä voi todistaa oikeaksi, tunnettu esimerkki on
Hemppelin 'kaikki korpit on mustia', jonka voisi todistaa vain tarkistamalla kaikki korpit, nyt, ennen ja tulevaisuudessa.
Emme koskaan voi siis saada mitään asiaa varifioimalla todistetuksi.

Falsifikaatio,myös negativismiksi tai kontrapositivismiksi kutsuttu Popperilainen tieteenfilosofia on nykyisin käytössä.
Sen mukaan tieteellisiä ovat vain väitteet jotka on mahdollista osoittaa vääriksi havainnoin:(siis jos ne ovat vääriä).
Mitään ei kuitenkaan voida falsifioinnillakaan osoittaa varmasti oikeaksi.
Myöskään falsifikaatioperiaatteella ei voi varmasti käsitellä olemassaoloväitettä, koska väitteen falsifiointi edellyttäisi sen negaation verifiontia, ja se negaatio on universaaliväite.
Falsifikaatio-paradigmaa on vaikea soveltaa vähänkään laajempiin teorioihin - falsifioiko vastaesimerkki koko teorian vai jonkun osan siitä, ja jos niin minkä osan?
Falsifikoinnin teho perustuu siihen että se rajaa ulos asioita. Siksi se voittaa verifikaation jolla ei rajata ulos vaan otetaan sisään. Falsifikaatiokriteeri on siksi parempi kuin verifikaatio

Konfirmaatio
sisältää uudemmat suuntaukset, joissa puhutaan konfirmaatiosta verifikaation ja falsifikaation sijaan. Konfirmaatiomallissa teorioihin liittyy jonkinlainen totuusarvo(todennäköisyys),
ja positiivinen evidenssi kasvattaa sitä, ja negatiivinen evidenssi pienentää, mahdollisesti jopa täysin vääräksi osoittaa. Siis:Konfirmaatiossa falsifikaation rajaus on käytössä yhdessä verifikaation oikeaksi todistamisen kanssa.

Anarkismi
Pitää laskea omaksi paradigmakseen, sen periaate on että paradigmaa ei ole, joten mitä hyvänsä väitteitä voi pitää tieteellisinä.

squirrel kirjoitti:

Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen"

Falsifikaatiokriteerillä ikiliikkujan tekeminen kaataisi väitteen jossa ikiliikkujaa ei voi tehdä ja
fysiikan lain jonka mukaan järjestelmä ei tuota energiaa enempää-tai edes samaa vertaa kuin kuluttaa, kaatuisi esimerkillä jossa kävisi toisin.

Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI.


Falsifikaatiokriteerillä on omat heikkoutensa,mutta vertailun vuoksi pistän kaikki muut mallit mukaan.

Lue lisää

Ensin kiitos tuosta erilaisten mallien tai lähestymistapojen luettelosta jatkoviestissäsi, mutta puutun tässä tähän:

S:[Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen" ]
Kun tuon ekan väitteen falsifikaatiokriteeri on ihan selvä (rakennetaan ikiliikkuja) niin jälkimmäisen ei ole. Tässä on siis ero tieteellisyyden suhteen. "On mahdollista" tai "voi olla/kehittyä" -tyyppiset väitteet ovat käytännössä kumoutumattomia koska n 1:n epäonnistuneen kokeen jälkeenkin voidaan väittää samaa.

Ja kun tuolla aiemmin väitit, ettei mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi, niin nyt väität:
[Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI. ]
Onko tässä jo ristiriitaa?

tuttumies kirjoitti:

Ensin kiitos tuosta erilaisten mallien tai lähestymistapojen luettelosta jatkoviestissäsi, mutta puutun tässä tähän:

S:[Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen" ]
Kun tuon ekan väitteen falsifikaatiokriteeri on ihan selvä (rakennetaan ikiliikkuja) niin jälkimmäisen ei ole. Tässä on siis ero tieteellisyyden suhteen. "On mahdollista" tai "voi olla/kehittyä" -tyyppiset väitteet ovat käytännössä kumoutumattomia koska n 1:n epäonnistuneen kokeen jälkeenkin voidaan väittää samaa.

