Lääkkeiden saatavuuteen on löydettävä ratkaisu – viranomaisten on otettava toimitushäiriöt vakavasti
Eli käytännössä, vaikka menekkiä ei olisi, niin menekkiä on oltava.
Lääkefirmojen lobbarit tahtovat, että lääkkeitä ostetaan vaikka varastoon, oli kysyntää tai ei.
Sikarokotteet olivat ensimmäinen näytös ja kokeilu tästä, kuinka vedätettävissä ihmiset ovat, kun lietsotaan paniikkia.
Lääkkeissä on viimeiset käyttöpäivämäärät, joten ensisijalla uusi tulonsiirtolaki pitäisi saada aikaan.
Varastoihin pitäisi ostaa lääkkeitä turvaamaan saatavuus Suomessa tietenkin yli 5 miljoonalle ihmiselle.
Varmuusvarastot ostetaan vuosittain täyteen ja vanhentuneet lääkkeet hävitetään.
Toki kierrätyksellä olisi tässä vielä hyvä mahdollisuus lisätä tulonsiirron laajuutta, eli velvoitetaan palauttamaan vanhentuneet lääkkeet alkuperäisissä pakkauksissa takaisin valmistajalle.
Näin valmistajalla olisi ilmaiset raaka-aineet ja sijoittajat saisivat vieläkin enemmän voittoa ja hyötyä. (Näin Kokoomuskin kiinostuisi kiertotaloudesta ja sen tuomista riistomahdollisuuksista)
Jos tälle linjalle lähdetään ja kyseessä on kansallinen hyvinvointi turvallisuus ja sen takaaminen, on laki kirjattava siten, että vastuu on lääkkeiden valmistajalla, jos heillä sattuu olemaan yksinoikeus joidenkin lääkkeiden valmistamiseen.
Jos lääkevalmistus on yksityisten hallussa ja kansalle välttämätön, niin toimitusvarmuus pitää vaatia valmistajalta, mikäli kansallista hyvinvointia tai turvallisuutta ajatellaan jätettäväksi yksityisten tai sijoittajien huomaan.
Täten lääkeyhtiöiden omistuksesta yli 50% on oltava valtion omistuksessa, jotta kansallinen turvallisuus ja hyvinvointi tulee turvattua. (koskee myös sähköverkkoja mikäli toimitusvarmuus on taattava)
Joko kansalaiset alkavat heräillä?
Mikäli asiassa ollaan tosissaan, on valtion ensisijaisesti perustettava Suomeen kansallinen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takia valtiolle, eli Suomen kansalle lääkeitä valmistava yritys, se lisäisi myös työllisyyttä Suomessa. Win-Win tilanne, wink wink ehdotus Rinteelle ;)
Näin tulee toimia lobbareiden ajamia tulonsiirtoja vastaan ja toimia oman kansan hyväksi.
Se on kansanedustajien tehtävä ja koskee myös hallituksessa istuvia kansanedustajia, eli ministereitä.
Vaihtoehtona on myös ajaa kansantahdon vastaista riistopolitiikkaa, jossa lakiin kirjataan lisää pakollisia tulonsiirtoja verotuloista lääkevalmistajinen pörssikursseja pönkittämään.
Tällä kertaa kansalaisia on informoitu kyseisestä lobbausyrityksestä etukäteen.
Ja annettu tässä kirjoituksessa ehdotus vaihtoehdosta, kuinka asiat oikeasti Suomessa tulisi hoitaa perustuslainmukaisesti.
Eikö Suomessa, Oikeusvaltiossa sentään tulisi ajaa oman kansan oikeuksia, rosvolakien sijaan?
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f8301f2a-6103-4558-9b70-18f1fc5e1ba2
Jännäksi menee.
Eli käytännössä, vaikka menekkiä ei olisi, niin menekkiä on oltava.
Lääkefirmojen lobbarit tahtovat, että lääkkeitä ostetaan vaikka varastoon, oli kysyntää tai ei.
Sikarokotteet olivat ensimmäinen näytös ja kokeilu tästä, kuinka vedätettävissä ihmiset ovat, kun lietsotaan paniikkia.
