Ukraina voisi toimia esimerkkinä Venäjälle. Venäjän muutos suuntaan missä ihmisoikeudet lisääntyvät ja kansa muuttaisi muutenkin suuntaa kestää todennäköisesti vähintään 10 sukupolvea. Korruptio, valehtelu tuskin katoaa ja historian kirjoitusta muutetaan joskus 3 kertaa vuodessa. Miten se nyt sattuukin sopimaan sotaherroille ja -jumalille.
Yuval Harari: Ukrainan menestys voi muuttaa Venäjän
Maailman johtavat poliitikot keskittyvät menestyskirjailijan mukaan ihmiskunnan kannalta toisarvoisiin asioihin.
Ukraina on professori Yuval Hararin mukaan etulinjan maa taistelussa diktatuuria ja imperialismia vastaan.
– Koko maailman katseet ovat itse asiassa kääntyneet kohti Ukrainaa, kirjoillaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia maailmanmaineeseen noussut Harari toteaa.
Liberaali demokratia vaikutti hänen mukaansa viimeisten 10–20 vuoden ajan voittamattomalta, ja sitä sen luultiin olevan myös tulevaisuudessa. Neljän viime vuoden aikana se on kuitenkin menettänyt vetovoimaansa. Rapautuvaa luottamusta hän pitää vakavana tulevaisuuden uhkana.
– Ukraina on valonsäde – maa, jossa ihmiset yhä uskovat vapauteen, avoimuuteen ja arvoihin, Harari sanoo.
Jos Ukraina kykenee voittamaan vaikeutensa ja nousemaan uuteen kukoistukseen, se voisi hänen mukaansa toimia inspiraation lähteenä monille muille maille – myös Venäjälle.
– Ukrainan onnistuminen muuttaisi merkittävästi tilannetta Venäjällä. Venäläinen yhteiskunta joutuisi pohtimaan: ”Jos he voivat tehdä sen, miksi me emme voisi?”. Tämä on omiaan monimutkaistamaan Ukrainan asemaa, sillä sen epäonnistuminen olisi naapurimaan vahvan johdon etujen mukaista, Harari arvioi.
Hän kehottaa ukrainalaisia muistamaan, että vaikka Ukrainan historiassa on ollut paljon traagisia vaiheita, menneisyys ei määrittele tulevaisuutta.
– Meidän ei pidä alistua historian orjiksi – kirjoittakaamme uusi lehti, hän toteaa.
Pääasioiden sijasta brexit
Harari pitää selvänä, että yksittäisillä valtioilla ei ole edellytyksiä vastata omatoimisesti kuluvan vuosisadan globaaleihin haasteisiin.
– Globaalia yhteistyötä tarvitaan, koska 21. vuosisadan kolme suurinta haastetta – sota, ilmastonmuutos ja teknologiset uhat – ovat luonteeltaan globaaleja, eikä mikään valtio suoriudu niistä yksin, Harari sanoo.
Poliittiset johtajat touhuavat hänen mukaansa edelleen toissijaisten asioiden parissa sen sijaan, että keskittyisivät siihen, mikä on kansalaisten kannalta kaikkein olennaisinta.
– Katsokaa, kuinka paljon energiaa maailman vaikutusvaltaisimmat ihmiset ovat käyttäneet viimeisten neljän vuoden aikana brexitin parissa. Se on järkyttävää, sillä he olisivat voineet suunnata sen esimerkiksi ilmastonmuutokseen, Harari toteaa.
Hän ei halua ottaa kantaa brexitiin sinänsä, mutta pitää sen vaatimaa huomiota menetettynä mahdollisuutena.
– Kahdenkymmenen vuoden kuluttua saamme selittää seuraavalle sukupolvelle, miksi mitään ei tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai tekoälyn vaikutusten hallitsemiseksi. Vastaamme: ”Meillä oli brexit, ja se oli mielestämme paljon tärkeämpi asia”, hän ennustaa.
Professori Harari kertoi näkemyksistään Yalta European Strategy -konferenssissa Kiovassa.
Yuval Harari: Ukrainan menestys voi muuttaa Venäjän
Maailman johtavat poliitikot keskittyvät menestyskirjailijan mukaan ihmiskunnan kannalta toisarvoisiin asioihin.
Ukraina on professori Yuval Hararin mukaan etulinjan maa taistelussa diktatuuria ja imperialismia vastaan.
