Lukekaa tämä, ja miettikää ketä tässä maassa syrjitään:
Nykyisin voidaan jo sanoa, että nainen on Suomessa vähintäänkin yhtä tasa-arvoinen kuin mies. Sen sijaan yhä enemmän on alkanut kuulua viestejä eri puolelta yhteiskuntaa, että miehet ovat jäämässä jalkoihin. Esimerkkejäkin löytyy:
Yleinen asevelvollisuus koskee vain toista sukupuolta asettaen näin miehen epätasa-arvoiseen asemaan naiseen verrattuna. Naisten "synnytysvelvollisuuteen" ei oikein voi vedota, koska naisilla ei sellaista - ainakaan Suomen lainsäädännön mukaan - ole.
Terveydenhuollon määrärahat. Selvityksen mukaan pelkästään naisille suunnattuun terveydenhuoltoon suunnataan verorahoja moninkertainen määrä miesten terveydenhuoltoon verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta, että miehet sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina kuin naiset. Vai tässäkö yksi syy miksi miesten elinikä on 7 vuotta naisia alhaisempi keskimäärin?
Lainsäädännössä ja yhteiskunnassa on lisäksi monia yksityiskohtia, jotka suoraan syrjivät miestä tavalla tai toisella. Esimerkkinä vaikkapa ns. naisyrittäjälaina, joka on matalakorkoinen laina pelkästään naispuolisille yksityisyrittäjille. Mies ei voi saada yhtä edullista lainaa yritystoimintansa rahoittamiseksi. Toinen esimerkki löytyy rangaistuskäytännöistä. Yleisesti hyväksytty totuus oikeustieteilijöiden ja tutkijoiden keskuudessa on se, että rikoksen tehnyt nainen saa yleensä hieman lievemmän rangaistuksen kuin saman rikoksen tehnyt mies.
Miesten syrjintä sosiaalitoimessa. EU:n ihmisoikeustuomioistuin antoi vasta Suomen sosiaalitoimelle varoituksen miesten syrjimisestä. Varoitus jäi jostakin syystä lähes huomiotta Suomen medioissa, mutta se kertoo missä nykyisin mennään. Esimerkiksi avioerotilanteissa miehen oikeudet ovat mitättömät, ja hänelle jääkin avioerossa häviäjän ja maksajan rooli lähes aina. Samoin sosiaalisessa tulonsiirrossa miehet ovat onnettomassa osassa, sillä naiset saavat 70% kaikesta sosiaalisesta tulonsiirrosta.
Poikien syrjintä koulutuksessa. Pojat saavat koulussa huonompaa palkkaa arvosanojen muodossa kuin tytöt. Tämä ei johdu siitä, että tytöt olisivat yhtään poikia parempia, vaan siitä, että oppiaineet ja opetuksen järjestäminen toteutetaan tyttöjä suosivalla tavalla. Mikäli lisättäisiin matemaattisia aineita, vähennettäisiin kielipainotteisuutta, lisättäisiin pojille luontaisesti soveltuvia kädellä tekemisen taitoja ja hyödynnettäisiin poikien luontaista kilpailuviettiä ja ryhmätyötaitoja, niin erot tasaantuisivat nopeasti. Esimerkkinä voisin antaa kaunokirjoituksen, joka on yhteiskunnassa täysin hyödytön taito. Kaunokirjoitusharjoituksissa pojat ahdistuvat ja tytöt menestyvät. Onko ainoa peruste tällaisille harjoituksille siinä, että tytöt saadaan menestymään koulussa poikia paremmin? Opetushallituksesta kysyttäessä ei osattu puolustaa kaunokirjoituksen tarpeellisuutta muutoin kuin hienomotoriikan kehityksellä. Kyllä hienomotoriikkaa voi kehittää myös sillä tavalla, että pojat siitä pitävät.
Poikien systemaattinen syrjintä alkaa jo päiväkodissa. Päiväkodin hoitajat eivät uskalla antaa esikouluikäisille pojille sahoja ja vasaroita käyttöön, koska he itse pelkäävät kyseisiä työkaluja, eivätkä osaa niitä käyttää. Näin poikien luontaisesti tarvitsema nikkaroinnin taito jää kehittymättä ja tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että poikien tasapainoinen kehitys heikentyy ja päiväkodista lähtien. Kyse on vähän samankaltaisesta ilmiöstä, kuin jos päiväkodissa olisi mieshoitajia, jotka kieltäisivät tyttöjä leikkimästä kotia.
Viimeisimpänä osoituksena on Vantaan kielto, jossa kaikissa Vantaan yläasteen kouluissa kielletään käyttämästä pyöriviä teriä käsittäviä koneita. Kiellon taustalla on käräjäoikeuden päätös, jossa todettiin, että oikohöylän terä ei saa olla näkyvissä missään työvaiheessa. Jokainen oikohöylää käyttänyt tietää, että tällainen vaatimus on käytännössä mahdoton toteuttaa. En tiedä, mutta jotenkin syntyy tunne, että tuomari on nainen, joka ei ymmärrä oikohöylän toimintaperiaatetta ja jota ei oikeasti edes kiinnosta oikohöylän toimintaperiaate. On vain kamalaa, kun oppilas on loukannut itsensä ja pelottavat ja vaaralliset koneet on kamalia.
Ehkäpä merkittävimpänä tasa-arvon puutteen todisteena voidaan pitää miesten korkeita itsemurhalukuja. Eivät miehet ole geneettisesti sen herkempiä tekemään itsemurhia. Yhteiskunta on vain järjestetty siten, että miehelle lankeava osa on niin paljon kovempi, että monet eivät sitä kestä. Miltä sinusta tuntuu miehenä, että minä hyvänsä ajanhetkenä joku voi viedä lapsesi, eikä sinulla ole mitään tehtävissä asian hyväksi? Saat kaksi kuukausittaista lyhyttä tapaamisoikeutta, jotka eivät riitä tasapainoisen suhteen luomiseen. Lisäksi saat kouraasi järkyttävän maksuhaitarin, eikä ketään ole edes kiinnostanut selvittää, mitkä ovat sinun elämisen edellytykset. Tämän asian korjaaminen kuuluu nimenomaan ja ensisijaisesti niille miehille, jotka eivät tällaista vääryyttä ole kokeneet ja joilla on voimavaroja jäljellä asioiden korjaamiseksi. Myös naisten on syytä pohtia tuntuisiko asia oikeudenmukaiselta, jos roolit olisivat toisin päin.
Mutta entä jos esimerkiksi joku mies kokee feministiset keskustelut häiritseviksi. Onko tällöin miehellä oikeus kieltää nämä keskustelut - ja jos kieltoa ei noudateta, onko kyse häirinnästä? Vai onko edelleen niin, että nimenomaan naishegemonialla on valta määritellä nämä rajat?
Todellinen ongelma on kuitenkin Suomessa syrjäymisvaarassa olevien ihmisten, tilastollisesti heistä valtaosa on miehiä hoito tai sen saamatta jääminen. Siihen ei sijoiteta varoja juuri lainkaan. Esimerkiksi useiden syrjäytymisvaarassa olevien alkoholisoitumassa olevien tai itsemurhaa hautovien miesten kohdalla ei haluta nähdä sen johtuvan masennuksesta, joka naisten osalta diagnosoidaan 2,5 kertaa useammin ja he saavat siihen hoitoa. Se on toki usein kallista. Ja kohdistuu ensisijassa siis naisiin.
Todellisuudessahan ainoa oikea mittari terveydenhuollon resurssien jakautumisessa sukupuolen mukaan on käytetyt eurot henkilöä kohden koko elinaikana. Ja tällä mittarilla katsottuna on lähes itsestään selvää, että naisia hoidetaan paljon miehiä paremmin.