Ja kun tuolla aiemmin väitit, ettei mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi, niin nyt väität:
[Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI. ]
Onko tässä jo ristiriitaa?

Lue lisää

Ongelmana on havainnon kiistanalaisuus,eli tieteessä jostain syystä on se,että pääsääntö,ei yksittäistapaus ratkaisee.
Eli jos nyt saat mitattua että gravitaatio ei toimikkaan siten kuin kaava sen sanoo ei suoraan kumoa gravitaatiota. Sen sijaan jos muutkin tiedemiehet alkavat saada tukea ilmiölle,niin se tarkoittaa että gravitaatiomalli kaatuu tai vähintään menee uusiksi.
tässä havainto on siis jotain kiistatonta,jotain jota ei ole selitettävissä mittausvirheellä tai jollain muulla.

Jos löytyisi jurakauden kerrostumasta ihmisen ruumis,eikä sitä voisi selittää tulivuorilla tai muulla,niin kyllä se vaikuttaisi evoluutioteoriaan ja geologiaan aika tavalla.
Mutta se ei vielä olisi havainto,koska se on vain yksittäistapaus.
Se,että niitä löytyisi useita,kertoisi että kehityshistoria kaatuu.

Tieteessä havainto on itse asiassa yksittäisten mittausten summa. Tieteessä havainto siitä että neljä ensimmäistä vastaantulijaa sanoo äänestäneensä RKP:ta ei tarkoita että RKP olisi valtapuolue Suomessa..

Semantiikka taitaa olla sinusta kovinkin kivaa :)

squirrel kirjoitti:

Verifikaatio
Looginen positivismi; sittemmin looginen empirismi; painottaa induktiota ja verifikaatiota, eli tieteellisiä ovat vain ne väitteet jotka voidaan empiirisesti tai loogisesti todistaa oikeiksi.
Mutta empiirisesti ei mitään universaaliväitettä voi todistaa oikeaksi, tunnettu esimerkki on
Hemppelin 'kaikki korpit on mustia', jonka voisi todistaa vain tarkistamalla kaikki korpit, nyt, ennen ja tulevaisuudessa.
Emme koskaan voi siis saada mitään asiaa varifioimalla todistetuksi.

Falsifikaatio,myös negativismiksi tai kontrapositivismiksi kutsuttu Popperilainen tieteenfilosofia on nykyisin käytössä.
Sen mukaan tieteellisiä ovat vain väitteet jotka on mahdollista osoittaa vääriksi havainnoin:(siis jos ne ovat vääriä).
Mitään ei kuitenkaan voida falsifioinnillakaan osoittaa varmasti oikeaksi.
Myöskään falsifikaatioperiaatteella ei voi varmasti käsitellä olemassaoloväitettä, koska väitteen falsifiointi edellyttäisi sen negaation verifiontia, ja se negaatio on universaaliväite.
Falsifikaatio-paradigmaa on vaikea soveltaa vähänkään laajempiin teorioihin - falsifioiko vastaesimerkki koko teorian vai jonkun osan siitä, ja jos niin minkä osan?
Falsifikoinnin teho perustuu siihen että se rajaa ulos asioita. Siksi se voittaa verifikaation jolla ei rajata ulos vaan otetaan sisään. Falsifikaatiokriteeri on siksi parempi kuin verifikaatio

Konfirmaatio
sisältää uudemmat suuntaukset, joissa puhutaan konfirmaatiosta verifikaation ja falsifikaation sijaan. Konfirmaatiomallissa teorioihin liittyy jonkinlainen totuusarvo(todennäköisyys),
ja positiivinen evidenssi kasvattaa sitä, ja negatiivinen evidenssi pienentää, mahdollisesti jopa täysin vääräksi osoittaa. Siis:Konfirmaatiossa falsifikaation rajaus on käytössä yhdessä verifikaation oikeaksi todistamisen kanssa.

Anarkismi
Pitää laskea omaksi paradigmakseen, sen periaate on että paradigmaa ei ole, joten mitä hyvänsä väitteitä voi pitää tieteellisinä.

