Valtioneuvosto antoi vuonna 1973 päätöksen, jonka mukaan maksettiin korvauksia yli 11 000 henkilölle, jotka olivat 1918 vankileireillä. Korvauksen määrä oli 1 000 markkaa ja se myönnettiin hakemuksesta.
Lisäkorvausta maksettiin, jos oli ollut vangittuna 1.1.1919 jälkeen 500 markkaa puolivuotiskaudelta, jonka henkilö oli vangittuna. Lisäkorvausken enimmäismäärä oli kuitenkin 1 500 markkaa. Yhteensä vanki saattoi siis saada korvauksia 2 500 markkaa suurimmillaan.
Koska todisteita ei aina löytynyt henkilön vankiolosuhteista, riitti hakemuksessa todisteeksi kaksi luotettavaa todistajaa, eli käytännössä kaksi muuta entistä vankia todisti yhden puolesta, että oli ollut vankina.
Korvauksia maksettiin yli 11.000 entiselle vangille. Korvausta saattoi saada myös ns. punaisten puolella vankina ollut henkilö, joka oli tuomittu vallankumousoikeudessa vankeuteen. Tällaisia henkilöitä arvioitiin aikanaan olleen elossa -70-luvulla noin 50 kappaletta. Tiedossa ei ole, hakivatko he mainittuja korvauksia.
Lisäkorvausta maksettiin, jos oli ollut vangittuna 1.1.1919 jälkeen 500 markkaa puolivuotiskaudelta, jonka henkilö oli vangittuna. Lisäkorvausken enimmäismäärä oli kuitenkin 1 500 markkaa. Yhteensä vanki saattoi siis saada korvauksia 2 500 markkaa suurimmillaan.
Koska todisteita ei aina löytynyt henkilön vankiolosuhteista, riitti hakemuksessa todisteeksi kaksi luotettavaa todistajaa, eli käytännössä kaksi muuta entistä vankia todisti yhden puolesta, että oli ollut vankina.
Korvauksia maksettiin yli 11.000 entiselle vangille. Korvausta saattoi saada myös ns. punaisten puolella vankina ollut henkilö, joka oli tuomittu vallankumousoikeudessa vankeuteen. Tällaisia henkilöitä arvioitiin aikanaan olleen elossa -70-luvulla noin 50 kappaletta. Tiedossa ei ole, hakivatko he mainittuja korvauksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi laillista yhteiskuntaa vastaan kapinoineille ja mahdollisesti muihinkin rikoksiin syyllistyneille maksettiin jostain syystä korvauksia. Ai niin, silloin oli vallassa nykyisenkaltainen punamultahallitus.
Punamultahallitus oli kokoonpanoltaan SDP, Keskusta, RKP ja Liberaalinen kansanpuolue. Asian esitteli sosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen SDP:stä.
Maksun peruste oli kärsimykset vankina olemisesta. Käytännössä Suomen valtio tunnusti, että tuomiot olivat laittomia. Mitään laillista hallitustahan ei ollut 1918 Suomessa.
Missä tuo tunnustus on luettavissa? Punahuuruisia unelmia ei lasketa.
Ja laki, jota vuoden 1918 hallitus olemassaolollaan rikkoi, on vieläkin esittelemättä.
Vasureiden ja kepulaisten tekemä käsittämätön päätös. Laillista hallitusta vastaan kapinoineet murhamiehet saivat valtiolta korvauksen vangituksi joutumisesta. Päätös kuvaa hyvin sitä, missä suossa Suomessa oltiin 1970-luvulla. Punikit nöyryyttivät suomalaista yhteiskuntaa keskustan tuella.