Koulujärjestelmän tyttöjä suosiva linja johtaa mielenkiintoisiin tuloksiin. Korkean koulutuksen omaavat tytöt eivät ole kiinnostuneita tekemään jälkeläisiä matalan koulutustason omaavien poikien kanssa. Tästä seuraa, että korkean koulutustason omaavista pojista syntyy kilpailua.
Jo nyt on nähtävissä, että korkean koulutustason omaava perheellinen mies on haluttu pariutumiskumppani markkinoilla. Näin toisin kuin aiemmin yhteiskunnassa on syntynyt tilanne, jossa korkeasti koulutettu nainen on halukas rikkomaan toisen naisen liiton ja ottamaan perheellisen miehen mieluummin kuin matalan tason koulutuksen omaavan vapaan miehen. Tästä seuraa ongelmia. Yhä useampi mies jää lapsettomaksi, mutta surullisinta on, että yhä useampi lapsi jää tulevaisuudessa isättömäksi.
Tehokkain tapa parantaa tulevaisuuden yhteiskuntaa on parantaa poikien koulutusmahdollisuuksia ja heikentää naisen asemaa samalle tasolle miehen aseman kanssa. Nykyinen keinotekoisesti yhteiskunnan päätöksin rakennettu järjestely, jossa nainen ei aidosti tarvitse miestä on paitsi ihmisoikeuksia polkeva, niin myös koko yhteisön etujen vastainen.
Suomalainen mies ei kykene näkemään naista tasaveroisena kumppanina eikä samalla lähtökohdalla olevana ihmisenä. Suomalainen mies näkee naisen lähinnä jonain kuningattarena tai jumalattarena - vaikeasti lähestyttävänä, pelottavana ja sellaisena, jossa ei ikinä ole mitään vikaa, jonka tahtoon täytyy alistua ehdoitta ja jonka pienimpiäkin oikkuja täytyy totella mukisematta. Tämän vuoksi myös avioerotilanteissa ja riitatilanteissa yleensäkin miehellä on pelkkä nyrkkeilysäkin ja kynnysmaton osa. Mutta suomalainen mies pitää siitä. Hän on kiltti, nynny ja kohtaloonsa alistuva. Suomalaisessa miehessä on jotain mahoa, jotain kyvytöntä, jotain sellaista, mikä saa hänet luhistumaan hyytelöksi naisen edessä sen sijaan, että hän kohtelisi naista tasapuolisena kumppaninaan.
Tämä tasa-arvokeskustelu on johtanut siihen, että on kaksi asiaa, joista ei voi puhua leimautumatta sovinistiksi, ääriuskonnolliseksi tai muuten vain vanhanaikaiseksi. Nämä asiat ovat miehen oikeudet ja naisen velvollisuudet. Miesten velvollisuuksista ja naisen oikeuksista puhuminen on taas suotavaa ja "edistyksellistä". Pahimmillaan tämä on johtanut siihen, että jotkut naiset luulevat parisuhteen olevan jotenkin vain heitä varten eikä mikään kahden ihmisen yhteinen projekti. "Suhde ei toimi" on minusta vallan mainio ilmaisu. Siinähän vaikeudet, joista oma vastuu on n. 50% sysätään jonkun "suhteen" hareille.
HS 12.1.2005: ”Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan pahoinpidellyistä lapsista naiset selviytyvät elämässä miehiä paremmin aikuisina. Alle 12-vuotiaina pahoinpitelyn uhriksi joutuneista miehistä 18 prosenttia oli aikuisina työssä, koulunsa käyneinä, sosiaalisina ja kaikin puolin kunnon kansalaisina. Lapsina pahoinpidellyistä naisista selviytyi aikuisina yhtä hyvin noin 27 prosenttia.” Olisiko siis mahdollisesti niin, että herkempi ja henkiselle vaurioitumiselle alttiimpi sukupuoli onkin miehet, eikä naiset?
Nykyisin on muotia leimata kaikki syvästi puolisoonsa kiintyneet henkilöt ja ne, jotka eivät pääse erosta heti yli, läheisriippuvaisiksi. Mielestäni kuitenkin ne, jotka pääsevät (yllättävästä) pitkän suhteen päättymisestä ilman sen syvempää murhetta, ovat pikemminkin hieman keskimääräistä tunnekylmempiä ihmisiä.
Kun mies tekeee "Hjallikset Sieviset tai Mikkoset hän on sika.Petetyn vaimoraukan ympärillä pyörii ystävättäriä lohduttamassa.Mediakin on mukana vaimoparan surussa.(Leena Harkimo)Mutta kun naine tekee "Ruotsalaiset" se on vain elämää. Jos petetty ukko avaa asiasta suunsa hän on nynny. Mies vaietkoon seurakunnassa ja nuolkoon haavansa.
Minusta törkeintä Parviaista kohtaan oli se kun tämä ruotsalainen, :) , kertoili ettei ole edes itkenyt kun oli jo niin kauan asiaa valmistellut. Mutta ei ollut kertonut Jussille mitään, Jussi se vaan luki lehdestä että rakkautta ei ollut ollutkaan. Sadistista hommaa. Onko siis sittenkin niin ettei suomalainen nainen puhu eikä pussaa, eikä osaa edes itkeä jälkeenpäin. Mutta Huolitellulta Satu näytti.
Minusta sellaisen ihmisen joka ei erostaan kärsi ei olisi koskaan tullut edes liittoon mennä, muita kiusaamaan, sellaisia jotka ovat olleet valmiita sitoutumaan ja pitävät sanansa. Marco Bjurström poistuu viimeisestä Bumtsi Bumista kyyneleet silmissä, mutta me ihmettelemme kun hylätty mies itkee hajonnutta perhettään. Ihme kansa.
Tuo Ruotsalaisen astrologia-hömppä on kyllä jo liikaa, silloin kun pitäisi ajatella lapsia. Ufotko ne lapsista sitten huolehtii? No toisaalta kyseessähän oli entinen huippu-urheilija, Parviais-parka tais ihastua kiinteään takamukseen.
Minä en ymmärrä tuollaisia Satuja, miksi ihmeessä he hajottavat kaksi perhettä? Rakkauden vuoksi? niin minkä rakkauden?
Tuntuu olevan valalla käsitys, ettei pitäisi laskea ketään ihmistä liian lähelle. Koskeeko tämä myös omia lapsia? Pitäisikö heidätkin pitää henkisesti niin kaukana, ettei pääse kiintymään liikaa, ettei maailma muserru, jos lapsille sattuu jotain? Pitäisikö lapsen kuolemaankin suhtautua niin, että kyllä aikuinen ihminen sen kestää, pilkettä silmään vain, yksin on parempi elää? Kaikki eivät tuollaiseen pysty. Jos taas lapset ovat eri asia kuin parisuhde, niin miksi? Kyllä ihmisen pitää uskaltaa elää.
IS 21.1.2005: Kotiin tullut aviomies löysi asunnostaan vieraan miehen. Puolialaston vaimo löytyi puolestaan piilosta sängyn alta. Asetelma johti rajuun perheriitaan, joka päättyi siihen, että vaimo puukotti hengenvaarallisesti miestään. Tapahtumia setvittiin eilen Savonlinnan käräjäoikeudessa. 24-vuotias nainen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Miksi tässä tapauksessa tuomio on täysin erilainen kuin Matti Nykäsen tuomio?
Kaksoissurmaaja Reijo Hammar aloitti uuden vuoden vapaana miehenä. Presidentti Tarja Halonen päätti Hammarin armahduksesta torstaina 30.12.2004. Pakomatkaansa ja lyhyitä lomiaan lukuunottamatta Hammar on istunut vankilassa vuodesta 1986 lähtien, eli 18 vuotta. Samassa esittelyssä presidentti armahti myös taposta kahdeksan ja puolen vuoden tuomion saaneen naisen, joka ehti istua vankeudessa vajaat kaksi vuotta. Halonen päästi naisen ehdonalaiseen.