Lue lisää

Käsitellään mm. peittävän lain mallia ja teleologiaa:
http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento07.htm

squirrel kirjoitti:

Ongelmana on havainnon kiistanalaisuus,eli tieteessä jostain syystä on se,että pääsääntö,ei yksittäistapaus ratkaisee.
Eli jos nyt saat mitattua että gravitaatio ei toimikkaan siten kuin kaava sen sanoo ei suoraan kumoa gravitaatiota. Sen sijaan jos muutkin tiedemiehet alkavat saada tukea ilmiölle,niin se tarkoittaa että gravitaatiomalli kaatuu tai vähintään menee uusiksi.
tässä havainto on siis jotain kiistatonta,jotain jota ei ole selitettävissä mittausvirheellä tai jollain muulla.

Jos löytyisi jurakauden kerrostumasta ihmisen ruumis,eikä sitä voisi selittää tulivuorilla tai muulla,niin kyllä se vaikuttaisi evoluutioteoriaan ja geologiaan aika tavalla.
Mutta se ei vielä olisi havainto,koska se on vain yksittäistapaus.
Se,että niitä löytyisi useita,kertoisi että kehityshistoria kaatuu.

Tieteessä havainto on itse asiassa yksittäisten mittausten summa. Tieteessä havainto siitä että neljä ensimmäistä vastaantulijaa sanoo äänestäneensä RKP:ta ei tarkoita että RKP olisi valtapuolue Suomessa..

Semantiikka taitaa olla sinusta kovinkin kivaa :)

Lue lisää

Nämähän näyttää menevän aina tämmöisiksi puolusteluiksi, vaikka suht avointa keskustelua toivoinkin.

Kun hieman tarkastelin taakse päin viestejäni, niin en havainnut, että olisin väittänyt yhden havainnon riittävän kumoamiseen. Mutta tarkennetaan nyt: siis falsfikaatiokriteeriksi riittää yksi koejärjestely/sarja (vrt. Pasteur) tai yksi ilmiö (vrt. ikiliikkuja). Molemmissa tapauksissa havaintoja on jo riittävästi ja lisää voi aina tehdä.

En nyt sitten tiedä, miten se fossiililöytö tähän sopii, onko se ilmiö vai yksi ainoa havainto?

Olemme siis varmaankin monesta asiasta samaa mieltä. Mutta on monta juttua, joita en ymmärrä, tai luulen että olet niissä väärässä. Esim. tämä pääsääntöisesti toimivan säännön falsifiointi tai "on mahdollista" -tyyppisen väitteen falsifikaatiokriteerit tai luokittelemattomuuden tapaus jne.

En mielestäni pyri mihinkään semanttiseen kikkailuun, mutta jos niin tahdot:
[Mutta se ei vielä olisi havainto,koska se on vain yksittäistapaus. ]
Kyllä se yksittäinen fossiililöytö on mielestäni yksittäinen havainto, ellei peräti ilmiö. Siis anomaliahavaintokin on havainto. Ja periaatteessahan se on rajattomasti toistettavissa oleva havainto, jos kaivaus pidetään siinä löytöhetken tilassa fossiili kerrostumassaan.

tuttumies kirjoitti:

Nämähän näyttää menevän aina tämmöisiksi puolusteluiksi, vaikka suht avointa keskustelua toivoinkin.

Kun hieman tarkastelin taakse päin viestejäni, niin en havainnut, että olisin väittänyt yhden havainnon riittävän kumoamiseen. Mutta tarkennetaan nyt: siis falsfikaatiokriteeriksi riittää yksi koejärjestely/sarja (vrt. Pasteur) tai yksi ilmiö (vrt. ikiliikkuja). Molemmissa tapauksissa havaintoja on jo riittävästi ja lisää voi aina tehdä.

En nyt sitten tiedä, miten se fossiililöytö tähän sopii, onko se ilmiö vai yksi ainoa havainto?

Olemme siis varmaankin monesta asiasta samaa mieltä. Mutta on monta juttua, joita en ymmärrä, tai luulen että olet niissä väärässä. Esim. tämä pääsääntöisesti toimivan säännön falsifiointi tai "on mahdollista" -tyyppisen väitteen falsifikaatiokriteerit tai luokittelemattomuuden tapaus jne.

