” Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” (Psalmi 23)
Sellainen ihminen joka on matkalla, kaukana kotoa vieraalla maalla, saattaa silloin tuntea koti-ikävää. On ikävä kotia ja niitä jotka siinä tutussa talossa asuvat, niitä rakkaita joiden kanssa jokapäiväinen elämä jaetaan. Silloin voi tuntea yksinäisyyttä ja ikävää kodin lämpöön.
Tämä maailmanaika, jota me nyt elämme on pimeä aika ja yö on jo pitkälle kulunut. Synti on saanut vallan, Jumalaa ei enää pelätä eikä ihmisiäkään hävetä. Kaikki kunniallinen näytetään poljettavan alas uusien arvojen tieltä, ja on niin kuin Raamattu sanoo: ”heidän häpeänsä on heidän kunnianaan”.
Kuitenkin Hyvä Paimenemme kattaa meille tähän kylmään ja vieraaseen maahan runsaan armopöydän, jopa meidän vihollistemme silmien eteen. Hän kaitsee meitä sanansa vihreillä laitumilla, meitä; Hänen sanansa ystääviä!. Vaikka saammekin kuulla päivä päivältä yhä huonompia uutisia ja kristillisyyttä ollaan ajamassa vieläkin ahtaammalle, kuitenkin siellä täällä on tänäkin aikana lähteitä joissa Jumalan sanaa puhtaasti saarnataan, pyhät sakramentit oikein toimitetaan ja Kristuksen nimeä totisessa uskossa avuksihuudetaan. Katso; - siellä on Kristuksen lauma! siellä on meidän oikea kotimme!
Nyt on kuitenkin helppo nähdä ettei usko ole suinkaan joka miehen. Emmekö siksi pitäisi tämän armon vieläkin kalliimpana ja emmekö tahtoisi –niin kuin synnintunnustuksessa sanotaan: - olla siellä missä julistetaan armon ja sovituksen sanaa! Onhan jo yksikin päivä Herran huoneessa ihana! - parempi kuin tuhat turhuudessa! Se on ihmeellinen asia, eikä sitä ihmissydän voi tajuta ilman uskoa ja Pyhää Henkeä!
IHmiselämässä voi olla matkoja, mutta Raamattu sanoo: ”Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!” (Ps. 84:6). Kallis matkaystävä: tällaiselle pyhälle matkalle sinäkin olet saanut uskoon tultuasi lähteä, yhdessä kristittyjen veljien ja sisarten kanssa, virvoittumaan matkasta ja yhteisestä uskosta. Saakoon siis Taivaallinen Isämme siunata armollaan tämänkin päivän matkasi!
Rukous:
Laupias, taivaallinen Isä! Sinä varjelit yöni ja olit armollisesti kanssani niin ettei mikään paha minua vahingoittanut. Siksi kiitän pyhää nimeäsi seurakuntasi keskellä. Isä, sinun nimeesi minä nousin ja lähdin matkalle. Varjele askeleeni että vaeltaisin oikein enkä joutuisi harhaan. Lahjoita minulle tyytyväinen ja kiitollinen sydän kaikessa mikä minua tänään kohtaa. Kuule meitä armollisesti, meidän Jumalamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen tähden. Amen!
https://www.youtube.com/watch?v=IEILtVQiGpQ
Sellainen ihminen joka on matkalla, kaukana kotoa vieraalla maalla, saattaa silloin tuntea koti-ikävää. On ikävä kotia ja niitä jotka siinä tutussa talossa asuvat, niitä rakkaita joiden kanssa jokapäiväinen elämä jaetaan. Silloin voi tuntea yksinäisyyttä ja ikävää kodin lämpöön.
Tämä maailmanaika, jota me nyt elämme on pimeä aika ja yö on jo pitkälle kulunut. Synti on saanut vallan, Jumalaa ei enää pelätä eikä ihmisiäkään hävetä. Kaikki kunniallinen näytetään poljettavan alas uusien arvojen tieltä, ja on niin kuin Raamattu sanoo: ”heidän häpeänsä on heidän kunnianaan”.
Kuitenkin Hyvä Paimenemme kattaa meille tähän kylmään ja vieraaseen maahan runsaan armopöydän, jopa meidän vihollistemme silmien eteen. Hän kaitsee meitä sanansa vihreillä laitumilla, meitä; Hänen sanansa ystääviä!. Vaikka saammekin kuulla päivä päivältä yhä huonompia uutisia ja kristillisyyttä ollaan ajamassa vieläkin ahtaammalle, kuitenkin siellä täällä on tänäkin aikana lähteitä joissa Jumalan sanaa puhtaasti saarnataan, pyhät sakramentit oikein toimitetaan ja Kristuksen nimeä totisessa uskossa avuksihuudetaan. Katso; - siellä on Kristuksen lauma! siellä on meidän oikea kotimme!
Nyt on kuitenkin helppo nähdä ettei usko ole suinkaan joka miehen. Emmekö siksi pitäisi tämän armon vieläkin kalliimpana ja emmekö tahtoisi –niin kuin synnintunnustuksessa sanotaan: - olla siellä missä julistetaan armon ja sovituksen sanaa! Onhan jo yksikin päivä Herran huoneessa ihana! - parempi kuin tuhat turhuudessa! Se on ihmeellinen asia, eikä sitä ihmissydän voi tajuta ilman uskoa ja Pyhää Henkeä!
IHmiselämässä voi olla matkoja, mutta Raamattu sanoo: ”Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!” (Ps. 84:6). Kallis matkaystävä: tällaiselle pyhälle matkalle sinäkin olet saanut uskoon tultuasi lähteä, yhdessä kristittyjen veljien ja sisarten kanssa, virvoittumaan matkasta ja yhteisestä uskosta. Saakoon siis Taivaallinen Isämme siunata armollaan tämänkin päivän matkasi!
Rukous:
Laupias, taivaallinen Isä! Sinä varjelit yöni ja olit armollisesti kanssani niin ettei mikään paha minua vahingoittanut. Siksi kiitän pyhää nimeäsi seurakuntasi keskellä. Isä, sinun nimeesi minä nousin ja lähdin matkalle. Varjele askeleeni että vaeltaisin oikein enkä joutuisi harhaan. Lahjoita minulle tyytyväinen ja kiitollinen sydän kaikessa mikä minua tänään kohtaa. Kuule meitä armollisesti, meidän Jumalamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen tähden. Amen!
https://www.youtube.com/watch?v=IEILtVQiGpQ
Vastaukset 1
Vanhimmat
Järki kylläkin epäjumalanpalvojalta puuttuu!
Nyt olisi hyvää aikaa eläessä kehitellä meriselitystä ihan siltä varalta, että epätodennäköinen oikea jumala on vastassa ja esittää kysymyksen epäjumalanpalvonnasta.
Lasketko allesi sulkijalihaksen pettäessä?