Eikö tämä ihmisten keinohedelmöitys ole enemmän natsien kuin sivistysvaltion toimintaa ? Jos yksinäiselle vanhalle piialle annetaan kaksi vaihtoehtoa A ) etsiä mies itselleen B ) saada siittiöitä hedelmöitysklinikalta vaikka Brad Pittin kaksoisolennolta, jonka ÄO on vielä hulppea, niin kumman vaihtoehdon moni valitsee ? Kumpi taas on lapsen etu?
Keskustelin erään viikonloppuisän kanssa. Hän kertoi, että oli päässyt yhteisymmärrykseen vaimonsa kanssa elatusmaksusta ja oli vahvistamassa maksua lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja oli todennut vaimolle, että saisit paljon enemmänkin, jos veisit asian tuomioistuimeen.
Näin siis lastenvalvoja, jonka tehtävä on katsoa lasten etua. Näin siis lastenvalvoja pyrkii virkansa puolesta kyykyttämään isän, jotta miehelle ei jäisi varoja huolehtia asianmukaisesti etä-isän roolista. Lasten valvoja on tosiasiassa yksipuolinen äidin asianajaja, jolle "lapsen etu" on jotain, jolla lyödään lasta itseään päähän.
Monet naiset pitävät aivan luonnollisena, että työelämässä naiset pitävät naisten puolta. Täysin luontevaa tuntuu olevan sosiaalivirkailijoiden lainvastaiset toimet, joilla vedetään kotiin päin. Perusteeksi tarjotaan jopa sosiaalitätien heikkoa palkkausta. Ratkaisuksi tarjotaan sitä, että miestenkin pitäisi hakeutua sosiaalitädeiksi. Jos ihmisellä on huono palkka, niin se ei oikeuta tekemään työtä huonosti saati sitten lain vastaisesti. Jos minä olisin miehenä sosiaalitäti, niin kohtelisin ihmisiä lain mukaisesti ja tasapuolisesti. Tätä samaa edellytän jokaiselta sosiaalitädiltä sukupuolesta riippumatta. Onko tämä liikaa pyydetty? Sinällään olisi kyllä suotavaa, jos ammatin pariin hakeutuisi täysin tavallisia suomalaisia miehiä, sillä ne harvat, jotka ovat alalle hakeutuneet tuntuvat usein edustavan jonkinlaista äärilaitaa ajattelussaan.
Nykyisin voidaan jo sanoa, että nainen on Suomessa vähintäänkin yhtä tasa-arvoinen kuin mies. Sen sijaan yhä enemmän on alkanut kuulua viestejä eri puolelta yhteiskuntaa, että miehet ovat jäämässä jalkoihin. Esimerkkejäkin löytyy:
Yleinen asevelvollisuus koskee vain toista sukupuolta asettaen näin miehen epätasa-arvoiseen asemaan naiseen verrattuna. Naisten "synnytysvelvollisuuteen" ei oikein voi vedota, koska naisilla ei sellaista - ainakaan Suomen lainsäädännön mukaan - ole.
Terveydenhuollon määrärahat. Selvityksen mukaan pelkästään naisille suunnattuun terveydenhuoltoon suunnataan verorahoja moninkertainen määrä miesten terveydenhuoltoon verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta, että miehet sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina kuin naiset. Vai tässäkö yksi syy miksi miesten elinikä on 7 vuotta naisia alhaisempi keskimäärin?
Lainsäädännössä ja yhteiskunnassa on lisäksi monia yksityiskohtia, jotka suoraan syrjivät miestä tavalla tai toisella. Esimerkkinä vaikkapa ns. naisyrittäjälaina, joka on matalakorkoinen laina pelkästään naispuolisille yksityisyrittäjille. Mies ei voi saada yhtä edullista lainaa yritystoimintansa rahoittamiseksi. Toinen esimerkki löytyy rangaistuskäytännöistä. Yleisesti hyväksytty totuus oikeustieteilijöiden ja tutkijoiden keskuudessa on se, että rikoksen tehnyt nainen saa yleensä hieman lievemmän rangaistuksen kuin saman rikoksen tehnyt mies.
Miesten syrjintä sosiaalitoimessa. EU:n ihmisoikeustuomioistuin antoi vasta Suomen sosiaalitoimelle varoituksen miesten syrjimisestä. Varoitus jäi jostakin syystä lähes huomiotta Suomen medioissa, mutta se kertoo missä nykyisin mennään. Esimerkiksi avioerotilanteissa miehen oikeudet ovat mitättömät, ja hänelle jääkin avioerossa häviäjän ja maksajan rooli lähes aina. Samoin sosiaalisessa tulonsiirrossa miehet ovat onnettomassa osassa, sillä naiset saavat 70% kaikesta sosiaalisesta tulonsiirrosta.
Poikien syrjintä koulutuksessa. Pojat saavat koulussa huonompaa palkkaa arvosanojen muodossa kuin tytöt. Tämä ei johdu siitä, että tytöt olisivat yhtään poikia parempia, vaan siitä, että oppiaineet ja opetuksen järjestäminen toteutetaan tyttöjä suosivalla tavalla. Mikäli lisättäisiin matemaattisia aineita, vähennettäisiin kielipainotteisuutta, lisättäisiin pojille luontaisesti soveltuvia kädellä tekemisen taitoja ja hyödynnettäisiin poikien luontaista kilpailuviettiä ja ryhmätyötaitoja, niin erot tasaantuisivat nopeasti. Esimerkkinä voisin antaa kaunokirjoituksen, joka on yhteiskunnassa täysin hyödytön taito. Kaunokirjoitusharjoituksissa pojat ahdistuvat ja tytöt menestyvät. Onko ainoa peruste tällaisille harjoituksille siinä, että tytöt saadaan menestymään koulussa poikia paremmin? Opetushallituksesta kysyttäessä ei osattu puolustaa kaunokirjoituksen tarpeellisuutta muutoin kuin hienomotoriikan kehityksellä. Kyllä hienomotoriikkaa voi kehittää myös sillä tavalla, että pojat siitä pitävät.
Poikien systemaattinen syrjintä alkaa jo päiväkodissa. Päiväkodin hoitajat eivät uskalla antaa esikouluikäisille pojille sahoja ja vasaroita käyttöön, koska he itse pelkäävät kyseisiä työkaluja, eivätkä osaa niitä käyttää. Näin poikien luontaisesti tarvitsema nikkaroinnin taito jää kehittymättä ja tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että poikien tasapainoinen kehitys heikentyy ja päiväkodista lähtien. Kyse on vähän samankaltaisesta ilmiöstä, kuin jos päiväkodissa olisi mieshoitajia, jotka kieltäisivät tyttöjä leikkimästä kotia.
Viimeisimpänä osoituksena on Vantaan kielto, jossa kaikissa Vantaan yläasteen kouluissa kielletään käyttämästä pyöriviä teriä käsittäviä koneita. Kiellon taustalla on käräjäoikeuden päätös, jossa todettiin, että oikohöylän terä ei saa olla näkyvissä missään työvaiheessa. Jokainen oikohöylää käyttänyt tietää, että tällainen vaatimus on käytännössä mahdoton toteuttaa. En tiedä, mutta jotenkin syntyy tunne, että tuomari on nainen, joka ei ymmärrä oikohöylän toimintaperiaatetta ja jota ei oikeasti edes kiinnosta oikohöylän toimintaperiaate. On vain kamalaa, kun oppilas on loukannut itsensä ja pelottavat ja vaaralliset koneet on kamalia.