Lääkkeissä on viimeiset käyttöpäivämäärät, joten ensisijalla uusi tulonsiirtolaki pitäisi saada aikaan.
Varastoihin pitäisi ostaa lääkkeitä turvaamaan saatavuus Suomessa tietenkin yli 5 miljoonalle ihmiselle.
Varmuusvarastot ostetaan vuosittain täyteen ja vanhentuneet lääkkeet hävitetään.
Toki kierrätyksellä olisi tässä vielä hyvä mahdollisuus lisätä tulonsiirron laajuutta, eli velvoitetaan palauttamaan vanhentuneet lääkkeet alkuperäisissä pakkauksissa takaisin valmistajalle.
Näin valmistajalla olisi ilmaiset raaka-aineet ja sijoittajat saisivat vieläkin enemmän voittoa ja hyötyä. (Näin Kokoomuskin kiinostuisi kiertotaloudesta ja sen tuomista riistomahdollisuuksista)
Jos tälle linjalle lähdetään ja kyseessä on kansallinen hyvinvointi turvallisuus ja sen takaaminen, on laki kirjattava siten, että vastuu on lääkkeiden valmistajalla, jos heillä sattuu olemaan yksinoikeus joidenkin lääkkeiden valmistamiseen.
Jos lääkevalmistus on yksityisten hallussa ja kansalle välttämätön, niin toimitusvarmuus pitää vaatia valmistajalta, mikäli kansallista hyvinvointia tai turvallisuutta ajatellaan jätettäväksi yksityisten tai sijoittajien huomaan.
Täten lääkeyhtiöiden omistuksesta yli 50% on oltava valtion omistuksessa, jotta kansallinen turvallisuus ja hyvinvointi tulee turvattua. (koskee myös sähköverkkoja mikäli toimitusvarmuus on taattava)
Joko kansalaiset alkavat heräillä?
Mikäli asiassa ollaan tosissaan, on valtion ensisijaisesti perustettava Suomeen kansallinen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takia valtiolle, eli Suomen kansalle lääkeitä valmistava yritys, se lisäisi myös työllisyyttä Suomessa. Win-Win tilanne, wink wink ehdotus Rinteelle ;)
Näin tulee toimia lobbareiden ajamia tulonsiirtoja vastaan ja toimia oman kansan hyväksi.
Se on kansanedustajien tehtävä ja koskee myös hallituksessa istuvia kansanedustajia, eli ministereitä.
Vaihtoehtona on myös ajaa kansantahdon vastaista riistopolitiikkaa, jossa lakiin kirjataan lisää pakollisia tulonsiirtoja verotuloista lääkevalmistajinen pörssikursseja pönkittämään.
Tällä kertaa kansalaisia on informoitu kyseisestä lobbausyrityksestä etukäteen.
Ja annettu tässä kirjoituksessa ehdotus vaihtoehdosta, kuinka asiat oikeasti Suomessa tulisi hoitaa perustuslainmukaisesti.
Eikö Suomessa, Oikeusvaltiossa sentään tulisi ajaa oman kansan oikeuksia, rosvolakien sijaan?
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f8301f2a-6103-4558-9b70-18f1fc5e1ba2
Jännäksi menee.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nosto
Suomen huoltovarmuudesta pitäisi tehdä kokonaisvaltainen selvitys ja tunnistaa suurimmat riskit. On äärimmäisen huolestuttavaa, että lääkkeiden jakelu tökkii tilanteessa, jossa ei ole minkäänlaista kansanvälistä kriisiä tai selkkausta.
Lääkkeiden jakelun lisäksi muukin jakelu eli logistiikka keskittyy ja kun logistiikkajärjestelmät siirtyvät pilvipalveluihin, niin elintarvikelogistiikka voi katketa jos esimerkiksi internetyhteydet ulkomaille katkeavat.
Suomessa huoltovarmuudesta puhutaan lähinnä silloin kun yritetään perustella maailman korkeimpia maataloustukia. Ensinnäkään maataloustuella ei edes ole saatu aikaan huoltovarmuutta ja toiseksi avauksessa mainittu lääkehuolto on paljon herkempi kriiseille kuin elintarvikehuolto.