En mielestäni pyri mihinkään semanttiseen kikkailuun, mutta jos niin tahdot:
[Mutta se ei vielä olisi havainto,koska se on vain yksittäistapaus. ]
Kyllä se yksittäinen fossiililöytö on mielestäni yksittäinen havainto, ellei peräti ilmiö. Siis anomaliahavaintokin on havainto. Ja periaatteessahan se on rajattomasti toistettavissa oleva havainto, jos kaivaus pidetään siinä löytöhetken tilassa fossiili kerrostumassaan.

Lue lisää

Havainto on toistettavissa oleva.
Jos fossiilille ei löydy mitään muuta selitystä(Kuten mount Peleen tulivuorenpurkaus tms.) niin se on havainto.Havainto on jotain josta tiedemiehet voivat varmistua toistolla.
Tältä kantilta kieltämättä koko fossiilirekordi menettää merkitystään,koska yksittäisen fossiilin synty on epätodennäköistä(esimerkiksi:enemmistö fossiileista valikoitunut niihin lajeihin jotka ovat eläneet oloissa jossa fossiloituminen yleisempää kuin muissa=lokaalinen,ekologinen,historiallinen syy sille miksi vain osa fossiloituu sitten tekijä jota voi kutsua "sattumaksi" tai miksi sitten kutsuukaan.)


Sen sijaan se,että geenipuut muodostaisivat ristiriitaisen puun geeniensä välille todistaisi evoluution vääräksi(koska se olisi evolutiivisesti mahdotonta). Periaatteessa tämä on helppo testatakkin.
Eli ei päästä kiertämään sitä että evoluutio on periaatteessa falsifioitavissa selkeällä havainnolla. Se ovatko puut saman muotoisia vai eivät on havainto,oli se sitä kumpaan suuntaan tahansa.


http://wwwedu.oulu.fi/~/epikkara/opetus/ytt1.htm


Luku 3.3. Intersubjektiivinen koettelu:
Tätä kautta tiede ei kuitenkaan palaudu politiikkaan tai alussa mainittuun liikemiehen keskusteluun, vaan tieteessä on omat vakiintuneet tavat, joita pidetään oikeina, sallittuina ja luotettavina tapoina hankkia konsensusta. Näitä ovat juuri em. päättely ja havainto. Tietyt menetelmät ja kysymykset ovat osoittautuneet sellaisiksi, ettei niistä voida saavuttaa tieteellistä konsensusta, vaan niistä riitely ehkäisee muutakin tieteellistä edistystä. Tällaisia kysymyksiä ovat juuri preskriptiiviset eli normatiiviset kysymykset. (Humen giljotiini, tieteen ja kirkon historiallinen työnjako).


3.4 Falsifikaatio:
Deduktio: siitä, että deduktiivisesti päätellyt johtopäätökset osoittautuvat empiirisesti tai muulla tästä deduktiosta riippumattomalla tavalla tosiksi, ei voida päätellä premissien totuutta. Mikään päättelysääntö ei estä päättelemästä epätosista premisseistä totta johtopäätöstä.

Tästä eräs hyvin merkittävä tieteenfilosofi Karl Popper päätteli, että ei ole mitään mieltä yrittää osoittaa tieteessä jotain teoriaa todeksi, vaan tieteellisen toiminnan todellinen olemus on siinä, että yritetään osoittaa teorioita vääriksi (falsifioida). Oikea tieteellinen teoria voi olla vain sellainen, joka on periaatteessa tieteellisin perustelukeinoin osoitettavissa vääräksi (falsifioitavissa). Näin esim. uskonnot, poliittiset oppijärjestelmät, psykoanalyysi jne eivät ole oikeaa tiedettä, koska niitä ei voi tieteellisesti kumota.

tuttumies kirjoitti:

Ensin kiitos tuosta erilaisten mallien tai lähestymistapojen luettelosta jatkoviestissäsi, mutta puutun tässä tähän:

S:[Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen" ]
Kun tuon ekan väitteen falsifikaatiokriteeri on ihan selvä (rakennetaan ikiliikkuja) niin jälkimmäisen ei ole. Tässä on siis ero tieteellisyyden suhteen. "On mahdollista" tai "voi olla/kehittyä" -tyyppiset väitteet ovat käytännössä kumoutumattomia koska n 1:n epäonnistuneen kokeen jälkeenkin voidaan väittää samaa.