Ehkäpä merkittävimpänä tasa-arvon puutteen todisteena voidaan pitää miesten korkeita itsemurhalukuja. Eivät miehet ole geneettisesti sen herkempiä tekemään itsemurhia. Yhteiskunta on vain järjestetty siten, että miehelle lankeava osa on niin paljon kovempi, että monet eivät sitä kestä. Miltä sinusta tuntuu miehenä, että minä hyvänsä ajanhetkenä joku voi viedä lapsesi, eikä sinulla ole mitään tehtävissä asian hyväksi? Saat kaksi kuukausittaista lyhyttä tapaamisoikeutta, jotka eivät riitä tasapainoisen suhteen luomiseen. Lisäksi saat kouraasi järkyttävän maksuhaitarin, eikä ketään ole edes kiinnostanut selvittää, mitkä ovat sinun elämisen edellytykset. Tämän asian korjaaminen kuuluu nimenomaan ja ensisijaisesti niille miehille, jotka eivät tällaista vääryyttä ole kokeneet ja joilla on voimavaroja jäljellä asioiden korjaamiseksi. Myös naisten on syytä pohtia tuntuisiko asia oikeudenmukaiselta, jos roolit olisivat toisin päin.
Mutta entä jos esimerkiksi joku mies kokee feministiset keskustelut häiritseviksi. Onko tällöin miehellä oikeus kieltää nämä keskustelut - ja jos kieltoa ei noudateta, onko kyse häirinnästä? Vai onko edelleen niin, että nimenomaan naishegemonialla on valta määritellä nämä rajat?
Todellinen ongelma on kuitenkin Suomessa syrjäymisvaarassa olevien ihmisten, tilastollisesti heistä valtaosa on miehiä hoito tai sen saamatta jääminen. Siihen ei sijoiteta varoja juuri lainkaan. Esimerkiksi useiden syrjäytymisvaarassa olevien alkoholisoitumassa olevien tai itsemurhaa hautovien miesten kohdalla ei haluta nähdä sen johtuvan masennuksesta, joka naisten osalta diagnosoidaan 2,5 kertaa useammin ja he saavat siihen hoitoa. Se on toki usein kallista. Ja kohdistuu ensisijassa siis naisiin.
Todellisuudessahan ainoa oikea mittari terveydenhuollon resurssien jakautumisessa sukupuolen mukaan on käytetyt eurot henkilöä kohden koko elinaikana. Ja tällä mittarilla katsottuna on lähes itsestään selvää, että naisia hoidetaan paljon miehiä paremmin.
Koulujärjestelmän tyttöjä suosiva linja johtaa mielenkiintoisiin tuloksiin. Korkean koulutuksen omaavat tytöt eivät ole kiinnostuneita tekemään jälkeläisiä matalan koulutustason omaavien poikien kanssa. Tästä seuraa, että korkean koulutustason omaavista pojista syntyy kilpailua.
Jo nyt on nähtävissä, että korkean koulutustason omaava perheellinen mies on haluttu pariutumiskumppani markkinoilla. Näin toisin kuin aiemmin yhteiskunnassa on syntynyt tilanne, jossa korkeasti koulutettu nainen on halukas rikkomaan toisen naisen liiton ja ottamaan perheellisen miehen mieluummin kuin matalan tason koulutuksen omaavan vapaan miehen. Tästä seuraa ongelmia. Yhä useampi mies jää lapsettomaksi, mutta surullisinta on, että yhä useampi lapsi jää tulevaisuudessa isättömäksi.
Tehokkain tapa parantaa tulevaisuuden yhteiskuntaa on parantaa poikien koulutusmahdollisuuksia ja heikentää naisen asemaa samalle tasolle miehen aseman kanssa. Nykyinen keinotekoisesti yhteiskunnan päätöksin rakennettu järjestely, jossa nainen ei aidosti tarvitse miestä on paitsi ihmisoikeuksia polkeva, niin myös koko yhteisön etujen vastainen.
Suomalainen mies ei kykene näkemään naista tasaveroisena kumppanina eikä samalla lähtökohdalla olevana ihmisenä. Suomalainen mies näkee naisen lähinnä jonain kuningattarena tai jumalattarena - vaikeasti lähestyttävänä, pelottavana ja sellaisena, jossa ei ikinä ole mitään vikaa, jonka tahtoon täytyy alistua ehdoitta ja jonka pienimpiäkin oikkuja täytyy totella mukisematta. Tämän vuoksi myös avioerotilanteissa ja riitatilanteissa yleensäkin miehellä on pelkkä nyrkkeilysäkin ja kynnysmaton osa. Mutta suomalainen mies pitää siitä. Hän on kiltti, nynny ja kohtaloonsa alistuva. Suomalaisessa miehessä on jotain mahoa, jotain kyvytöntä, jotain sellaista, mikä saa hänet luhistumaan hyytelöksi naisen edessä sen sijaan, että hän kohtelisi naista tasapuolisena kumppaninaan.
Tämä tasa-arvokeskustelu on johtanut siihen, että on kaksi asiaa, joista ei voi puhua leimautumatta sovinistiksi, ääriuskonnolliseksi tai muuten vain vanhanaikaiseksi. Nämä asiat ovat miehen oikeudet ja naisen velvollisuudet. Miesten velvollisuuksista ja naisen oikeuksista puhuminen on taas suotavaa ja "edistyksellistä". Pahimmillaan tämä on johtanut siihen, että jotkut naiset luulevat parisuhteen olevan jotenkin vain heitä varten eikä mikään kahden ihmisen yhteinen projekti. "Suhde ei toimi" on minusta vallan mainio ilmaisu. Siinähän vaikeudet, joista oma vastuu on n. 50% sysätään jonkun "suhteen" hareille.
HS 12.1.2005: ”Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan pahoinpidellyistä lapsista naiset selviytyvät elämässä miehiä paremmin aikuisina. Alle 12-vuotiaina pahoinpitelyn uhriksi joutuneista miehistä 18 prosenttia oli aikuisina työssä, koulunsa käyneinä, sosiaalisina ja kaikin puolin kunnon kansalaisina. Lapsina pahoinpidellyistä naisista selviytyi aikuisina yhtä hyvin noin 27 prosenttia.” Olisiko siis mahdollisesti niin, että herkempi ja henkiselle vaurioitumiselle alttiimpi sukupuoli onkin miehet, eikä naiset?
Nykyisin on muotia leimata kaikki syvästi puolisoonsa kiintyneet henkilöt ja ne, jotka eivät pääse erosta heti yli, läheisriippuvaisiksi. Mielestäni kuitenkin ne, jotka pääsevät (yllättävästä) pitkän suhteen päättymisestä ilman sen syvempää murhetta, ovat pikemminkin hieman keskimääräistä tunnekylmempiä ihmisiä.
Kun mies tekeee "Hjallikset Sieviset tai Mikkoset hän on sika.Petetyn vaimoraukan ympärillä pyörii ystävättäriä lohduttamassa.Mediakin on mukana vaimoparan surussa.(Leena Harkimo)Mutta kun naine tekee "Ruotsalaiset" se on vain elämää. Jos petetty ukko avaa asiasta suunsa hän on nynny. Mies vaietkoon seurakunnassa ja nuolkoon haavansa.
Minusta törkeintä Parviaista kohtaan oli se kun tämä ruotsalainen, :) , kertoili ettei ole edes itkenyt kun oli jo niin kauan asiaa valmistellut. Mutta ei ollut kertonut Jussille mitään, Jussi se vaan luki lehdestä että rakkautta ei ollut ollutkaan. Sadistista hommaa. Onko siis sittenkin niin ettei suomalainen nainen puhu eikä pussaa, eikä osaa edes itkeä jälkeenpäin. Mutta Huolitellulta Satu näytti.
Minusta sellaisen ihmisen joka ei erostaan kärsi ei olisi koskaan tullut edes liittoon mennä, muita kiusaamaan, sellaisia jotka ovat olleet valmiita sitoutumaan ja pitävät sanansa. Marco Bjurström poistuu viimeisestä Bumtsi Bumista kyyneleet silmissä, mutta me ihmettelemme kun hylätty mies itkee hajonnutta perhettään. Ihme kansa.