– Koko maailman katseet ovat itse asiassa kääntyneet kohti Ukrainaa, kirjoillaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia maailmanmaineeseen noussut Harari toteaa.
Liberaali demokratia vaikutti hänen mukaansa viimeisten 10–20 vuoden ajan voittamattomalta, ja sitä sen luultiin olevan myös tulevaisuudessa. Neljän viime vuoden aikana se on kuitenkin menettänyt vetovoimaansa. Rapautuvaa luottamusta hän pitää vakavana tulevaisuuden uhkana.
– Ukraina on valonsäde – maa, jossa ihmiset yhä uskovat vapauteen, avoimuuteen ja arvoihin, Harari sanoo.
Jos Ukraina kykenee voittamaan vaikeutensa ja nousemaan uuteen kukoistukseen, se voisi hänen mukaansa toimia inspiraation lähteenä monille muille maille – myös Venäjälle.
– Ukrainan onnistuminen muuttaisi merkittävästi tilannetta Venäjällä. Venäläinen yhteiskunta joutuisi pohtimaan: ”Jos he voivat tehdä sen, miksi me emme voisi?”. Tämä on omiaan monimutkaistamaan Ukrainan asemaa, sillä sen epäonnistuminen olisi naapurimaan vahvan johdon etujen mukaista, Harari arvioi.
Hän kehottaa ukrainalaisia muistamaan, että vaikka Ukrainan historiassa on ollut paljon traagisia vaiheita, menneisyys ei määrittele tulevaisuutta.
– Meidän ei pidä alistua historian orjiksi – kirjoittakaamme uusi lehti, hän toteaa.
Pääasioiden sijasta brexit
Harari pitää selvänä, että yksittäisillä valtioilla ei ole edellytyksiä vastata omatoimisesti kuluvan vuosisadan globaaleihin haasteisiin.
– Globaalia yhteistyötä tarvitaan, koska 21. vuosisadan kolme suurinta haastetta – sota, ilmastonmuutos ja teknologiset uhat – ovat luonteeltaan globaaleja, eikä mikään valtio suoriudu niistä yksin, Harari sanoo.
Poliittiset johtajat touhuavat hänen mukaansa edelleen toissijaisten asioiden parissa sen sijaan, että keskittyisivät siihen, mikä on kansalaisten kannalta kaikkein olennaisinta.
– Katsokaa, kuinka paljon energiaa maailman vaikutusvaltaisimmat ihmiset ovat käyttäneet viimeisten neljän vuoden aikana brexitin parissa. Se on järkyttävää, sillä he olisivat voineet suunnata sen esimerkiksi ilmastonmuutokseen, Harari toteaa.
Hän ei halua ottaa kantaa brexitiin sinänsä, mutta pitää sen vaatimaa huomiota menetettynä mahdollisuutena.
– Kahdenkymmenen vuoden kuluttua saamme selittää seuraavalle sukupolvelle, miksi mitään ei tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai tekoälyn vaikutusten hallitsemiseksi. Vastaamme: ”Meillä oli brexit, ja se oli mielestämme paljon tärkeämpi asia”, hän ennustaa.
Professori Harari kertoi näkemyksistään Yalta European Strategy -konferenssissa Kiovassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No pitäisi sitten ensin menestyä.
Ukraina on Euroopan toiseksi köyhin maa.
Ukraina on etulinjan maa taistelussa diktatuuria ja imperialismia vastaan.
Ukrainan Natottuminen on kokenut kolauksen.
Ukraina lähti taas "raatteentielle" ja sai taas totutusti dunkkuun.
Miksi Venäjä valloittaa toisen valtion alueita?
Eikö se ole vanhanaikaista?
Ukraina on valonsäde – maa, jossa ihmiset yhä uskovat vapauteen, avoimuuteen ja arvoihin, Harari sanoo.
Ukrainan ulkoministeri: Venäjä sanoi veljikseen, nyt ampuu meitä
USA:n erityislähettiläs arvioi Venäjän ajavan itseään umpikujaan Ukrainassa.
Ukrainan ulkoministeri Vadim Prystaiko torjuu käsitykset, joiden mukaan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi valmis maansa kannalta epäedullisiin myönnytyksiin Itä-Ukrainan rauhanprosessissa.
Saksan nykyisen liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin nimeä kantavasta etenemismallista on esitetty tulkintoja, joiden mukaan Donbassin alueella olisi järjestettävä vaalit Venäjän tiiviissä ohjauksessa toimivien niin sanottujen ”kansantasavaltojen” valvonnan alla.