Ja kun tuolla aiemmin väitit, ettei mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi, niin nyt väität:
[Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI. ]
Onko tässä jo ristiriitaa?

Lue lisää

Käytin havainto ja esimerkkisanoja väärin:
korjaan.

Mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi.

Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN HAVAINNOLLA TODISTAA VÄÄRÄKSI.

tuttumies kirjoitti:

Ensin kiitos tuosta erilaisten mallien tai lähestymistapojen luettelosta jatkoviestissäsi, mutta puutun tässä tähän:

S:[Tieteellisyyden suhteen ei ole eroa väitteissä
"Ikiliikkujaa ei voi tehdä" ja "ikiliikkuja on mahdollinen" ]
Kun tuon ekan väitteen falsifikaatiokriteeri on ihan selvä (rakennetaan ikiliikkuja) niin jälkimmäisen ei ole. Tässä on siis ero tieteellisyyden suhteen. "On mahdollista" tai "voi olla/kehittyä" -tyyppiset väitteet ovat käytännössä kumoutumattomia koska n 1:n epäonnistuneen kokeen jälkeenkin voidaan väittää samaa.

Ja kun tuolla aiemmin väitit, ettei mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi, niin nyt väität:
[Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN ESIMERKILLÄ TODISTAA VÄÄRÄKSI. ]
Onko tässä jo ristiriitaa?

Lue lisää

Jos esimerkki olisi "autoa ei voi rakentaa" ja "auton voi rakentaa",niin mielestäsi:

Kun tuon ekan väitteen falsifikaatiokriteeri on ihan selvä (rakennetaan auto) niin jälkimmäisen ei ole..
Eli totuusarvo hämää sinua.
Muista että takana on aina jokin teoria.
Esimerkiksi energiansäilymislain vääräksi osoittaminen mahdollistaisi ikiliikkujan valmistamisen.

On totta,että falsifikaatiolla EI TODISTETA olemassaoloväitteitä,vaan koko homman idea onkin se,että kaikki teoriat jolla ei ole edes yhtä falsifikaatiokriteeriä(kuten DNA:puiden ristiriitatilanne) ei kestä.
Periaatteessa tuo yksikin riittäisi.

Siksipä minua nyt kiinnostaakin että onko sinulla tarjota falsifikaatiokriteeriä luomisopille.

squirrel kirjoitti:

Käytin havainto ja esimerkkisanoja väärin:
korjaan.

Mikään yksittäinen esimerkki riitä falsifikaatioksi.

Varsinainen kielto ei ole falsifikaation pakottama,vaan riittää että VOIDAAN JOLLAIN HAVAINNOLLA TODISTAA VÄÄRÄKSI.

Lue lisää

Jos vertaat normaalin luonnontieteen havaintokäsitettä, vaikkapa täältä (meteorologiasta):
http://www.fmi.fi/saa/havainto_5.html

metsätieteen "havaintoyksikköön"
http://honeybee.helsinki.fi/users/korpela/arviointidemot/ojakkala/Ojakkala_10_2000.htm

niin eroa pitäisi löytyä. Sensijaan "havaintosuureet" vaikuttavat vertailukelpoisilta.

Itse olen käyttänyt havaintoa siinä merkityksessä, joka on lähellä "välitöntä aistihavaintoa", eli yhtä mittarin lukemista tms.
Ja näyttäisi, että sinä käytät havaintona jotain muuta.

Tämä nyt oli siis vain yritys ymmärtää tai lisätä keskinäistä ymmärrystä ja veikkaus siitä, että sinun käsitteesi olisivat metsästä tai sieltä päin.