Tuo Ruotsalaisen astrologia-hömppä on kyllä jo liikaa, silloin kun pitäisi ajatella lapsia. Ufotko ne lapsista sitten huolehtii? No toisaalta kyseessähän oli entinen huippu-urheilija, Parviais-parka tais ihastua kiinteään takamukseen.
Minä en ymmärrä tuollaisia Satuja, miksi ihmeessä he hajottavat kaksi perhettä? Rakkauden vuoksi? niin minkä rakkauden?
Tuntuu olevan valalla käsitys, ettei pitäisi laskea ketään ihmistä liian lähelle. Koskeeko tämä myös omia lapsia? Pitäisikö heidätkin pitää henkisesti niin kaukana, ettei pääse kiintymään liikaa, ettei maailma muserru, jos lapsille sattuu jotain? Pitäisikö lapsen kuolemaankin suhtautua niin, että kyllä aikuinen ihminen sen kestää, pilkettä silmään vain, yksin on parempi elää? Kaikki eivät tuollaiseen pysty. Jos taas lapset ovat eri asia kuin parisuhde, niin miksi? Kyllä ihmisen pitää uskaltaa elää.
IS 21.1.2005: Kotiin tullut aviomies löysi asunnostaan vieraan miehen. Puolialaston vaimo löytyi puolestaan piilosta sängyn alta. Asetelma johti rajuun perheriitaan, joka päättyi siihen, että vaimo puukotti hengenvaarallisesti miestään. Tapahtumia setvittiin eilen Savonlinnan käräjäoikeudessa. 24-vuotias nainen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Miksi tässä tapauksessa tuomio on täysin erilainen kuin Matti Nykäsen tuomio?
Kaksoissurmaaja Reijo Hammar aloitti uuden vuoden vapaana miehenä. Presidentti Tarja Halonen päätti Hammarin armahduksesta torstaina 30.12.2004. Pakomatkaansa ja lyhyitä lomiaan lukuunottamatta Hammar on istunut vankilassa vuodesta 1986 lähtien, eli 18 vuotta. Samassa esittelyssä presidentti armahti myös taposta kahdeksan ja puolen vuoden tuomion saaneen naisen, joka ehti istua vankeudessa vajaat kaksi vuotta. Halonen päästi naisen ehdonalaiseen.
Eikö tämä ihmisten keinohedelmöitys ole enemmän natsien kuin sivistysvaltion toimintaa ? Jos yksinäiselle vanhalle piialle annetaan kaksi vaihtoehtoa A ) etsiä mies itselleen B ) saada siittiöitä hedelmöitysklinikalta vaikka Brad Pittin kaksoisolennolta, jonka ÄO on vielä hulppea, niin kumman vaihtoehdon moni valitsee ? Kumpi taas on lapsen etu?
Keskustelin erään viikonloppuisän kanssa. Hän kertoi, että oli päässyt yhteisymmärrykseen vaimonsa kanssa elatusmaksusta ja oli vahvistamassa maksua lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja oli todennut vaimolle, että saisit paljon enemmänkin, jos veisit asian tuomioistuimeen.
Näin siis lastenvalvoja, jonka tehtävä on katsoa lasten etua. Näin siis lastenvalvoja pyrkii virkansa puolesta kyykyttämään isän, jotta miehelle ei jäisi varoja huolehtia asianmukaisesti etä-isän roolista. Lasten valvoja on tosiasiassa yksipuolinen äidin asianajaja, jolle "lapsen etu" on jotain, jolla lyödään lasta itseään päähän.
Monet naiset pitävät aivan luonnollisena, että työelämässä naiset pitävät naisten puolta. Täysin luontevaa tuntuu olevan sosiaalivirkailijoiden lainvastaiset toimet, joilla vedetään kotiin päin. Perusteeksi tarjotaan jopa sosiaalitätien heikkoa palkkausta. Ratkaisuksi tarjotaan sitä, että miestenkin pitäisi hakeutua sosiaalitädeiksi. Jos ihmisellä on huono palkka, niin se ei oikeuta tekemään työtä huonosti saati sitten lain vastaisesti. Jos minä olisin miehenä sosiaalitäti, niin kohtelisin ihmisiä lain mukaisesti ja tasapuolisesti. Tätä samaa edellytän jokaiselta sosiaalitädiltä sukupuolesta riippumatta. Onko tämä liikaa pyydetty? Sinällään olisi kyllä suotavaa, jos ammatin pariin hakeutuisi täysin tavallisia suomalaisia miehiä, sillä ne harvat, jotka ovat alalle hakeutuneet tuntuvat usein edustavan jonkinlaista äärilaitaa ajattelussaan.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Taas löyty aika paljon. Koittakaa jaksaa lukea:
Sota ei ole mitään muuta kuin politiikkaa fyysisen väkivallan keinoin. Tämän asian sisäistäminen tuntuu olevan uskomattoman vaikeaa useimmille ihmisille. Sota ei ole ihmisyyden osa, se ei ole osa miesluontoa, se ei kuulu biologiaamme eikä sitä voida estää hormoneilla. Sota on politiikkaa. Sota on sellaista politiikkaa, jossa käytetään kaikkein voimakkainta vaikuttamisen keinoa eli fyysistä väkivaltaa. Armeija on väkivaltakoneisto, ja sen tehtävä on fyysinen väkivalta. Ei kansalaiskasvatus.
Mies ei ole luonut armeijaa eikä puolustusvoimia, vaan poliitikot ovat luoneet ne - aivan sukupuolesta riippumatta. Tietänet varmasti kertomukset naissotureista ja amatsoneista jne. Sarmatialaisilla oli tapana, ettei tyttö saanut mennä naimisiin, ennenkuin oli tappanut yhden vihollismiehen. Ja naispoliitikot ovat kautta aikojen olleet aivan yhtä hanakoita turvautumaan väkivaltaan kuin miehetkin. Armeija on siis vain ja ainoastaan väkivaltakoneisto.
Armeijan tehtävä on suojata valtiota ja sen vallanpitäjiä sekä systeemiä. Tämän tajuaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin sen tajuaminen, että sota on politiikan jatke, ei entiteetti sinänsä. "Kansalaisvelvollisuus" tarkoittaa tosiasiallisesti "velvollisuus palvella vankilatuomion tai teloituksen uhalla ilmaiseksi henkensä kaupalla vallanpitäjiä sekä valtiokoneistoa".
Kyse on vain siitä, miten tämä väkivaltakoneisto luodaan. Luodaanko se pakolla - tehtävään pakotetuista vastahakoisista, nenästävedetyitä tai aivopestyistä toisen sukupuolen edustajista, vai luodaanko se ammattipohjalta, vapaaehtoisista.
Asevelvollisuus on velvollisuus, mutta lasten saanti on yleensä vapaaehtoista ja iloinen asia! Eli eroa on kuin yöllä ja päivällä! On yksiselitteisen selvää, että tasa-arvo ei toteudu asevelvollisuusasiassa, sitä ei kukaan järkevä ja objektiivinen ihminen voi kieltää!
Suomen elinkeinoelämän ongelmaksi mainitaan usein kunnollisten johtajien puute. Jos kerran reserviupseerikoulun käyminen on sellainen meriitti kuin se on, ja amerikkalaisista juuri kukaan ei käy armeijaa, niin miksi USA:lla ei ole samanlaista johtajaongelmaa kuin Suomella?
Armeijan tulisi olla molemmille sukupuolille vapaaehtoinen ja hyvin palkattu. Minä en yksinkertaisesti kykene ymmärtämään sitä, mitä ihmeen hyötyä Suomen puolustukselle on niistä, jotka vasten tahtoaan ja täysin motivoitumattomina suorittavat armeijan lyhymmän kaavan mukaan oppimatta siellä käytännössä yhtään mitään.
