https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006234197.html
”Oma näkemykseni on, että elämänkatsomustieto voisi olla valinnainen kaikille. Muutos lisäisi yhdenvertaisuutta”, Andersson sanoo HS:lle.
Andersson kertoo opetusministeriön selvittävän muutoksen tekemistä alkaneella hallituskaudella.
”Asiasta ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, joten uudistus vaatisi keskustelua hallituskumppaneiden kanssa.”
”Oma näkemykseni on, että elämänkatsomustieto voisi olla valinnainen kaikille. Muutos lisäisi yhdenvertaisuutta”, Andersson sanoo HS:lle.
Andersson kertoo opetusministeriön selvittävän muutoksen tekemistä alkaneella hallituskaudella.
”Asiasta ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, joten uudistus vaatisi keskustelua hallituskumppaneiden kanssa.”
Vastaukset 14
Vanhimmat
Selvittäminen on ensimmäinen askel tekojen tiellä.
"Perusongelma on epäsymmetrisyys"
Katsomusaineiden opetuksen järjestämisessä on myös toinen epäsymmetrisyys. Uskonnot voivat saavuttaan enemmistöaseman, jos jotain uskontoa opiskelee enemmistö opetusalueen oppilaista. Elämänkatsomustieto ei vastaavaa enemmistöasemaa voi saavuttaa vaikka enemmistö opetusalueen oppilaista opiskelisi elämänkatsomustietoa. Tämä uskontojen etuoikeus pitäisi samalla poistaa.
Aivan, pitää olla uskontoa tai elämänkatsomustietoa, symmetrisesti.
Uuden lukiolain säätämisen (2018) jälkeen uusi ops tulee käyttöön vasta vuonna 2021, joten on selvää, että näillä aineilla mennään lähivuodet. Siksi nyt kaikki ET:n avaamisen taakse! On siis ns, momentun. Julkinen, myönteinen keskustelu jatkukoon
Tämä aikataulutus on varsin hidastahtinen. Liittyy siihen, että opettajat ovat toivoneet, että isoja uudistuksia ei tule enää niin tiheään tahtiin. ET:n avaaminen ei ole kuitenkaan iso uudistus, vaan se voidaan toteuttaa erillisratkaisuna.
ET:n avaaminen olisi lukiossa hyyvä saada voimaan elokuussa 2021. Silloin opiskelijat voisivat vertailla uutta opetussuunnitelmaa myös aineiden välillä.
Luontevaa tietenkin on, ttä perusopetuslain muutos tehdään samaan aikaan. Perusopetuksen uusi ops onkin jo saatu juuri käyttöön kokonaan, vaiheittaisen käyttöönoton jälkeen.
Lennin kysymys Helsingin Sanomissa sai opetusministerin kertomaan julkisuuteen ministeriön suunnitelmista. Nyt Lenniä 9 v. on haastateltu: "Nykyinen järjestely on Lennistä vähän epäreilu. Hänestä kaikkien pitäisi saada valita itse."
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006245670.html
Tämä uudistus on mahdollista tehdä nyt pikaisesti, ilman että tarvii yrittää muutoksia tuntijakoon ja opetussuunnitelmien perusteisiin.
Keskustelu jatkuu; hyvä yhteiskirjoitus FETO:n aktiiveilta eri puolilta maata.
"KESKUSTELU elämänkatsomustiedon avaamisesta kaikille koskee tasa-arvoa...Sen sijaan keskustelu yhteisestä katsomusaineesta koskee ihan muita asioita. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään..."
"Suurin osa katsomuskysymyksistä koskee muita asioita, esimerkiksi kulttuuria, mediaa, luontosuhdetta, poliittista suuntautumista ja moraalia. Näitä pitää tarkastella muutenkin kuin uskontojen linssien läpi." https://www.hs.fi/paivanlehti/23092019/art-2000006247516.html?share=60fc8452717536a1f3c36650f80f913b
TämäKIN on va-liikkeen tavoite, johon ei juuri vastalauseita ole näkynyt. Avaanpa sitä varten ihan uuden ketjun.
Ministeriö voisi alkaa selvittää myös, miksi 50 kunnassa ei ole ollenkan ET-oppilaita ja -ryhmiä, vaikka ET-oopetukseen oikeutettuja lapisa kuitenkin on.
Taustatietoa nuorista KIrkkon tutkimuskeskuksen tutkimuksesta: "Nuorilta kysyttiin myös heidän halukkuudestaan kuulua kirkkoon. Rippikoululaisista vain reilu puolet, 57 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon. Isosista suurin osa, 81 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon."
Suurin osa rippikoululaisista on tietenkin kirkon jäseniä.
"Pakkouskonto" on todellakin pakkouskontoa monelle.
Kirkko tutki ja sai tuloksia: "Kun nuorilta kysyttiin, uskoivatko he Jumalan olemassaoloon, vain reilu kolmannes rippikoululaisista vastasi myöntävästi. Isosista reilu puolet, 51 prosenttia, uskoi, että Jumala on olemassa. Jeesuksen ylösnousemukseen uskoi isosista ainoastaan 43 prosenttia. Rippikoululaisista osuus oli vastaavasti 32 prosenttia."
Kuitenkin valtava enemmistö rippikoululaisista piti kokemusta mukavana. Suuri joukko, ehkä suurin kaikista ryhmistä, ei usko mutta menee riparille eikä usko sen jälkeenkään ja sanoo että leirillä oli kivaa.