Tuntuu, että viime vuosina julkisuudessa olisi siirrytty vähän liikaakin positiiviseen puheeseen. Se aiheuttaa sanojen ja kieliopin väärinkäyttöä yleisessä puheessa ja hämärtää lauseiden merkitystä.
Joskus tuntuu, että aivot miltei nyrjähtävät, kun joutuu suomentamaan julkistenkin henkilöiden puhetta. Minun korvaani särähtävät sanojen ”viimeaikoina” ja ”lähiaikoina” väärinkäyttö. Toinen sana kuvaa mennyttä ja toinen tulevaa. Poliitikotkin käyttävät usein sanaa ”lähiaikoina” tarkoittaessaan jo tapahtuneita asioita.
”Lähi” -etuliitteen merkitys on jotain myönteistä. Toiveikasta, tulevaa, läheisyyttä, kun taas ”viime”-etuliite tarkoittaa mennyttä ja tapahtunutta, johon ei enää voi vaikuttaa. Tai se merkitsee viimeistä, mikä ei aina merkitse hyvää.
”Keino” sana on mielikuvaltaan ja merkitykseltään positiivinen, kun taas ”teko” sana kylmempi ja teknisempi. Niinpä toimittajat positiivisuudessaan usein käyttävät . sanaa keinoäly, vaikka kyseessä on tekoäly.
Opettajani muinoin teroitti, että ei saa sanoa keinokuitu tai keinonahka, vaan tulee sanoa tekokuitu ja tekonahka. Muita samantyylisiä sanoja on paljon.
Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Silloin niiden oikea merkitys ja tarkoitus tolisivat selkeät eivät hämärtyisi.
Joskus tuntuu, että asioiden hämärtäminen onkin tarkoituksellista puhujan tai hänen viiteryhmänsä edun kannalta.
Julkisesta puheesta vääristymät siirtyvät yleiseen käyttöön ja jollain tasolla se alkaa pikkuhiljaa rapauttaa tai vinouttaa yhteiskuntaa.
Joskus tuntuu, että aivot miltei nyrjähtävät, kun joutuu suomentamaan julkistenkin henkilöiden puhetta. Minun korvaani särähtävät sanojen ”viimeaikoina” ja ”lähiaikoina” väärinkäyttö. Toinen sana kuvaa mennyttä ja toinen tulevaa. Poliitikotkin käyttävät usein sanaa ”lähiaikoina” tarkoittaessaan jo tapahtuneita asioita.
”Lähi” -etuliitteen merkitys on jotain myönteistä. Toiveikasta, tulevaa, läheisyyttä, kun taas ”viime”-etuliite tarkoittaa mennyttä ja tapahtunutta, johon ei enää voi vaikuttaa. Tai se merkitsee viimeistä, mikä ei aina merkitse hyvää.
”Keino” sana on mielikuvaltaan ja merkitykseltään positiivinen, kun taas ”teko” sana kylmempi ja teknisempi. Niinpä toimittajat positiivisuudessaan usein käyttävät . sanaa keinoäly, vaikka kyseessä on tekoäly.
Opettajani muinoin teroitti, että ei saa sanoa keinokuitu tai keinonahka, vaan tulee sanoa tekokuitu ja tekonahka. Muita samantyylisiä sanoja on paljon.
Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Silloin niiden oikea merkitys ja tarkoitus tolisivat selkeät eivät hämärtyisi.
Joskus tuntuu, että asioiden hämärtäminen onkin tarkoituksellista puhujan tai hänen viiteryhmänsä edun kannalta.
Julkisesta puheesta vääristymät siirtyvät yleiseen käyttöön ja jollain tasolla se alkaa pikkuhiljaa rapauttaa tai vinouttaa yhteiskuntaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.