Armeijan pakollisuutta miehille on perusteltu myös sillä, että kyseessä on miesten luoma systeemi. Toisaalta eikö liike-elämäkin ole miesten luoma systeemi? Miksi naisasianaisten mukaan edellinen kuuluu olla miesten valtakuntaa, mutta jälkimmäinen kuuluu jakaa?
Yleinen feministien kommentti maanpuolustuksen epätasa-arvoisuudesta kommentoiville miehille on: "Onneksi on oikeita miehiäkin vielä, eikä pelkästään mammanpoikia." Tämä kommentti ei mielestäni ansaitse edes käsittelyä.
On väitetty, että asevelvollisuus tekee pojasta miehen. Minusta ei ole eläissäni pidetty niin hyvää huolta kuin armeijassa. Kerrottiin milloin pitää herätä tai mennä nukkumaan. Saatettiin syömään vähän väliä. Liikuntaa ja raitista ilmaa sai riittävästi. Kyllä armeija on lastentarha, eikä mikään miesten koulu. Valtaosin nuoret miehet taantuvat armeijassa niin, että ryhtyvät uudestaan lukemaan Aku Ankkaa.
Olen sitä mieltä, että nyt ollaan Suomessa tilanteessa jossa naisten asemaa ei ole enää mahdollista parantaa sortamatta miehiä entisestään. Naisilla on kaikki oikeudet eikä heitä syrjitä missään. Ainoastaan nuorten naisten työllistyminen saattaa olla käytännössä ainoa asia, jossa naiset voivat joskus olla miehiä heikommassa asemassa (johtuen mahdollisen äitiyden aiheuttamista kustannuksista), mutta sille ei taideta kerta kaikkiaan voida mitään turvautumatta vielä enemmän naisia suosivaan politiikkaan.
Ja edellinen on mielestäni marginaalinen pikkujuttu verrattuna siihen, että täällä suuren ja arvaamattoman Venäjän naapurissa kaikilla miehillä (tunnetuin poikkeuksin) on velvollisuus olla valmiit uhraamaan henkensä ja terveytensä isänmaan alttarille. Naisilla ei tällaista velvollisuutta ole. On myös monia muita asioita, joissa miehet ovat nykyisin selvästi heikommassa asemassa, mutta asevelvollisuus on erityisen räikeä epätasa-arvokohta siksi että se on kirjattu lakiin poikkeuksena tasa-arvosta ja vaikuttaa suoraan yksilön perusturvallisuuteen ja fyysisen koskemattomuuden oikeuteen. Laista ei sen sijaan löydy mitään naisia syrjivää.
Entistä räikeämmäksi tämän tasa-arvoloukkauksen, ylivoimaisesti suurimman ja ainoan lakiin kirjatun, tekee se että samaan aikaan poliitikkojen puheissa ja valtamediassa tasa-arvon käsite ymmärretään vain naisten etujen kohentamisena. Sen sijaan tästä miehiin kohdistuvasta törkeästä tasa-arvoloukkauksesta vaietaan näissä yhteyksissä totaalisesti.
Voidaan myös perustellusti kysyä, millä moraalisella oikeudella naisilla on miesten kanssa yhtälainen päätäntävalta esimerkiksi Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta, maamiinoista luopumisesta ja muista puolustuskysymyksistä, kun lakiin perustuvan asevelvollisuuden vallitessa itsensä joutuisivat kuitenkin kriisitilanteessa uhraamaan vain miehet. Huomautettakoon että en tosiasiassa kannata naisten demokraattisten oikeuksien kaventamista, vaan kysymyksen tarkoitus on herättää ajattelemaan.
asevelvollisuuden käsite on hyvin voimakkaassa vastatuulessa lähes kaikkialla maailmassa. Wikipedian artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa - lähes jokainen ex-sosialistimaa on lakkauttanut asevelvollisuuden. Venäjällä enää 11% (2003) pojista käy armeijan. Heilläkin vain ensimmäiset kaksi kuukautta on asekoulutusta. Loppuaika vietetään palkattomassa orjantyössä.
Mitä enemmän luen asiasta, ja katselen Suomea ikäänkuin ulkopuolisen silmin, minusta tuntuu että asevelvollisuus on Suomessa pelkkä rituaali - samanlainen rituaali kuin muslimityttöjen sukuelinten silpominen. Se on rituaali, joka on joskus omaksuttu, jonka perimmäinen merkitys on hämärtynyt, joka ei enää ole tätä päivää, ja jota ei oikein voida lopettaakaan, koska rituaali on niin syvästi iskostunut kollektiiviseen tajuntaan. Vähän samanlainen kuin erilaisten barbaarikansojen miehuuskokeet. Pojan on käytävä tuskallinen ja julma miehuuskoe läpi, jotta häntä saa miehen arvon. Suomi on Kyproksen ohella ainoa EU-maa, jossa asevelvollisuutta ei suunnitella ajettavaksi alas lähitulevaisuudessa eikä ammattiarmeijaan siirtymistä edes harkita.
Asevelvollisuus on todettu USA:ssa perustuslain 13. Amendmentin vastaiseksi (ketään ei saa pakottaa orjaksi eikä pakkotyöhön, jollei tätä ole erityisesti tuomittu sellaiseen rangaistukseen, josta seuraa työvelvollisuus). Minusta se on aika hyvä argumentti asevelvollisuutta vastaan. Toinen argumentti asevelvollisuutta vastaan on, että asevelvollisuus syö armeijan taistelumoraalin. Rangaistuksen uhalla aseisiin pakotetulla ei ole milloinkaan sitä samaa moraalia ja motivaatiota kuin vapaaehtoisella. Kolmas argumentti asevelvollisuutta vastaan on, että asevelvolliset ovat huonompaa sotilasainesta kuin vapaaehtoiset: he ovat keskimäärin heikommin koulutettuja ja heikommassa fyysisessä kunnossa kuin vapaaehtoisena armeijaan hakeutuvat.
Venäjällä 90% asevelvollisikäisistä pojista lintsaa armeijasta. Eli vaikka Venäjällä on kahden vuoden asevelvollisuus, vain noin 10% venäläispojista käy armeijan. Heistä noin viitisentuhatta palaa vuosittain kotiin sinkkiarkussa. Kiusaaminen, simputus, onnettomuudet ja aivan puhtaat murhat vaativat veronsa.
Asevelvollisuus on yksi orjuuden muoto. Tämä on kognitiivisen dissonanssin läpipolttamalle suomalaiselle äärimmäisen vaikeaa ymmärtää.
Vähintä mitä voitaisiin tehdä olisi asianmukaisen palkan maksaminen asevelvollisille. Alentamalla kaikkien suomalaisten palkkaa 1,5 % voitaisiin näin säästyneillä varoilla asevelvollisille maksaa tavanomaista keskimääräistä palkkaa. Miksi tähän ei olla valmiita?
Tämä puolustusta käsittelevä teksti on paljolti suoraa lainausta erään nimimerkillä kirjoittaneen henkilön teksteistä. Teksti on lainattu sellaisenaan, koska olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, eikä pyörää kannata keksiä uudestaan.
Nuorille miehille tehdään armeijassa selväksi se, että miehen elämä on arvoton. Ja tämän miehet oppivat ja sisäistävät myöhemmin elämässään. Suomalainen mies ei ole mitään muuta kuin tahdoton kynnysmatto, ja siviilioikeudellisesti mies on täysin toisen luokan kansalainen. Miehet totutetaan armeijassa heille yhteiskunnassa varattuun osaan: syrjittäviksi. Naiset kävelevät oikeudessa miesten yli miten tahtovat ja pyyhkivät heihin jalkansa. Jotta miehet hyväiksyisivät alempiarvoisen osansa, heidät totutetaan armeijassa siihen: tottelemaan ja alistumaan ja pelkäämään auktoriteetteja. Heitä ei opeteta, toisin kuin naisia, pitämään puolensa. Feministiliike on Suomessa opettanut naiset pitämään puolensa ja vaatimaan. Vaatimaan oikeuksia tottelun, kurin ja alistumisen sijaan, jota asevelvollisuus opettaa.
Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi käydä armeijaa? Venäjällä on monen miehen kannalta paljon parempi yhteiskuntajärjestys kuin Suomessa. Venäjällä miehilläkin on vielä jotain oikeuksia, eikä pelkkiä velvollisuuksia. Venäjällä on mahdollista, että sosiaaliviranomainen ottaa miehen vastaan, kuuntelee ja saattaapi parhaassa tapauksessa vielä uskoakin jotain.
Mutta edelleen, onko se sinusta todellakin tasa-arvoista että miehet pakotetaan armeijaan tai siviilipalveluun vankeuden uhalla, kun sinä taas saat mennä armeijaan ihan vain jos haluat? Entä miksi isät ja lapset kyykytetään huoltajuusaisoissa, liki poikkeuksetta, silloinkin on aivan selvää että isä on kantanut huoltajan vastuunsa paremmin kuin äiti?
Nuoko sitten eivät "yllättäen" olekaan tasa-arvo kysymyksiä? Minäpä sanon että juuri ne ovat niitä: ihmisoikeudet ja niiden loukkaaminen on huomattavasti painavampi asia kuin ihmisten täysin vapaaehtoinen asettuminen työelämässä erilaisiin ammatteihin!
kommentoin jälleen vain yhtä kohtaa.
"Kyllä armeija on lastentarha, eikä mikään miesten koulu."
Olen samoilla linjoilla, itse kävin armeijan 17-vuotiaana siis siiviilikarkurina ja hauskaahan siellä suurimmaksi osaksi oli, leikkiä sotaleikkejä ja leireillä.
joo. ei armeija pojista miehiä tee, opettaa monet vaan lusmuilemaan ja luistamaan tilanteista.
Mutta kyllä armeijasta saa positiivisiakin fifoja, varsinkin jos sinne ei mene pakotettuna, onhan se nastaa touhata jätkäporukalla yhteisen aatteen puolesta.
Taas tuli täyslaidallinen Tarkkosen pojan tekstiä, näitä tänne aina tietyn väliajoin näemmä ilmestyy.
Terveydenhuollon kustannuksien jakaantumisesta ja sen syistä olikin juuri alempana juttua.
Pitäisikö kenties alkoholi pistää miesten osalta kortille, jotteivat vahingossa alkoholisoituisi ja täten syrjäytyisi? Vai kenties vain työttömien miesten osalta?
Mikä muuten estää miehiä hakemasta esim. siivoojaksi tai kaupankassaksi? (miehinen ylpeyskö?)
Entä miten saada miehet hakemaan hoitoa esim. masennukseensa?
Jyrkin ratkaisuhan näihin ongelmiin on yksinkertaisesti se, että naisen asemaa yhteiskunnassa pitäisi alentaa, niinpä.
Pitkä kirjoitus, mutta puutun mielestäni tärkeimpään kohtaan, siis miehen ja naisen henkiseen erilaisuuteen.
"” Olisiko siis mahdollisesti niin, että herkempi ja henkiselle vaurioitumiselle alttiimpi sukupuoli onkin miehet, eikä naiset? "
Koska miehet ovat fyysisesti vahvempia, ovat he myös taipuvaisempia fyysiseen väkivaltaan. naiset taas fyysisesti heikompina ovat taipuvaisempia henkiseen väkivaltaan ja ovat siksi aikojen kuluessa kehittyneet vahvemmiksi henkisellä puolella.
miten se ikuinen viisaus menikään ?
Henkinen väkivalta on aina pahempaa koska henkisiä vaurioita on vaikeampi korjata.
Pidät naisia henkisesti miehiä vahvempina - no tuli tämäkin sitten selvitettyä.
Ihmisessä on kaksi puolta, fyysinen ja henkinen, jos miehet ovat fyysisesti vahvempia, mutta sukupuolet taas henkisesti yhtä vahvoja, niin eiko luojamme olisi ollut epäoikeudenmukainen, ja tasa-arvo mahdoton ajatus ?
Täytyy kyllä ottaa huomioon se että nykyisin ihmiset elävät henkisessä köyhyydessä, joten henkinen vahvuus ilmenee yleensä vain henkisenä väkivaltaisuutena.
on kylläkin karkeaa sanoa että miehet on fyysisesti vahvempia, sillä onhan fyysisyydessä muitakin ominaisuuksia kuin voimakkuus, naisilla on käsittääkseni korkeampi fyysinen kipukynnys josta on varmasti joissain tapauksissa etua.
Mielestäni naiset ovat myös fyysisesti herkempiä joten naisten fyysiset ominaisuudet on todennäköisesti laajempia.
Ehkä sama myös henkisellä puolella, naiset ovat henkisesti vahvempia, mutta miehet taas henkisiltä ominaisuuksiltaan laajempia.
"miten se ikuinen viisaus menikään ?
Henkinen väkivalta on aina pahempaa koska henkisiä vaurioita on vaikeampi korjata."
Mielestäni tuo on kyllä varsin kaukana viisaudesta. Luuletko tosiaan, että fyysistä väkivaltaa voidan harjoittaa puhtaasti sellaisenaan, ilman minkäänlaisia henkisiä seurauksia? Olisiko todella mahdollista, että kun esim aviomies hakkaa vaimoltaan silmän mustaksi, se ei aiheuttaisi minkäänlaisia henkisiä vammoja tälle naiselle?
juuri se, että naiset pitävät fyysistä väkivaltaa pahenpana todistaa sen että naiset ovat henkisesti vahvempia ja siksi myös henkisen väkivallan kannatajia, nalkuttajia,vittuilijoita ja narisijoita.
Totuus on kuitenkin että fyysiset vaurioit ob helpompi korjata kuin henkiset.
Sekä fyysisen, että hankisen väkivallan taustalla on sama asia, tyytymättömyys tilanteeseen.
Joten jos halutaan tietää kumpi sukupuoli on oikeasti väkivaltaisempi, täytyy selvittää kumpi sukupuoli on herkemmin tyytymätön tai jopa tarvitsee tai vaatii enemmän.
Ei terve hyvinvoiva ihminen harjoita minkäänlaista väkivaltaa, sillä sielu kaipaa vain rauhaa ja rakkautta, joten kyllä miesten fyysisen väkivallan taustalla on aina joku ongelma.
No kyllä voin myöntää, että huomattavasti mielummin kuuntelen mieheni narisemista ja nalkutusta kuin että ottaisin häneltä turpaani.
"Totuus on kuitenkin että fyysiset vaurioit ob helpompi korjata kuin henkiset."
Pointti olikin siinä, että fyysiset vauriot aiheuttavat myös henkisiä vaurioita. Jos esim. joku sinulle läheinen ihminen lyö sinua, ei se ole vain lyönti ja unohdu heti kun mustelma on kadonnut. Kyllä se jättää huomattavasti syvemmät henkiset arvet kuin mitä päältä päin koskaan voisi arvata.
Kumpi on ihmisessä tärkeämpää, henkisyys vai fyysisyys ?
Vaikka en uskovainen olekkaan, olen sitä mieltä, että henkisyys tulee ensin.
Jopa fyysisesti halvaantuneet voivat olla neroja ja luovia, mutta henkisesti halvaantunut on täysin toimintakyvytön.
"No kyllä voin myöntää, että huomattavasti mielummin kuuntelen mieheni narisemista ja nalkutusta kuin että ottaisin häneltä turpaan"
Tottakai olethan nainen. Useimmat mihet taas ottaa pienen paini matsin mieluumin, kuin kuuntelee vittuilua.
Täytyy myös muistaa, että väkivalta on raaistunut "sivistyksen" myötä, ei se että selättää toisen nyt paljon mitään vaurioita aiheuta, tulee vain selväksi että vittuilu ei kannata.