– Ukraina ei ole sitoutunut militanttien ehdoilla käytäviin vaaleihin sen enempää Minskissä kuin missään muuallakaan. Toivon kaikkien ymmärtävän, että Ukrainalla ei ole aikomusta sallia jälleen uusia näennäisvaaleja, joissa äänestettäisiin kiväärinpiippujen varjossa, Prystaiko totesi toimittajatapaamisessa Kiovassa.
Minskin sopimusten edellyttämän erityisaseman alue saisi hänen mukaansa vasta sen jälkeen, kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on todennut vaalien sujuneen tavanomaisten kansainvälisten standardien mukaisesti.
Hän painotti Minskin sopimusten koskevan nimenomaan paikallisvaaleja – ei parlamenttivaaleja, kuten jotkut ovat tulkinneet. Ihannetapauksessa vaalit järjestettäisiin hänen mukaansa yhtä aikaa koko Ukrainassa.
– On selvää, että vaalit voidaan järjestää vain Ukrainan lakien mukaisesti, median läsnä ollessa, turvallisissa olosuhteissa ja kansainvälisiä normeja noudattaen, hän sanoi.
Sitä, miksi Venäjä toimii Itä-Ukrainassa niin kuin toimii, on Prystaikon mukaan edelleen suuri arvoitus.
– Ensin he halusivat selittää, että ukrainalaiset ovat heidän veljiään ja sisariaan. Sitten he alkoivat ampua miehiä, joita olivat kutsuneet veljikseen. Välillä he sanovat meitä vähävenäläisiksi. Sekin on OK, jos he vain jättävät meidät rauhaan. Venäjän poliittinen ja taloudellinen malli ei yksinkertaisesti ole enää vetovoimainen Ukrainaa.
Ulkoministeriksi elokuun lopulla noussut Prystaiko on karriääridiplomaatti, joka on aiemmin toiminut muun muassa suurlähettiläänä Natossa sekä maansa suurlähetystön kakkosmiehenä Washingtonissa.
Venäjä kampittaa itse itseään
Yhdysvaltain Ukrainan-erityislähettiläs Kurt Volker huomautti, että Venäjä ei ole toistaiseksi osoittanut minkäänlaista poliittista tahtoa Itä-Ukrainan sodan lopettamiseksi Minskin sopimusten hengessä.
– Venäjä ei tunnusta omaa vastuutaan Minskin sopimusten täytäntöönpanossa. Sillä on tiettyjä sopimusvelvoitteita, mutta se ei ole kiinnostunut niitä täyttämään, Volker sanoi.
– Venäjä esiintyy edelleen ikään kuin se ei edes olisi Itä-Ukrainassa eikä sillä olisi minkäänlaista vastuuta. Venäjän mukaan kyse on Ukrainan sisäisestä ongelmasta, ja Ukrainan pitäisi neuvotella niin sanottujen ”kansantasavaltojen” kanssa, hän totesi.
Koska Donetskin ja Luhanskin “kansantasavaltojen” johtajilla ei edes ole minkäänlaista hyväksyttävää mandaattia keneltäkään muulta kuin Kremliltä, he eivät voi Volkerin mukaan mitenkään olla neuvottelujen osapuoli.
Minskin sopimuksen mukaiset aluevaalit ovat hänen mukaansa ajankohtaiset vasta sen jälkeen, kun Venäjä on vetänyt joukkonsa miehitetyiltä alueilta.
– Vapaat ja rehelliset vaalit voidaan järjestää vain vapaassa, rehellisessä ja turvallisessa ympäristössä, Volker painotti.
Hän arvioi presidentti Volodymyr Zelenskyin aktiivisen otteen vahvistavan Ukrainan neuvotteluasemaa. Kun Ukraina osoittaa tavoittelevansa rauhaa vakavissaan, huomio kiinnittyy entistä selvemmin siihen, mitä Venäjä omalta osaltaan tekee tai jättää tekemättä.
– Sotatoimillaan Venäjä on pyrkinyt heikentämään Ukrainaa. Kuten olemme nähneet, se ei ole onnistunut. Ukraina on tänään vahvempi, sitkeämpi ja yhtenäisempi kuin ennen sodan alkua. Ukrainalaiset kulkevat kohti EU:ta ja Natoa, mutta Venäjään he suhtautuvat entistäkin kriittisemmin. Venäjällä pitäisi siis olla kaikki syyt etsiä ulospääsy konfliktista, Volker totesi.