Esimerkki = havainto minun (tieteen) käsittein.

squirrel kirjoitti:

Havainto on toistettavissa oleva.
Jos fossiilille ei löydy mitään muuta selitystä(Kuten mount Peleen tulivuorenpurkaus tms.) niin se on havainto.Havainto on jotain josta tiedemiehet voivat varmistua toistolla.
Tältä kantilta kieltämättä koko fossiilirekordi menettää merkitystään,koska yksittäisen fossiilin synty on epätodennäköistä(esimerkiksi:enemmistö fossiileista valikoitunut niihin lajeihin jotka ovat eläneet oloissa jossa fossiloituminen yleisempää kuin muissa=lokaalinen,ekologinen,historiallinen syy sille miksi vain osa fossiloituu sitten tekijä jota voi kutsua "sattumaksi" tai miksi sitten kutsuukaan.)


Sen sijaan se,että geenipuut muodostaisivat ristiriitaisen puun geeniensä välille todistaisi evoluution vääräksi(koska se olisi evolutiivisesti mahdotonta). Periaatteessa tämä on helppo testatakkin.
Eli ei päästä kiertämään sitä että evoluutio on periaatteessa falsifioitavissa selkeällä havainnolla. Se ovatko puut saman muotoisia vai eivät on havainto,oli se sitä kumpaan suuntaan tahansa.


http://wwwedu.oulu.fi/~/epikkara/opetus/ytt1.htm


Luku 3.3. Intersubjektiivinen koettelu:
Tätä kautta tiede ei kuitenkaan palaudu politiikkaan tai alussa mainittuun liikemiehen keskusteluun, vaan tieteessä on omat vakiintuneet tavat, joita pidetään oikeina, sallittuina ja luotettavina tapoina hankkia konsensusta. Näitä ovat juuri em. päättely ja havainto. Tietyt menetelmät ja kysymykset ovat osoittautuneet sellaisiksi, ettei niistä voida saavuttaa tieteellistä konsensusta, vaan niistä riitely ehkäisee muutakin tieteellistä edistystä. Tällaisia kysymyksiä ovat juuri preskriptiiviset eli normatiiviset kysymykset. (Humen giljotiini, tieteen ja kirkon historiallinen työnjako).


3.4 Falsifikaatio:
Deduktio: siitä, että deduktiivisesti päätellyt johtopäätökset osoittautuvat empiirisesti tai muulla tästä deduktiosta riippumattomalla tavalla tosiksi, ei voida päätellä premissien totuutta. Mikään päättelysääntö ei estä päättelemästä epätosista premisseistä totta johtopäätöstä.

Tästä eräs hyvin merkittävä tieteenfilosofi Karl Popper päätteli, että ei ole mitään mieltä yrittää osoittaa tieteessä jotain teoriaa todeksi, vaan tieteellisen toiminnan todellinen olemus on siinä, että yritetään osoittaa teorioita vääriksi (falsifioida). Oikea tieteellinen teoria voi olla vain sellainen, joka on periaatteessa tieteellisin perustelukeinoin osoitettavissa vääräksi (falsifioitavissa). Näin esim. uskonnot, poliittiset oppijärjestelmät, psykoanalyysi jne eivät ole oikeaa tiedettä, koska niitä ei voi tieteellisesti kumota.

Lue lisää

Squirrel:[Tältä kantilta kieltämättä koko fossiilirekordi menettää merkitystään,koska yksittäisen fossiilin synty on epätodennäköistä...]
Jos jaksaisi kaivaa, tästä voisi ehkä saada jotain esille, että myönnät fossiilirekordien merkityksen vähenevän, mutta kun ei jaksa.

Yritän sensijaan ottaa selvää, missä vaiheessa evoluutio-opille on tullut falsifikaatiokriteeri, kun Darwin ei sitä esittänyt, eikä kukaan ole hänen esityksistään kelvollista löytänyt (Dawkins esitti kelvottoman). Eikä edes Popper havainnut alkujaan luonnonvalinnalle kelvollista kriteeriä. Jos kriteeri olisi ollut ilmeinen, hän olisi sen havainnut. Hänen myöhempi peruuttelukaan ei sisältänyt selkeää falsifikaatiokriteeriä, vaan lähinnä sen, että luonnonvalinta on tiedettä muilla perusteilla.

Eli täytyy käydä nyt läpi, mitä sinä jo olet esittänyt aiemmin, kun näytät olevan niin tohkeissasi asiasta.