On tutkittu että naiset eivät käytä tämän uskomuksen mukaisesti henkistä väkivaltaa enempää kuin miehet, mitään huomattavia eroja suuntaan tai toiseen ei ole.
Missä meidän tutkijatoukka on tässä asiassa?
Tutkimusten mukaan,ainakin tytöt käyttävät epäsuoraa väkivaltaa poikia enemmän.
Mutta sanoohan sen järkikin, jos olet fyysisesti heikompi, niin mieluumin käyttää henkistä väkivaltaa.
koska he kestävät miehiäää.
Jos pojille tulee keskenään riitaa, he tappelevat. Seuraavana päivänä ei ehkä olla vielä kavereita, mutta ainakin puheväleissä.
Tytot sen sijaan "tappelevat" henkisellä tasolla, eristävät toisiaan yhteisöstä, pilkkaavat, yrittävät nolata muiden silmissä, jne.
Yleensä niitä samoja poikia kiusataan, tönitään, potkitaan ja haukutaan kerta toisensa jälkeen.
Yleensä myös samat pojat ovat niitä kiusaajia.
(pätee myös tyttöihin, tosin nämä tytöt käyttävät eri keinoja).
Vanhemmiten, kun ei enään asioita voida kuitata "pojat on vaan poikii" - tyyppisillä kommenteilla oppivat pojatkin itseään enemmän hillitsemään.
Koska nyt pidät henkisiä ominaisuuksi tärkeämpinä (kuten minäkin) ja pidät naisia henkisesti vahvempina,(kuten minä en pidä), niin voitaisiin päätellä, että pidät naisen ominaisuuksia miehen vastaavia tärkeämpinä.
Kuten jo totesin, mielestäni miehet ovat henkisesti monipuolisempia ja minä kylläkin arvostan monipuolisuutta enemmän kuin pelkkää voimaa.
no vastaappa tähän !
os henkisesti ollaan yhtä vahvoja mutta fyysisesti miehet taas vahvempia, niin eikö miehet ole kokonaisuudessa vahvempia, ja tasa-arvo mahdoton ajatus ?
Sp. tasa-arvoon ei tarvita fyysistä voimaa.
Miehet "henkisesti monipuolisempia"?
Millä tavalla?
Samalla tavalla kun naiset ovat fyysisesti scaalaltaan monipuolisempia niin miehet tekevät saman henkisesti.
Se mitä ajan takaa on se, että tasa-arvostuksen perusta on se että olla tasan, ja että miesten fyysistä vahvuutta täytyy jotenkin kompensoida ja naisten henkinen erilaisuus voisi olle se.
Mielestäni miesten henkisestä monipuolisuudesta kertoo se että lähes kaikki henkiset opettajat ja valaistuneet ovat olleet miehiä.
Nyt sinä tietenkin väität että se vain on ollut kulttuuri, mutta kyllä ne sukupuolten erilaiset ominaisuudet ovat juuri sen kulttuurin luoja.
Väittäisin silti että fyysinen kiusaaminen on pienempi paha kuin henkinen kiusaaminen.
Kyllä tasa-arvostukseen pitää puntit olla tasan, eihän alenpiarvoista voida arvostaa yhtä paljon kuin korkea arvoista.
No, miehillä on vähemmän itsekritiikkiä ja enemmän itseihastelua, kun he julistavat valaistuksiaan ja maailmojasyleileviä oppejaan.
Kas, mistäs tiedät, mitä kaikkea naisten tietoisuudessa on tiivistynyt, aivoituksissa auennut?
Kuten tuossa jo aiemminkin todettiin, etteivät nämä tietenkään toisiansa poissulje.
Eli aika harvassa taitaa olla tapaukset, joissa kiusataan vain ja ainoastaan fyysisesti, kyllä siinä lisämausteena on kaikenlaista nimittelyä ja haukkumista.
Täällä muuten joku todistikin, että naiset ovat joka tutkimusten mukaan keskimäärin tyytyväisempiä/onnellisempia kuin miehet, eli..
Voisikohan sen miehen fyysisen paremmuuden nainen korvata vaikka älykkyydellä ja erityisesti tunneälykkyydellä - oltaisiin taas puntit tasan.
Mutta oikeasti mielestäni ihmisellä on syntymästään suurin piirtein yhtä paljon eli arvo on vakio - mies vain menettää voimakkaamman fyysisyyden takia esim. älykkyydessä ja nainen taas saa fyysisesti heikompana muita avuja enemmän ;)
Eikös se ole näin, Naiset =))
Kyllä oli taas niin paljon kielioppivirheitä että en pystynyt ollenkaan keskittymään itse tekstiin. Ja ne yhdyssanat, anna mun kaikki kestää!!! Keskity olennaiseen, opettele yhdyssanat! Tsemppiä sulle sisko ; )
kaksi pisteviivamiestä keskustelee keskenään
Täällä on nyt viime päivinä käyty varsin vilkasta keskustelua tuosta terveydenhuollon menoista ja naisten osuudesta siihen. Jos tälläisia vertailuja lähdetään tähän tyyliin tekemään, olisi välttämätöntä laskea sitten kaikki mahdolliset kustannukset, joita yhteiskunnalle tulee niin naisten kuin miesten osalta.
Esimerkkinä voidaan vaikka sanoa, että yksinäiset miehet nostavat huomattavasti enemmän toimeentulotukea kuin yksinäiset naiset ja toisaalta miehet kuluttavat melkoisesti naisia enemmän verorahoja esim. vankienhoidon kustannuksina.
Eli eri sukupuolet käyttävät yhteisiä veromarkkojamme eri tavoin, joten jos haluat lähteä vertailemaan sitä, kuka käyttää eniten, on sinun laskettava yhteen kokonaiskustannukset, eikä vain poimia sieltä omiin tarkoituksiisi sopivia lukuja.
Olisi todellakin hienoa tietää kumpi sukupuoli tulee yhteiskunnalle kalliinmaksi.
Veikkaan että suurin menoerä on kuitenkin eläkkeet, jota naiset nauttii keskimäärin 7-vuotta kauemmin.
Se että miehiä on vangeista suurin osa on juuri osa ongelmaa. Miksi näin on? Nykyinen naisia miesten yli suosiva yhteiskunta ei ainakaan auta näitä miehiä syrjäytymästä ja ajautumasta rikosten polulle.
Tasapuolisuuden nojalla ehdotan että lasketaan
myös sukupuolten tuottamat tulot eli se varallisuus
josta nuo menot katetaan.
Tuosta varallisuudesta tuottaa 100% elinkeinoelämä.
Elinkeinoelämän tuottamasta varallisuudesta yli 90%
tuotetaan miesten perustamissa yrityksissä.
Ota itse selvää jos et usko.
Laittaa edes linkin sivuille josta tuon kopioit. Lisäksi suuri osa tuosta on ihme paskaa.
Ethän muuten sinäkään laittanut linkkiä, kun kopioit tuon aiemman juttusi koskien koulutusta.
Tulee jo nämä tarinat niin tutuiksi, kun niitä liikaa kopsailee.
Ja linkkihän löytyy miessakkien sivuilta.
Ovat niitä Jyrki Tarkkosen mielipidekirjoitelmia.
Mutta näköjään unohtui. Lainausmerkit siellä kuitenkin löytyy.
naista.
Sillä tavalla kuvittelevat naiselta saavansa sitä säälip***
kato nyt kun miehellä on kurjaa, nyyhnyyh
Ja minä osaan itkeä kaikkein säälittävimmällä tavalla,,byhyhyyyYY!!!
Katso ympärillesi, näet paljon miesten tekemää.
Muista seuraavan kerran kun menet paskalle, että mies on suunnitellut wc:n ja kunnallistekniikan, jolla huolehditaan, että haiseva paskasi saadaan pois.
Sinun täytyy vain ulostaa, ja miehet hoitavat lopun:)